Kuntalaki sihteerille
•Download as PPTX, PDF•
2 likes•1,387 views
Esitys sisältää kattavasti tietoa kesäkuussa 2017 uudistuneesta kuntalaista sekä sen vaikutuksesta kuntien yleiseen toimintaan. Esityksen on tehnyt Hallintoakatemian erityisasiantuntija Tuuli Tarukannel.
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (20)
Similar to Kuntalaki sihteerille
Similar to Kuntalaki sihteerille (20)
More from Hallintoakatemia
More from Hallintoakatemia (20)
Kuntalaki sihteerille
- 2. 2 Kuntalain tausta ja keskeisimmät kunnan hallinnon asiakirjat Tuuli Tarukannel OSIO 1
- 3. Tuuli Tarukannel Erityisasiantuntija HTM Kokenut kouluttaja Verkkokouluttaja, videokouluttaja Kunnassa keskushallinnossa Koulutuspäällikkö, hallinto- ja lakiasiat, FCG Kuntaliitto, lakiyksikkö, lakiasioiden erityisasiantuntija Valtionhallinnossa, mm. oikeusministeriön lainvalmisteluosasto, julkisoikeuden yksikkö Pitkään luottamushenkilönä kunnassa
- 4. KUNTALAKI • Kunnan toiminta ja päätöksenteko • Toimielinten tehtävät • Keskeiset kokousmenettelyt • Osallistaminen • Valmistelun avaaminen • Selkeät päätökset, rakenteellinen ymmärrettävyys • Kuntalaisen oikeuksia • Uutta: avoimempaa, osallistavampaa, sähköisempää HALLINTOLAKI • Valmistelun menettelyt • Asianosaisen oikeudet • Asianosaisen velvollisuudet • Käytännön toteutustavat hyvän hallinnon toteutumiselle • Hyvä kielenkäyttö • Muodollisesti ja sisällöllisesti oikea päätös • Päätöksen korjaaminen KUNNAN OMAT OHJEET • Käytännön tason menettelyt • Kunnan omat toimintatavat • Vastuunjako, kuka tekee mitäkin? • Erilaiset ohjeet mm. sopimuksista, viestinnästä, liitekäytännöistä, asioiden julkisuudesta, säilyttämisestä, asianhallintajärjestelmistä PERUSTUSLAKI • Kaiken kivijalka • Itsehallinto • Laillisuusperiaate • Virkavastuu • Hyvän hallinnon takeet • Julkisuusperiaate • Yksityisyydensuoja
- 6. 6 •1.Yleiset säännökset •2.Kunnan tehtävät ja järjestämisvastuu •3.Valtion ja kunnan suhde I YLEISET SÄÄNNÖKSET •4.Valtuusto •5.Kunnan asukkaiden osallistumisoikeus II OSA DEMOKRATIA JA VAIKUTTAMINEN •6.Kunnan toimielimet •7.Kunnan johtaminen ja kunnanhallitus •8.Kuntien yhteistoiminta •9. Kunnallinen liikelaitos III OSA TOIMIELIMET JA JOHTAMINEN •10.Luottamushenkilöt •11.Henkilöstö IV OSA LUOTTAMUSHENKILÖT JA HENKILÖSTÖ •12.Päätöksenteko- ja hallintomenettelyV OSA HALLINTO •13.Kunnan talous •14.Hallinnon ja talouden tarkastusVI OSA TALOUS •15.Kunnan toiminta markkinoilla •16.Oikaisuvaatimus ja kunnallisvalitus •Voimaantulo ja siirtymäsäännökset VII OSA ERINÄISET SÄÄNNÖKSET Uuden kuntalain sisältö (LÄHDE: VM)
- 7. 7 Kuntalain tarkoitus – uutta tarkoituksessa • Kuntalain tarkoituksena on - luoda edellytykset kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle kunnan toiminnassa - edistää kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. • Kunnan toiminta-ajatuksessa on huomioitu nykykunnan tarpeet ja toiminta: Kunnan tehtävänä on - edistää asukkaidensa hyvinvointia - edistää alueensa elinvoimaa - järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla - Kunnan toiminnalla tarkoitetaan kaikkea sitä, missä kunta on mukana eli kunta, kuntakonserni, kuntien yhteistoiminta, omistukseen, sopimukseen ja rahoitukseen perustuva toiminta KUNNAN TOIMINTOJEN YHTEENSOVITTAMINEN!
- 8. 8 Käytännön uudistettavat ja aikataulut Uudistuneesta kuntalaista: -Hallintosääntö: 1.6.2017 -Kuntastrategia: 1.6.2017 (moni kunnista eli hetken kuntastrategialla ja on lähtenyt uuden valtuuston kanssa strategiatyöhön) -Konserniohje : 1.6.2017 -Johtajasopimus : 1.6.2017 jokaisessa kunnassa pitää olla hyväksyttynä johtajasopimus. Jos johtajasopimus on hyväksytty hallituksessa kuntalain voimaantulon 1.5.2015 jälkeen ja sopimuksessa on sovittu erokorvauksesta, sopimus olisi hyvä viedä valtuuston hyväksyttäväksi. -Sidonnaisuusrekisteri: Kuntalain mukaan tiettyjen kunnan luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden on ilmoitettava julkisesti sidonnaisuuksistaan. Säännöstä sovelletaan 1.6.2017 alkaen.
- 9. 9 Keskeiset asiakirjat: uusi kuntastrategia •Kuntastrategia on valtuuston lakisääteinen ohjausväline. •Strategia sisältää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteet, siinä tulee ottaa huomioon kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen; palvelujen järjestäminen ja tuottaminen; kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet; omistajapolitiikka; henkilöstöpolitiikka; kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet; sekä elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen. •Perustuttava arvioon kunnan nykytilanteesta tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen.
- 10. 10 Kuntastrategian merkitys kasvaa • Taloudelliset realiteetit, kunnan kehitysnäkymät huomioitava Erillisistä strategioista, julistuksista ja suunnitelmista luopuminen • Kunnan toimintojen yhteensovittaminen • Yhteinen strateginen näkemys resurssien suuntaamisesta Kunnan koko toimintaa läpileikkaavat pitkän aikavälin strategiset tavoitteet. Strategia ja talous käsikädessä • HUOM! • Ohjaa valmistelua ja päätöksentekoa -> JOHTAMISEN VÄLINE
- 11. 11 Uusi kuntastrategia ja hallintokuntien yhteistyö •Kuntalakiuudistus lähtee ajatuksesta, että uuden kuntastrategian avulla on mahdollista saada kunnan eri toimielimet ja eri toimialat toimimaan yhdessä samojen tavoitteiden suuntaisesti. •Kunnanhallitus valvoo ja sovittaa yhteen kunnan muiden viranomaisten toimintaa. Omistajaohjaukseen ja toimintojen yhteensovittamiseen liittyvien tehtävien merkitys ja painoarvo ovat kasvaneet. •Kunnanhallituksella on velvollisuus huolehtia kunnan toiminnan yhteensovittamisesta, riippumatta siitä, millä tavoin kunnan palvelutuotanto on toteutettu tai organisoitu. •Hallituksen tehtävänä on antaa kunnan hallintoa koskevia yleisohjeita (yhtenäiset käytännöt), seurata kunnan yleistä kehitystä, vastata kunnan henkilöstöpolitiikasta jne. •Hallituksen tehtävänä on huolehtia, että asioita tehdään yhtenäisin periaattein, esim. taloussuunnitelma- ja arvio •Yksi valvonnan väline: otto-oikeus
- 12. 12 Keskeiset asiakirjat: hallintosääntö • Ainoa pakollinen, kokoava johtosääntö • 90 §:ssä luettelo sisällöstä • Hallintosäännön lisäksi voi toki tehdä ohjeita ym. mutta on vain yksi hallintosääntö • Hallintosäännössä määräykset muun muassa: • hallinnon ja toiminnan järjestäminen • päätöksenteko- ja hallintomenettely • valtuuston toiminta • kielellisten oikeuksien huomioon ottaminen kunnan hallinnossa
- 13. 13 Hallintosääntö Hallintosäännössä määrätään viranomaisten toimivallan jaosta ja tehtävistä. Valtuusto käyttää kunnan päätösvaltaa: - kunnan hoidettavaksi lain mukaan tai muuten kuuluvia asioita, joissa kunta voi tehdä tai joissa sen edellytetään tekevän päätöksiä. Hallintosäännössä valtuusto: - määrittelee oman asemansa päätösvallan käyttäjänä - toimielinten ja viranhaltijoiden välisen työnjaon - ratkaisee annetaanko kunnan viranomaiselle valta omalla päätöksellään siirtää toimivaltaansa edelleen. Valtuusto tekee toimivallan siirtoa koskevat päätökset aina hallintosäännöllä. Toimivaltaa ei voida siirtää erillisellä valtuuston päätöksellä.
