Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Tieteen päivät 2019: Melskettä ja välkettä vai hiljaisuutta ja hämäryyttä monimuotoisessa kaupungissa?

18 views

Published on

Millainen olisi nykyistä monimuotoisempi  kaupungin ääni- ja valomaisema? Tekninen kehitys ja urbanisaatio ovat kyllästäneet ympäristömme melulla ja valolla, mutta kaupunkeihinkin on mahdollista rakentaa hiljaisuuden ja pimeyden taskuja. Mitä monimuotoisuus ääniympäristön suhteen tarkoittaisi ja miten tilaa saataisiin raivattua melulta pienille luonnon äänille ja kulttuurisesti merkityksellisille äänille? Saisimmeko tähdet takaisin näkyviin valosaasteen vaivaamissa kaupungeissakin?

Published in: Environment
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Tieteen päivät 2019: Melskettä ja välkettä vai hiljaisuutta ja hämäryyttä monimuotoisessa kaupungissa?

  1. 1. Melskettä ja välkettä vai hiljaisuutta ja hämäryyttä monimuotoisessa kaupungissa? dos. Outi Ampuja, Helsingin yliopisto/Liikenne- ja viestintävirasto Jari Lyytimäki, Suomen ympäristökeskus SYKE Tiedettä kaupungissa: monimuotoinen kaupunki 9.1.2019 Photo by Alexandr Bormotin on Unsplash
  2. 2. Miltä kaupungissa tulisi kuulostaa? • Riskirajat ylittävillä melualueilla asuu n. 900 000 suomalaista, joista 230 000 helsingissä • Melulle altistumisella yhteys sydän- ja verisuonitauteihin, kognitiivisiin haittoihin jne. • Hiljaisuus merkitsee elinympäristömme merkittävän riskitekijän puuttumista • Vuosikymmenten ajan helsinkiläiset arvioineet urbaanin ääniympäristön laatua: - melun vastapainoksi täytyy löytyä hljaisempia paikkoija, joissa voinut kuulla luonnon ääniä -mikäli uhattuina, syy kritisoida viranomaisia tehottomasta meluntorjunnasta -myös kotona tulisi olla hiljaista - Oleellista on valinnanvapaus melun ja hiljaisuuden välillä - Tieliikenteen melualueet Uudellamaalla 2017. Kuva: EEA
  3. 3. Mitä on hiljaisuus ja mihin sitä tarvitaan? • Hiljaisuus ei ole äänten poissaoloa – voi kuulla pieniä ääniä joita ei muuten kuulisi, miellyttäväksi koettujen äänten erottuminen • Suomalainen hiljaisuus/Att uppleva tystnad –tutkimus: useimmille hiljaisuus tarkoittaa rikkumatonta luonnon rauhaa, jota voivat kirjoa esim. lasten nauru, kirkonkellot, välillä ohi ajavan auton ääni. Ei sisälly kovia ja jatkuvia ihmistoiminnasta aiheutuvia ääniä. • Mihin tarvitaan? Lukemattomia mainintoja hiljaisuuden merkityksestä fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle ja hyvinvoinnille. • Yhteys luovuuteen, työstä palautumiseen, ”akkujen lataamiseen” ja stressin vähentämiseen • Korostuu vastaajilla, joiden työ vaativaa, hektistä, luovaa taikka ovat paljon tekemisissä ihmisten kanssa • ”Hiljaisuudessa ihminen voi kasvaa.” (nainen, s. 1991) • Kaupunkien hiljaisuus, hiljaisten alueiden kartoitusten yhteydessä tehdyt kyselyt • Meluherkkiä väestöstä n. 36-38 % - heillä korostunut hiljaisuuden tarve
  4. 4. • Pääsy esim. asunnon ”hiljaisemmalle puolelle” saattaa vähentää melun häiritsevyyttä jopa 10-20 prosenttia (Gidlöf-Gunnarsson & Öhrström 2010). • Esim. lentomelulle altistuvien lasten on osoitettu hyötyvän pääsystä elvyttäviin ympäristöihin. • Hiljaisuus osa elvyttävää luontokokemusta • Jo lyhyt vierailu puistoon tai metsään alentaa verenpainetta enemmän kuin yhtä pitkä reissu kaupunkiin. Puistoissa käyneiden verenpaine ja syke alenivat enemmän kuin Helsingin keskustassa vierailleiden. Myös muita verisuonten ja sydämen kannalta hyödyllisiä muutoksia. Hiljaisuudella osamerkitys (THL 2017). Kuva: O. Ampuja
  5. 5. Miten lisää hiljaisuutta kaupunkeihin? • Meluntorjunta • Hyvä kaupunki- ja liikennesuunnittelu -> liikenneratkaisut avainasemassa • Hiljaisten alueiden vaaliminen • Osaksi viheralueita, viherrakentaminen • Sisäpihat • Sisätilat • Etiketti • Ääniympäristömme laadusta käytävän keskustelun merkitys Kuva: Traficom
  6. 6. Onko kaupunkien loisto jo liiallista? • Suomen maapinta-alasta enää 3 % on luontaisesti pimeän taivaan alla • Suomen väestöstä 96 % asuu alueilla, joilla yötaivaan kirkkaus estää Linnunradan näkymisen • Kolmannes suomalaisista asuu alueilla, joilla silmän hämäränäkö ei kehity ulkona öisen keinovalon takia www.lightpollutionmap.info Lähde: Falchi ym. 2016.
  7. 7. Kaupunkeja vaivaa valosaaste Valosaaste on yöllistä keinovaloa joka: • on tarpeetonta • on liian voimakasta • suuntautuu väärään kohteeseen • on päällä väärään aikaan • koetaan rumaksi, ärsyttäväksi tai haitalliseksi • aiheuttaa terveyshaittoja ihmisille • haittaa luonnonvaraisten eliöiden elintoimintoja, lepoa, liikkumista, ravinnonhankintaa tai lisääntymistä • synnyttää ekosysteemitason muutoksia Kuva:Wikimediacommmons,MikeGL,CC-BY-2.0
  8. 8. Pimeyden ja valon suhde pitää ajatella uusiksi Pimeys  Kylmyys  Paha  Vaara  Tietämättömyys  Alkukantaisuus  Köyhyys  Luontainen pimeys nykyihmiselle epäluonnollista (Keino)valo  Lämpö  Pyhä  Turva  Valistuneisuus  Teknologia  Vauraus  Keinovalaistus nykyihmisen arkiympäristö Photos by Khalil Benihoud Luke Stackpoole on Unsplash

×