Download to read offline
La settimana dell'investitore 2009
- 1. Come funzionano iprodotti finanziari che ho in portafoglio? Quali rischi corro? Quanto mi costano? Quanto mi costeranno ancora? Le regole fondamentali da seguire per non commettere errori. I vantaggi della consulenza finanziaria indipendente: più efficienza e meno rischi 1
- 2. La Settimanadell’Investitore èè uunnaa ““ooppeenn wweeeekk”” iinn ccuuii ggllii aassssoocciiaattii aaddeerreennttii aallll’’iinniizziiaattiivvaa ssii rreennddoonnoo ddiissppoonniibbiillii aadd iinnccoonnttrraarree ttuuttttii ccoolloorroo cchhee ssoonnoo iinntteerreessssaattii aadd aavveerree uunn pprriimmoo aapppprroocccciioo aallllaa ccoonnssuulleennzzaa iinnddiippeennddeennttee.. LL’’aappppuunnttaammeennttoo vvuuoollee sseennssiibbiilliizzzzaarree llee ffaammiigglliiee iittaalliiaannee ssuuii tteemmii ddeell rriissppaarrmmiioo ccoonnssaappeevvoollee ee ddeellllaa ppiiaanniiffiiccaazziioonnee ffiinnaannzziiaarriiaa ssppiieeggaannddoo ii vvaannttaaggggii ddeellllaa ccoonnssuulleennzzaa ffiinnaannzziiaarriiaa iinnddiippeennddeennttee ee rriissppoonnddeennddoo aaii dduubbbbii ddeeggllii iinnvveessttiittoorrii.. 2
- 3. LLAA PPIIAANNIIFFIICCAAZZIIOONNEE 3 FFIINNAANNZZIIAARRIIAA iinnddiivviidduuaazziioonnee ddeellllee nneecceessssiittàà ffiinnaannzziiaarriiee rreeaalliizzzzaazziioonnee ddeellllee ssoolluuzziioonnii
- 4. LLAA PPIIAANNIIFFIICCAAZZIIOONNEE 4 FFIINNAANNZZIIAARRIIAA AAllll’’aattttoo pprraattiiccoo ii ppaassssii ddaa sseegguuiirree ssoonnoo:: VVeerriiffiiccaa ddeellllee ccooppeerrttuurree aassssiiccuurraattiivvee ddii rriisscchhiioo ppuurroo AAnnaalliissii ddeettttaagglliiaattaa ddeellllaa ppoossiizziioonnee pprreevviiddeennzziiaallee AAnnaalliissii ddeell ppoorrttaaffoogglliioo iinnvveessttiimmeennttii aattttuuaallee PPiiaanniiffiiccaazziioonnee ddeeggllii oobbiieettttiivvii ee ddeellllee eessiiggeennzzee DDeetteerrmmiinnaazziioonnee ddeell pprrooffiilloo ddii rriisscchhiioo ddeellll’’iinnvveessttiittoorree..
- 5. 55 1100 --1188 oottttoobbrree 22000099 LLaa SSeettttiimmaannaa ddeellll''iinnvveessttiittoorree CCoommee ffuunnzziioonnaannoo ii pprrooddoottttii ffiinnaannzziiaarrii cchhee hhoo iinn ppoorrttaaffoogglliioo?? QQuuaallii rriisscchhii ccoorrrroo?? QQuuaannttoo mmii ccoossttaannoo?? QQuuaannttoo mmii ccoosstteerraannnnoo aannccoorraa??
- 6. NNOONN SSOOLLOO RREENNDDIIMMEENNTTOO s Quando soottttoossccrriivveettee uunn’’oobbbblliiggaazziioonnee oo uunn ffoonnddoo ddii iinnvveessttiimmeennttoo,, ccoonnoosscceettee ii rriisscchhii cchhee vvii aassssuummeettee ee ii ccoossttii cchhee ssoosstteenneettee?? 6
- 7. Conoscere ggllii ssttrruummeennttiiffiinnaannzziiaarrii ppeerr mmeetttteerrssii aall rriippaarroo ddaa bboollllee ssppeeccuullaattiivvee,, ssccaannddaallii ffiinnaannzziiaarrii ee ccoossttii eessaaggeerraattii 7 LLee OObbbblliiggaazziioonnii II FFoonnddii CCoommuunnii ddii IInnvveessttiimmeennttoo
- 8. 8 Obbligazione Un titolo obbligazionario è un titolo rappresentativo di un rapporto di credito/debito fra un emittente (debitore) e un investitore (creditore) Prodotti finanziari utilizzati dagli emittenti per raccogliere debito utile a finanziare le proprie attività di impresa. L'emittente è un’entità finanziaria che può essere: • uno stato (titoli di debito pubblico) es, BoT, BTp,CcT • un’azienda (corporate bond) es. obbl. Enel, Eni, ecc. • enti pubblici e autorità locali (municipal bond) BoC • enti nazionali o sovranazionali (B.E.I.)
- 9. 9 Obbligazione Le obbligazioni sono definite da regole contrattuali che definiscono flussi di cassa che servono a retribuire e a restituire il capitale Chi sottoscrive un’obbligazione diventa così creditore della società emittente ed ha diritto: alla riscossione di un interesse solitamente attraverso un piano cedolare al rimborso del capitale in un’unica soluzione alla scadenza (Bullet) un piano di ammortamento con la restituzione periodica di quote del capitale versato (rimborso anticipato)
- 10.
- 11. 11 Rischiosità Analisidei Rischi
- 12.