- 14. 14 Hallintosääntö Toimivaltaa voidaan siirtää toimielimelle, luottamushenkilölle ja viranhaltijalle. Toimivaltaa viran perustamisessa ja lakkauttamisessa sekä hallinnollisen pakon käyttämisessä voidaan siirtää vain toimielimelle. Toimivaltaa ei voi siirtää, jos laissa määrätään, että toimivalta on valtuustolla tai muulla nimetyllä kunnan viranomaisella. Erityislakien toimivallan siirtämistä koskevat pykälät, syrjäyttävät kuntalain 91 §:n eli silloin mennään erityislain mukaan.
- 15. 15 Tulee kuntalaista: hallintosääntö 90 § Hallintosääntö Hallintosäännössä annetaan tarpeelliset määräykset ainakin: • 1) hallinnon ja toiminnan järjestämiseen liittyvistä seuraavista asioista: • a) toimielimistä ja johtamisesta; • b) kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtävistä; • c) henkilöstöorganisaatiosta; • d) taloudenhoidosta; • e) hallinnon ja talouden tarkastuksesta; • f) sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta; • 2) päätöksenteko- ja hallintomenettelyyn liittyvistä seuraavista asioista: • a) toimivallan siirtämisestä; • b) toimielinten kokoontumisesta;
- 16. 16 Tulee kuntalaista: hallintosääntö 90 § c) varajäsenten kutsumisesta; d) toimielimen puheenjohtajan tehtävistä; e) kokouksen tilapäisestä puheenjohtajasta; f) kunnanhallituksen edustajan ja kunnanjohtajan tai pormestarin läsnäolosta ja puheoikeudesta muiden toimielinten kokouksissa; g) muiden kuin jäsenten läsnäolosta ja puheoikeudesta toimielinten kokouksissa; h) toimielinten päätöksentekotavoista sekä siitä, miten kunta huolehtii, että sähköiseen kokoukseen ja sähköiseen päätöksentekomenettelyyn osallistumiseen tarvittavat tekniset välineet ja yhteydet ovat käytettävissä; i) esittelystä; j) pöytäkirjan laatimisesta, tarkastamisesta ja tiedoksi antamisesta; k) asiakirjojen allekirjoittamisesta; l) asiakirjahallinnon järjestämisestä; m) asiakirjoista tai tiedon antamisesta perittävistä maksuista;
- 17. 17 Tulee kuntalaista: hallintosääntö 90 § n) 23 §:ssä tarkoitetun aloitteen käsittelystä ja aloitteen tekijälle annettavista tiedoista; o) viestinnän periaatteista; p) menettelystä otettaessa asia ylemmän toimielimen käsiteltäväksi; 3) valtuuston toimintaan liittyvistä seuraavista asioista: a) valtuuston kokousmenettelystä; b) varavaltuutetun kutsumisesta valtuutetun tilalle; c) valtuutetun aloitteen käsittelystä; d) valtuutettujen valtuustotyöskentelyä varten muodostamista valtuustoryhmistä; e) kokouksiin osallistumisesta ja kokouskutsun lähettämisestä sähköisesti; f) valtuutettujen puheenvuorojen pituudesta yksittäisissä asioissa, jos ne ovat tarpeen kokouksen kulun turvaamiseksi. Hallintosäännössä annetaan tarpeelliset määräykset, joilla turvataan kielilaissa (423/2003) ja muualla laissa säädettyjen kielellisten oikeuksien toteutuminen kunnan hallinnossa.
- 18. 18 Keskeiset asiakirjat - konserniohje •Valtuuston tehtävänä on hyväksyä konserniohje, jota käytetään omistajaohjauksessa. Laki määrittelee nyt myös sitä, mitä keskeisiä asioita konserniohjeeseen otetaan (näiden sisältöä kunnat voivat harkita). •Konserniohje täydentää perustamissopimuksen ja yhtiöjärjestyksen määräyksiä ja niissä asetettuja tavoitteita. •Konserniohjeilla pyritään siihen, että kuntaa ja kuntakonsernia johdetaan kokonaisuutena ja yhtenäisin periaattein. •Kuntien konsernit ovat hyvin erilaisia keskenään ja konserniohjeen merkitys vaihteleekin kunnittain. Konserniohjeeseen on otettava tarpeelliset määräykset ainakin seuraavista: • Kuntakonsernin talouden ja investointien suunnittelusta ja ohjauksesta • Konsernivalvonnan ja raportoinnin sekä riskienhallinnan järjestämisestä • Tiedottamisesta ja kunnan luottamushenkilöiden tietojensaantioikeuden turvaamisesta • Velvollisuudesta hankkia kunnan kanta asiaan ennen päätöksentekoa • Konsernin sisäisistä palveluista • Kunnan tytäryhteisöjen hallitusten kokoonpanosta ja nimittämisestä • Kunnan tytäryhteisöjen hyvästä hallinto- ja johtamistavasta.
- 19. 19 Sidonnaisuusilmoitukset Kunnan päätöksenteon ja valmistelun kannalta keskeisillä luottamushenkilöillä ja viranhaltijoilla on velvollisuus tehdä sidonnaisuusilmoitus: Kunnanhallituksen ja kaavoitusasioita hoitavan toimielimen jäsenet Valtuuston ja lautakuntien puheenjohtajisto Pormestari, apulaispormestari Kunnanjohtaja, kunnanhallituksen ja lautakuntien esittelijät Ilmoitus pitää tehdä: johtotehtävistä ja luottamustoimista elinkeinotoimintaa harjoittavissa yrityksissä ja muissa yhteisöissä, merkittävästä omaisuudesta sekä muista sidonnaisuuksista, joilla voi olla merkitystä luottamus- ja virkatehtävien hoitamisessa Ilmoitus on tehtävä 2 kuukauden kuluessa valinnasta, myös muutoksista ilmoitettava Ilmoitus tehdään tarkastuslautakunnalle ja tarkastuslautakunta saattaa tiedoksi valtuustolle Sidonnaisuusrekisteri on pidettävä netissä ja sen julkaisemisessa pitää ottaa huomioon asioiden asianumkainen salassapito
- 20. Hyvä, avoin ja osallistava valmistelu Tuuli Tarukannel OSIO 2
- 21. 21 Hyvän päätöksenteon ABC Oikea viranomainen tekee päätöksen Riittävä, laadukas, huolellinen valmistelu Lain- ja tarkoituksenmukainen ratkaisu selvitysten pohjalta Oikea/oikean lain soveltaminen Muodollisesti oikea päätös Sisällöllisesti hyvä päätös Täydellinen, eheä, yksilöity rakenne Hyvin perusteltu päätös: päätöksestä löytyy sisällölliset perustelut, syy, miksi ratkaisuun on päädytty sekä osoitetaan, että valmistelu on tehty oikein Oikeat muutoksenhakuohjeet Oikeat tiedoksiannot Täytäntöönpano
- 22. 22 Mihin avoin ja hyvä valmistelu tähtää? Hyvällä ja riittävällä valmistelulla pyritään osoittamaan esimerkiksi: a.Asianosaiselle se, miten ja miksi ratkaisuun on päädytty sekä se, että hänen oikeusturvansa toteutuu b.Varmistamaan, että erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja on arvioitu ja tutkittu riittävästi c.Informaatio jalostetaan tiedoksi ja sitä hyödynnetään lopulta päätöksenteossa d.Oman oikeusturvan vuoksi: osoitan hyvällä valmistelulla tehneeni selvitystyötä riittävästi ja toimineeni objektiivisesti ja puolueettomasti e.Laadukkaaseen ja oikeusturvaa toteuttavaan valmistelukulttuuriin f.Luottamuksensuojaan koko kunnan päätöksentekoa ja yhtenäistä ratkaisukäytäntöä kohtaan
- 23. 23 Asukkaiden näkökulmasta – lisää mahdollisuuksia -Asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia tarkoitus parantaa kuntien aktiivisilla toimilla, mm. lakiin lisätyt osallistumis- ja vaikuttamiskeinot, tarkoitus molemminpuolisen vuorovaikutuksen lisäämiseen -> vastuu ja käytännön tavat kunnalla -Kunnan toiminnan ja päätöksenteon avaaminen aiempaa laajemmin mm. viestintä, lisää tietoa päätöksistä netissä, enemmän verkkoviestintää ( nettiin: kunnan toimintaa koskevat tiedot, kunnan ilmoitukset ja päätöspöytäkirjat kunnan verkkosivuille) -Aloiteoikeus kasvoi mm. kunnassa toimivat yhdistykset ja yritykset sekä palvelujen käyttäjät - Valmisteluun mukaan: mm. nuorisovaltuusto, vammaisneuvosto, vanhusneuvosto
- 24. 24 Pyritään huomioimaan muuttuva maailma • Hyvä hallinto: valmistelun luotettavuus, objektiivisuus, ym. (hyvän hallinnon periaatteet) • Uusi hyvä hallinto? Parempi hallinto? TAVOITTEITA: Avoimuus • Tavoite: kaikki tieto heti saataville kaikille (netissä… kaikille ?) Osallisuus • Tavoite: osallistaa useammassa eri päätöksenteon vaiheessa, esim. ”välttää” valituksia osallistamalla ja sitouttamalla aikaisessa vaiheessa Hallinto halutaan nähdä mahdollistavana asiana, ei rajoittavana Haasteita: - Sopivien välineiden ja kanavien valinta - Mitkä ovat hyvät tavat resurssien näkökulmasta? - Uudet haasteet: esim. kun valtuutettu käyttää Periscopea muiden tietämättä.
