Hedge-rahastot: historia, nykyisyys ja paikka salkussa Mark Mattila, salkunhoitaja, vaihtoehtoiset omaisuusluokat, FIM Päivi Riutta-Nykvist, johtaja, vaihtoehtoiset omaisuusluokat, FIM

1. Hedge-rahastot: historia, nykyisyys ja paikka
salkussa
Mark Mattila ja Päivi Riutta-Nykvist, FIM

2. Määritelmiä
Kuinka hedge-rahastot eroavat
perinteisistä rahastoista

3. Mikä on hedge-rahasto?
3
 Hedge-rahastoilla ja absoluuttisen tuoton rahastoilla tarkoitetaan kaikkia
rahastoja, joilla ei ole vertailuindeksiä ja jotka tavoittelevat todellista tuottoa ja
pyrkivät suojaamaan pääomaa.
 Niillä ei ole vertailuindeksiä, vaan sijoitukset määräytyvät sijoitusstrategian
mukaan.
 Hedge-rahastoilla on perinteisiä sijoitusrahastoja laajempi vapaus
sijoitustoiminnassaan: Ne voivat käyttää velkavipua ja myydä lyhyeksi.
 Hedge-rahastot ovat syntyneet hoitamaan perustajiensa omia rahoja
 pääoman suojelu on kaikki kaikessa ja riskinhallinta tiukkaa.
 Hedge-rahastot ovat nyt olennainen osa suurimpien instituutiosijoittajien
salkkua.
 Suurin etu on alhainen tai negatiivinen korrelaatio osakemarkkinaan ja
korko/osakesalkkuun, eli hedge-rahastot hajauttavat salkkua tehokkaasti.

4. Tuottovertailua pidemmältä aikaväliltä
0
50
100
150
200
250
300
350
400
450
500
1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Global Stocks Global Bonds Hedge Fund Index Commodities
Lähde: Bloomberg

5. Kuinka hedge-rahastot eroavat
perinteisistä
5
Perinteinen salkunhoito Hedge-rahastot
Tuottotavoite Suhteellinen tuotto Absoluuttinen tuotto
Miten tuotto
saavutetaan
Pääosin yleisen positiivisen
markkinakehityksen myötä
(beta)
Salkunhoitajien kyky valita hyviä
arvopaperisijoituksia (alpha) ja
ajoittaa markkinaa
Miten menestys
mitataan
Menestystä verrataan salkun
vertailuindeksiin
Positiivinen tuotto
mahdollisimman alhaisella riskillä
Riskin määritelmä Häviäminen vertailuindeksille Todellinen tappio

6. Hedge-rahastojen historia
Yksityisistä rahastoista
instituutioiden omaisuusluokaksi

7. Esihistoria
7
 Ensimmäisen hedge-rahaston perusti 1949 New Yorkissa Alfred Winslow Jones,
joka otti käyttöön lyhyeksimyynnin. Hänen rahastonsa arvo kasvoi 670 %
(1955–1965), mikä inspiroi muita toimijoita ja sijoittajia.
 Hedge-rahastot syntyivät perustajiensa omien ja lähipiirin varojen hoidosta, muotona
oli ”kommandiittiyhtiö” ( LLC), ja rahastolla oli täysi vapaus sijoittaa kaikille
markkinoille kaikkia instrumentteja käyttäen, myydä lyhyeksi ja käyttää velkavipua.
Valvontaa ei ollut, koska rahastot olivat pieniä ja yksityisiä.
 1990-luvulta alkoi omaisuusluokan nopea kasvu (makro managerit Soros,
Steinhardt). Vuosina 1990–2000 rahastojen määrä kasvoi 530:stä 3335:een,
hallinnoitavat varat 39 miljardista 490:een miljardiin dollariin. Rahastot olivat lähinnä
osake long/short ja makro, muiden strategioiden kehitys nopeaa.
 1990-luvun lopulla ja 2000-luvulla lisääntyi institutionaalisten sijoittajien osuus, esim.
Calpers -99 aloitti 11 mrd:lla hedge-rahastoihin sijoittamisen, Harvard, Yale
Endowment uranuurtajia
 2004 SEC vaati rekisteröintiä, joka nosti toimintojen laatua ja lisäsi sijoittajien suojaa
– tästä alkoi globaali regulaatioaalto ja UCITS-rahastojen perustusinto.