- 13. Il Rischio dicredito (o “Rischio emittente”) 13 È legato alla capacità di un Emittente di pagare le cedole alle scadenze periodiche e di ripagare il capitale a scadenza
- 14. Il Rischio dicredito (o “Rischio emittente”) Misura principale per valutare tale rischio è il 14 R A T I N G (le principali società di rating sono: Standard and Poor’s - Moody’s – Fitch) a volte il rating dipende dal tipo di garanzie (anche di società terze) sottostanti il titolo obbligazionario
- 15.
- 16. Il Rischio dicredito (o “Rischio emittente”) 16 I RATING non devono essere l’unico strumento di valutazione del rischio di credito. Infatti: Sono pagati dagli Emittenti per fornire i giudizi sulle loro emissioni Giudizi che fotografano la situazione attuale e non prospettica di un emittente Si adeguano “molto lentamente” alle mutate condizioni di mercato
- 17. Misure del rischiodi Credito: i CDS CDS Credit Default Swap sono strumenti finanziari derivati che, alla stregua di polizze assicurative, vengono acquistati dagli operatori di mercato per coprirsi dal rischio di insolvenza di un emittente. di conseguenza un aumento del prezzo delle coperture (CDS) indica un aumento della probabilità di insolvenza di un emittente. Il valore minimo di sottoscrizione è pari a 10 milioni di $. Si adeguano istantaneamente alle mutate condizioni di mercato. Non sono in conflitto di interesse. 17
- 18.
- 19. 1199 Misure delrischio di Credito: i Credit Spread (premio al rischio) Credit Spread = Tasso di Rendimento (TRES) -Tasso Risk Free (tasso Swap) Il premio al rischio può essere interpretato come misura della probabilità che il prestito non venga restituito
- 20. TTaassssii ddii rriiffeerriimmeennttoo IINNDDIICCEE QQUUOOTTAAZZIIOONNEE AAGGGGIIOORRNNAAMMEENNTT 20 OO EEuurriibboorr 11 mmeessee 00,,4444%% 77 OOttttoobbrree 22000099 EEuurriibboorr 33 mmeessii 00,,7755%% 77 OOttttoobbrree 22000099 EEuurriibboorr 66 mmeessii 11,,0022%% 77 OOttttoobbrree 22000099 IIRRSS 55 aannnnii 22,,6677%% 77 OOttttoobbrree 22000099 IIRRSS 1100 aannnnii 33,,4400%% 77 OOttttoobbrree 22000099 IIRRSS 1155 aannnnii 33,,7777%% 77 OOttttoobbrree 22000099 IIRRSS 2200 aannnnii 33,,9911%% 77 OOttttoobbrree 22000099 IIRRSS 2255 aannnnii 33,,9922%% 77 OOttttoobbrree 22000099 IIRRSS 3300 aannnnii 33,,8866%% 77 OOttttoobbrree 22000099
- 21. Tipologie di Rischi: Il rischio di Liquidità Assieme al Rischio di Credito è il principale rischio per i titoli 21 obbligazionari La liquidità può essere definita come la possibilità di acquistare o vendere un titolo senza significative ripercussioni negative sul prezzo. L’aspetto della liquidità sul mercato secondario è spesso sottovalutato dai risparmiatori quando acquistano un titolo obbligazionario. E a torto, perché spesso può rivelarsi un fattore fondamentale, considerato che il prezzo di uno strumento illiquido soffre terribilmente, soprattutto nelle fasi di turbolenza dei mercati come quella attuale. Per un risparmiatore non è sempre semplice evitare di finire in simili trappole. Ecco alcune informazioni che possono tornare utili:
- 22. Il rischio diLiquidità Alcune informazioni che possono tornare utili: LLiissttiinnoo:: qquuaannddoo ll’’oobbbblliiggaazziioonnee èè iinnsseerriittaa iinn ssppeecciiffiiccii mmeerrccaattii rreeggoollaammeennttaattii ((ccoommee iill MMoott,, ll’’MMttss ee iill TTllxx)) llaa lliiqquuiiddiittàà èè ddii ssoolliittoo mmiigglliioorree,, ssoopprraattttuuttttoo ppeerr llaa nneeggoozziiaazziioonnee ddii ppiiccccoollii iimmppoorrttii.. VVoolluummee ddeeggllii ssccaammbbii:: qquuaannttoo mmaaggggiioorree èè iill vvoolluummee ssccaammbbiiaattoo,, ttaannttoo mmiigglliioorree ddoovvrreebbbbee eesssseerree llaa lliiqquuiiddiittàà.. IInn ggeenneerree ssii ccoonnssiiddeerraa aabbbbaassttaannzzaa lliiqquuiiddoo uunn ttiittoolloo cchhee ssccaammbbiiaa aallmmeennoo 550000..000000 eeuurroo aall ggiioorrnnoo ssuu mmeerrccaattii rreeggoollaammeennttaattii.. SSpprreeaadd ddeennaarroo--lleetttteerraa:: mmiinnoorree èè llaa ddiiffffeerreennzzaa ttrraa iill pprreezzzzoo ““ddeennaarroo”” ee qquueelllloo ““lleetttteerraa””,, mmiigglliioorree èè llaa lliiqquuiiddiittàà ((iill pprreezzzzoo ““ddeennaarroo”” èè qquueelllloo aall qquuaallee ll’’iinntteerrmmeeddiiaarriioo èè ddiissppoossttoo aadd aaccqquuiissttaarree,, oovvvveerroo iill pprreezzzzoo aall qquuaallee ll’’iinnvveessttiittoorree vveennddee;; ddii ccoonnttrroo,, iill