1. Syntyvyys, sukupuoli ja eriarvoisuus
Marika Jalovaara, akatemiatutkija, Turun yliopisto
Indirect-hankkeen seminaari 1.2.2019
2. • Hedelmällisyys: naisille (tai miehille) syntyvien
lasten määrä
• Lapsettomuus: ei ole lasta
• Periodi Þ myös ajoitus
• Kohortti Þ lopulliset lapsikertymät
13. 0
5
10
15
20
25
30
35
40
1940–44 1945–49 1940–54 1955–59 1960–64 1965–69
Prosenttia
Syntymäkohortti
Tanska
Perus
Keski
Korkea
0
5
10
15
20
25
30
35
40
1940–44 1945–49 1950–54 1955–59 1960–64 1965–69
Prosenttia
Syntymäkohortti
Norja
Perus
Keski
Korkea
0
5
10
15
20
25
30
35
40
1940–44 1945–49 1950–54 1955–59 1960–64 1965–67
Prosenttia
Syntymäkohortti
Suomi
Perus
Keski
Korkea
0
5
10
15
20
25
30
35
40
1940–44 1945–49 1950–54 1955–59 1960–64 1965–67
Prosenttia
Syntymäkohortti
Ruotsi
Perus
Keski
Korkea
Lapsettomuus (%) iässä 45, miehet, 5-vuotiskohortit
Pohjoismaissa 1940–1967/69
Lähde: Jalovaara ym. 2018
14. Lapsettomuus (%) iässä 40, naiset, 5-vuotiskohortit
Pohjoismaissa 1940–1972/74
0
5
10
15
20
25
1940–44 1945–49 1950–54 1955–59 1960–64 1965–69 1970–74
Prosenttia
Syntymäkohortti
Tanska
Perus
Keski
Korkea
0
5
10
15
20
25
1940–44 1945–49 1950–54 1955–59 1960–64 1965–69 1970–74
Prosenttia
Syntymäkohortti
Norja
Perus
Keski
Korkea
0
5
10
15
20
25
1940–44 1945–49 1950–54 1955–59 1960–64 1965–69 1970–72
Prosenttia
Syntymäkohortti
Suomi
Perus
Keski
Korkea
0
5
10
15
20
25
1940–44 1945–49 1950–54 1955–59 1960–64 1965–69 1970–72
Prosenttia
Syntymäkohortti
Ruotsi
Perus
Keski
Korkea
Lähde: Jalovaara ym. 2018
15. Miesten ja naisten samankaltaistuminen
Naisten koulutusryhmittäiset hedelmällisyyserot
ovat samankaltaistuneet miesten kanssa
Yhä johdonmukaisempi sosiaalinen eriarvoisuus
Vähän koulutetuilla kitkaa
perheenmuodostuksessa – koskee molempia
sukupuolia.
Vain Pohjoismaissa
Koulutus, sukupuoli ja
kohorttihedelmällisyys
18. Periodihedelmällisyyden
vajoaminen 2010 alkaen
• Veikkaus: Osittain ajoitusmuutos, mutta näkyy
lopullisissa lapsiluvuissa.
• 2010–2017 vajoaminen vahvin nuoremmilla ja
1. lapsen kohdalla, mutta merkittävä muillakin.
Þ monia syitä
19. Lapsettomuuden kasvu
• Suomessa pohjoismaalaisittain poikkeuksellista
• Vähemmän koulutetuilla miehillä ja naisilla
• Valtaosa lapsettomaksi jäävistä ei ole koskaan
elänyt avo- tai avioliitossa, tai heillä on takanaan
lyhytkestoisia avoliittoja, harva on avioitunut.
• Keskeinen tekijä, joka kytkee yhteen vähäisen
koulutuksen ja lapsettomuuden, on pysyvän
liiton puuttuminen. Þ Perhepolitiikka?