Mitä mieltä kansalaiset ovat vuoden 2017 eläkeuudistuksesta ja onko eläke-infolla vaikutusta? Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 10.3.2016 Ilpo Airio, Olli Kangas ja Karoliina Koskenvuo (KELA), Sanna Tenhunen (ETK)

1. Vuoden 2017
eläkeuudistus -
Kansalaisten käsitykset
ja eläkeinfon merkitys
Ilpo Airio, Karoliina Koskenvuo, Olli Kangas,
Susan Kuivalainen ja Sanna Tenhunen
Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari
10.3.2016

2. Eläkejärjestelmät ja tiedon merkitys
2
 Eläkejärjestelmät ja niiden uudistaminen usein
moniulotteisia kokonaisuuksia, joilla on pitkälle
tulevaisuuteen heijastuvia vaikutuksia
 Miten hyvin uudistukset ja niiden taloudelliset vaikutukset
tunnetaan?
 Uudistusten kohtaamaa vastustusta on selitetty mm.
informaatioon liittyvillä haasteilla
 pitkän aikavälin vaikutusten arviointi
 kärsimättömyys ja ikävien asioiden lykkääminen
 puutteita tiedoissa tai tiedon sisäistämisessä
 Miten muodostaa mielipide tai reagoida
kannustimiin, jos ei tiedä, miten järjestelmä toimii?

3. Eläkejärjestelmät ja tiedon merkitys
3
 Kuinka hyvin eläkejärjestelmän ominaisuuksia tai
talousasioita yleensä tunnetaan?
 Yleinen käsitys: tiedossa puutteita
 Talouslukutaitoa tutkittu paljon
 mm. OECD, Lusardi ja Mitchell (2011, 2014, 2015)
 Suomessa Ruuskanen ja Kalmi (2015)
 Boeri & Tabellini (2012)
 Noin puolet tiesi, että jakojärjestelmässä eläkemaksuilla
maksetaan nykyisten eläkeläisten eläkkeitä
 Vain 10% tiesi, mikä oli eläkemaksun taso (työnantajan ja
työntekijän eläkemaksut yhteensä)
 Luottamustutkimus: Takala (2014)
 Hyvin tai melko hyvin eläkejärjestelmän arvioi tuntevansa
16% vastaajista, huonosti tai melko huonosti 46%

4. Eläkejärjestelmät ja tiedon merkitys
4
 Tiedolla on olennainen merkitys
 Muodostettaessa mielipiteitä esim. sosiaaliturvasta,
taustalle toivotaan tietoa talouspoliittisista tekijöistä
(Blinder & Krueger 2004)
 Eläkejärjestelmän kannustimiin reagoidaan tiedon
pohjalta. Jos järjestelmää ei tunneta, reagoidaan
oletettuihin kannustimiin (Chan ja Stevens, 2004,
2008)
 Vaikuttaa eläkkeelle siirtymishetkeen (Dominitz ym.
2007, Liebmann ja Luttmer 2011)
 Paremmat kognitiiviset taidot yhteydessä
kannustimiin ja muuttuneisiin sääntöihin reagointiin
(Behagel ja Blau, 2012)

5. Eläkejärjestelmät ja tiedon merkitys
5
 Kansalaisten näkemyksiä eläkejärjestelmistä ja
niiden uudistamistavoista on tutkittu jonkin verran
 mm. Abid & O’Donoghue (2014); Fernández & Jaime-
Castillo (2012);
 Suomessa viimeaikoina mm. ETK:n Luottamus
eläketurvaan 2011 ja 2014 -kyselytutkimukset
 Aiemmin ETK:ssa tutkittu väestön mielipiteitä
sosiaaliturvasta ja eläketiedon välittämisestä

6. Aiempaa tutkimusta väestön eläketiedoista
6

7. Eläkejärjestelmät ja tiedon merkitys
7
 Kansalaisten näkemyksiä koetun tiedon
merkityksestä näkemyksille on tutkittu vähemmän
 Viimeaikaisia tutkimuksia, joissa tarkasteltu
informaation vaikutusta käsityksiin
eläkejärjestelmästä ja -uudistuksista
 Boeri ja Tabellini (2012)
 Finseraas ja Jakobson (2014a ja 2014b)