pprreezzzzoo ““lleetttteerraa”” èè qquueelllloo aall qquuaallee ll’’iinntteerrmmeeddiiaarriioo èè ddiissppoossttoo aa vveennddeerree,, oovvvveerroo iill pprreezzzzoo aall qquuaallee ll’’iinnvveessttiittoorree aaccqquuiissttaa)).. DDiimmeennssiioonnee ddeellll’’eemmiissssiioonnee:: mmaaggggiioorree èè llaa ddiimmeennssiioonnee,, mmiigglliioorree èè ddii nnoorrmmaa llaa lliiqquuiiddiittàà ssuull sseeccoonnddaarriioo ((IIll mmeerrccaattoo ffiinnaannzziiaarriioo sseeccoonnddaarriioo èè iill lluuooggoo ddoovvee ssoonnoo ttrraattttaattii ii ttiittoollii ggiiàà iinn cciirrccoollaazziioonnee,, cchhee vvii rriimmaannggoonnoo ffiinnoo aallllaa lloorroo eevveennttuuaallee ssccaaddeennzzaa.. ÈÈ llooggiiccaammeennttee ccoonnttrraappppoossttoo aall mmeerrccaattoo ffiinnaannzziiaarriioo pprriimmaarriioo:: ooggnnii ttiittoolloo nnaassccee ssuull mmeerrccaattoo pprriimmaarriioo ee ddooppoo ll''eemmiissssiioonnee ee iill ccoollllooccaammeennttoo ppaassssaa aall sseeccoonnddaarriioo,, iinn ccuuii vveennggoonnoo rraaccccoollttee ttuuttttee llee ooppeerraazziioonnii ddaallllaa sseeccoonnddaa iinn ppooii)).. EEmmiissssiioonnii ssuuppeerriioorrii aaii 550000 mmiilliioonnii ddii eeuurroo ssoonnoo ggeenneerraallmmeennttee aabbbbaassttaannzzaa lliiqquuiiddee.. CCaarraatttteerriissttiicchhee ddeeii ttiittoollii:: llee oobbbblliiggaazziioonnii ccoonn ccaarraatttteerriissttiicchhee ccoommpplliiccaattee ((ffoorrmmuullee ddii iinnddiicciizzzzaazziioonnee ppaarrttiiccoollaarrii,, rriimmbboorrssii aannttiicciippaattii oo mmuullttiippllii,, eecccc..)) ssoonnoo nnoorrmmaallmmeennttee ppooccoo lliiqquuiiddee ssuull sseeccoonnddaarriioo 22
- 23. 23 Il rischiodi Liquidità Alcune informazioni che possono tornare utili: LLiissttiinnoo:: qquuaannddoo ll’’oobbbblliiggaazziioonnee èè iinnsseerriittaa iinn ssppeecciiffiiccii mmeerrccaattii rreeggoollaammeennttaattii ((ccoommee iill MMoott,, ll’’MMttss ee iill TTllxx)) llaa lliiqquuiiddiittàà èè ddii ssoolliittoo mmiigglliioorree,, ssoopprraattttuuttttoo ppeerr llaa nneeggoozziiaazziioonnee ddii ppiiccccoollii iimmppoorrttii..
- 24. 2244 Il rischiodi Liquidità Alcune informazioni utili: VVoolluummee ddeeggllii ssccaammbbii:: qquuaannttoo mmaaggggiioorree èè iill vvoolluummee ssccaammbbiiaattoo,, ttaannttoo mmiigglliioorree ddoovvrreebbbbee eesssseerree llaa lliiqquuiiddiittàà.. IInn ggeenneerree ssii ccoonnssiiddeerraa aabbbbaassttaannzzaa lliiqquuiiddoo uunn ttiittoolloo cchhee ssccaammbbiiaa aallmmeennoo 550000..000000 eeuurroo aall ggiioorrnnoo ssuu mmeerrccaattii rreeggoollaammeennttaattii..
- 25. 2255 Il rischiodi Liquidità Alcune informazioni utili: SSpprreeaadd ddeennaarroo--lleetttteerraa:: mmiinnoorree èè llaa ddiiffffeerreennzzaa ttrraa iill pprreezzzzoo ““ddeennaarroo”” ee qquueelllloo ““lleetttteerraa””,, mmiigglliioorree èè llaa lliiqquuiiddiittàà ((iill pprreezzzzoo ““ddeennaarroo”” èè qquueelllloo aall qquuaallee ll’’iinntteerrmmeeddiiaarriioo èè ddiissppoossttoo aadd aaccqquuiissttaarree,, oovvvveerroo iill pprreezzzzoo aall qquuaallee ll’’iinnvveessttiittoorree vveennddee;; ddii ccoonnttrroo,, iill pprreezzzzoo ““lleetttteerraa”” èè qquueelllloo aall qquuaallee ll’’iinntteerrmmeeddiiaarriioo èè ddiissppoossttoo aa vveennddeerree,, oovvvveerroo iill pprreezzzzoo aall qquuaallee ll’’iinnvveessttiittoorree aaccqquuiissttaa))..
- 26. 2266 Il rischiodi Liquidità Alcune informazioni utili: DDiimmeennssiioonnee ddeellll’’eemmiissssiioonnee:: mmaaggggiioorree èè llaa ddiimmeennssiioonnee,, mmiigglliioorree èè ddii nnoorrmmaa llaa lliiqquuiiddiittàà ssuull sseeccoonnddaarriioo ((IIll mmeerrccaattoo ffiinnaannzziiaarriioo sseeccoonnddaarriioo èè iill lluuooggoo ddoovvee ssoonnoo ttrraattttaattii ii ttiittoollii ggiiàà iinn cciirrccoollaazziioonnee,, cchhee vvii rriimmaannggoonnoo ffiinnoo aallllaa lloorroo eevveennttuuaallee ssccaaddeennzzaa.. ÈÈ llooggiiccaammeennttee ccoonnttrraappppoossttoo aall mmeerrccaattoo ffiinnaannzziiaarriioo pprriimmaarriioo:: ooggnnii ttiittoolloo nnaassccee ssuull mmeerrccaattoo pprriimmaarriioo ee ddooppoo ll''eemmiissssiioonnee ee iill ccoollllooccaammeennttoo ppaassssaa aall sseeccoonnddaarriioo,, iinn ccuuii vveennggoonnoo rraaccccoollttee ttuuttttee llee ooppeerraazziioonnii ddaallllaa sseeccoonnddaa iinn ppooii)).. EEmmiissssiioonnii ssuuppeerriioorrii aaii 550000 mmiilliioonnii ddii eeuurroo ssoonnoo ggeenneerraallmmeennttee aabbbbaassttaannzzaa lliiqquuiiddee..
