Taina Liljan esitys suomenlehmäpäivässä 14.2.2014 Jokioisilla

1. Kuva Paula Häyrinen
Suomenkarja Green Care -toiminnassa
Taina Lilja

2. Green Care- toiminnassa käytetään luontoa tavoitteellisesti, tietoisesti ja
ammatillisesti ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen erilaisten virkistys-,
kuntoutus- ja hoivapalvelujen yhteydessä.
Eläinavusteiset interventiot (AAI)
Toimintatapa
Tavoite
Ohjaaja
Esimerkki
Eläinavusteinen
terapia
Animal Assisted
Therapy AAT
Yksilöllisyys,
suunnitelmallisuus
ja tavoitteellisuus
Fyysinen,
sosiaalinen,
emotionaalinen ja
kognitiivinen
hyvinvointi
Sosiaali- ja
terveysalan
ammattilainen
Ratsastusterapia
Eläinavusteinen
toiminta
Animal Assisted
Activities AAA
Yhteisöllisyys,
elämyksellisyys ja
toiminnallisuus
Ennaltaehkäisy,
sosiaalisen kasvun
ja hyvinvoinnin
edistäminen
Sosiaali- ja
terveysalan
ammattilainen tai
asiaan perehtynyt
vapaaehtoistyöntekijä
Sosiaalipedagoginen
hevostoiminta,
kaverikoiratoiminta
Eläinavusteinen
kasvatus
Animal Assisted
Education AAE
Tavoitteellisuus
Tiedolliset
valmiudet
Kasvatusalan
ammattilainen
Lukukoiratoiminta,
ympäristökasvatus,
kestävän
kehityksen
kasvatus
© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
14.2.2014
2

3. Ajatus, että suomenkarja sopii Green Care-toimintaan
perustuu
•
ihmisten ja lehmien vuosituhantiseen kumppanuuteen
•
muistitietoon lehmien ja hoitajien välisestä toveruudesta
•
kasvattajien kokemuksiin
•
eläinten yksilöllisiin piirteisiin
•
eläinten kokoon, ulkonäköön, luonteeseen ja käyttäytymiseen
•
alkuperäisrotujen moniin kulttuurisiin merkityksiin
•
tarpeeseen suojella uhanalaisia rotuja
•
alkuperäisroduille sopivan ”tekemisen” ideoimiseen
•
hyviin kokemuksiin esimerkiksi vankilatiloilta
© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
14.2.2014
3

4. Esimerkkejä tutkimuksista, joissa on saatu selville
seikkoja, jotka tukevat suomenkarja käyttöä Green
Care-toiminnassa
© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
14.2.2014
4

5. Suomenkarja 1940-1970 luvulla
Marjaana Kovasen tutkimus (2012) perustuu savolaisten pientilallisten muistoihin
suomenkarjan hoidosta.
Ihminen ja lehmä elivät samojen niukkojen toimeentuloehtojen varassa.
Kyyttö oli samaan aikaan perheenjäsen, lemmikkieläin, työtoveri ja tulonlähde.
Kasvattajan ja lehmän suhde oli läheinen:
• Huolet itkettiin lehmän kylkeä vasten.
• Yhdessä nautittiin kesäisellä metsälaitumella
vapaudesta ja luonnon ihanuudesta.
…Pasuna-kyyttö painautui metsässä päivälevolle
ja paimentyttö asettui sen kylkeen kellonkantimesta
kiinni pitäen.
© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
14.2.2014
5

6. 2000-luvulla
Taina Liljan (2011) tutkimus perustuu itä- ja länsisuomenkarjan kasvattajille tehtyihin
kyselyihin ja haastatteluihin.
Rotu määrittää käyttöä: lypsykarjana, erikoistuotannossa, maisemanhoidossa tai
harrastuksena.
Suomakarjan lehmät tuovat raskaaseen karjanhoitotyöhön vaihtelua ja mielenkiintoa.
Viisaat, kauniit ja harvinaiset lehmät tuottavat mielihyvää.
Suomenkarjan kanssa käytetään
aikaa enemmän kuin valtarotujen kanssa.
Rauhoittavat jokkaista immeistä,
antavat silittää ja niillä on
tajua elämään.