8. Aikaisempaa tutkimusta:
Informaatio ja eläkejärjestelmän tunteminen
8
Boeri ja Tabellini, 2012
 Paremmin eläkejärjestelmän ominaisuudet tuntevat
suhtautuivat uudistukseen myönteisemmin
 Informaation lähde ja tiedon sisäistäminen:
mediakeskustelun seuraaminen ei välttämättä riitä
 Lisäksi kontrolloitu koeasetelma
 267 otos, joista puolet sai lyhyen kuvauksen
eläkejärjestelmästä ennen lomakkeeseen vastaamista
(internetkysely)
 Infon saaneet
 vastasivat useammin oikein eläkejärjestelmää koskeviin
kysymyksiin
 suhtautuivat myönteisemmin eläkejärjestelmän uudistamiseen

9. Aikaisempaa tutkimusta:
Informaatio ja eläkejärjestelmän tunteminen
9
Finseraas ja Jakobson, 2014a 2014b
 Kontrolloitu koeasetelma
 3 000 otos 40-67 -vuotiaita, joista puolet sai 6 päivää
etukäteen infopaketin (internetkysely)
 Informaation lähettäminen
 parantaa eläkejärjestelmän tuntemista (objektiivinen
mittari)
 Informaation vaikutus suurempi korkeammin koulutetuilla
 Eri eroa eläkeaikeiden tai työn ja eläkkeen
yhdistämisaikeiden kohdalla
 Infon saaneet pitivät uutta eläkejärjestelmää helpommin
ymmärrettävänä
 Luotettava infokirje voi parantaa eläkeuudistusten
hyväksyntää (tai vähentää vastustusta)

10. Kyselytutkimuksen aineisto ja
infokirjeen lukeminen

11. Aineisto
11
 Otos 1 835
 Eläke-esite lähetettiin 939 vastanneelle henkilölle
(51%)
 Ei esitettä (896 vastaajaa)
 Eläke-esite postitettiin 4.-6.11. 2015
 Puhelinhaastattelut toteutettiin viikoilla 47-50 (16.11.-
11.12. 2015)
 Esitteen kertoi saaneensa 749 henkilöä (41% koko
otoksesta)
 190 henkilöä, joille lähetettiin esite, ilmoitti ettei ollut
saanut sitä
 Postilakon vaikutus?

12. Infokirjeen lukeminen
12
24.7
45.6
29.8
Tutustuitteko saamaanne esitteeseen?
Esitteen saaneet (n=669)
Kyllä, luin sen kokonaan
Kyllä, luin sen osittain
Ei, en ole lukenut

13. Infokirjeen lukeminen
13
27.6
21.3
9.1
16.8
37.5
45.9
45.2
57.6
45.3
40.5
26.5
33.4
33.3
37.9
22
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%
Nainen (n=355)
Mies (n=314)
Alle 35 v. (n=132)
35-49 -v. (n=232)
Yli 50-v. (n=304)
Tutustuitteko saamaanne esitteeseen?
Kyllä, luin sen kokonaan Kyllä, luin sen osittain Ei, en ole lukenut

14. Infokirjeen lukeminen
14
63.3
14.6
8.5
6.0
1.0
0.5
9.0
11.6
0 10 20 30 40 50 60 70
Ei ollut aikaa
Asia unohtui
Asia ei kiinnostanut
Eläkeasiat monimutkaisia
Esite vaikeaselkoinen
Ulkoasu ei innostanut
Avovastaus: Asia ei vielä ajankohtainen
Avovastaus: Kirje tuli vasta tänään/eilen/tunti
sitten
Miksi ei tutustunut? (n=199) %

15. Mistä tieto eläkeuudistuksesta
on peräisin?

16. 16
912
797
267
152
146
71
307
175
0 200 400 600 800 1000
Radio ja televisio
Sanoma- ja
aikakausilehdet
Perheenjäsenet,
ystävät ja työtoverit
Eläkkeistä kertovilta
nettisivuilta
Sosiaalisesta
mediasta ja…
Järjestötoiminta
En ole saanut tietoa
mistään
Muu
Mistä saanut tietoa eläkeuudistuksesta
(vastauksia yhteensä 2827)

17. 17
37.7
34.8
16.0
6.3
17.0
1.1
25.1
9.2
48.5
40.5
16.1
6.6
7.0
4.2
19.4
10.3
56.2
49.9
12.6
10.5
4.5
4.9
10.6
9.2
0 10 20 30 40 50 60
Radio ja televisio
Sanoma- ja
aikakausilehdet
Perheenjäsenet, ystävät
ja työtoverit
Eläkkeistä kertovilta
nettisivuilta
Sosiaalisesta mediasta ja
keskustelupalstoilta
Järjestötoiminta
En ole saanut tietoa
mistään
Muu
%
Mistä saanut tietoa eläkeuudistuksesta
Alle 35-v. (n=562) 35-49 v. (n=976) Yli 50-v. (n=1282)