- 27. 2277 Il rischiodi Liquidità Alcune informazioni utili: CCaarraatttteerriissttiicchhee ddeeii ttiittoollii:: llee oobbbblliiggaazziioonnii ccoonn ccaarraatttteerriissttiicchhee ccoommpplliiccaattee ((ffoorrmmuullee ddii iinnddiicciizzzzaazziioonnee ppaarrttiiccoollaarrii,, rriimmbboorrssii aannttiicciippaattii oo mmuullttiippllii,, eecccc..)) ssoonnoo nnoorrmmaallmmeennttee ppooccoo lliiqquuiiddee ssuull sseeccoonnddaarriioo..
- 28. 2288 Altre tipologieparticolari di obbligazioni Le Obbligazioni strutturate
- 29. Obbligazioni Strutturate: leIndex Linked 29
- 30. Obbligazioni Strutturate: 30 le Index Linked Sono costruite in modo da garantire il rimborso del nominale a scadenza ovvero del rimborso dell’investimento effettuato Ma chi garantisce? L’Emittente Rischio di Credito
- 31. IIll RRiissppaarrmmiioo GGeessttiittoo:: II FFoonnddii CCoommuunnii ddii IInnvveessttiimmeennttoo 31
- 32. Il Risparmio Gestito i costi che gravano sui prodotti finanziari sono di vario tipo, ma il costo maggiore che il cliente paga è quello di un'errata consulenza. Spesso, infatti, non solo il servizio di consulenza offerto è inadeguato, ma crea dei danni. In seconda battuta, le commissioni che gravano sul risparmio gestito e in genere su tutto il sistema bancario italiano sono tra le più alte d'Europa e servono per remunerare la distribuzione, ma spesso strutture poco snelle e di conseguenza a scarso valore aggiunto per il cliente. 32
- 33. Prelievo "occulto" medioannuo Patrimonio Min Max 100.000 3.000 4.000 200.000 6.000 8.000 300.000 9.000 12.000 500.000 15.000 20.000 700.000 21.000 28.000 1.000.000 35.000 40.000 2.500.000 75.000 100.000 33
- 34. Il Risparmio gestito Il concetto di "costo occulto" è motivato dal fatto che spesso ci sono dei costi che i risparmiatori sopportano senza esserne a conoscenza. Banca, promotore e private banker, pertanto, si pagano e si pagano caro, come dimostra la tabella che evidenzia i costi che mediamente gravano su un portafoglio finanziario (fonte Consultique). Va comunque detto che il problema non è rappresentato dai costi di per sé, ma dal fatto che spesso si sostengono in maniera ingiustificata. 34
- 35. Vediamo pertanto qquuaalliissoonnoo ii ccoossttii pprriinncciippaallii cchhee ggrraavvaannoo ssuuii pprrooddoottttii ddii iinnvveessttiimmeennttoo,, tteenneennddoo iinn ccoonnssiiddeerraazziioonnee cchhee llee sstteessssee llooggiicchhee llee ppoottrreemmmmoo sseegguuiirree ppeerr ccaappiirree mmeegglliioo ccoommee vvaalluuttaarree uunn pprrooddoottttoo aassssiiccuurraattiivvoo:: 35
- 36. i costi pprriinncciippaalliicchhee ggrraavvaannoo ssuuii pprrooddoottttii ddii iinnvveessttiimmeennttoo 36 costi legati ai prodotti commissioni di negoziazione commissioni di gestione commissioni di amministrazione commissioni di performance
- 37. ii ccoossttii pprriinncciippaalliicchhee ggrraavvaannoo ssuuii pprrooddoottttii ddii iinnvveessttiimmeennttoo costi legati alle scelte dei prodotti se non efficienti implicano costi aggiuntivi occulti; ad esempio: l’acquisto di un’obbligazione a prezzi non di mercato l’utilizzo di fondi gestiti male (non riescono nemmeno a seguire il benchmark) 37
- 38. E' così cchheecciiòò cchhee vviieennee ppeerrcceeppiittoo ccoommee ggrraattuuiittoo iinn rreeaallttàà ssii ppaaggaa ssaallaattoo!! 38
- 39.
- 40.
- 41.
- 42.
- 43.
- 44.
