Luonnos työ.......................................................................................................................................................................

1. VÄKIVALTAKASVATUS
KOULUIHIN?
Sanna Jokinen, 2016, Luonnos
Sannjok @ outlook.com

2. Suomesta puhutaan lintukotona, turvallisena maana. Mutta mikä on totuus? Julkinen
”herääminen” koulujen väkivaltaan tuntuu alkaneen vasta väkivaltaisuuksien muuttuessa
raaemmaksi, lehdistön herätessä ja nuorten asenteiden muuttuessa yhä välinpitämättömiksi.
Huomattavaa kuitenkin oli, että tilastot näyttivät puuttuvan täysin. Tilannetta yritettiin korjata
pikaisesti, eikä vanhoja tapauksia edes yritetty nostaa esiin(?). Keskustelupalstoja seuraamalla
löytyy kuitenkin vaikka mitä muistoja. Puukotuksia, tappoja, vakavaa väkivaltaa, vammautumisia,
itsemurhia… Kaikki koulussa tapahtuneita. Asummeko sittenkin kuplassa, jota emme halua
puhkaista?
Mielestäni ongelmallisin kohta Suomen kouluissa on paljon tutkittu ja keskusteltu
koulukiusaaminen. Tutkimus tuntuu alkaneen kiertää kehää ja toistaan itseään. Tietyin väliajoin
tulee ja menee kampanjoita. KiVa-koulun kaltaisilla materiaaleilla rahastetaan kouluja, mutta
vuosikausien ongelmiin ei ole ilmeisemmin esitetty pysyvämpää ratkaisua esimerkiksi
opetussuunnitelman kautta? Eikö halvempaa olisi lisätä kouluväkivalta kurssiksi ja laittaa opettajat
opiskelemaan aihetta jo opiskeluaikanaan pakollisena osana?
Mielestäni toinen ongelma on termin ”kouluväkivalta” jääminen toiselle sijalle suhteessa
koulukiusaamiseen, vaikka sen pitäisi olla päätermi jonka alle erinäiset tapahtumat sijoittuvat.
Termin suosiminen korostaisi teon luonnetta paremmin. Koulukiusaaminen ei ole pätevä
päätermi, koska jokainen meistä on ollut joskus enemmän tai vähemmän kiusaaja tai kiusattu.
Lisäksi kiusaaminen liittyy yleensä subjektiiviseen kokemukseen tilanteesta.
Työssäni väkivaltakasvatuksella viittaan erityisesti Tomi Kiilakosken (2009) teoksessa esiintyvään
määrittelyyn.

3. MIKSI VÄKIVALTAKASVATUS?
Nykyinen Salmivallin, C., ajatus riittämätön:
”Kiusaamisesta ei ole kysymys silloin, kun
kaksi tasaväkistä oppilasta riitelee tai
tappelee keskenään. Kiusaamista eivät
myöskään ole satunnaiset, milloin keneenkin
kohdistuvat hyökkäykset. Kiusaamista on se,
että yhdelle ja samalle oppilaalle
aiheutetaan toistuvasti pahaa mieltä”
Miksi? Mielestäni kiusaaminen on jo liian
pitkällä kun kuvaus toteutuu. Aikuisilla on
tapana huomata tapaukset myöhään. Yleensä
huomatessa kyseessä on jo määrittelyn
toteutuessa väkivaltaa.
”Jos aikuinen pahoinpidellään työmatkalla
kerran tai toistuvasti, kysymys on
rikoksesta. Jos sama tapahtuu lapselle, sitä
pidetään koulukiusaamisena. Se jää usein
pimentoon ja ilmitullessaan sitä voidaan
vähätellä.” Lehikoinen, A. 8.4.2015
Miksi väkivaltakasvatus olisi hyvä lisä
kouluille? Esimerkiksi psykologi Mika
Hatakka korostaa artikkelissa (8.9.2012), että
nykyaikana asenteisiin ei voida vaikuttaa
käskemällä tai pelottelemalla, vaan asioista
pitää löytyä yhteyksiä omaan elämään.
Kuvien lisäksi tarvitaan siis myös keskustelua.
Yhä syvemmin somessa eläville nuorille kuvat
(infromatiset) kuitenkin tuntuvat olevan
tärkeässä asemassa. Tästä hyvänä
esimerkkinä toimivat useat koulusurmaajat
joilla tuntuu olevan nykyisin mieltymys ladata
itsestään kuvia nettiin keräten julkisuutta.
Lähteet: Shokkikuvat eivät riitä, tarvitaan
myös keskustelua. Halme. 8.9.2012
http://www.nokianuutiset.fi/Uutiset/119476
6177488/artikkeli/shokkikuvat+eivat+riita+ta
rvitaan+myos+keskustelua.html
http://www.turvallisuuskomitea.fi/index.ph
p/fi/component/k2/28-turvallinen-koulu-ja-
kestava-yhteiskunta