- 25. 25 Valmisteluun mukaan uudet ns. vaikuttamistoimielimet • Kunnanhallituksen pitää asettaa seuraavat: – Nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto, vammaisneuvosto • Voivat olla myös kuntien yhteisiä, toimintatavat, kokoonpano, valinta kunnan päätettävissä • Kunnanhallitus huolehtii toimintaedellytyksistä • Ei kunnan virallisia toimielimiä, vaan edustamansa ryhmän vaikuttamis- ja kuulemiskanavia • Vaikuttavat edustamansa ryhmän asioita koskevaan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan. Ei tee muutoksenhakukelpoisia hallintopäätöksiä. • Hallintosäännössä annetaan tarpeelliset määräykset muiden kuin jäsenten läsnäolo- ja puheoikeudesta toimielinten kokouksissa. Läsnäolo- ja puheoikeuden antaminen ainakin valtuuston ja lautakuntien kokouksiin parantaisi tiedonkulkua ja vaikuttamismahdollisuuksia.
- 26. 26 Avoimempi kulttuuri: hyvä kielenkäyttö Hallintolaki: • viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä • sellainen ilmaisutapa, jonka perusteella hallinnon asiakkaan voidaan olettaa yksiselitteisesti ymmärtävän asian sisällön ja saavan siitä asian laatuun nähden riittävästi tietoa • vaatimus hyvästä kielenkäytöstä koskee kirjallista ja suullista ilmaisutapaa • päätös ja muut viranomaisen laatimat asiakirjat, tiedotteet ja ohjeet laaditaan hyvällä ja ymmärrettävällä kielellä • keskustelussa ei käytetä asiakkaaseen kohdistuvia epäasiallisia ilmaisuja Uusi kuntalaki: • Säädetään selkeästä ja ymmärrettävästä kielestä sekä kunnan eri asukasryhmien tarpeiden huomioon ottamisesta. Hyvä viestintämateriaali on selkeää ja vastaanottajan tarpeista lähtevää. Tekstien tulisi olla rakenteeltaan johdonmukaisia ja sisällöltään helposti ymmärrettäviä kokonaisuuksia.
- 27. 27 Hyvä kielenkäyttö (Kuntalakia koskeva hallituksen esitys määrittää) Viestinnässä tulisi huomioida myös asukkaat, joilla ikänsä, puutteellisen kielitaidon tai muun erityisvaikeuden vuoksi on vaikeuksia ymmärtää yleiskieltä. Helpon viestinnän lisääminen on keino parantaa viestien ymmärrettävyyttä ja eri asukasryhmien yhdenvertaista tiedonsaantia. Kunnan tulisi arvioida, mitkä olisivat kunnassa ne asukasryhmät, joiden tarpeet olisi erityisesti otettava huomioon viestinnässä. Näitä voivat olla muun muassa muuta kuin suomea ja ruotsia äidinkielenään puhuvat, lapset ja nuoret, vanhukset, eri tavoin vammaiset kuten kuulovammaiset, sekä maahanmuuttajat. Asukasryhmien tarpeet voivat liittyä myös heille tarkoituksenmukaisiin viestinnän ja vuorovaikutuksen välineisiin ja muotoihin. Esimerkiksi vammaisten henkilöiden tiedonsaannin kannalta tärkeitä ovat usein myös esteettömyys ja saavutettavuus.
- 28. 28 Esimerkki kielen parantamisesta Vanhasta muutoksenhakuohjeesta: Milloin hakija on tyytymätön päivähoitopäätökseen, on hänellä oikeus saada päätös sosiaali- ja terveysjaoston käsiteltäväksi, jos hän 14 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan sitä vaatii. Tiedoksi saannin katsotaan tapahtuneen, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä siitä, kun päätös asianomaisen ilmoittamalla osoitteella varustettuna on annettu postin kuljetettavaksi. Tiedoksisaantipäivää ei lueta em. määräaikaan. Uusittu ohje: Jos olette tyytymätön tähän päätökseen, on Teillä oikeus hakea siihen muutosta. Osoittakaa oikaisuvaatimus alueenne sosiaali- ja terveysjaostolle. Liittäkää hakemukseen tämä päätös tai jäljennös siitä ja toimittakaa asiakirjat viimeistään 30.9.2014 klo 16 osoitteeseen: PL 9001, 00099 Helsingin kaupunki Lähde: virkakielikampanja
- 29. 29 Lähde: Twitter 1.11.2017 #virkakieli
- 30. 30 Avoimempi kulttuuri: päätöksen hyvä perusteleminen • Perusteluvelvollisuuden merkitys yleisenä oikeusturvaperiaatteena on jatkuvasti enemmän korostunut. • Oikeus perusteltuun päätökseen on myös perusoikeus. Perustuslain 21 §:n mukaan oikeus kuuluu niihin oikeusturvan ja hyvän hallinnon takeisiin, jotka edellytetään turvattavan lailla. • Yksilön kannalta merkittävät päätökset on perusteltava huolellisesti. • Perusteluvelvollisuus edellyttää riittävän tiedon antamista, jotta päätöksen kohteena oleva yksilö voi pyrkiä toteuttamaan oikeuksiaan. • Perusteluvelvollisuus liittyy myös tältä osin siihen, että viranomaisella on velvollisuus huolehtia, että asia on tullut riittävästi ja asianmukaisesti selvitetyksi ennen päätöksentekoa
- 31. 31 Uudistunut kuntalaki - osallistuminen ja vaikuttaminen Kuntalain yhtenä tavoitteena asukkaiden ja palvelun käyttäjien oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan Valtuustolla on vastuu monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista. Edelleen aikaisemman kuntalain tavoin kunnalla on laaja harkintavalta toteuttamistavoissa Kuntalaki luo edellytyksiä ja kannustaa osallistamiseen Kuntalain esimerkkiluettelo keinoista: • Keskustelu- ja kuulemistilaisuudet, kuntalaisraadit • Käyttäjien edustajien nimeäminen kunnan toimielimiin • Mahdollisuudet osallistua kunnan talouden suunnitteluun (esim. osallistuva budjetointi) • Käyttäjälähtöisen vaikuttamisen keinot, esim yhteinen suunnittelu ja palvelumuotoilu • Asukkaiden, järjestöjen, muiden yhteisöjen toiminnan tukeminen
- 32. 32 Monipuoliset osallistumiskeinot Monipuolisilla osallistumismahdollisuuksilla on tarkoitus edistää eri asukasryhmien ja eri palveluiden käyttäjien osallistumista itselleen sopivalla tavalla ja tarjota eri asiakokonaisuuksiin ja tilanteisiin sopivia joustavia ja vaikuttavia osallistumisen muotoja. Monipuolisuus: pitkäaikaisia vaikuttamisen keinoja sekä lyhytaikaisia ja satunnaisempia vaikuttamismahdollisuuksia. Esim: Ns ”helppoa” kuulemista ja keskustelua voi toteuttaa myös sähköisiä kanavia, esimerkiksi internetin ja sosiaalisen median mahdollistamia muotoja hyödyntämällä. Esim: Mielipiteitä voidaan selvittää eri tavoin, kyselyin ja mielipidetiedusteluin, keskustelutilaisuuksia järjestämällä tai järjestämällä esimerkiksi kunnallisia kansanäänestyksiä. (Kuntalakia koskevasta hallituksen esityksestä)