- 45. 45 Vantaggi degliETF • Costi contenuti
- 46. ALCUNE REGOLE DDAASSEEGGUUIIRREE PPEERR UUNNAA CCOORRRREETTTTAA GGEESSTTIIOONNEE DDEEII 46 RRIISSPPAARRMMII 11)) CChhiiaarriirrssii llee iiddeeee ssuu ccoossaa ssii vvuuoollee ddaaii pprroopprrii ssoollddii ((ll’’aaccqquuiissttoo ddeellllaa ccaassaa,, ggllii ssttuuddii ddeeii ffiiggllii,, uunnaa ppeennssiioonnee sseerreennaa,, ll’’aaccccrreesscciimmeennttoo ddeell ccaappiittaallee,, eecccc..)),, cchhee eeqquuiivvaallee aa ddiirree ppiiaanniiffiiccaarree ii pprroopprrii oobbiieettttiivvii,, ee iinnvveessttiirree ddii ccoonnsseegguueennzzaa:: -- pprrootteezziioonnee ddaallll’’iinnffllaazziioonnee ppeerr iill ccaappiittaallee cchhee ssii pprreevveeddee ddii uuttiilliizzzzaarree nneeii pprroossssiimmii 33--55 aannnnii ((oobbiieettttiivvoo aa bbrreevvee--mmeeddiioo tteerrmmiinnee));; -- iinnvveessttiimmeennttoo ssoolloo ppeerr ii ssoollddii cchhee ssiiccuurraammeennttee nnoonn sseerrvvoonnoo nneeii pprroossssiimmii 33--55 aannnnii ((oobbiieettttiivvoo aa mmeeddiioo--lluunnggoo tteerrmmiinnee)).. 22)) NNoonn ccoonnffoonnddeerree uunn rreennddiimmeennttoo nnoommiinnaallee ccoonn iill rreennddiimmeennttoo rreeaallee.. SSee iill nnoossttrroo oobbiieettttiivvoo èè sseemmpplliicceemmeennttee qquueelllloo ddii pprrootteeggggeerree nneell tteemmppoo iill ccaappiittaallee iinnvveessttiittoo,, rriiccoorrddiiaammooccii ddii ccoonnssiiddeerraarree sseemmpprree ii ddaattii ssuullll’’iinnffllaazziioonnee.. IIll rreennddiimmeennttoo cchhee ccoonnttaa iinnffaattttii,, èè qquueelllloo rreeaallee,, oossssiiaa llaa ddiiffffeerreennzzaa ttrraa iill rreennddiimmeennttoo nnoommiinnaallee ootttteennuuttoo ((qquueelllloo cchhee ccii ddiiccoonnoo ii mmeerrii nnuummeerrii)) ee ll’’aauummeennttoo ddeeii pprreezzzzii aavvvveennuuttoo nneelllloo sstteessssoo ppeerriiooddoo.. SSiicccchhéé,, vveeddeerree ssccrriittttoo ppiiùù dduuee,, ppiiùù ttrree oo ppiiùù qquuaattttrroo ppeerr cceennttoo,, iinn tteemmppii ddii iinnffllaazziioonnee aallttaa,, nnoonn ssiiggnniiffiiccaa nneecceessssaarriiaammeennttee aavveerree gguuaaddaaggnnaattoo..
- 47. ALCUNE REGOLE DDAASSEEGGUUIIRREE PPEERR UUNNAA CCOORRRREETTTTAA GGEESSTTIIOONNEE DDEEII 47 RRIISSPPAARRMMII 33)) PPrreennddeerree sseemmpprree tteemmppoo.. NNoonn ssoottttoossccrriivveerree mmaaii iinnvveessttiimmeennttii ssuubbiittoo ddooppoo cchhee iill vveennddiittoorree ((iinn bbaannccaa oo iill pprroommoottoorree ffiinnaannzziiaarriioo)) hhaa tteerrmmiinnaattoo llaa ddeessccrriizziioonnee.. DDiiffffiiddaarree sseemmpprree ddaaggllii iinnvveessttiimmeennttii cchhee ddeevvoonnoo eesssseerree ccoommppiiuuttii eennttrroo uunnaa cceerrttaa ddaattaa ((eevviittaarree ddii ffaarree sscceellttee dd’’iinnvveessttiimmeennttoo ddeettttaattee ddaallllee pprreessssiioonnii ccoommmmeerrcciiaallii)).. RRiicchhiieeddeerree sseemmpprree ccooppiiaa ddii ttuuttttaa llaa ddooccuummeennttaazziioonnee ((pprroossppeettttii iinnffoorrmmaattiivvii)) ee lleeggggeerrllaa ccoonn ccaallmmaa.. FFiirrmmaarree ssoolloo ddooppoo aavveerr ccoommpprreessoo ooggnnii aassppeettttoo ddeellllaa ddooccuummeennttaazziioonnee lleettttaa.. SSee iill vveennddiittoorree nnoonn vvuuoollee ffoorrnniirree qquueessttaa ddooccuummeennttaazziioonnee eesscclluuddeerree aa pprreesscciinnddeerree ll’’iinnvveessttiimmeennttoo.. 44)) EEvviittaarree ddii ssoottttoossccrriivveerree pprrooddoottttii ccoommpplleessssii ddii ccuuii nnoonn ssii ccoommpprreennddoonnoo iill ffuunnzziioonnaammeennttoo ee iill ggrraaddoo ddii rriisscchhiioo
- 48. ALCUNE REGOLE DDAASSEEGGUUIIRREE PPEERR UUNNAA CCOORRRREETTTTAA GGEESSTTIIOONNEE DDEEII 48 RRIISSPPAARRMMII 55)) NNoonn iinnvveessttiirree iinn ssiinnggoollii ttiittoollii aazziioonnaarrii,, nnèè iinn oobbbblliiggaazziioonnii cchhee nnoonn ssiiaannoo eemmeessssee ddaa GGoovveerrnnii aaffffiiddaabbiillii.. SSii ccoorrrroonnoo ssoolloo ddeeii rriisscchhii aaggggiiuunnttiivvii cchhee nnoonn ssoonnoo rriippaaggaattii ddaa aaddeegguuaattii rreennddiimmeennttii mmeeddii aatttteessii.. DDiivveerrssiiffiiccaarree sseemmpprree iinn ttiittoollii ddii ppiiùù eemmiitttteennttii.. 66)) NNoonn iinnvveessttiirree iinn ssttrruummeennttii nnoonn qquuoottaattii.. QQuueessttaa sseemmpplliiccee rreeggoollaa pprreesseerrvvaa ddaa mmoollttiissssiimmii pprroobblleemmii.. LLaa qquuoottaazziioonnee iinn uunn mmeerrccaattoo ffiinnaannzziiaarriioo rreeggoollaammeennttaattoo nnoonn ssoolloo ooffffrree llaa lliiqquuiiddaabbiilliittàà ddeellll’’iinnvveessttiimmeennttoo,, mmaa pprreesseerrvvaa aanncchhee ddaa ttaannttii ssttrruummeennttii ffiinnaannzziiaarrii iinnuuttiillmmeennttee ccoossttoossii ee ttaallvvoollttaa ppooccoo ttrraassppaarreennttii ((ccoommee ii ffoonnddii ccoommuunnii dd’’iinnvveessttiimmeennttoo nnoonn qquuoottaattii,, llee ggeessttiioonnii ppaattrriimmoonniiaallii iinn qquuoottee ddii ffoonnddii,, llee uunniitt--lliinnkkeedd,, llee vvaarriiee oobbbblliiggaazziioonnii ssttrruuttttuurraattee ee ttuuttttee llee ddiiaavvoolleerriiee ddeellll’’iinnggeeggnneerriiaa ffiinnaannzziiaarriiaa cchhee ggllii iinntteerrmmeeddiiaarrii iinnvveennttaannoo ppeerr ffaarr ppaaggaarree ccoommmmiissssiioonnii aaii pprroopprrii cclliieennttii))..