8. Finanssikriisi
8
 Vuoden 2008 finanssikriisi oli opetus huonon likviditeetin ja korkean velkavivun
vaarallisuudesta yhdistelmänä
 Finanssikriisi (2008) johti hedge-rahastoissa indeksitasolla -21,9 %:n tappioon
Väärän positioitumisen lisäksi tappioita aiheuttivat markkinoiden
toimimattomuus eli likviditeetin kuivuminen, suojausten toimimattomuus ja
Lehman-vastapuoliriskin toteutuminen
 Joitakin korkean profiilin kaatumisia: Bear Stearns subprime mortgage -rahasto
(8x leverointi) ja muita subprimeen sijoittaneita rahastoja
 798 hedge-rahastoa poistui vuoden 2008 finanssikriisissä, suurin osa ilman
dramatiikkaa
~20 %:n tappion jälkeen high watermark kaukana ja sijoittajat lähtivät, eli
liiketoiminta kannattamatonta.
 Hoidettavien varojen vuoden 2007 huippu saavutettiin uudestaan vuonna 2012.

9. Hedge-rahastouniversumi 2009
jälkeen
9
 Puhdistus; heikon riskinhallinnan omaavat rahastot pyyhkiytyivät ansaitusti pois
finanssikriisissä, niin hedge-rahastoissa kuin UCITS-rahastoissakin. Jäljelle
jäivät selviytyjät; ne joiden riskienhallinta toimi ja sijoittajien luottamus säilyi.
 Paitsi 798 hedge-rahastoa, poistui markkinoilta myös investointipankkien
proprietary trading -deskit  markkinoiden tehottomuus kasvoi eli
toimintaympäristö parani. Myös käytetyn velkavivun määrä pieneni murto-
osaan.
 Valvonta ja läpinäkyvyys ovat lisääntyneet.
 Tänään rahastoja n. 10 000 ja varat 1 830 mrd USD
 Hedge-rahastojen hajautushyödyt ja hyvä riskikorjattu tuotto tekevät niistä
omaisuusluokan, joka on osa lähes jokaisen suuren instituutiosijoittajan
sijoitussalkkua.

10. Rahastojen rahastojen olemassaolon
oikeutus
10
 Parhaat hedge-rahastot eivät ole yksityissijoittajan ulottuvilla ja niiden
minimisijoitus on korkea.
 Strategioiden, tuoton lähteiden ja riskien hajautus.
 Salkunhoitaja tekee analyysi- , salkunrakennus- , riskienhallinta- ja
monitorointityön, joka on aikaa vievää ja vaatii instituutiosijoittajalta erillisiä
resursseja.

11. Hedge-rahastojen
strategiajako
Monimuotoinen omaisuusluokka

12. Osake Long/Short
Markkinaneutraali
Short bias
Makrorahastot
Trendinseuraajat
(CTA)Convertible &
volatility arbitrage
Credit arbitrage
Credit Long/Short
Distressed
Event Driven
Relative Value
Hedge-rahastostrategiat
Multi-
strategia
Osake-strategiat
Trading -strategiat
Arbitraasi-
strategiat