- 33. 33 Monipuoliset osallistumiskeinot Esim: Talouteen osallistuminen voi tapahtua avaamalla kunnan talouden suunnittelua erilaisissa tilaisuuksissa ja sähköisissä sovelluksissa tai vaikka osallistuvan budjetoinnin menetelmän avulla. -> kunnan viranomainen ja alueen asukkaat suunnittelevat ja päättävät vuorovaikutteisen systemaattisen prosessin muodossa siitä, mihin kohteisiin tietyt varat käytetään. Osallistuvaa budjetointia käyttämällä voidaan lisätä kansalaisten ja viranomaisten välistä vuorovaikutusta ja keskustelua, kansalaisten tietämystä sekä viranomaisvalmistelun ja poliittisen päätöksenteon avoimuutta. Osallistuva budjetointi voi olla apuväline tunnistaa monenlaisten kuntalaisten ja eri asukasryhmien sekä kunnan eri osa-alueiden asukkaiden tarpeita ja tuoda niitä näkyviksi. (Kuntalakia koskevasta hallituksen esityksestä)
- 34. 34 Esimerkkejä erilaisista osallisuuden lisäämisen keinoista 34 EDUSTUKSELLINEN DEMOKRATIA TAVOITE: Valtuutettujen näkyvyyden lisäys ESIMERKKITAPOJA: Valtuuston kokousten striimaus valtuutettujen blogit, Twitter-seinät, valtuutettujan kyselytunnit, päätöstekstien selkokeyttäminen SUORA DEMOKRATIA TAVOITE: Halutaan ottaa kuntalaisten mielipiteet nopeammin huomioon ESIMERKKITAPOJA: sosiaalisen median kanavien käyttöönotto, verkossa olevien työkalujen hyödyntäminen, avoin data käyttöön, asukastilaisuudet, aloitelaatikot (fyysiset tai sähköiset) KÄYTTÄJÄDEMOKRATIA TAVOITE: Halutaan osallistaa palvelujen käyttäjiä enemmän. ESIMERKKITAPOJA: Asiakaskyselyt, asiakasraadit (fyysisesti tai verkossa), palvelulupausten teko, osallistuva budjetointi, palautelomakkeet eri palveluista, palvelumuotoilun keinot TEKEMISEN DEMOKRATIA TAVOITE: Halutaan vahvistaa yhdistysten ja syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden osallisuutta. ESIMERKKITAPOJA: Toiminnan rahallinen tukeminen (avustukset), toiminnan tukeminen (esim. tilat), yhteistyöverkostot- ja foorumit,
- 35. 35 Viestintä ja tiedottaminen • Kunnalla on laaja harkintavalta, miten viestintä käytännössä toteutetaan. • Kuntalain mukaan: • Tiedotettava kunnan toiminnasta asukkaille, palvelujen käyttäjille, järjestöille ja muille yhteisöille. • Kunnan annettava riittävästi tietoa seuraavista asioista: – Kunnan järjestämistä palveluista – Kunnan taloudesta – Valmistelussa olevista asioista ja niitä koskevista suunnitelmista – Asioiden käsittelystä, päätöksistä, päätösten vaikutuksista – Osallistumis- ja vaikuttamiskeinoista
- 36. 36 Esimerkkejä viestintätavoista •Joensuu: • Uudistettu laajasti viestintää, haluttu osallistaa eri ryhmiä • Tehty mm. kissavideo, kuha-meemeja, puhelinsovellusta, chattia, nettilehteä ym. • Hyödynnetty nettisivujen lisäksi laajasti sosiaalista mediaa ja eri sovelluksia. •Hanko: • Viestintä hajautettua (toimialat viestivät omilta osiltaan), tehty viestintästrategia, jolla johdetaan viestintää (ja valtuusto on hyväksynyt sen). Viestintästrategian osana on some- ohjeet. • Viestinnässä käytetään kunnan nettisivujen lisäksi mm. kirjepostia (uudet asukkaat) ja Facebook-sivua, harkinnassa myös Instagram ja Twitter • http://www.joyandorder.fi/blogi/strategia/hanko-viestintastrategia/
- 37. 37 Uusi kuntalaki – tietojen saatavuus yleisessä tietoverkossa •Velvoite viedä yleiseen tietoverkkoon kunnan järjestämiä palveluja sekä kunnan toimintaa koskevat keskeiset tiedot. Yleisessä tietoverkossa oltava saatavilla ainakin: 1) kuntastrategia; 2) hallintosääntö; 3) talousarvio- ja suunnitelma; 4) tilinpäätös; 5) tarkastuslautakunnan arviointikertomus; 6) kuntien yhteistoimintaa koskevat sopimukset; 7) konserniohjeet; 8) luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden sidonnaisuusilmoitukset; 9) luottamushenkilöiden palkkioiden ja korvausten perusteet; sekä 10)palveluista perittävät maksut.
- 38. 38 Mitäroolejasomellavoivalmistelussaolla? Yksisuuntaisen viestinnän kanava, kerrotaan valmistelusta Sosiaalinen media voi herättää kuntalaisten ym kiinnostuksen Päätöksenteon läpinäkyvyyden parantaminen Aktiivisen vuorovaikutuksen kanava Kyselyjen ja popup demokratian kanavana pp.kk.vvvv38Osasto
- 39. 39 Onnistuessaan some… Tuo valmisteluun… - lisää aitoa keskustelua - erilaisia näkökulmia kunnan asioiden valmistelua, kehittämistä ja päätöksentekoa varten - tietoa, ajatuksia ja ideoita - on osa jokapäiväistä työelämää, arkipäiväistä valmistelua -> Tähän on matkaa, mutta ollaan matkalla!
- 40. 40 Kokousmenettelyt ja sihteerinä kokouksessa Tuuli Tarukannel OSIO 3
- 41. 41 • Tarkemmat määräykset kunnan kokouksiin liittyen tulee olla kunnan omassa hallintosäännössä
- 42. 42 Mitkä ovat jatkossa eri päätöksentekotavat? Hallintosääntöön tulee kirjoittaa tarvittavat määräykset eri päätöksentekotavoista. Toimielimen päätöksentekotavat: 1. Perinteinen kokous kokouspaikalla 2. Sähköinen kokous – Kokoukseen osallistutaan sähköisen yhteyden avulla osallistujan valitsemasta paikasta ja osallistujien on oltava keskenään yhdenvertaisessa näkö- ja ääniyhteydessä – Yleisöllä on oltava mahdollisuus seurata julkista kokousta – Kunta päättää, mihin toimielimiin sovelletaan 3. Sähköinen päätöksentekomenettely – Mahdollinen muissa kokouksissa paitsi valtuustossa eikä julkisissa kokouksissa – Päätös tehdään ennen toimielimen kokousta – Sähköisesti käsiteltävä asia yksilöidään kokouskutsussa ja annetaan määräaika käsittelylle – Siirretään käsittelyyn kokouksessa, jos yksikin vaatii – Soveltuu ns. rutiiniasioihin – Tarvitaan soveltuva tietojärjestelmä
- 43. 43 Suositus tietoturvasta •Laissa tai lain perusteluissa ei ole tarkemmin määritelty mitä tarkoitetaan ”tarvittavilla teknisillä yhteyksillä ja välineillä”. •Vaatimus voi täyttyä esimerkiksi siten, että kunta huolehtii, että luottamushenkilöillä on käytössään luottamukselliseen viestintään soveltuvat laitteet ja tietoliikenneyhteydet. •Käytännössä monessa kunnassa on hankittu luottamushenkilöille tietokoneet tai tabletit, joilla he pystyvät lukemaan ja kommentoimaan sähköisiä asiakirjoja. Riittävän tietoturvan ja tietosuojan takaavat verkkoyhteydet voidaan toteuttaa esimerkiksi käyttämällä suojattua sähköpostiyhteyttä tai erilaisilla extranet-ratkaisuilla, joissa luottamushenkilö pääsee suojattuun tilaan lukemaan asiakirjoja.