- 49. ALCUNE REGOLE DDAASSEEGGUUIIRREE PPEERR UUNNAA CCOORRRREETTTTAA GGEESSTTIIOONNEE DDEEII 49 RRIISSPPAARRMMII 77)) NNoonn uuttiilliizzzzaarree pprrooddoottttii ffiinnaannzziiaarrii ggeenneerraallmmeennttee ddeeffiinniittii ””aa ccaappiittaallee ggaarraannttiittoo””.. 88)) EEvviittaarree ddii ffaarree sscceellttee dd’’iinnvveessttiimmeennttoo ddeettttaattee ddaallll’’eemmoottiivviittàà oo ddaallllee ““mmooddee””:: ll’’iinnvveessttiittoorree nnoonn pprrooffeessssiioonnaallee ccoorrrree iill rriisscchhiioo ddii ccaaddeerree nneellllaa ttrraappppoollaa ddeellll’’eeuuffoorriiaa nneellllee ffaassii ddii mmeerrccaattoo ccrreesscceennttee ee ddii llaasscciiaarrssii ccoonnttaaggiiaarree ddaall ppeessssiimmiissmmoo nneellllee ffaassii ddii mmeerrccaattoo ddeepprreessssoo.. QQuueessttii aatttteeggggiiaammeennttii lloo iinndduuccoonnoo aadd eessppoorrssii aaii mmeerrccaattii aazziioonnaarrii qquuaannddoo iill ttrreenndd aall rriiaallzzoo èè oorrmmaaii ggiiuunnttoo aall ccaappoolliinneeaa ee aadd uusscciirrnnee ccoonn ppeerrddiittee ppeessaannttii qquuaannddoo,, ccoollttoo ddaallllaa ssffiidduucciiaa ttiippiiccaa ddii cchhii vveeddee ii pprroopprrii iinnvveessttiimmeennttii ppeerrddeerree rraappiiddaammeennttee vvaalloorree,, llaa ssiittuuaazziioonnee hhaa oorrmmaaii ssccoonnttaattoo lloo sscceennaarriioo ppeeggggiioorree ee ggllii iinnddiiccii ssii ttrroovvaannoo ssuu lliivveellllii aaii qquuaallii ssaarreebbbbee ccoonnvveenniieennttee iinnvveessttiirree.. NNoonn tteennttaarree ddii aaccqquuiissttaarree ll’’aazziioonnee ““ggiiuussttaa”” oo ddii eennttrraarree ee uusscciirree nneell ““mmoommeennttoo ggiiuussttoo””.. CChhii ddiiccee ddii eesssseerrccii rriiuusscciittoo,, iill ppiiùù ddeellllee vvoollttee èè uunn bbuuggiiaarrddoo..
- 50. ALCUNE REGOLE DDAASSEEGGUUIIRREE PPEERR UUNNAA CCOORRRREETTTTAA GGEESSTTIIOONNEE DDEEII 50 RRIISSPPAARRMMII 99)) PPeerr aaccccaannttoonnaarree rriissppaarrmmii.. NNoonn uuttiilliizzzzaarree ppoolliizzzzee vviittaa ((ssoonnoo iinnuuttiillmmeennttee ccoossttoossee)).. VVii ssoonnoo aallttrrii ssttrruummeennttii ee aallttrree mmooddaalliittàà bbeenn ppiiùù eeccoonnoommiicchhee eedd eeffffiicciieennttii.. LLaa ggeessttiioonnee ddeell rriissppaarrmmiioo,, iinn IIttaalliiaa,, ccoossttaa mmeeddiiaammeennttee iill 33%% aannnnuuoo.. NNeell lluunnggoo ppeerriiooddoo,, qquueessttoo ccoossttoo hhaa uunn iimmppaattttoo ddrraammmmaattiiccoo ssuull rreennddiimmeennttoo ccoommppoossttoo eeffffeettttiivvoo.. 1100)) SSee ssii aavvvveerrttee llaa nneecceessssiittàà ddii uunnaa ccoonnssuulleennzzaa.. ÈÈ rraarroo rriicceevveerree ccoonnssuulleennzzaa vveerraa ddaaii ffuunnzziioonnaarrii bbaannccaarrii oo ddaaii pprroommoottoorrii ffiinnaannzziiaarrii:: llaa lloorroo ffuunnzziioonnee pprriinncciippaallee èè qquueellllaa ddii vveennddeerree pprrooddoottttii ffiinnaannzziiaarrii.. SSoonnoo iinn ccoonnfflliittttoo dd’’iinntteerreessssee ee ppoossssoonnoo,, aall mmaassssiimmoo,, ffoorrnniirree ccoonnssuulleennzzaa ssttrruummeennttaallee aallllaa vveennddiittaa ddeeii pprrooddoottttii.. EEssiissttoonnoo ppoocchhii ccoonnssuulleennttii dd’’iinnvveessttiimmeennttoo iinnddiippeennddeennttii iinn IIttaalliiaa.. PPrriimmaa ddii aaffffiiddaarrvvii aa qquuaallccuunnoo ddii lloorroo,, aassssiiccuurraatteevvii ddeellllaa lloorroo pprrooffeessssiioonnaalliittàà:: iinn IIttaalliiaa cchhiiuunnqquuee ppuuòò ddiicchhiiaarraarrssii ccoonnssuulleennttee dd’’iinnvveessttiimmeennttoo iinnddiippeennddeennttee sseennzzaa aavveerree nneessssuunn rreeqquuiissiittoo ppeerr eesseerrcciittaarree llaa pprrooffeessssiioonnee..