7. Vankilassa
Vankeinhoidossa työn tavoitteena on edistää vankien elämänhallintaa ja
sijoittumista yhteiskuntaa.
Maataloustyön osuus vankiloissa vähentynyt viime vuosina.
Anna-Maria Vainiopää (2011) selvitti tapaustutkimuksessa Pelson vankilassa
eläinavusteisen työtoiminnan mahdollisuuksia vankien kuntouttamisessa.
Karjanhoitoon liittyviä kuntoutumisen kannalta keskeisiä elementtejä
• yhteisöllisyys, toiminnallisuus ja elämyksellisyys
• mielekäs työ
• eläimet luotettuja ja läheisiä ystäviä
• vangin, ohjaajan ja eläimen välinen vuorovaikutus
• luottamuksen ja vastuun saaminen
• kokemusmaailman avartuminen
• uusien piirteiden ja puolien löytäminen itsestä
Kuva Miia Karja
© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
14.2.2014
7

8. Suomenkarjan Green Care-käytössä tulee ottaa
huomioon
© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
14.2.2014
8

9. Eläinten valinta
•Tuotantoelämiä voidaan käyttää eläinavusteisessa toiminnassa yhtä monipuolisesti
kuin lemmikkieläimiäkin.
•Eläinten käyttöön liittyy aina haasteita ihmisten ja eläinten hyvinvoinnin kannalta.
- tulee tuntea eläimen lajin mukaiset ominaisuudet ja luonteenpiirteet
- kehittää menetelmiä, joilla voidaan testata eläinten sopivuutta
- tunnistaa asiakasryhmät, joille eläinavusteinen toiminta sopii
•Anni Tarkiainen ym. (2011) sovelsi tutkimuksessaan nautojen tuotantokäyttöön
suunniteltuja luonnetestausmenetelmiä eläinavusteiseen toimintaan sopiviksi.
•Menetelmiä testattiin kyyttökarjalla sekä lypsykarja- että emolehmätilalla.
•Eläinten soveltuvuutta edistäviä piirteitä ovat rohkeus, uteliaisuus, ystävällisyys
ja ihmisläheisyys.
© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
14.2.2014
9

10. Eläinten hyvinvointi
•Hyvinvointi on eläinyksilön subjektiivinen henkinen olotila, jota ei voi mitata suoraan
(Mononen 2014).
•Eläinten hyvinvointia voidaan arvioida ainoastaan tilatasolla.
Green Care-toiminnassa:
•Eläimellä pitää olla kyky sopeutua asiakaspalvelutilanteeseen.
•Eläintä voidaan kouluttaa.
•Eläimellä tulee olla mahdollisuus ennakointiin tulevasta,
mahdollisuus vetäytyä kontaktista ja riittävästi vapaa-aikaa.
•Toiminnanharjoittajalla tulee olla riittävästi tietoa eläimen tarpeista.
© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
14.2.2014
10

11. Jatkotutkimustarpeet
•
Lisää tutkimustietoa erilaisista asiakasryhmistä ja erilaisista
suomenkarjapopulaatioista
•
Asiakasryhmien kokemukset suomenkarjasta
•
Vertaileva tutkimus eri lehmärotujen välillä (jotta saadaan lisätietoa
suomenkarjan erityisominaisuuksista vs. muut rodut)
•
Suomenkarjan muut erityisominaisuudet (esim. maidon laatu, hyvät
laiduntamisominaisuudet)
• Eri ekosysteempalveluja monipuolisesti esiintuovien Green Care –
palvelupakettien kehittäminen
© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
14.2.2014
11

12. Kiitos!
Kuva: Miia Karja
© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
14.2.2014
12