- 44. 44 Kokouksen sihteeri Sihteeri vastaa käytännön toimenpiteistä, teknisistä toimista. Sihteerin tehtäviin kuuluu tyypillisesti: kokouskutsun ja asialistan kokoaminen ja kokouskutsun ajoissa toimittaminen toimielimen jäsenille ja muille läsnäoloon oikeutetuille -> läsnäolijat ja kutsun toimittaminen on määritelty hallintosäännössä Sihteeri kirjoittaa pöytäkirjan, mutta puheenjohtaja vastaa viimekädessä siitä. Sihteeri huolehtii pöytäkirjan allekirjoittamisesta ja tarkastamisesta käytännössä eli kerää allekirjoitukset. Sihteerin tehtävän vastuullisuuden korostaminen… (esim. monet määräaikojen toteutumiset sihteerin ”käsissä”)
- 45. 45 Valmistelija Valmistelijan vastuu: PL 118 § (yleinen virkavastuu): viranhaltija vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta sekä Laki kunnallisesta viranhaltijasta 17 §: muun muassa suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen ao. säännöksiä ja määräyksiä. Valmistelija esim. vastaa, että on selvittänyt asiaa riittävästi ja päätöksenteossa ei ole vääriä vaikuttimia.
- 46. 46 Esittelijä Esittelijä on viranhaltija, jonka vastuulle kuuluu esitellä hallintoasia ratkaisemista varten ja huolehtia asian käsittelystä alusta loppuun saakka. Esittelijällä on itsenäinen asema ja henkilökohtainen virkavastuu, joten esittelijälle ei voida antaa sitovaa käskyä, minkä sisältöisen päätösehdotuksen hän antaa hallintoasiassa, jossa tehdään hallintopäätös. Tarkoituksenmukaisuusasioissa sen sijaan voi ”ohjeistaa”.
- 47. 47 Hyvät kokoustaidot – kunnan kokoukset on tarkkaan säänneltyjä • Hyvät kokoustaidot edellyttävät sitä, tunnetaan riittävästi vakiintuneet menettelytavat sekä voimassa olevat lait ja säännökset. •Kokouksen osanottajan on kyettävä saamaan aikaan yhteisesti hyväksyttyjä päätöksiä neuvotellen ja keskustellen toisten osallistujien kanssa. •Kokouksissa osallistujien toiminta ja vaikuttaminen tapahtuvat kokouksen vakiintuneiden menettelyjen välityksellä. •Kokoustekniikka luo raamit, joiden perusteella kokouksen osanottajat toimivat. •Voidakseen toimia tarkoituksenmukaisesti kokoustilanteissa, on tiedettävä esimerkiksi, missä vaiheessa ja miten voi vaikuttaa kokoustyöskentelyyn ja päätöksentekoon. •-> sihteerin rooli kokoustilanteissa vaihtelee hyvin paljon kunnasta riippuen. Monesti toimielimen sihteeriltä vaaditaan samanaikaisesti asiantuntijan, pöytäkirjaajan ja käytännön järjestelijän roolia – kaikkia yhtä aikaa
- 48. 48 Esityslista • Esityslista on esittelijän laatima kirjallinen seloste kokouksessa käsiteltävistä asioista. • Se sisältää käsiteltävät asiat • Siitä tulee ilmetä jokaisen asian kohdalla valmistelussa selvitetyt ratkaisuun vaikuttavat tosiasiat ja sovellettavat oikeussäännökset • Esityslistassa tulee olla pääsääntöisesti myös esittelijän päätösehdotukset. Esittelijä voi kuitenkin kokouksessa suullisesti muuttaa esityslistaa kokouksessa ennen päätöksentekoa. •Kunnan kokousmenettelyssä esityslistalla on suuri merkitys •Toimielinten käsittelyyn tulevien asioiden valmistelusta annetaan esityslistan valmistuttua yleisen tiedonsaannin kannalta tarpeellisia tiedot yleisessä tietoverkossa •Salassa pidettäviä tietoja ei nettiin, kunnan on huolehdittava että yksityisyyden suoja henkilötietojen käsittelyssä toteutuu
- 49. 49 Läsnäoloista kokouksissa • Toimielimen suljetussa kokouksessa ei lähtökohtaisesti saa olla läsnä yleisöä eikä muita sivullisia. •Hallintosäännössä määrätään muiden kuin toimielimen jäsenten läsnäolosta ja puheoikeudesta toimielinten kokouksissa = lähinnä toimielimeen kuulumattomia luottamushenkilöitä sekä kunnan henkilöstöä. Luottamushenkilöiden lisäksi läsnä ovat pöytäkirjanpitäjä, esittelijät sekä asiantuntijat. •Jos toimielimellä on useampia esittelijöitä, kaikki esittelijät voivat olla läsnä koko kokouksen ajan. •Asiantuntijat ovat lähtökohtaisesti paikalla vain heidän kuulemisensa ajan. Jos on perusteltua tarvetta jonkun muun kunnan henkilöstöön kuuluvan pysyvään läsnäoloon suljetussa kokouksessa, tästä voidaan määrätä hallintosäännössä. •Valtuusto voi myös antaa toimielimelle itselleen oikeuden päättää, kenellä on oikeus tai velvollisuus osallistua toimielimen kokouksiin. •Toimielimen kokouksissa päätöksentekoon ottavat osaa vain toimielimen jäsenet. Muilla kokoukseen osallistujilla olisi vain oikeus ottaa osaa keskusteluun.
- 50. 50 Eriävä mielipide • Eriävän mielipiteen tarkoitus: vapautua päätöksen tuottamasta oikeudellisesta vastuusta • Oikeus ilmoittaa eriävä mielipide on vastaehdotuksen tehneellä tai päätöstä vastaan äänestäneellä esittelijällä, jos päätös poikkeaa hänen päätösehdotuksestaan • Eriävä mielipide on ilmoitettava heti, kun päätös on tehty kirjalliset perustelut liitetään pöytäkirjaan, jos esitetty ennen pöytäkirjan tarkastamista • Päätöstä vastaan äänestänyt tai eriävän mielipiteen ilmoittanut ei ole vastuussa päätöksestä • esittelijän vastuu: vastuussa päätöksestä, jollei ole ilmoittanut eriävää mielipidettä 7.2.2018 Page 50 TT
- 51. 51 Kokouksen julkisuus Valtuuston kokoukset on julkisia • jollei käsitellä asiaa tai asiakirjaa, joka lain nojalla salassa pidettävä • jollei valtuusto jossakin asiassa toisin päätä (oltava merkittävä syy) valtuuston suljetun kokouksen asiakirjat salassa pidettäviä vain, jos laissa niin säädetään Muun toimielimen kokoukset ovat julkisia vain, jos toimielin niin päättää • julkisessa kokouksessa ei saa käsitellä salassa pidettäväksi säädettyä asiaa tai asiakirjaa • suljetun kokouksen keskustelut ovat luottamuksellisia 7.2.2018 Page 51 TT
- 53. 53 7.2.2018 Page 53
- 54. 54 Äänestys ja vaali (104 § ja 105 §) • Puheenjohtaja johtaa äänestysmenettelyä. •Puheenjohtajan pitää saattaa toimielimen käsittelyyn äänestystapa ja jos äänestettäviä asioita on useampia, myös äänestysjärjestys. •Äänestystapoja on monia, yksinkertaisin on kädennosto, joskus käytetään seisomaannousua, nimenhuutoäänestys on sihteerille hyvä •Äänestysjärjestyksellä tarkoitetaan sitä, missä järjestyksessä ehdotuksista äänestetään.
- 55. 55 Äänestys ja vaali (104 § ja 105 §) • Henkilövalintoja tehtäessä käydään vaali •Vaalista puhutaan luottamushenkilö-, viranhaltija- ja työntekijävalinnoissa silloinkin, kun valinta on yksimielinen eikä tarvita minkäänlaista äänestystoimenpidettä •Vaalissakin esittelijän ehdotus ja valtuustossa hallituksen ehdotus on pohjaehdotus. Sillä ei kuitenkaan ole erityisasemaa. Tästä huolimatta esittelijän on tehtävä virkavalinnassa perusteltu ehdotus, jossa nähdään esim. pätevyysarviointia. •Luottamushenkilövalinnoissa valmisteluksi riittää, että esitetään vaalin suorittamista. Ehdokkaiden nimeäminen ja valinta jäävät toimielimen tehtäväksi.