4. KiVa-koulu ja lukemattomat muut
kampanjat…
KIVA-KOULU
KiVa Koulu (kiusaamisen vastainen
toimenpideohjelma, Turun yliopiston
psykologian oppiaineen ja
Oppimistutkimuksen keskuksen yhteistyönä
opetusministeriön rahoituksella (2006-2009).
KiVa Koulu voitti Euroopan
rikoksentorjuntakilpailun vuonna 2009.
(http://www.kivakoulu.fi/)
Nousu 2010, jolloin 800 uutta koulua
mukaan.
Saanut kuitenkin paljon kritiikkiä mm.
koskien lapsen omaehtoista reagointia
onnistuakseen (esim. google: ”KiVa koulu ei
toimi”).
SHOKKIKUVAT
Termi ”väkivaltakasvatus” ei ehkä suoraan
sano lukijalle mitään. Kuitenkin tarkemmin
muistellessa nuoruuttaan saattavat etenkin
80-luvun koulussa sijainneet shokkikuvat
tulla mieleen. Vesiautomaatin reunassa
saattoi olla veritahra -tarra ja siinä muistutus
pienenkin pilan saattavan aiheuttaa ison
vamman. Samaa logiikkaa käyttävät nykyisin
esimerkiksi ajokoulut ja tupakka-askien
varoitukset (Halme, 8.9.2012).
Shokkikuvien tarkoituksena oli herätellä
oppilaita ja pistää miettimään omaa
toimintaa. Kuvien voidaan sanoa olleen
tehokkaita sillä yhä useat muistelevat niitä
kauhuissaan esimerkiksi keskustelupalstoilla
tai keskustelun lomassa. Mihin tarrat
kuitenkin hävisivät?

5. Kampanjoita…
#Kutsumua –KAMPANJA
#kutsumua-kampanjassa kehotettiin
kirjoittamaan paperille kaksi sanaa:
”se sana, jolla sinua haukutaan, ja se
sana, jolla itse haluat sinua
kutsuttavan.” Tämän jälkeen
nimittelysanan päälle vedetään viiva,
ja paperi otetaan mukaan selfieen.
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/a
rtikkeli/kutsumua-kampanja-on-ollut-
menestys/4336974
BEAT THE VIOLENCE -KAMPANJA
” Plan ja Planin lastenhallitus
toteuttavat kevään ja loppukesän
aikana lapsiin kohdistuvaan
väkivaltaan ja koulukiusaamiseen
keskittyvän Beat the Violence -
kampanjan.
Kampanjan yhteydessä toteutetaan
konserttikiertue, jonka keulakuvana
on Planin yhteistyökumppani
espoolaisbändi The Winyls. Bändi
vierailee Plan Suomen ja Planin
lastenhallituksen kanssa huhti-
toukokusssa yli 20 yläkoulussa
pääkaupunkiseudulla.”
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/231
714-plan-kampanjoi-kouluissa-
kiusaamista-vastaan