18. Miten hyvin vuoden 2017
eläkeuudistus tunnetaan?

19. 19
26.5
15.2
58.1
50.6
15.4
34.2
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
ei saanut
esitettä
saanut
esitteen
Miten hyvin mielestänne tunnette
vuoden 2017 eläkeuudistuksen?
Ei lainkaan Huonosti Hyvin

20. 20
39.5
17.8
27.4
20.6
19.8
9.5
52.0
63.7
64.4
55.3
56.1
40.3
8.5
18.5
8.2
24.1
24.2
50.2
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Alle 35-vuotiaat, ei saanut esitettä
Alle 35-vuotiaat, saanut esitteen
35-49-vuotiaat, ei saanut esitettä
35-49-vuotiaat, saanut esitteen
yli 50-vuotiaat, ei saanut esitettä
yli 50-vuotiaat, saanut esitteen
Miten hyvin mielestänne tunnette
vuoden 2017 eläkeuudistuksen?
Ei lainkaan Huonosti Hyvin

21. 21
27.0
14.2
25.2
15.9
29.6
15.3
56.2
57.1
60.0
45.5
56.2
50.0
16.8
28.7
14.8
38.6
14.2
34.7
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%
Ei saanut esitettä
Saanut esitteen
Ei saanut esitettä
Saanut esitteen
Ei saanut esitettä
Saanut esitteen
Miten hyvin mielestänne tunnette
vuoden 2017 eläkeuudistuksen?
en lainkaan huonosti hyvin
Perusast
e
Toisen
asteen
Yliopisto
tai amk
tutkinto

22. 22
37.8
18.2
25.1
11.9
21.5
15.1
21.1
16.5
53.8
52.0
61.7
53.7
58.4
50.0
55.8
46.2
8.4
29.9
13.2
34.4
20.1
35.0
23.1
37.4
0 20 40 60 80 100
ei saanut esitettä
saanut esitteen
ei saanut esitettä
saanut esitteen
ei saanut esitettä
saanut esitteen
ei saanut esitettä
saanut esitteen
%
Miten hyvin mielestänne tunnette
vuoden 2017 eläkeuudistuksen?
Ei lainkaan huonosti hyvin
Yli 50 000
35 001 -
50 000
20 001 -
35 000
Alle 20 000
Vuositulot,
euroa

23. Eläkeikään liittyvät näkemykset,
näkökulmana työuraeläke
23

24. Eläkeikään liittyvät mielipiteet,
näkökulmana työuraeläke
Täysin
samaa
mieltä
Samaa
mieltä
Ei
samaa
enkä eri
mieltä
Eri
mieltä
Täysin
eri mieltä
Eos
Kaikissa työtehtävissä ja
ammateissa tulisi olla sama
eläkeikä
4,6 6,9 2,4 40,4 44,9 0,8
Eläkeiän tulisi riippua työuran
pituudesta
16,2 41,3 9,2 23,6 7,3 2,3
Eläkeiän tulisi riippua
työtehtävien ruumiillisesta
raskaudesta
41,2 49,1 4,1 4,3 1,0 0,3
Eläkeiän tulisi riippua
työtehtävien henkisestä
raskaudesta
20,1 54,5 10,4 10,2 2,1 2,6
Mitä mieltä olette seuraavista väittämistä?
Ottakaa jokaiseen väittämään kantaa asteikolla... (%)

25. Tulisiko kaikissa työtehtävissä ja ammateissa tulisi olla sama
eläkeikä? Todennäköisyys olla ERI mieltä
OR (95% LV)
Sukupuoli
Nainen 1.00
Mies 0.82 (0.63-1.07)
Ikä
Alle 40 -vuotias 1.00
40 vuotta/vanhempi 0.99 (0.75-1.31)
Ammattiasema
Työntekijä 1.00
Alempi toimihenkilö 2.53
Yrittäjä 1.28 (0.89-1.85)
Johtavassa asemassa/ylempi toimihenkilö 2.64 (1.59-4.40)
Korkein koulutusaste
Ei loppututkintoja/perus/kansakoulu 1.00
Ylioppilas 5.81 (3.43-9.81)
Ammatillinen oppilaitos 3.08 (1.88-5.06)
Opisto 3.70 (2.23-6.13)
AMK 1.79 (1.20-2.66)
Yliopisto 3.67 (1.84-7.30)
Nykyinen/viimeisin työpaikka
Julkinen sektori 1.00
Yksityinen sektori 0.96 (0.74-1.26)
Uskooko pystyvänsä terveyden puolesta työskentelemään
vanhuuseläkkeelle asti
Ei/eos 1.00
Kyllä 1.02 (0.72-1.44)