- 56. 56
- 57. 57 Luottamushenkilön tiedonsaantioikeus • Luottamushenkilön tietojensaantioikeus on julkisuuslaissa kaikkia koskevaa tietojensaantioikeutta laajempi. •Kuntalain mukaan luottamushenkilöllä on oikeus saada kunnan viranomaisilta tietoja, joita hän toimessaan pitää tarpeellisina, mutta jotka eivät ole vielä julkisuuslain mukaan julkisia. (Poikkeus: salassa pidettävät tiedot.) •Säännöksellä varmistetaan luottamushenkilön oikeus saada toimensa hoitamisessa tarpeelliset tiedot. •Lähtökohta: valtuutettu itse arvioi tiedontarpeensa. •Mutta: luottamushenkilö ei voi vaatia koonteja, yhteenvetoja tai selvityksiä. Tietojensaantioikeus ulottuu julkisiin ja "ei vielä julkisiin asiakirjoihin".
- 58. 58 Luottamushenkilön tiedonsaantioikeus •Luottamushenkilö ei saa käyttää tietojensaantioikeuttaan väärin. Rikoslaissa säädetään rangaistus salassapito- ja vaitiolovelvollisuuden rikkomisesta. •Luottamushenkilöllä on oikeus saada kunnan konsernijohdolta konsernijohdon hallussa olevia konserniohjeissa määriteltyjä kunnan tytäryhteisöjen toimintaa koskevia tietoja, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu. •Tiedonsaantioikeus koskee konsernijohdon hallussa olevia asiakirjoja. Kuntalain mukaan konserniohjeissa annetaan tarkemmat määräykset tiedottamisesta ja kunnan luottamushenkilöiden tietojensaantioikeuden turvaamisesta. Tytäryhtiöille voidaan määritellä velvoitteita, joilla turvataan tietojen saaminen yhtiöiden toiminnasta.
- 59. 59 Otto-oikeus Kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja ja hallintosäännössä määrätty kunnan viranhaltija voivat ottaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi asian, joka on tämän lain nojalla siirretty kunnanhallituksen alaisen viranomaisen tai kunnanhallituksen jaoston toimivaltaan ja jossa asianomainen viranomainen on tehnyt päätöksen Lain mukaan suoraan otto-oikeus on kunnanhallituksella Kunta voi antaa hallintosäännössä otto-oikeuden myös lautakunnalle tai liikelaitoksen johtokunnalle Ei voi ottaa • eräitä lupa-asioita • lakisääteisiä yksilöasioita • Yhteisen toimielimen asioita, jos kunnat niin sopineet
- 60. Toimielimen pöytäkirja, päätösten tiedoksianto ja muutoksenhaku Tuuli Tarukannel OSIO 4
- 61. 61 Pöytäkirja, kuntalaki 107 § • Pöytäkirjasta säädetään kuntalaissa • Toimielimen kokouksista on laadittava pöytäkirja, laissa ei ole säännöksiä pöytäkirjan sisällöstä, mutta siitä otetaan tarpeelliset määräykset hallintosääntöön • Muoto voi vaihdella teknisen toteutustavan mukaan Toimielimen päätöksistä pidetään pöytäkirjaa. Luottamushenkilön ja viranhaltijan päätöksistä pidetään pöytäkirjaa, jollei se päätöksen luonteen johdosta ole tarpeetonta. Hallituksen esitys: • Jos päätöksistä laaditaan tai siitä tehdään jokin muu asiakirja, josta päätös käy selville. • Tarkemmat määräykset pöytäkirjaa koskevista vaatimuksista otetaan hallintosääntöön. • Pöytäkirja voi muodostua myös sähköisen päätöksenteon päätösten koonnista. Pöytäkirjan muoto voi vaihdella teknisen toteutustavan mukaan. Pöytäkirjan päätökset voi olla myös rakenteisessa muodossa, joka mahdollistaa niiden jatkokäytön (ns. avoin data). Tällöinkin kuntien olisi huolehdittava tietosuojaan liittyvistä näkökohdista. • Pöytäkirjan arkistointi suoritetaan arkistolainsäädännön mukaisesti, eikä kuntalain säännöksellä poiketa arkistolain mukaisista velvoitteista.
- 62. 62 Pöytäkirja, uusi kuntalaki Uusi kuntalaki: 100 §: Sähköisessä päätöksentekomenettelyssä tehtyjä päätöksiä koskeva pöytäkirja voidaan tarkastaa ennen kokousta. Hallituksen esitys: • Pääsääntöisesti sähköisessä päätöksentekomenettelyssä tehdyt päätökset tarkastettaisiin normaaliin tapaan seuraavassa kokouksessa, mutta momentissa mahdollistettaisiin se, että päätökset olisi mahdollista tarkastaa jo ennen kokousta. • Sähköisessä päätöksenteossa syntyneet päätökset voitaisiin tarkastaa esimerkiksi samassa suljetussa tietojärjestelmässä, jossa ne on tehty tai muutoin sähköisesti tavanomaista pöytäkirjan tarkastamista vastaavasti.
- 63. 63 Käytännöt muuttuu, hyödynnä tilaisuus - liitteet ja oheismateriaali • Hyvin valmistellussa päätösesityksessä (esityslistassa) ei ole liitteitä, on vain esityslistan mukana jaettavaa lisäinformaatiota (= oheismateriaalia) • Oheismateriaalia ei säilytetä pöytäkirjan päätösliitteenä, vaan omassa kohdassaan • Päätösliitteet ovat niitä asiakirjoja, joihin viitataan päätöksessä ja jotka esittelevät, selventävät tai täsmentävät päätöstä. • Pääsääntö: vain sellaiset asiakirjat, joiden tietoja ei voida ottaa pykälän tekstiosaan, voidaan ottaa päätösliitteeksi.
- 64. 64 Päätöksen tiedoksianto - mikä muuttui? Kuntalain tiedoksiantoa koskeva pykälä muuttui 1.6.2017 alkaen. Muutoin tiedoksianto on sama aikaisemman kuntalain mukainen menettely, mutta se siirrettiin nettiin. Edelleenkin: tiedoksianto kunnan jäsenille tapahtuu samoissa asioissa kuin se tapahtui ennenkin, kun kyseessä on kuntademokratian näkökulmasta sellainen asia, että kuntalaisen tulee saada hakea siihen muutosta, on päätös myöskin annettava tiedoksi laajasti kaikille kuntalaisille -> netti nähty käteväksi välineeksi tähän Muutoksenhaku: muutoksenhaku tapahtuu samojen menettelyjen ja lainsäädännön pohjalta kuin ennenkin Henkilötietojen käsittely: henkilötietojen käsittelyn suhteen haastetta, henkilötietoja tulee viedä verkkoon harkitusti eikä niitä saa pitää siellä tarpeettomasti, toisaalta muutoksenhakuajan aikana meillä on lakiin perustuva syy henkilötietojen käsittelyyn julkaisemalla niitä netissä Valmistelu: Listatekstien ja päätösten laadinnassa on syytä alusta asti ottaa huomioon henkilötietojen käsittelyä koskevasta lainsäädännöstä tulevat rajoitukset henkilötietojen käsittelyyn ja julkisuuslaista tulevat vaatimukset salassa pidettävien tietojen suojaamisesta. Asiakirjat kannattaa laatia siten, että tietojen poistaminen ja lisääminen onnistuvat mahdollisimman vaivattomasti ja pohditaan tarkkaan, milloin henkilötietoja kannattaa ylipäänsä kirjoittaa pöytäkirjoihin.