6. Kampanjoita…
Prätkät pärähtivät koululle
kitkemään kiusaamista – kiertävä
kampanja ensi kertaa Helsingissä
” Tamperelaislähtöinen yhdistys
kiertää kaksirenkaisilla Suomen
kouluja ja kampanjoi kiusaamista
vastaan. Näin on tehty parin
vuoden ajan "Torniosta
pöljänperälle", kuskit kuvailevat.
Maanantaina ollaan ensimmäistä
kertaa Helsingissä.”
http://www.hs.fi/kaupunki/a1305
990665115
Duudsonit kiusaamista vastaan!
” Me harvoon vakavoidutaan
minkään asian eressä, mutta yks
asia minkä ehkäämisessä
halutaan olla mukana on
kiusaaminen. Yksinkertaasesti se
on perseestä ja ihan turhaa vie
kaikkien osapuolten, niin kiusatun
ku kiusaajanki energiaa, minkä
vois käyttää moneen, paljo
järkevämään, asiaan. Meillä on
Duudsoneissa myös
omakohtaasta kokemusta asiasta
eli tiedetään mistä puhutaan.”
http://duudsonit.com/duudsonit-
kiusaamista-vastaan/

7. KAMPANJOIDEN SIJAAN SISÄLLYTTÄMINEN
OPETUSSUUNNITELMAAN SÄÄSTÄISI RAHAA
• Tomi Kiilakosken tutkimusraportissa Viiltoja.
Analyysi kouluväkivallasta Jokelassa termi
ensimmäistä kertaa Suomessa esillä.
• Kiilakoski perustelee kasvatuksen tärkeyttä
väkivallan arkipäiväisyydellä  lasten tulisi
oppia ymmärtämään, mitkä tekijät
aikaansaavat väkivaltaa, miten väkivaltaa
kohdataan ja mikä on oma suhde
väkivaltaan.
• Kiilakosken (2008) raportissa erilaisia
väkivaltakasvatuksen tasoja ja suosituksia,
kuinka väkivaltakasvatusta voitaisiin
toteuttaa.
Mielestäni väkivaltakasvatuksen keskeisenä
ideana tulisi olla lasten ja nuorten
auttaminen kohtaamaan ja käsittelemään
väkivaltaa niin koulussa kuin vapaa-ajalla.
Tunteiden hallintaa ja järkyttävien
materiaalien purkua. Mikä on totta/mikä on
keksittyä/mitä saa tehdä/mitä seurauksia
toiminnalla voi olla/mistä voi saada apua.
• Vakavan ja pitkäaikaisen kouluväkivallan
seurauksista tiedetään jo paljon:
Vakavimmillaan mielenterveysongelmia,
syrjäytymistä, työelämästä luisumista.
• Kustannukset on tiedossa (kts. Aiempi diat)
 halvempaa sijoittaa kunnolla kouluun
oppiaineena kuin myöhemmin
kuntoutukseen.
Väkivaltakasvatuksen ei tarvitsisi olla joka
viikoista. Aiheet voisivat vaihdella ikäluokan
mukaan. Nuoremmille koulukiusaamisen
vaikutuksia  vanhemmille väkivallan
vaikutuksia. Yhteishengen ”pakollista”
nostamista, tilanteita missä opettaja voi
huomata oppilaiden keskinäiset suhteet.
Mahdollisesti jo päiväkoteihinkin opetusta?

