Esitys sisältää tietoa julkisuuslain vaikutuksista asiakirjojen käsittelyyn sekä tiedonantamiseen. Esityksessä selviää myös olennaiset asiat tietopyynnöistä. Esityksen on tehnyt Hallintoakatemian erityisasiantuntija Tuuli Tarukannel.

1. Julkisuuslaki sihteerille
Tuuli Tarukannel

2. 2
Julkisuusmyönteinen ajattelu
Julkisuusperiaate/julkisuusajattelu on kehittynyt.
Viranomaistoiminnan avoimuus ja julkisuusmyönteinen toimintatapa
Julkinen keskustelu
Tiedonvälitys useilla eri kanavilla
Viestinnän vapaus, vapaa mielipiteen muodostus, paljon neutraalia tietoa ihmisten saataville
Oikeus julkiseen tietoon, velvollisuus antaa julkinen tieto
Julkisuus ensisijainen lähtökohta, salassapito sitten
Selkeä, ymmärrettävä rajanveto julkisen ja salaisen välillä
Avoin yhteiskunta, tasavertaiset vaikuttamismahdollisuudet

3. 3
Julkisuusperiaate julkisuuslaissa
Viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei tässä tai muussa laissa erikseen toisin säädetä. (1 §)
Tässä laissa säädettyjen tiedonsaantioikeuksien ja viranomaisten velvollisuuksien tarkoituksena
on toteuttaa avoimuutta ja hyvää tiedonhallintatapaa viranomaisten toiminnassa sekä antaa
yksilöille ja yhteisöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä,
muodostaa vapaasti mielipiteensä sekä vaikuttaa julkisen vallan käyttöön ja valvoa oikeuksiaan
ja etujaan. (3 §)
Jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisen asiakirjasta, joka on julkinen. Tiedon antaminen
asiakirjasta, joka 6 ja 7 §:n mukaan ei ole vielä julkinen, on viranomaisen harkinnassa.
Harkinnassa on otettava huomioon, mitä 17 §:ssä säädetään. (9 §)
Viranomainen on tämän lain mukaisia päätöksiä tehdessään ja muutoinkin tehtäviään
hoitaessaan velvollinen huolehtimaan siitä, että tietojen saamista viranomaisen toiminnasta ei
lain 1 ja 3 § huomioon ottaen rajoiteta ilman asiallista ja laissa säädettyä perustetta eikä
enempää kuin suojattavan edun vuoksi on tarpeellista ja että tiedon pyytäjiä kohdellaan
tasapuolisesti. (17 §)

4. 4
Kuinka suhtaudun tietojen antamiseen?
Julkisuuslaki: Viranomainen on päätöksiä tehdessään velvollinen huolehtimaan siitä,
että tietojen saamista viranomaisen toiminnasta ei rajoiteta ilman asiallisia,laissa
säädettyjä perusteita eikä enempää kuin suojattavan edun vuoksi on tarpeellista ja että
tiedon pyytäjiä kohdellaan tasapuolisesti.
Kiinnitettävä huomiota yleisiin tulkintaperiaatteisiin:
-asiakirjojen julkisuus on perustuslain tasolta lähtevä pääsääntö
-tiedonsaannin rajoittamista (eli tiedon antamatta jättäminen) on tulkittava suppeasti
-tietojen saamista ei rajoiteta ilman asiallista perustetta
-tietoja ei saa evätä esim. sen vuoksi, että ollaan epävarmoja lain soveltamisesta
-tiedonsaantia rajoittava päätös on perusteltava