- 65. 65 Tiedoksianto kunnan jäsenelle • Päätöksen tiedoksianto kunnan jäsenelle tapahtuu jatkossa asettamalla pöytäkirja nähtäville yleiseen tietoverkkoon (= nettiin). • Tiedoksiannolla päätös saa lainvoiman! • Valtuuston, kunnanhallituksen, lautakunnan pöytäkirja siihen liittyvine oikaisuvaatimusohjeineen ja valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen nähtävänä yleisessä tietoverkossa siltä osin kuin salassapitoa koskevista säännöksistä ei muuta johdu. • Käytännössä: kuntamaailmassa jo tuttua puuhaa, mutta nyt siihen on laista tuleva pykälä eli tarkemmin huolehdittava, että pöytäkirja on siellä varmasti tietyn aikaa ja se pystytään todentamaan jne. • Muun viranomaisen pöytäkirja annetaan vastaavalla tavalla tiedoksi kunnan jäsenille, jos asianomainen viranomainen katsoo sen tarpeelliseksi. • Käytännössä: jos muiden viranomaisten päätöksille, joissa on kuntalain mukainen muutoksenhaku ja tiedoksianto, halutaan lainvoima, niin meidän on katsottava tarpeelliseksi sen julkaiseminen netissä. -> toisin sanoen, ihan puhdasta harkintavaltaa ei ole. Esim monet viranhaltijapäätökset päätyvät tätä kautta nettiin.
- 66. 66 Mitkä viranhaltijapäätökset nettiin? Muun viranomaisen pöytäkirja annetaan vastaavalla tavalla tiedoksi kunnan jäsenille, jos asianomainen viranomainen katsoo sen tarpeelliseksi. = mitkä ovat näitä päätöksiä? Päätös, johon haetaan muutosta kuntalain mukaan ja johon liittyy kunnan jäsenen muutoksenhakuoikeus on laitettava nettiin, jotta ne tulee annetuksi oikein tiedoksi. Hallintopäätökseen haetaan muutosta kuntalain mukaan, ellei erikseen erityislaissa ole säädetty muutoksenhausta hallintovalituksella. Hallintovalituksen piiriin kuuluvia päätöksiä ei ole tiedoksiannon vuoksi pakko laittaa nettiin, ellei niihin liity kunnan jäsenen valitusoikeutta.
- 67. 67 Tiedoksianto käytännössä • Pöytäkirja on nähtävänä kunnan nettisivuilla. (=yleisessä tietoverkossa). • Toimielinpäätösten tiedoksianto voi tapahtua vasta pöytäkirjan allekirjoittamisen ja tarkastamisen jälkeen. Eli lopullisesta pöytäkirjasta. • Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen 7. päivänä nähtäville asettamisesta. • Pöytäkirja pidetään nähtävänä, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu: Kuntalain hallituksen esitys ohjeistaa: Salassapitoa koskevat säännökset voivat tarkoittaa, että pöytäkirjaan sisältyviä tietoja ei voida kokonaisuudessaan julkaista yleisessä tietoverkossa. Tietoverkossa julkaistavassa pöytäkirjassa tulee kuitenkin aina olla päätöksentekoon liittyvät olennaiset tiedot sekä ne tiedot, jotka ovat tarpeellisia esimerkiksi oikaisuvaatimuksen tai valituksen tekemiseksi. • Henkilötietojen käsittelyssä on otettava huomioon yksityisyydensuoja. Käytännössä siis ainoastaan tiedonsaannin kannalta välttämättömät henkilötiedot julkaistaan netissä. • Henkilötiedot on poistettava netistä valitusajan kuluttua. (Tässä käytetään toki harkintaa, mitkä henkilötiedot ovat sellaisia, että ne pitää poistaa) • Mikäli pöytäkirjassa on kokonaan salassa pidettävä asia: netissä on oltava selkeä maininta siitä, että asia on käsitelty ja selkeästi kerrottu, miksi asia on salassapidettävä. • Nettiin viemisen päivämäärä on pystyttävä todentamaan, mm. valitusasioissa tuomioistuimelle pitää pystyä ilmoittamaan, milloin päätöksen muutoksenhaku on alkanut ja milloin päättynyt. (Yleensä todennetaan sekä tietojärjestelmästä että pöytäkirjamerkinnöin)
- 68. 68 Kun arvioidaan, netissä julkaisua, kuntalaki koskeva hallituksen esitys linjaa: • Julkaistessaan listoja ja pöytäkirjoja tietoverkossa kunnan tulee huolehtia myös henkilötietojen suojan toteutumisesta. • Julkaistaan ainoastaan tiedonsaannin kannalta välttämättömät henkilötiedot. Siten mitä tahansa julkisiksikaan arvioituja henkilötietoja ei tule viedä tietoverkkoon. • On olemassa tietotyyppejä, jotka verkkoon laitettaessa altistavat asianosaisen erilaisille riskeille. - Tällaisia tietoja voivat olla esimerkiksi henkilötunnus, osoite, puhelinnumero, sähköpostiosoite, pankkitilin numero tai tieto perheenjäsenistä. - Muun muassa edellä mainittujen henkilötietojen julkaiseminen on yleensä myös tarpeetonta kuntalaisen tiedonsaannin kannalta. • Sen sijaan esimerkiksi henkilövaalia koskevissa päätöksissä joidenkin henkilötietojen kuten nimitiedon ja mahdollisesti ammattia tai koulutusta koskevan tiedon julkaiseminen voi olla välttämätöntä asian arvioimiseksi muutoksenhaun kannalta.
- 69. 69 Kiinnitä valmistelussa huomiota! Kun päätöksen julkaisua lähtee miettimään heti alkuvaiheesta ja yksittäiset valmistelijat ottavat sen osaksi koko valmistelun prosessia, voidaan monelta loppuvaiheessa tapahtuvalta tulkintaongelmalta välttyä. Valmistelun alussa voi pohtia mm: •Onko tämä välttämätön tieto / asia listatekstissä? •Mitä voin pistää sellaiseen erilliseen liitteeseen, jota en julkaise netissä? •Mitä kannattaa pistää viralliseksi päätösliitteeksi? •Mitä vaatimuksia netissä julkaiseminen asettaa hyvälle / paremmalle listatekstille? •-> Tietosuojavaltuutettu suosittaa; salassapidettävät tiedot liitteisiin tai asian ”kiertäminen” mm. hakija, valittaja jne •Päätökset ovat jatkossa ”julkisempia”, valmisteluun enemmän huomiota
- 70. 70 Mieti etukäteen myös esim. näitä • Onko tiedon netissä julkaiseminen tarpeellista? •Myös kuntapuolella sisäisen organisaation toiminta: esimerkiksi sisäistä hallintoa ja henkilöstöä koskevat päätökset? •Yleistä mielenkiintoa voivat herättää: esimerkiksi laajat rakennushankkeet, kaupunkisuunnitteluun liittyvät asiat, kouluja koskevat asiat, merkittävät kunnan talouteen liittyvät asiat jne. (Kuntaliiton linjaus) •Keskeneräiset asiat: joskus tarpeen avata laajasti valmistelua, mutta joissakin asiaryhmissä (mm. hankinnat, kilpailulliset tilanteet, neuvottelut, ”luottamuksellisuus”, on aina käytettävä harkintaa) • Ikuisuuskysymyksenä: onko henkilön nimen julkaiseminen tarpeen? •Tulkintaa ja arviointia sen suhteen, koska henkilön nimen julkaiseminen on perusteltua. Tulkinta ei tarkoita sitä, että kaikki nimet muistetaan. •Esimerkiksi ylempiin virkoihin ja toimiin valitun ja varalla esitetyn henkilön nimet; julkisia henkilöitä koskevat asiat, kun asia liittyy henkilön julkiseen rooliin, esim. luottamushenkilöiden valintoja ja eroja koskevat; menestyneitä urheilijoita ja taiteilijoita koskevat päätökset. •Joissakin yksittäisissä epäselvissä tilanteissa käytössä myös vanha tuttu: henkilöltä voi pyytää suostumusta nimen julkaisuun
- 71. 71 Kunnan ilmoitukset • Myös ilmoittelu on osin siirtynyt nettiin uuden kuntalain myötä. • HUOM! Vaikka ilmoitustaulu on netissä, on se silti virallista toimintaa varten! (kuntalaisenkin pystyttävä erottamaan ilmoitus tiedotteesta) • Kunnan ilmoitukset julkaistaan netissä paitsi, jos: • on salassa pidettäviä tietoja ja henkilötiedot on poistettava määräajassa • Tiedot on netissä 14 vuorokautta yleisessä • tarpeen vaatiessa myös muulla kunnan päättämällä tavalla – Huomioitavana kuitenkin erityislainsäädäntö: Kuntalakia koskeva hallituksen esitys: Tästä huolimatta ilmoituksia julkaistessaan kunnan olisi huomioitava, että erityislainsäädännössä on vielä velvoitteita julkisten kuulutusten ilmoitustaulun käyttöön, jonka osalta kyseistä lainsäädäntöä on noudatettava.