13. Osake-strategiat 1(3)
 Strategiat ovat hedge-rahastostrategioista
helpoimmat ymmärtää, sillä ne ovat
strategioista eniten samankaltaisia
perinteisiin osakerahastoihin verrattuna.
 Rahastot identifioivat yli- ja aliarvostettuja
osakkeita
Yksinkertaisuudessaan rahastot ostavat
halvemman ja paremman yhtiön
osakkeita ja vastaavasti myyvät lyhyeksi
kalliimman ja huonomman yhtiön
osakkeita.
 Osake L/S -strategialla on yleensä korkea
korrelaatio osakemarkkinaan.
 Markkinaneutraalit rahastot pyrkivät nolla
korrelaatioon, eli osakemarkkinan suunnalla
ei ole merkitystä rahaston tuotto-odotukseen.
 Short bias -rahastoilla on negatiivinen
markkinanäkemys ja ovat siten
nettoshorttina. Rahastoilla on yleensä
negatiivinen korrelaatio osakemarkkinaan.

14. Osake-strategiat 2(3)
 Osakeparit ovat yleisiä markkinaneutraaleissa
strategioissa. Rahastonhoitaja identifioi kaksi
samankaltaista yritystä samalta alalta, mutta
yritysten näkymät poikkeavat toisistaan.
 Esimerkki: Stockmann ja Kesko. Rahaston
mielestä Keskon näkymät ovat valoisammat kuin
Stockmannilla, eli se uskoo Keskon osakkeen
menevän jatkossa paremmin kuin Stockmannin
osake. Rahastonhoitaja päättää ostaa 300 000 kpl
Keskon osaketta hintaan 20 € /kpl. Jotta strategia olisi
markkina-neutraali, rahastonhoitajan on lainattava 600
000 kpl Stockmannin osaketta ja myytävä ne hintaan
10 € /kpl markkinoille.
 Eli rahastolla on long-positio Keskossa 6 milj. €
edestä ja short-positio Stockmannissa vastaavalla
summalla.
 Rahaston mielestä Nokian näkymät ovat heikot ja
yhtiön osakkeen arvostus on liian korkea. Rahasto
lainaa 1 milj. osaketta säilyttäjältään ja myy ne
markkinoille hintaan 2,5 € /kpl. Myynnistä saadut
varat talletetaan säilyttäjän tilille ja niille maksetaan
talletuskorkoa. Nokian osake laskee 2 euroon ja
rahasto päättää sulkea shortin ostamalla 1 milj.
osaketta takaisin markkinoilta ja palauttaa lainatut
osakkeet takaisin säilyttäjälleen.
 Rahasto nettoaa tästä kaupasta 0,5 milj. € +
talletuskorko miinus kaupankäynti- ym. kulut.
Markkinaneutraali Short-keissi
Esimerkkejä

15. Osake-strategiat 3(3)
40
60
80
100
120
140
160
180
01/06
06/06
11/06
04/07
09/07
02/08
07/08
12/08
05/09
10/09
03/10
08/10
01/11
06/11
11/11
04/12
09/12
02/13
Osakemarkkinoiden vs. osake L/S -rahastojen
performanssia 2006 - 2013
Aasia Osake L/S
Pohjois-Amerikka Osake L/S
S&P 500
Eurooppa Osake L/S
MSCI World
9.6 %
8.3 %
16.6 %
7.4 %
18.0 %
0.0 %
5.0 %
10.0 %
15.0 %
20.0 %
Standarddeviation%p.a.
Volatiliteetti 2006–2013
Lähde: Eurekahedge, Bloomberg
 Osakestrategiat ovat menestyneet hyvin vuodesta
2006, jonka aikana on koettu hyvin volatiileja
markkinajaksoja.
 Osakestrategioiden tuotot ovat parempia laaja-alaisiin
indekseihin nähden, mutta volatiliteetti (=tuottojen
heilunta) on ollut merkittävästi pienempää.
 Sijoittajat ovat saaneet parempaa ja tasaisempaa
tuottoa osake L/S -rahastoista