8. HAASTEITA
Väkivaltakasvatuksesta puhuessa on hyvä muistaa
ettei lasten kohtaama väkivalta rajoitu pelkästään
koululle. Koulun päättyessä lapsi kohtaa
arvaamattomasti tilanteita. Tapahtumista
vastuussa voi olla media, ulkopuolinen henkilö tai
oma perhe.
”Yleisiä lapsiin kohdistuvia väkivallan muotoja
ovat myös eristäminen, nimittely, väkivallalla tai
hylkäämisellä uhkailu sekä mykkäkoulu. Sekä
ruumiillista että henkistä väkivaltaa käyttävät
yhtälailla äidit ja isät.” Rantala 5.9.2014
Lähteet: Lapsiin kohdistuva väkivalta 05.09.2014,
Rantala, J.
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/11/30/lapsiin-
kohdistuva-vakivalta
Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset , Ellonen,
et., Al. 2008.
http://www.optula.om.fi/material/attachments/o
ptula/julkaisut/tutkimustiedonantoja-
sarja/u4lLYOupz/Lasten_ja_nuorten_vakivaltakok
emukset.pdf
Kenen äänellä väkivallasta puhutaan? Niemi, R.
21.8.2009
http://www.kommentti.fi/kolumnit/kenen-
%C3%A4%C3%A4nell%C3%A4-
v%C3%A4kivallasta-puhutaan
Kuten Niemi (21.8.2009) on listannut, uusiin kasvatustavoitteiden- ja
käsitteiden toteuttamiseen liittyy aina useita haasteita. Näitä ovat hänen
mielestään:
1. Kenen äänellä ilmiöistä puhutaan? 2. Miten saada kuulija ottamaan
aihe vakavasti? 3. Oikean näkökulman valinta aiheeseen. 4. Opettajalle ja
opetukselle uusi lähestymistapa  nuorten kokema maailma
lähtökohtana  esille voi tulla ihan mitä vaan (myös tabuja).
5. Opettajien auktoriteetti vs. media
Ihanteellista olisi Niemen (21.8.2009) mukaan vuoropuhelu, reflektiivinen
ääni. Niin että oppilas toisi opiskeluun osan itseään. Tämä vaatii opettajalta
rohkeutta heittäytyä aiheeseen.
Lapsia ei tulisi pyrkiä kasvattamaan välineinä, jotka saavat yhteiskunnassa
olevan väkivallan loppumaan.  väkivaltakasvatuksen tavoitteeksi
määrittyy se, kuinka hyvin oppilaat oppivat kasvatuksen avulla
ymmärtämään väkivallan ilmiötä ja vaikutuksia ympäristössään, ja sitä
kautta elämässään.
Niemi määrittelee tekstissään onnistuneen tunnin seuraavanlaisesti: ”Näin
ollen jos opettaja on oppituntiensa aikana onnistunut herättämään
oppilaissaan kysymyksiä väkivallan olemassaolosta, onnistunut lisäämään
oppilaittensa itseymmärrystä suhteestaan väkivaltaan ja auttanut heitä
tarkastelemaan itseään reflektiivisesti, opettajan saamia
väkivaltakasvatuksen tuloksia voi pitää merkittävinä. ” Niemi 21.8.2009

9. POHJAA…
Mitä olemassa olevaa voisi jo
hyödyntää?
SANNA JOKINEN, 2016

10. Kehitystä…
”Koulujen turvallisuuden parantamista pohtinut Turvallisuus perusopetuksessa -ohjausryhmä
ehdottaa useita toimenpiteitä koulujen turvallisuuskasvatuksen ja -opetuksen parantamiseksi.
Ohjausryhmä luovutti raporttinsa sisäasiainministeri Päivi Räsäselle ja opetusministeri Jukka
Gustafssonille tänään 14.3.”
” Ohjausryhmän mukaan perusopetuksen turvallisuutta edistävä koulutus edellyttää
opetushallinnon ja useiden viranomaisten, järjestöjen ja muiden toimijoiden yhteistyötä ja
toimenpiteitä. Tuleekin luoda yhteistyö- ja kehittämisverkosto turvallisuuden edistämiseksi.
Turvallisuuteen liittyviä tietoja ja taitoja tulee sisällyttää kaikkien opettajien perus- ja
täydennyskoulutukseen. Opetustoimen henkilöstökoulutuksessa turvallisuus tulee nostaa
koulutuspoliittisesti merkittäväksi alueeksi. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin tulisi
lisäksi sisällyttää koko koulun turvallisuutta edistäviä tavoitteita.”
Raportti: http://www.intermin.fi/julkaisu/062012
Lähteet: Turvallisuusopetuksen lisäksi kouluissa kiinnitettävä huomiota turvallisuuskulttuuriin,
Sisäministeriö 14.3.2012 http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/turvallisuusopetuksen-
lisaksi-kouluissa-kiinnitettava-huomiota-turvallisuuskulttuuriin