26. Tulisiko eläkeiän tulisi riippua työuran pituudesta?
Todennäköisyys olla samaa mieltä
OR (95% LV)
Sukupuoli
Nainen 1.00
Mies 1.65 (1.37-1.99)
Ikä
Alle 40 -vuotias 1.00
40 vuotta/vanhempi 1.54 (1.26-1.88)
Ammattiasema
Työntekijä 1.00
Alempi toimihenkilö 1.24 (0.91-1.68)
Yrittäjä 1.29 (0.93-1.79)
Johtavassa asemassa/ylempi toimihenkilö 1.47 (1.17-1.85)
Korkein koulutusaste
Ei loppututkintoja/perus/kansakoulu 1.00
Ylioppilas 1.56 (1.14-2.13)
Ammatillinen oppilaitos 1.60 (1.17-2.17)
Opisto 2.28 (1.75-2.96)
AMK 1.46 (0.96-2.23)
Yliopisto 2.31 (1.57-3.41)
Nykyinen/viimeisin työpaikka
Julkinen sektori 1.00
Yksityinen sektori 1.28 (1.06-1.55)
Uskooko pystyvänsä terveyden puolesta työskentelemään
vanhuuseläkkeelle asti
Ei/eos 1.00
Kyllä 0.91 (0.73-1.12)

27. Tulisiko eläkeiän riippua työtehtävien RUUMIILLISESTA
raskaudesta? Todennäköisyys olla samaa mieltä
OR (95% LV)
Sukupuoli
Nainen 1.00
Mies 1.07 (0.79-1.46)
Ikä
Alle 40 -vuotias 1.00
40 vuotta/vanhempi 0.98 (0.70-1.37)
Ammattiasema
Työntekijä 1.00
Alempi toimihenkilö 1.01 (0.64-1.60)
Yrittäjä 1.58 (0.90-2.76)
Johtavassa asemassa/ylempi toimihenkilö 1.62 (1.12-2.35)
Korkein koulutusaste
Ei loppututkintoja/perus/kansakoulu 1.00
Ylioppilas 1.31 (0.81-2.13)
Ammatillinen oppilaitos 1.60 (0.97-2.64)
Opisto 1.91 (1.25-2.91)
AMK 2.03 (0.93-4.42)
Yliopisto 1.11 (0.63-1.95)
Nykyinen/viimeisin työpaikka
Julkinen sektori 1.00
Yksityinen sektori 1.15 (0.84-1.58)
Uskooko pystyvänsä terveyden puolesta työskentelemään
vanhuuseläkkeelle asti
Ei/eos 1.00
Kyllä 0.91 (0.63-1.32)

28. Tulisiko eläkeiän riippua työtehtävien HENKISESTÄ
raskaudesta? Todennäköisyys olla samaa mieltä
OR (95% LV)
Sukupuoli
Nainen 1.00
Mies 0.75 (0.60-0.92)
Ikä
Alle 40 -vuotias 1.00
40 vuotta/vanhempi 1.04 (0.83-1.31)
Ammattiasema
Työntekijä 1.00
Alempi toimihenkilö 0.72 (0.52-1.01)
Yrittäjä 1.36 (0.92-1.99)
Johtavassa asemassa/ylempi toimihenkilö 1.23 (0.95-1.59)
Korkein koulutusaste
Ei loppututkintoja/perus/kansakoulu 1.00
Ylioppilas 0.99 (0.70-1.41)
Ammatillinen oppilaitos 1.13 (0.80-1.61)
Opisto 1.20 (0.90-1.62)
AMK 1.06 (0.66-1.72)
Yliopisto 0.82 (0.54-1.23)
Nykyinen/viimeisin työpaikka
Julkinen sektori 1.00
Yksityinen sektori 0.67 (0.53-0.83)
Uskooko pystyvänsä terveyden puolesta työskentelemään
vanhuuseläkkeelle asti
Ei/eos 1.00
Kyllä 0.97 (0.76-1.24)

29. Kokemuksia eläkejärjestelmän
oikeudenmukaisuudesta
29

30. Eläkejärjestelmän oikeudenmukaisuus
30
34.8
38
13.8
10.8
51.4
51.2
0% 20% 40% 60% 80% 100%
On saanut kirjeen
Ei ole saanut kirjettä
On oikeudenmukaista, että elinajan pidentyessä myös
vanhuuseläkeikä nousee
Eri mieltä
ei samaa eikä eri mieltä
Samaa mieltä
14.9
18.4
13.3
14.6
71.7
67.1
0% 20% 40% 60% 80% 100%
On saanut kirjeen
Ei ole saanut kirjettä
On oikeudenmukaista, että kaikenikäisille kertyy työeläkettä samalla
karttumaprosentilla
Eri mieltä
ei samaa eikä eri mieltä
Samaa mieltä