5. 5
Mistä tietopyyntöön vastaaminen
lähtee?
Julkisuuslaissa ei ole säännöksiä siitä, missä muodossa tietopyyntö pitää tehdä.
Julkista asiakirjaa pyydettäessä ei voida vaatia kirjallista tietopyyntöä eikä perusteluja
Tietopyynnön pitää kuitenkin olla yksilöity siten, että viranomainen voi selvittää, mitä asiakirjaa pyyntö
koskee (viranomaisella on tällöin velvollisuus avustaa esim diaarin tai muun avulla)
KHO:6.9.2007/2254 asiakirjapyyntö kohdistui rajoittamattomaan aikaan ja kaikkiin niihin päätöksiin, jotka
sisälsivät tietynlaisen asiaratkaisun. Kun otettiin huomioon tehtyjen päätösten huomattavan suuri määrä
ja pyynnön kohdistuminen rajoittamattomaan aikaan sekä se, että pyydetyt tietyn asiaratkaisun sisältämät
päätökset jouduttaisiin seulomaan muista päätöksistä, ei asiakirjapyyntö näissä olosuhteissa ollut KHO:n
mukaan siten yksilöity, että viranomaisen voitaisiin edellyttää selvittävän asiakirjapyynnön kohde.
Vastatessa tietopyyntöön tuleekin selvittää seuraavat:
1. Kuuluuko pyydetty asiakirja ollenkaan julkisuuslain soveltamisalaan?
2. Onko pyydetty asiakirja salassapidettävä taikka ainoastaan osittain salassapidettävä?
3. Onko asiakirja tullut jo/vielä julkiseksi?

6. 6
Viranomaisen asiakirjan määritelmä
•Viranomaisen asiakirjalla tarkoitetaan viranomaisen hallussa olevaa asiakirjaa, jonka
viranomainen tai sen palveluksessa oleva on laatinut tai joka on toimitettu viranomaiselle
asian käsittelyä varten tai muuten sen toimialaan tai tehtäviin kuuluvassa asiassa.
• Viranomaisen laatimana pidetään myös asiakirjaa, joka on laadittu viranomaisen antaman
toimeksiannon johdosta, ja viranomaiselle toimitettuna asiakirjana asiakirjaa, joka on annettu
viranomaisen toimeksiannosta tai muuten sen lukuun toimivalle toimeksiantotehtävän
suorittamista varten.
•Viranomaisen toimintoihin liittyviä asiakirjoja ovat esimerkiksi:
• viranomaiselle sen oikeaan (virka)tehtävään liittyen toimitetut hakemukset, kantelut,
tarjoukset
•viranomaisessa laaditut muistiot, lausunnot, esitykset, päätökset
•viranomaistoiminnan tuloksena syntyneet kertomukset, raportit, selvitykset
•kuvalliset esitykset esim. valokuvat, kartat, piirustukset, taulukot

7. 7
Viranomaisen asiakirjan määritelmä
Julkisuuslakia ei sovelleta asiakirjoihin, jotka eivät ole viranomaisen asiakirjoja.
1. Asiakirjat, joilla ei ole merkitystä julkisuuslain toteuttamisen kannalta
2. Viranomaisen sisäisen työskentelyn asiakirjat, jotka liittyvät viranomaisen sisäiseen
työskentelyyn/toimintaan
Viranomaisen asiakirjoja eivät ole:
-Muistiinpanot ja luonnokset
-Yksityiskirje tai virkatehtäviin liittymätön asiakirja
-Sisäiseen käyttöön hankitut asiakirjat (mm sisäinen koulutus, tiedonhaut)
-Sisäisen työskentelyn asiakirjat

8. 8
Tietopyyntö
Kun on arvioitu, mitä asiakirjoja tietopyyntö koskee, käsitellään:
Onko kyseessä julkinen/ei vielä julkinen asiakirja?
Onko asiakirjassa jotakin salassapidettäviä yksittäisiä tietoja?
Onko asiakirja kokonaan salassapidettävä?
4.3.2018 Page 8
TUULI TARUKANNEL

9. 9
Tiedonsaantia rajoittavat tekijät
•Tiedonsaantia asiakirjoista voidaan rajoittaa, mikäli asiakirja ei ole vielä julkinen ja
tiedon antaminen ennen julkisuutta voisi aiheuttaa haittaa tai jos asiakirja on salassa
pidettävä.
•Keskeiset salassapitoperusteet on lueteltu julkisuuslain 24 §:ssä.
Salassapitosäännöksiä sisältyy kuitenkin myös erityislainsäädäntöön.
•Julkisuuslaissa säädetyt asiakirjan salassapitoperusteet ovat soveltamisalaltaan yleisiä.
•Kun asiakirja on säädetty salassa pidettäväksi, se on salainen jokaisen viranomaisen
hallussa.
•Salassapidon tulee perustua aina lakiin.

