Kuka enää muistaa että, vielä alkutalvesta keskustelu ilmastonmuutoksesta kävi kuumempana kuin koskaan? Loppuvuoden 2018 ja alkuvuoden 2020 välillä Helsingin Sanomat uutisoi ilmastokysymyksistä joka kuukausi keskimäärin noin 120 jutussa. Maaliskuusta 2020 alkaen ilmasto sai väistyä vielä ahdistavamman huolenaiheen tieltä, kun korona valtasi otsikot.
Ilmastoriskit eivät kuitenkaan hävinneet minnekään. Päinvastoin, vuoden 2020 aikana on saatu entistäkin synkempiä tietoja ilmastonmuutoksen etenemisestä. Samalla ilmastopolitiikan puhti näyttää lopahtaneen, eikä esimerkiksi hallitusohjelman kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttaminen ole ollenkaan itsestäänselvää. Myös kansainvälisten kehitystavoitteiden, kuten YK:n Agenda 2030 -tavoitteiden toteutuminen vaikuttaa entistä epätodennäköisemmältä.
Toivon pilkahduksiakin löytyy. Keväällä uutisoinnissa huomiota herätti taivaan kirkastuminen ja ilman raikastuminen monissa saastuneissa kaupungeissa ympäri maailmaa, kun liikenne väheni ja saastuttavia tuotantolaitoksia seisautettiin. Monet suomalaisetkin ovat löytäneet lähiluonnon virkistysmahdollisuudet ja niin valtamedioissa kuin somepäivityksissä on pohdittu myös pakkopysähtymisen hyviä puolia. Poikkeustila nostaa esiin elämän tärkeitä asioita, joista on syytä puhua. Millaisten epävarmuuksien kanssa voimme elää ja miten osaisimme välttää sietämättömät suuret riskit ja korjaamattomat haitat?
Uutisista on liian vähän apua tässä pohdinnassa. Valeuutiset ja epävarmuutta lietsovat klikkiotsikot ovat vain osa ongelmaa. Syvempi ongelma on, että journalistisista kriteereistä kiinni pitävän uutismedian kyky rakentavaan keskusteluun muutosten suuruusluokasta, epävarmuuksista ja yhteenkytkennöistä on kovin rajallinen. Uutisen kun pitää kertoa tarkasti rajattu, ajantasainen ja tiiviisti esitetty asia nykytodellisuudesta. Tällaiset tiedonpalat johtavat herkästi jäsentymättömään informaatiotulvaan, jossa kaikki on totta, mutta mikään ei ole merkityksellistä.
Ehkäpä uutisoinnin tärkein tehtävä ei olekaan kertoa luotettavasti, miten maailma makaa. Vielä tärkeämpää on se, miten uutisointi kehittää kykyämme kuvitella parempi tulevaisuus ja taitoamme arvioida sitä, mitä tällaisen tulevaisuuden toteuttaminen vaatii.
Koronapandemia antaa konkreettista esimakua siitä, miten arvaamattomasti yhteiskunta voi muuttua. Ilmastonmuutos on vielä isompi muutoshaaste. Jo nyt on nähtävillä, että yhteiskuntamme voi muuttua jokseenkin hallitusti ennakoivaa ilmastopolitiikkaa toteuttamalla tai jokseenkin hallitsemattomasti ilmastonmuutoksen seurauksena.
3. Ilmastopuhe on lisääntynyt
mutta uutisoinnin määrä vaihtelee rajusti
Ilmastoaiheiset jutut Helsingin Sanomissa (lähde: DECENT-hanke)
4. Ympäristön tila ja
uutisoinnin määrä
eivät yleensä kulje
käsikynkkää –
mutta vaikuttavat
toinen toisiinsa
• Uutisoinnin vähentyminen ei
välttämättä tarkoita
ympäristöongelmien parempaa
hallintaa tai riskien vähentymistä
• Uutisoinnin lisääntyminen ei aina
kieli heikentyvästä ympäristön
tilasta
• Uutisoinnissa painottuvat ihmisten
väliset kiistat ja nykyhetken ilmiöt
• Kaupallinen medialogiikka ohjaa
myös ilmastouutisointia
5. Koronakevät 2020 käännekohta
ilmastouutisoinnissa
● Ahdistava aihe väistyi vielä ahdistavamman
tieltä
● Menetettiinkö mahdollisuus rakentavaan
keskusteluun pitkän aikavälin reiluista
ilmastoratkaisuista?
• kuluttajien ilmastoteot
• Rinteen/Marinin hallitusohjelma
• EU Green Deal
• YK Agenda 2030
● Palautuuko ilmastouutisointi takaisin
”normaaliin” koronakriisin jälkeen?
Photo by L N on Unsplash
6. ● Fyysinen pysähdys: Uutiset ilmanlaadun ja
(urbaanin) ympäristön tilan parantumisesta
● Mentaalinen pysähdys: Vertaiskertomukset
elämänarvojen uudelleenarvioinnista
● Politiikan voima: Yhteiskuntien kehitykseen ja
vakiintuneisiin valtasuhteisiin voidaan vaikuttaa
● Tieteen merkitys: populismin kyvyttömyys
ongelmien hoidossa tuli näkyvämmäksi
Korona-ajan lääkkeitä
ilmastoahdistukseen
Kuvat: YLE, MTV
7. Mutta
Haasteena median ja sosiaalisen
median kyky rakentavaan
keskusteluun muutosten
suuruusluokasta,
epävarmuuksista ja
yhteenkytkennöistä
8.
9. ● Korona antaa konkreettista esimakua
siitä, miten yhteiskunta muuttuu:
• Jokseenkin hallitusti ennakoivaa
ilmastopolitiikkaa toteuttamalla
• Jokseenkin hallitsemattomasti
ilmastonmuutoksen seurauksena
Uutisoinnin tärkein tehtävä on kehittää
tulevaisuuksien kuvittelutaitoa
Photo by Pawel Nolbert on Unsplash
10. ● Pihkala P. 2017. Päin helvettiä? Ympäristöahdistus ja toivo. Kirjapaja.
● Lyytimäki J. 2020. Ilmastonmuutos isosti otsikoissa – kirittääkö uutisointi
kestävyysmurrokseen? Yhteiskuntapolitiikka 85(2): 191-196.
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020040110035
● ORSI – tutkimushanke tarkastelee monipuolisesti reilua siirtymää kestävään
yhteiskuntaan www.ecowelfare.fi
● DECENT-tutkimushankkeessa tarkastellaan ilmastouutisointia eritoten
energiakysymysten näkökulmasta
Lisätietoa