31. Eläkejärjestelmän oikeudenmukaisuus
31
31.8
32.9
35.4
47.1
32.7
20
0% 20% 40% 60% 80% 100%
On saanut kirjeen
Ei ole saanut kirjettä
Onko uusi, vuonna 2017 voimaan tuleva eläkejärjestelmä
mielestänne oikeudenmukaisempi vai epäoikeudenmukaisempi kuin
aiempi järjestelmä?
Epäoikeudenmukaisempi
En osaa sanoa
Oikeudenmukaisempi

32. Alustavia tuloksia (varianssianalyysi)
32
On oikeudenmukaista, että
elinajan pidentyessä myös
vanhuuseläkeikä nousee
On oikeudenmukaista, että
kaikenikäisille kertyy työeläkettä
samalla karttumaprosentilla
Onko uusi, vuonna 2017
voimaan tuleva eläkejärjestelmä
mielestänne
oikeudenmukaisempi vai
epäoikeudenmukaisempi kuin
aiempi järjestelmä
Eläkekirje n.s. Eläkekirje* Eläkekirje***
- Ei saanut kirjettä 3,188 - Ei saanut kirjettä 3,710 - Ei saanut kirjettä 1,879
- On saanut kirjeen 3,236 - On saanut kirjeen 3,813 - On saanut kirjeen 2,037
Sukupuoli** Sukupuoli Sukupuoli
Ikä Ikä Ikä
Koulutus*** Koulutus Koulutus
Toiminta Toiminta** Toiminta
Viimeisin ammattiasema Viimeisin ammattiasema Viimeisin ammattiasema**
Työskentelysektori Työskentelysektori Työskentelysektori*
Tulot Tulot Tulot
Asuinpaikan koko Asuinpaikan koko Asuinpaikan koko
Asuinalue Asuinalue Asuinalue

33. Lopuksi
33
 Alustavat tulokset eläke-esitteen merkityksestä
• parantaa eläkeuudistuksen tuntemista
• tasoittaa eroja eläkeuudistuksen tuntemisessa
• lisää kokemusta oikeudenmukaisuudesta
 Tulevia tutkimusaiheita
• Eläkejärjestelmän piirteiden tunteminen ja infokirjeen
merkitys
• Onko infokirjeellä merkitystä käsityksiin sopivasta
eläkeiästä?
• Omat eläkeaikeet, kiinnostus eläkkeelle siirtymisen
varhentaminen tai lykkääminen
• Vähentääkö infokirje huolta eläkkeen riittävyydestä tai
järjestelmän kestävyydestä?

34. Kirjallisuutta
34
Abid Yosr ja Cathal O’Donoghue (2014). Irish Citizens’ Attitudes to Pension Reform and Redistribution.
Social Policy and Society. Vol 13, Iss 12, April 2014, 203-220.
Boeri, Tito ja Guido Tabellini (2012). Does information increase political support for pension reform?
Public Choice. January 2012, Volume 150, Issue 1, 327-362.
Fernandez, Juan J. ja Antonio M. Jaime-Castillo (2012). Positive or Negative Policy Feedbacks?
Explaining Popular Attitudes Towards Pragmatic Pension Policy reforms. European Sociological
Review, 29(4), 803-815.
Finseraas, H. & Jakobsson, N. (2014a). Does information about the pension system affect knowledge
and retirement plans? Evidence from a survey experiment. Journal of Pension Economics and
Finance, 12(2), 190-217.
Finseraas, H. & Jakobsson, N. (2014b). Does a simple information intervention change the perception
of a reform? Applied Economics Letters vol 21, No 18, 1266-1268.
Lusardi, A. and Mitchell, O. (2011). Financial Literacy and Retirement Planning in the United States.
Journal of Pension Economics and Finance, 10(4): 509-525.
Lusardi, A. and Mitchell, O. (2014) The Economic Importance of Financial Literacy: Theory and
Evidence. Journal of Economic Literature, 52(1): 5-44.
Lusardi, A. and Tufano, P. (2015) Debt Literacy, Financial Experiences, and Overindebtedness.
Journal of Pension Economics and Finance, 14(4): 332-368.
Takala, Mervi (2015). Luottamus eläketurvaan vuosina 2011 ja 2014. Eläketurvakeskuksen raportteja
04/2015.
Ruuskanen, Olli-Pekka ja Panu Kalmi (2015). Financial Literacy and Retirement Planning in Finland.