10. 10
Esimerkkejä salassa pidettävistä asioista
Salassapito koskee julkisuuslain 24 §:ssä säädettyjä tietoja.
Ammattisalaisuudet, liikesalaisuudet
Asiakirjat, jotka sisältävät tietoja sosiaalihuollon asiakkaasta sekä tämän saamasta
etuudesta tai tukitoimesta taikka sosiaalihuollon palvelusta
Asiakirjat, jotka sisältävät tietoa henkilön terveydentilasta tai vammaisuudesta taikka
hänen saamastaan terveydenhuollon kuntoutuksen palvelusta
Asiakirjat, jotka sisältävät tietoa henkilölle tehdystä psykologisesta testistä tai
soveltuvuuskokeesta
Oppilaitoksen antamat todistukset, jotka sisältävät oppilaan henkilökohtaisten
ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja
Uhanalaisia kasveja tai eläimiä koskevat tiedot

11. 11
Esimerkkejä salassapidettävistä asioista
Asiakirjat, jotka sisältävät tiedon henkilön ilmoittamasta salaisesta
matkapuhelinnumerosta
Asiakirjat, jotka sisältävät tiedon henkilön kotikunnasta tai yhteystiedoista, kun henkilö
on pyytänyt tiedon salassapitoa ja hänellä on perusteltu syy epäillä itsensä tai
perheensä terveyden tai turvallisuuden tulevan uhatuksi.
Asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön yksityiselämässä esittämistä mielipiteistä
Asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön elintavoista, osallistumisesta
yhdistystoimintaan tai vapaa- ajan harrastuksista, perhe-elämästä tai muista niihin
verrattavista henkilökohtaisista oloista

12. 12
Tietopyyntö
Seuraavaksi arvioidaan, missä asemassa tiedon pyytäjä on?
Esimerkiksi seuraavaa:
Ulkopuolinen/sivullinen
Asianosainen
Pyytää omia/huollettavan tietoja
Käyttää rekisteröidyn tarkastusoikeutta
Kunnan/kuntayhtymän luottamushenkilönä
Viranomaistehtäviin
Tieteellistä tutkimusta varten
4.3.2018 Page 12
TUULI TARUKANNEL

13. 13
Asianosaisen tiedonsaantioikeus
tiedonsaantioikeus
• Asianosaisen tiedonsaantioikeus on tavallista laajempi.
• Hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee
(asianosainen), on julkisuuslain 11 §:n mukaan oikeus saada asiaa käsittelevältä tai
käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka
voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn.
• Tiedonsaantioikeus koskee siis salassa pidettäviä asiakirjoja ja tietoja sekä myös
tietoja sellaisista asiakirjoista, jotka eivät vielä ole julkisia.
• Asianosaisen, samoin kuin hänen edustajansa ja avustajansa lähtökohtaisesti
laajaa tiedonsaantioikeutta on eräiltä osin kuitenkin rajoitettu.
• Heillä ei ole oikeutta esimerkiksi asiakirjaan, josta tiedon antaminen olisi
vastoin erittäin tärkeää yleistä etua taikka lapsen etua tai muuta erittäin
tärkeätä yksityistä etua.