- 72. 72 Täytäntöönpano Kuntalaki: • Päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon. • Täytäntöönpanoon otetaan yleensä kantaa vain, jos täytäntöönpanokelpoisuus kyseenalaistettu tai sitä lykätään • Täytäntöönpanoon ryhtyminen on etujen ja haittojen vertailua -> voidaan panna täytäntöön, jos täytäntöönpanon peruuttamisesta (valituksen menestyessä) ei aiheudu kovin suurta vahinkoa -> voidaan panna täytäntöön, jos erittäin painavat syyt vaativat • Päätös syntyy pöytäkirjan tarkistamisen jälkeen -> täytäntöönpano ei voi tapahtua ennen pöytäkirjan tarkistamista
- 73. 73 Laaja muutoksenhakuoikeus Muutoksenhaulla voi riitauttaa päätöksenteon oikeellisuuden Laaja muutoksenhakuoikeus: kaikki kunnan jäsenet monissa asioissa Muutoksenhaku osin KHO:een saakka Jos haetaan muutosta, aina päätöksenteon häiriötilanne - Oikaisuvaatimukset käsiteltävä, valituksiin annettava lausunnot - Voidaanko päätös panna täytäntöön vaikka päätöksestä on valitettu? Jos päätös saa lainvoiman, virheisiin ei enää voi vedota - Lainvoima = päätös on lopullinen
- 74. 74 Oikeussuoja Puhuttaessa oikeussuojasta voidaan se nähdä oikeussuojana, joka toteutuu etukäteisenä ja jälkikäteisenä oikeusturvakeinoina. Etukäteinen oikeussuoja - hallinto organisoitu hyvin - hallinto avointa, joustavaa, palvelevaa ja kuntalaisen näkökulman ymmärtävää: esimerkiksi hyvä hallinto, kuuleminen, päätöksen perusteleminen ja itseoikaisu sekä julkisuusperiaate ovat tällaista. - kuitenkin virheitä sattuu: laintulkinta erilaista, valmisteluaineisto puutteellista, luottamushenkilöiden tekemät päätökset Jälkikäteiset oikeusturvakeinot - itseoikaisu viranomaisen toimesta - oikaisuvaatimusmenettely - kunnallisvalitukset / hallintovalitukset hallinto-oikeuteen ja jopa korkeimpaan hallinto-oikeuteen
- 75. 75 Päätöksen muutoksenhakukelpoisuus Päätöksestä, joka koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta (kuntalaki 136 §) - Valmistelua koskeva päätös tulee myöhemmin lopullisesti ratkaistavaksi, joten tässä vaiheessa ei vielä ole tarvetta hakea muutosta. - Vastaavasti muutosta ei voi hakea täytäntöönpanopäätökseen, koska jo aiemmin on ollut mahdollisuus hakea muutosta varsinaiseen asiaratkaisuun. Mikä on valmistelua tai täytäntöönpanoa? - asian jättäminen pöydälle, asian palauttaminen uudelleen valmisteltavaksi, asian siirtäminen toiselle viranomaiselle - lausunnon pyytäminen - lausunnon antaminen, jos lausunnolla ei ole pääasian ratkaisua sitovaa vaikutusta - periaatepäätökset ja suunnitelmat eli asia tuodaan vielä uudelleen päätettäväksi - työnjohdolliset määräykset: toimenkuvaukset, työvuoroluettelot, - vuosilomat, varoitukset/huomautukset - otto-oikeuden käyttäminen ja käyttämättä jättäminen - toivomusponnet, pöytäkirjalausumat
- 76. 76 Muutoksenhaku – mihin päätöksiin ei voi hakea muutosta Esimerkkejä päätöksistä, joihin ei voi hakea muutosta: Periaatelinjaukset, joita on tarkoitus noudattaa tulevia päätöksiä tehtäessä, eivät yleensä ole muutoksenhakukelpoisia lopullisia asiaratkaisuja. Varsinaisen asiaratkaisun sisältävät päätökset tehdään myöhemmin. Aloitteeseen annettuun päätökseen (esim. ei aihetta toimenpiteisiin, saatetaan aloitteen tekijöiden tietoon toimenpiteet, joihin oli ryhdytty) ei yleensä saa hakea muutosta (esim. KHO 28.2.1973 T 844). Päätös ei sisällä asiasisällöllisesti lopullista ratkaisua. Valmistelua koskevaksi päätökseksi katsotaan myös kuntalain nojalla tehty päätös ottaa asia käsiteltäväksi sekä myös päätös siitä, että asiaa ei oteta käsiteltäväksi. Taloussuunnitelman sisältämät asiat tulevat vielä myöhemmin talousarvion yhteydessä päätettäväksi, joten taloussuunnitelman hyväksymistä tai muuttamista koskevaa päätöstä ei lähtökohtaisesti pidetä valituskelpoisena (KH0 6.4.2001/800, KHO 4.9.2006/2268) Yleiskaavan muutoksen valmistelun aloittamista koskeva päätös ei ollut muutoksenhakukelpoinen. Tyypillisiä valmistelupäätöksiä ovat kunnan viranomaisten esitykset ja lausunnot toiselle viranomaiselle
- 77. 77 Oikeustapauksia KHO 17.11.2000/2987: Kunnan puoltavalla lausunnolla ydinpolttoaineen loppusijoituspaikan rakentamiseen oli sitova merkitys asian ydinenergialain mukaisessa jatkokäsittelyssä. Valtuuston päätös oli valituskelpoinen. KHO 2005:38: Kunnanvaltuuston päätös anoa valtioneuvostolta siirtoa toisesta maakunnasta toiseen maakuntaan koski vain valmisteltua eikä siten ollut valituskelpoinen. KHO 2008:24: Kunnan viranomainen oli päättänyt olla ryhtymättä toimenpiteisiin kuntalaisen aloitteen johdosta. Viranomaisen ratkaisusta ei saanut tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta. KHO 20.9.2007/2346: Kaupunginhallituksen päätös, jossa oli todettu, että apulaiskaupunginjohtajan 24.3.2006 tekemää päätöstä ei oteta kaupunginhallituksen käsittelyyn, ei sisältänyt sellaista asiaratkaisua, johon voitiin hakea muutosta oikaisuvaatimuksin tai valittamalla. KHO 9.5.2005/1072: Kunnan valtuustonpäätös kunnan haja-asutusalueiden vesihuollon kehityssuunnitelman hyväksymisestä koski vain valmistelua. Siitä ei siten saanut tehdä kunnallisvalitusta.
- 78. 78 Kuka voi hakea muutosta? Oikaisuvaatimusoikeus Oikaisuvaatimuksen voi tehdä asianosainen sekä kunnan jäsen Valitusoikeus Kunnallisvalituksen voi tehdä asianosainen sekä kunnan jäsen. Kunnallisvalitus on kunnan asukkaan keino valvoa kunnan toiminnan laillisuutta sekä tarjota oikeussuojaa asianosaiselle häntä itseään koskevassa päätöksenteossa. 7.2.2018 © VIRTAIN KAUPUNKI 78
- 79. 79 Milloin käytetään? Oikaisuvaatimus Kunnallisvalituksen pakollinen esivaihe Kunnanhallituksen, sen jaoston tai sen alaisen viranomaisen päätöksestä tehdään oikaisuvaatimus kunnanhallitukselle Lautakunnan, lautakunnan jaoston ja lautakunnan alaisen viranomaisen päätöksestä oikaisuvaatimus tehdään lautakunnalle. Kunnallisvalitus Valtuuston ja kuntayhtymän ylimmän tai ainoan toimielimen ensisijainen muutoksenhakukeino Tehdään hallinto-oikeudelle
- 80. 80 Muutoksenhakuaika ja sen laskeminen Muutoksenhakuaika alkaa kulua päätöksen tiedoksisaamisesta. Se, milloin valittajan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, määräytyy eri asioissa ja tiedoksiantotavoissa eri tavoin. Muutoksenhakuajan laskemiseen sovelletaan lakia säädettyjen määräaikain laskemisesta: - Sitä päivää, josta muutoksenhakuaika lasketaan alkavaksi, ei lueta määräaikaan. - Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, muutoksenhakemuksen saa tehdä ensimmäisenä arkipäivänä tämän jälkeen. - Muutoksenhakemus on tehtävä viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. 7.2.2018 © VIRTAIN KAUPUNKI 80
Editor's Notes
- http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=3210