16. Trading-strategiat 1(3)
 Trading-strategioissa rahastot hyödyntävät
laajasti eri omaisuusluokkia ja käyvät
kauppaa aktiivisesti.
 Makrorahastot: Makrotaloudelliseen
analyysiin ja salkunhoitajien näkemykseen
pohjautuen hyödyntävät osake-, korko-
, valuutta- ja hyödykemarkkinoiden
liikkeitä suunnasta riippumatta.
 Trendinseuraajat: Hyödyntävät
markkinoiden trendejä matemaattisten
mallien pohjalta. Menestyvät parhaiten
kun markkinoilla on vahva pitkään jatkuva
trendi. ”Trend is your friend”

17. Trading-strategiat 2(3)
 Japanin deflaatio on ollut jo pitkään yksi
makrotaloudellinen teema
makrorahastoissa.
 Japanin uudelta hallitukselta odotetaan
taloutta elvyttäviä toimia enemmän kuin
aikaisemmin.
 Keskuspankki ostaa valtionlainoja kunnes
inflaatio kiihtyy kahteen prosenttiin.
 Julkisia investointeja kasvatetaan.
 Heikko valuutta hyödyntää japanilaisia
vientiyhtiöitä.
75
77
79
81
83
85
87
89
91
93
95
8000
8500
9000
9500
10000
10500
11000
11500
12000
Nikkei (LHS) USDJPY (RHS)
Japanin deflaatio
Esimerkkejä
Long Nikkei osakeindeksi ja short jen ollut suosittu
trade makrorahastoissamme viime aikoina.

18. Trading-strategiat 3(3)
40
60
80
100
120
140
160
180
200
01/06
06/06
11/06
04/07
09/07
02/08
07/08
12/08
05/09
10/09
03/10
08/10
01/11
06/11
11/11
04/12
09/12
02/13
Osakemarkkinoiden vs. makro- ja CTA -rahastojen
performanssia 2006–2013
Makrorahastot
Trendinseuraajat
MSCI World
S&P 500
3.9 %
6.3 %
18.0 %
16.6 %
0.0 %
2.0 %
4.0 %
6.0 %
8.0 %
10.0 %
12.0 %
14.0 %
16.0 %
18.0 %
20.0 %
Standarddeviation%p.a.
Volatiliteetti 2006–2013
Lähde: Eurekahedge, Bloomberg
 Molemmat strategiat ovat lyöneet osakeindeksit
selvästi ajanjaksolla 2006–2013.
 CTA-rahastoilla oli erittäin vahva vuosi 2008
(+19,5), jolloin markkinoilla oli selvä negatiivinen
trendi.

19. Arbitraasi-strategiat 1(2)
 Erilaiset arbitraasi-strategiat hyödyntävät
arvopapereiden hinnoitteluvirheitä
verrattuna historiaansa, toiseen
arvopaperiin tai laskettuun oikeaan arvoon
osake- ja korkomarkkinoilla.
 Fuusio- ja yritysostorahastot (Event
driven) hyödyntävät yritysosto- ja
yritysvaltaustilanteita, konkurssitilanteita ja
muita erikoistilanteita osake- ja
yrityslainamarkkinoilla.
 Yrityslaina L/S -rahastot: Yrityslainojen
välistä hinnoittelueroa hyödyntävät
rahastot ostavat hinnannousun
odotuksessa ja myyvät lyhyeksi laskun
odotuksessa.

20. Arbitraasi-strategiat 2(2)
40
60
80
100
120
140
160
180
200
01/06
06/06
11/06
04/07
09/07
02/08
07/08
12/08
05/09
10/09
03/10
08/10
01/11
06/11
11/11
04/12
09/12
02/13
Osakemarkkinoiden vs. event- ja distressed
rahastojen performanssia 2006–2013
Event Driven
Distressed
S&P 500
Lähde: Eurekahedge, Bloomberg
9.6 %
8.5 %
16.6 %
18.0 %
0.0 %
2.0 %
4.0 %
6.0 %
8.0 %
10.0 %
12.0 %
14.0 %
16.0 %
18.0 %
20.0 %
Event Driven Distressed S&P 500 MSCI World
Standarddeviation%p.a.
Volatiliteetti 2006–2013