14. 14
Luottamushenkilön tiedonsaantioikeus
•Luottamushenkilöllä on oikeus saada kunnan viranomaisilta tietoja, joita hän toimessaan pitää
tarpeellisina ja jotka viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 6 ja 7 §:n
mukaan eivät ole vielä julkisia, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu.
•Luottamushenkilöllä on oikeus saada kunnan konsernijohdolta konsernijohdon hallussa olevia
konserniohjeissa määriteltyjä kunnan tytäryhteisöjen toimintaa koskevia tietoja, jollei
salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu.
• Tietojensaantioikeus on julkisuuslaissa jokaiselle säädettyä oikeutta laajempi.
• Valtuutetuilla ja kunnanhallituksen jäsenillä on oikeus saada tietoja hiukan laajemmin kaikilta
kunnan viranomaisilta, sillä heidän tehtävänsä ei rajoitu tiettyyn toimialaan/alueeseen.
•Lautakunnan jäsenen (ja vastaavan luottamushenkilön) tietojensaantioikeus rajoittuu
toimielimen alaiseen hallintoon ja toimielimen käsiteltäväksi kuuluviin asioihin.
4.3.2018 Page 14
TUULI TARUKANNEL

15. 15
Luottamushenkilön tiedonsaantioikeus
•Luottamushenkilön tietojensaantioikeus ulottuu julkisten tietojen lisäksi niihin
tietoihin, jotka eivät vielä ole tulleet julkisiksi.
•Salassapitosäännökset rajoittavat kuitenkin myös luottamushenkilön
tietojensaantioikeutta.
•Toimielimen jäsenenä -> oikeus salassa pidettäviin tietoihin, jotka kuuluvat
varsinaisten tehtävien hoitamiseen, esim., kun niitä tarvitaan päätöksenteon
perusteena toimielimen käsiteltävänä olevassa asiassa.
•Yksittäisellä toimielimen jäsenellä ei ole oikeutta saada muissa tilanteissa salassa
pidettäviä tietoja.
4.3.2018 Page 15
TUULI TARUKANNEL

16. 16
Tarkastuslautakunnan
tiedonsaantioikeus
•Tarkastuslautakunnalla on kuntalain mukaan oikeus saada tietoja salassa pidettävistä
asioista, mikäli se katsoo ne tarpeelliseksi arviointitehtävän hoitamiseksi.
•Tarkastuslautakunnan tulee tehdä asiasta päätös. = sama logiikka, ei yksittäinen jäsen
•Tietojensaantioikeus koskee vain kunnan hallussa olevia asiakirjoja.
•Tarvittaessa kunta (konsernijohto, ei tarkastuslautakunta) voi käyttää
omistajaohjauksen keinoja tarpeellisten asiakirjojen saamiseksi tytäryhteisöiltä. =
konserniohjeessa määritellyt tiedot konsernijohdolta, ei suoraan tytäryhteisöiltä

17. 17
Toisen viranomaisen oikeus saada tietoja
Eri viranomaisten oikeus tietoon määritellään julkisuuslaissa:
• Julkiset asiakirjat kuuluu antaa jokaiselle (myös viranomaiselle).
• Harkinnanvaraisesti julkiset asiakirjat on syytä antaa, kun antamiselle pitää olla
objektiivinen peruste, niin perusteena toimii esimerkiksi viranomaisten keskinäiseen
yhteistyö.
• Salassapito koskee tietojen antamista sivullisille. Julkisuuslaissa on säädetty monessa
pykälässä viranomaisen oikeudesta saada salassapidettäviä tietoja, silloin kun ne
kuuluvat viranomaisen toimintaan -> tällöin toinen viranomainen ei ole sivullinen ja on
oikeutettu tietoihin.
Kysymys paikoitellen kuitenkin haasteellinen, eikä tämäkään aina niin yksiselitteinen.