- 51. 5511 GGLLII OOBBIIEETTTTIIVVIIFFIINNAANNZZIIAARRII aa)) IImmppiieeggoo tteemmppoorraanneeoo ddii lliiqquuiiddiittàà ((iinnvveessttiirree aa bbrreevvee tteerrmmiinnee iinn ssttrruummeennttii pprroonnttaammeennttee lliiqquuiiddaabbiillii ee ccoonnsseegguueenntteemmeennttee ccoonn rreeddddiittiivviittàà ccoonntteennuuttaa)) bb)) pprrootteeggggeerree nneell tteemmppoo iill ccaappiittaallee iinnvveessttiittoo ee rriicceevveerree fflluussssii ddii ccaassssaa ppeerriiooddiiccii ((cceeddoollee,, ddiivviiddeennddii,, ……)) aanncchhee ccoonntteennuuttii,, ccoossttaannttii ee pprreevveeddiibbiillii cc)) ccrreesscciittaa ddeell ccaappiittaallee,, ccoonn rreennddiimmeennttii aatttteessii ssuuppeerriioorrii aaii ttaassssii ddii iinnffllaazziioonnee,, ppuurr aacccceettttaannddoo iill rriisscchhiioo ddii mmooddeerraattee oosscciillllaazziioonnii dd)) ccrreesscciittaa ssiiggnniiffiiccaattiivvaa ddeell ccaappiittaallee,, eesssseennddoo ddiissppoossttii aa ssooppppoorrttaarree aanncchhee ffoorrttii oosscciillllaazziioonnii ddii vvaalloorree ee rriisscchhiioo ddii ppeerrddiittee ccoonnssiisstteennttii
- 52. VVaannttaaggggii ddeellllaa ccoonnssuulleennzzaa ffiinnaannzziiaarriiaa iinnddiippeennddeennttee:: PPiiùù eeffffiicciieennzzaa ee mmeennoo rriisscchhii 52
- 53. CCHHII ÈÈ EECCOOSSAA FFAA IILL CCOONNSSUULLEENNTTEE IINNDDIIPPEENNDDEENNTTEE CCoossaa ssiiggnniiffiiccaa iinnddiippeennddeennzzaa?? IIll vveerroo CCoonnssuulleennttee FFiinnaannzziiaarriioo IInnddiippeennddeennttee vviieennee rreemmuunneerraattoo ssoolloo ddaall pprroopprriioo cclliieennttee ee nnoonn ppuuòò rriicceevveerree aallccuunn ccoommppeennssoo ddaa nneessssuunnaa bbaannccaa,, SSGGRR oo ccoommppaaggnniiaa aassssiiccuurraattiivvaa.. IIll CCoonnssuulleennttee FFiinnaannzziiaarriioo IInnddiippeennddeennttee nnoonn ssvvoollggee aallccuunnaa aattttiivviittàà ddii vveennddiittaa,, mmaa pprreessttaa eesscclluussiivvaammeennttee ccoonnssuulleennzzaa ee aassssiisstteennzzaa aaii ssuuooii cclliieennttii.. NNeell lloorroo eesscclluussiivvoo iinntteerreessssee.. 53
- 54. CCHHII ÈÈ EECCOOSSAA FFAA IILL CCOONNSSUULLEENNTTEE IINNDDIIPPEENNDDEENNTTEE CCoommee vviieennee eerrooggaattaa llaa ccoonnssuulleennzzaa?? 11.. LL''iinnvveessttiittoorree ccoonnsseeggnnaa aall CCoonnssuulleennttee FFiinnaannzziiaarriioo IInnddiippeennddeennttee llaa ddooccuummeennttaazziioonnee aattttiinneennttee aall pprroopprriioo ppaattrriimmoonniioo ffiinnaannzziiaarriioo 22.. IIll CCoonnssuulleennttee IInnddiippeennddeennttee eellaabboorraa llee ssttrraatteeggiiee ddii iinnvveessttiimmeennttoo ppiiùù eeffffiiccaaccii ppeerr rraaggggiiuunnggeerree ggllii oobbiieettttiivvii ssttaabbiilliittii ee ppeerr pprrootteeggggeerree aaddeegguuaattaammeennttee iill ppaattrriimmoonniioo 33.. LL''iinnvveessttiittoorree èè aassssiissttiittoo nneellll''eesseeccuuzziioonnee,, pprreessssoo llaa pprroopprriiaa bbaannccaa,, ddeellllee ssttrraatteeggiiee ddeeffiinniittee ccoonn iill CCoonnssuulleennttee ee rriicceevvee ppeerriiooddiiccaammeennttee ii rreeppoorrtt 54