21. FIM Orient Alpha on
multistrategiarahasto
29%
39%
10%
11%
9%
2%
Makro Osake L/S Yritys JVK L/S
Korkoarbitraasi Valuutta Käteinen
 Rahastomäärä salkussa on 11
 Salkkua dominoivat strategiat ovat makro-
sekä osake – ja yrityslaina L/S.
 Rahastomme strategiahajautus on
laaja, eli sijoituskohteina olevien
rahastojen tuotonlähteet eroavat toisistaan
Esimerkiksi L/S osake- ja
makrostrategioiden keskinäiset
korrelaatiot ovat varsin matalat.

22. Hedge-rahastot salkussa
Ainoa ilmainen lounas on hajautus

23. Kuinka hajautus toimii?
23
 Hajautus maksimoituu, kun perinteiseen
salkkuun lisättävän vaihtoehtoisen
omaisuusluokan korrelaatio on
negatiivinen.
 Hajautushyöty toteutuu jo, kun korrelaatio
< 1, ja sitä korostaa suotuisa
riski/tuottosuhde.
 Hedge-rahastostrategioiden korrelaatio-
ominaisuudet vaihtelevat strategioittain ja
syklin yli (positiivinen korrelaatio toivottua
nousumarkkinassa).
TUOTTO-ODOTUS
RISKI
Tehokas rintama:
perinteiset omaisuusluokat
Tehokas rintama: hedge-
rahastot + perinteiset
omaisuusluokat

24. Hedge-rahastojen vaikutus
salkussa, KPMG & AIMA tutkimus
(1994–2011)
24KPMG & AIMA: The value of the hedge fund industry to investors, markets and the broader economy
Hedge-rahastoissa 33,3 %,
osakkeissa 33,3 % ja
koroissa 33,3 %
Osakkeissa 60 % ja
koroissa 40 %
Tuotto 7,5 6,8
Volatiliteetti 7,4 9,5
Sharpe 0,5 0,3
Suurin drawdown 28,0 36,0
VaR 3,6 4,7

25. Tehottomuus tarjoaa
mahdollisuuksia Aasiassa

26. Aasialaisten hedge-rahastojen track
record
26
60
80
100
120
140
160
180
200
01/06
06/06
11/06
04/07
09/07
02/08
07/08
12/08
05/09
10/09
03/10
08/10
01/11
06/11
11/11
04/12
09/12
02/13
31.1.2006=100
Eurekahedge North American Hed Eurekahedge European Hedge Fun
Eurekahedge Eastern Europe & R Eurekahedge Japan Hedge Fund I
Eurekahedge Asia ex Japan Hedg Eurekahedge Latin American Off
Lähde: Bloomberg, Eurekahedge ja Credit Suisse
Noin 130 rahastoa on kooltaan yli $250m. Näiden
ylituotto on n. 5 % muihin hedge-rahastoihin
nähden (08/2008–08/2012)