18. 18
Tietopyyntö
Seuraavaksi arvioidaan, missä muodossa tietoa pyydetään ja missä se annetaan:
Suullinen
Kopio
Tuloste
Sähköinen
Henkilörekisterissä oleva tieto

19. 19
Tietopyyntöön vastaamisen tapa
Tieto julkisesta asiakirjasta tai asiakirjan sisällöstä annetaan pääsääntöisesti pyydetyllä tavalla:
suullisesti, nähtäväksi, jäljennettäväksi, kuunneltavaksi, kopiona, tulosteena
Tiedot voidaan luovuttaa jäljennöksenä tai tulosteena tai suullisesti selostamalla asiakirjan
julkista sisältöä, ellei tiedonpyytäjä pyydä asiakirjasta jäljennöstä. Tiedot voi luovuttaa myös
nähtäväksi, kuunneltavaksi tai jäljennettäväksi esimerkiksi tietojärjestelmästä.
Tietopyyntö voidaan tehdä suullisesti. Tällöin selvitetään, mitkä tiedot voidaan antaa, ja
annetaan selitys sille, miksi joitakin tietoja ei anneta.
Tietoa voidaan pyytää myös kirjallisesti, asiakirjan pyytäjällä on oikeus saada hallintopäätös eli
kirjallinen päätös, jossa perustellaan, miksi tiettyjä tietoja ei anneta (esim. koska ne eivät ole
viranomaisen asiakirjoja).
Päätökseen liitetään hallintovalitusosoitus tuomioistuimeen.
4.3.2018 Page 19
TUULI TARUKANNEL

20. Tietopyyntöönvastaamisentapa
• Se,ettäasiakirjaansisältyyjoitakinsalassapidettäviätietojataiosia,ei oikeutapitämäänkokoasiakirjaasalassa.Tietoonannettavatällöin
kokomuustaasiakirjasta,mikäli seon mahdollista.(yleensä sekuitenkinon)
Esimerkkejä:
• Viranhaltijaoli menetellyt lainvastaisesti,kunoli kieltäytynytantamastatietojarakennuskaavasta,vaikkanämäolivat julkisiaasiakirjoja.
Lisäksihänvielä oli menetellyt virkavelvollisuuksiensa vastaisesti,kunoli jättänytneuvomattatiedonpyytäjääasiassa.(EOA 1620/4/91.)
•Vastaukseksitietopyyntöönei kelpaa,ettätietolöytyytietoverkosta(OKV1313/1/2015).
TT

21. Tietopyyntöönvastaamisenmääräaika
•Tietopyyntöön on vastattava.
• Tieto julkisestaasiakirjastaon annettava mahdollisimmanpian, kuitenkinviimeistäänkahdenviikonkuluessasiitä, kun viranomainenon saanut asiakirjan
saamista koskevanpyynnön -> erityisolosuhteet,tiedot annettava kuukaudessa
• Viivytyksettömyystarkoittaa myös sitä, että tietopyyntöön pitää reagoida nopeasti, vaikkeiantaisikaan hetiitsetietoa.
Esimerkiksi:
•Jos asian nopea ratkaisemineneiole mahdollista, tiedonpyytäjälle olisi pitänyt ilmoittaa, että asian selvittäminenvaatii lisäaikaa (EOA661/4/96)
• Viranomaisenja sitä edustavan yksittäisenviranhaltijan on tehtävä asiakirjapyynnön perusteellalaissa säädetyssäajassa jokomyönteinentai kielteinen,
pääsääntöisesti kirjallinenratkaisu.Vastaamatta jättäminen eiole ratkaisu.(OKV1273/1/2010.)
• Vaikkaollaan sitä mieltä, että kyseeiole julkisuuslain mukaisestaviranomaisenasiakirjasta,on pyyntöön vastattava (EOA1387/2002)
TT

22. 22
Miten tietopyyntöön pitää siis vastata?
Tietopyyntö, joka koskee viranomaisen asiakirjaa.
Vastauksena on esimerkiksi tiivistettynä jotakin seuraavista:
– annetaan pyydetyt tiedot
– pyydetään yksilöimään tarkemmin pyydettyä tietoa
- keskustellaan pyynnöstä tarkemmin
– kerrotaan ennakkoilmoitus tietopyynnön mahdollisesta maksullisuudesta
– kerrotaan lakiin perustuva syy kieltäytymiselle ja kysytään, haluaako tietoja pyytänyt
muutoksenhakukelpoisen hallintopäätöksen

23. KIITOS!
Tuuli Tarukannel