- 55. CCHHII ÈÈ EECCOOSSAA FFAA IILL CCOONNSSUULLEENNTTEE IINNDDIIPPEENNDDEENNTTEE CC''ee'' cchhii hhaa uunn oorriieennttaammeennttoo ppiiuu'' lleeggaattoo aallll''aatttteennzziioonnee vveerrssoo ii mmoovviimmeennttii ddeeii mmeerrccaattii ffiinnaannzziiaarrii nneellllaa ccoonnvviinnzziioonnee ddii ppootteerr aannttiicciippaarrllii,, ee cc''ee'' cchhii pprreessttaa ppiiuu'' aatttteennzziioonnee aallllaa pprrooggeettttaazziioonnee ddeell ppaattrriimmoonniioo ((mmiinniimmiizzzzaannddoo ii rriisscchhii eedd ii ccoossttii ee mmaassssiimmiizzzzaannddoo llee pprroobbaabbiilliittaa'' ddii rraaggggiiuunnggeerree ggllii oobbiieettttiivvii ffiinnaannzziiaarrii iinn qquuaalluunnqquuee ccoonnddiizziioonnee ddii mmeerrccaattoo)),, nneellllaa ccoonnvviinnzziioonnee cchhee ssiiaa ddeell ttuuttttoo iimmppoossssiibbiillee ee ddaannnnoossoo tteennttaarree ddii aannttiicciippaarree ii mmoovviimmeennttii ddeell mmeerrccaattoo.. II sseeccoonnddii,, ssii ddeeffiinniissccoonnoo ppiiaanniiffiiccaattoorrii ffiinnaannzziiaarrii 55
- 56. CCHHII ÈÈ EECCOOSSAA FFAA IILL CCOONNSSUULLEENNTTEE IINNDDIIPPEENNDDEENNTTEE IInn lliinneeaa ggeenneerraallee,, ee’’ bbeennee ddiiffffiiddaarree ddaaii ccoonnssuulleennttii cchhee rriitteennggoonnoo ddii ppootteerr ssaappeerree qquuaannddoo ee’’ iill mmoommeennttoo ddii eennttrraarree oo ddii uusscciirree ddaall mmeerrccaattoo oo qquuaallee ssiinnggoolloo ttiittoolloo sscceegglliieerree,, ssee nnoonn aallttrroo ppeerr iill rriisscchhiioo aaggggiiuunnttiivvoo cchhee ccoommppoorrttaa sseegguuiirree ii lloorroo ccoonnssiiggllii.. UUnn bbuuoonn ppiiaanniiffiiccaattoorree ffiinnaannzziiaarriioo ssii pprreeooccccuuppaa ddii ffaarree mmoollttee ddoommaannddee ssuullllaa ssiittuuaazziioonnee ppaattrriimmoonniiaallee ee ppeerrssoonnaallee ddeell cclliieennttee.. 56
- 57. LLaa CCoonnssuulleennzzaa FFiinnaannzziiaarriiaa 57 IInnddiippeennddeennttee UUnn’’aallttrraa ddiiffffiiccoollttàà,, ppeerr ii rriissppaarrmmiiaattoorrii,, ssaarràà qquueellllaa ddii rriiuusscciirree aa rriiccoonnoosscceerree llaa ppuurraa ccoonnssuulleennzzaa ffiinnaannzziiaarriiaa pprroommoossssaa ddaaii pprrooffeessssiioonniissttii iinnddiippeennddeennttii ddaa qquueellllaa ppsseeuuddoo ttaallee cchhee ssaarràà cceerrttaammeennttee sseemmpprree ppiiùù pprrooppoossttaa ee ssuuggggeerriittaa ddaa ttuuttttee llee bbaanncchhee eedd iinntteerrmmeeddiiaarrii vvaarrii aattttrraavveerrssoo ll’’uuttiilliizzzzoo ddii lloorroo ppeerrssoonnaallee cchhee hhaannnnoo ccoommiinncciiaattoo aa ddeennoommiinnaarree iinn mmooddii aaccccaattttiivvaannttii:: PPeerrssoonnaall FFiinnaanncciiaall AAddvviisseerr,, FFaammiillyy BBaannkkeerr,, CCoonnssuulleennttee GGlloobbaallee eedd iinn aallttrrii mmooddii aannccoorraa cchhee vveerrrraannnnoo..
- 58. IInnvveessttiimmeennttoo iinnccoosscciieennttee oo 58 iinnccoonnssaappeevvoollee?? PPootteettee aanncchhee ppeennssaarree ddii ffaarrvvii aaiiuuttaarree ddaallllaa vvoossttrraa bbaannccaa ddii ffiidduucciiaa,, mmaa ffaattee aatttteennzziioonnee,, ddooppoo aavveerr ffaattttoo iill vvoossttrroo bbrraavvoo qquueessttiioonnaarriioo ee aavveerr iinnddiivviidduuaattoo ii vvoossttrrii oobbiieettttiivvii……
- 59.
- 60.
- 61. PPeerr cchhii vvuuoollssaappeerrnnee ddii ppiiùù DDuurraannttee llaa SSeettttiimmaannaa ddeellll''IInnvveessttiittoorree ii ccoonnssuulleennttii ffiinnaannzziiaarrii iinnddiippeennddeennttii aassssoocciiaattii NNaaffoopp cchhee hhaannnnoo aaddeerriittoo aallll''iinniizziiaattiivvaa ssaarraannnnoo ggrraattuuiittaammeennttee aa ddiissppoossiizziioonnee ppeerr ffoorrnniirrvvii uunnaa pprriimmaa aassssiisstteennzzaa ee ppeerr rriissppoonnddeerree aallllee vvoossttrree ddoommaannddee.. 61
- 62. Via Montescupolo, 88-- CCaannoossaa 62 tteell.. 00888833..661177667711