27. Tärkeää tietoa
 Materiaalin laatija:
FIM Varainhoito Oy (Y-tunnus 0979133-9), päätoimiala: sijoitusrahastojen hallinnointi sekä omaisuudenhoito ja siihen läheisesti liittyvät palvelut (jäljempänä ”FIM”)
Osoite: Pohjoisesplanadi 33 A, 00100 Helsinki, Asiakaspalvelu 09-61346250, www.fim.com
Yhtiö on merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään kaupparekisteriin ja yhtiöillä on sijoitusrahastolain mukainen toimilupa.
Yhtiön toimintaa valvova viranomainen on Rahoitustarkastus (Snellmaninkatu 6, PL 159, 00101 Helsinki, www.rahoitustarkastus.fi ).
 Tässä materiaalissa esitetyt tiedot ovat luonteeltaan informatiivisia eikä niitä tule pitää kehotuksena yksittäistä rahoitusvälinettä koskevien liiketoimien toteuttamiseen.
 Näkemykset ovat kirjoittajan tietyn ajankohdan näkemyksiä, jotka voivat muuttua. FIMillä ei ole velvollisuutta päivittää tai korjata tätä materiaalia tai muutoin ilmoittaa mahdollisista
muutoksista julkaisussa esitettävissä asioissa, mielipiteissä, oletuksissa tai ennusteissa.
 FIM ei vastaa toimenpiteistä, jotka on tehty tämän materiaalin perusteella. Sijoitustoimintaan liittyy aina taloudellinen riski ja asiakas vastaa siten itse omien sijoituspäätöstensä
taloudellisista tuloksista sekä näiden vaikutuksesta asiakkaan verotukseen. Tuotto voi jäädä saamatta ja sijoitetun pääoman voi jopa menettää.
 Rahoitusvälineen mennyt kehitys ei välttämättä ohjaa tulevaa kehitystä. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä asiakkaan on syytä tutustua huolella sijoitusmarkkinoihin ja eri
sijoitusvaihtoehtoihin. Asiakkaan tulee tarvittaessa kääntyä oman veroasiantuntijansa tai muun liiketoimintaa tai sijoituspalvelua konsultoivan asiantuntijan puoleen. Verotukseen
liittyvistä asioista saa myös lisätietoa osoitteesta www.vero.fi.
 Tämä materiaali ei ole arvopaperimarkkinalain mukainen sijoitustutkimus, vaan FIMin valmistamaa markkinointiaineistoa, eikä tämän materiaalin valmistamiseen siten sovelleta
sijoitustutkimuksen riippumattomuutta koskevia säännöksiä ja tähän sääntelyyn sisältyviä kaupankäyntirajoituksia. Tämän materiaalin mukaiset tiedot eivät ole myöskään
arvopaperimarkkinalain mukaista sijoitusneuvontaa. Materiaalin valmistamisessa ei ole otettu huomioon vastaanottajan taloudellista tilannetta tai muita henkilökohtaiseen
tilanteeseen liittyviä olosuhteita, vaan materiaalin tarkoituksena on antaa yleistä tietoa materiaalin kohteena olevista rahoitusvälineistä / markkinoista / sijoitustoiminnasta ja toimia
siten materiaalin kohteena olevien rahoitusvälineiden /markkinoiden / sijoitustoimenpiteiden markkinointimateriaalina.
 Arvopaperimarkkinalain edellyttämät tiedot palveluntarjoajasta, kuluttajansuojalain mukaiset etämyyntiä koskevat tiedot sekä rahoitusvälineisiin liittyviä riskejä koskevat kuvaukset
ovat saatavilla osoitteessa www.fim.com. Asiakasta kehotetaan tutustumaan näihin tietoihin ennen sijoituspäätöksen tekemistä.
 Tämä katsaus on tarkoitettu ainoastaan yksityiseen käyttöön eikä vastaanottajalla ole oikeutta luovuttaa, kopioida, jäljentää tai muuten siirtää tätä ilman FIMin suostumusta
kolmannelle osapuolelle. Tämän materiaalin tekijänoikeus © ja kaikki muut immateriaalioikeudet kuuluvat FIMille ja kaikki oikeudet on pidätetty kaikissa maissa.
 Tätä katsausta tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin eikä yhdysvaltalaisille vastaanottajille vastoin Yhdysvaltain laissa asetettuja rajoituksia. Raportin levittäminen
Yhdysvalloissa saatetaan katsoa rikkomukseksi näitä lakeja vastaan. Myös muiden maiden lait ja viranomaissääntely voivat rajoittaa materiaalin levittämistä
 FIMin edustajan kanssa käydyt puhelinkeskustelut voidaan tallentaa ja tallenteita voidaan käyttää apuna riitaisuuksien selvittämisessä.