Hannu Lehti: Suku mahdollistajana? - Perheverkostojen merkitys koulutusmahdollisuuksien tasa-arvolle. Esitys Kaikille samat mahdollisuudet - mutta miten? -seminaarissa 1.2.2019.

1. Suku mahdollistajana? - Perheverkostojen
merkitys koulutusmahdollisuuksien tasa-arvolle
Hannu Lehti
Väitöskirjatutkija, Turun yliopisto
Indirect-seminaari 1.2.2019

2. Koulutuksen tasa-arvon mittaaminen
• Koulutusmahdollisuuksien tasa-arvoa on
perinteisesti mitattu vanhempien
sosioekonomisten resurssien yhteyksillä
lapsen koulutukseen
• Muiden sukulaisten resurssit voivat olla
yhteydessä lapsen koulutukseen
• Lapsen sosiaalinen pääoma muodostuu
perheverkostosta, joka koostuu sukulaisista:
isovanhemmista ja sedistä ja tädeistä (ja
heidän lapsistaan)

3. Tarkastelussa
Ovatko perheen ulkopuolisten sukulaisten resurssit yhteydessä
lasten koulutukseen?
Tulokset perustuvat tilastokeskuksen yksilötason
rekisteriaineistoihin ja menetelminä sisarusvertailut

4. Vanhempien ja muiden sukulaisten resurssien
yhteydet lapsen lukiokoulutukseen
0,00% 1,00% 2,00% 3,00% 4,00% 5,00% 6,00% 7,00%
GP ISEI (std)
Parental ISEI (std)
GP education (years)
Aunts/uncles edu (years)
Parental edu (years)
Lehti, H., Erola, J., & Tanskanen, A. O. (2018). Tying the Extended Family Knot—Grandparents’ Influence on Educational
Achievement. European Sociological Review.

5. Kompensaatio vai kertaantuminen?
• Heikommassa asemassa olevat
perheet voivat hyötyä perheen
ulkopuolisista sukulaisista
Jani Erola, Elina Kilpi-Jakonen, Irene Prix, Hannu Lehti (2018): Resource Compensation
from the Extended Family: Grandparents,Aunts, and Uncles in Finland and the United
States,European Sociological Review,Volume 34, 4.
COMPENSATIONOF DISADVANTAGES
Extended Family Resources
High Parental
Resources
Low Parental
Resources
Child
Outcome

6. • Perheverkostot voivat muodostavat
”dynastioita”, jotka vahvistavat
koulutuksen periytyvyyttä
hyväosaisissa perheissä
MULTIPLICATIONOF ADVANTAGES
Extended Family Resources
Low Parental
Resources
High Parental
ResourcesChild
Outcome
Kompensaatio vai kertaantuminen?

7. Sedät ja tädit kompensoivat vanhemman alhaista koulutusta
äidin puolelta ja edistävät lasten korkeakouluttautumista
Lehti, H., & Erola, J. (2017). How do aunts and uncles compensate for low parental education in children’s educational attainment?
In Social Inequality Across the Generations: The Role of Compensation and Multiplication in Resource Accumulation, Edward Elgar.

8. Isän puolelta ei havaita samanlaista
kompensaatiovaikutusta
Lehti, H., & Erola, J. (2017). How do aunts and uncles compensate for low parental education in children’s educational attainment?
In Social Inequality Across the Generations: The Role of Compensation and Multiplication in Resource Accumulation, Edward Elgar.

9. • Isoäidit vaikuttavat lastenlasten lukiokoulutukseen, jos he ovat
elossa samaan aikaan lastenlasten kanssa
• Äidinäidille ”altistuminen” johtaa korkeampaan koulutukseen
niissä perheissä, joilla matalat tulot ja sosioekonominen status
• Isänäitien vaikutukset lasten koulutukseen ovat riippuvaisia
perheverkoston koosta (mitä isompi suku sen enemmän
vaikuttaa)
Lehti, H., Erola, J., & Tanskanen, A. O. (2018). Tying the Extended Family Knot—Grandparents’ Influence on Educational Achievement. European Sociological Review.
Lisäksi samanlainen mekanismi isovanhempien
kohdalla

10. Mistä korvaavia verkostoja?
• Tutkimukset osoittavat, että varhaiskasvatuksella yhteys lapsen
korkeampaan koulutukseen ja kognitiivisiin testituloksiin
(Karhula et al. 2017; Kosonen & Huttunen 2018)
• Investoinnit tehokkaampia mitä nuorempia lapset ovat (Heckman
2006)
Varhaiskasvatus voi olla keino korvata perheverkostoja ja lisätä
huono-osaisempien äitien työllistymistä/kouluttautumista

11. Lopuksi
• Sukuverkostot mahdollistavat lasten korkeamman
koulutuksen perheissä, jossa vähän sosioekonomisia resursseja
• Mahdollisuuksien tasa-arvon lisäämisessä äidit keskeisessä
asemassa
• Tuloilla ei merkitystä lapsen lukiokoulutukselle
• Varhaiskasvatukseen panostaminen tehokkaampaa kuin
toiseen asteeseen?

12. Kiitos!
hpleht@utu.fi, @hplehti

13. Kirjallisuus
Erola, J., Kilpi-Jakonen, E., Prix, I., & Lehti, H. (2018). Resource compensation from the extended family: grandparents, Aunts, and Uncles in
Finland and the United States. European Sociological Review, 34(4), 348-364.
Erola, J., Jalonen, S., & Lehti, H. (2016). Parental education, class and income over early life course and children's achievement. Research in
Social Stratification and Mobility, 44, 33-43.
Heckman, J. J. (2006). Skill formation and the economics of investing in disadvantaged children. Science, 312(5782), 1900-1902.
Lehti, H., Erola, J., & Tanskanen, A. O. (2018). Tying the Extended Family Knot—Grandparents’ Influence on Educational Achievement. European
Sociological Review.
Lehti, H., & Erola, J. (2017). How do aunts and uncles compensate for low parental education in children’s educational attainment? In Social
Inequality Across the Generations: The Role of Compensation and Multiplication in Resource Accumulation, Edward Elgar.
Huttunen, K., & Kosonen, T. (2018). Kotihoidon tuen vaikutus lapsiin.
Karhula, A., Erola, J., & Kilpi-Jakonen, E. (2017). 14. Home Sweet Home? Long-Term Educational Outcomes of Childcare Arrangements in
Finland. Childcare, Early Education and Social Inequality: An International Perspective, 268.
OECD (2018): Education at a Glance 2018: OECD Indicators, OECD Publishing, Paris

14. Äidin ja isän resurssien suorat yhteydet lapsen
ammattiasemaan (ISEI)
IsäKoulutus Luokka Tulot
ÄitiKoulutus Luokka Tulot
0%
2%
4%
6%
8%
10%
12%
14%
16%
18%
20%
0–4 5–9 10–14 15–19 20–24 25–29
Isä
Koulutus Luokka Tulot
0%
2%
4%
6%
8%
10%
12%
14%
16%
18%
20%
0–4 5–9 10–14 15–19 20–24 25–29
Äiti
Koulutus Luokka Tulot
1966-1975 syntyneet
Erola, J., Jalonen, S., & Lehti, H. (2016). Parental education, class and income over early life course and children's achievement. Research in
Social Stratification and Mobility, 44, 33-43.

15. Suomessa päivähoidon taso Euroopan alhaisin
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
% 3-4-vuotiaiden %-osuus päivähoidossa eri Euroopan maissa
OECD (2018), Education at a Glance 2018: OECD Indicators, OECD Publishing, Paris