11. 2015: Väkivaltatilanteiden ilmoitus- ja
käsittelylomakkeiden kehittäminen
”Erityisasiantuntija Virpi Fagerström Työterveyslaitokselta katsoo, että
opettajien kokemassa väkivallassa tai sen uhassa näkyy
yhteiskunnallinen muutos. Vapautta arvostetaan entistä enemmän ja
opettajien auktoriteetti ei ole enää niin vahva.
OAJ ja Työterveyslaitos ovat nyt koonneet alalle ohjeet väkivallan
varalta. Niissä opastetaan, miten opettajan pitää toimia väkivaltaa
kohdatessaan, miten tilanteita käsitellään ja millaisiin jatkotoimiin tulee
ryhtyä.”
” Koulut ja päiväkodit varautuvat sisäisten häiriötilanteiden lisäksi myös
ulkoiseen uhkaan. Konkreettisena esimerkkinä tästä on ulko-ovien
lukitseminen.”
” Opettajista nuorilla ja miehillä suurin riski”
Lähteet: Koulujen ja päiväkotien turvattomuuteen puututaan aiempaa
herkemmin. Tampere 26.1.2015
http://www.turvallisuusuutiset.fi/sitenews/view/-/nid/7578/ngid/2
” Turvattomuus ja väkivalta ovat lisääntyneet opetus- ja
kasvatusalalla. Päivittäisestä väkivallasta kärsivät eniten
erityisopettajat, kouluavustajat ja lastentarhaopettajat. Stop
väkivallalle kouluissa ja päiväkodeissa -hankkeessa kehitettiin
opetus- ja kasvatusalan väkivaltatilanteiden ilmoitus- ja
käsittelymenettelyä, jotta esimiesten on helpompi tarttua
tilanteisiin ja parantaa koulujen ja päiväkotien turvallisuutta.”
” Työturvallisuuslaki velvoittaa työpaikkoja ennaltaehkäisemään
väkivaltaa ja sen uhkaa. OAJ arvioi, että puuttumattomuus
väkivaltatilanteisiin aiheuttaa kunnille yli kahden miljoonan euron
sairauspoissaolo- ja sijaiskustannukset. ”
Ilmoitus-, käsittely- ja seurantaohjeet käyttöön:
-testaus 30 opetus- ja kasvatusalan työpaikassa
-tilanteiden läpikäynti; toiminta ja kokemukset.
-yhteiset ohjeet ja lomakkeet väkivaltatilanteen ilmoittamiseen
ja käsittelyyn  kuvaus väkivallan hallinnan prosessista
-huomioitu erityislainsäädäntö (esim. tietoturva)
 http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/Sivut/Stop_vakivallalle.aspx Stop
väkivallalle kouluissa ja päiväkodeissa. Väkivaltatilanteiden
ilmoitus- ja käsittelylomakkeiden kehittäminen. Loppuraportti.
Virpi Fagerström, Riina Länsikallio ja Jouni Sipponen.
Työterveyslaitos 2015.
Lähteet: Stop väkivallalle kouluissa ja päiväkodeissa 26.1.2015
http://www.turvallisuusuutiset.fi/sitenews/view/-
/nid/7581/ngid/2

12. Stop väkivallalle kouluissa ja päiväkodeissa.
Väkivaltatilanteiden ilmoitus- ja käsittelylomakkeiden
kehittäminen:
Linkki:
http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/Sivut/Stop_vakivall
alle.aspx Stop väkivallalle kouluissa ja päiväkodeissa.
Väkivaltatilanteiden ilmoitus- ja käsittelylomakkeiden
kehittäminen. Loppuraportti. Virpi Fagerström, Riina
Länsikallio ja Jouni Sipponen. Työterveyslaitos 2015.

13. Oppilashuolto osana turvallisuutta
• Tärkeä osa ennaltaehkäisyä
• PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN
PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4
OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN
EDISTÄMINEN:
http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/e10496004e9
cfb9cbc42bf47367d8ad1/140810_Perusopetukse
n+opetussuunnitelman+perusteiden+muutos+%2
827+3+2014+OHT%29.pdf?MOD=AJPERES&CACH
EID=e10496004e9cfb9cbc42bf47367d8ad1

14. Turvallisuussuunnitelmien tulo
Esimerkkejä turvallisuussuunnitelmista (Julkaistu 5.2.2013):
http://www.turvallisuussuunnittelu.fi/fi/index/hyvatkaytann
ot/elinymparisto/oppilaitokset.html
Turvallisuuskävelyistä:
Asemanlapset ry, 2013.
http://www.asemanlapset.fi/fi/toimintamuotomme-walkers-
bussi/turvallisuuskavelyt , Rikoksentorjuntaneuvosto,
28.10.2013.
http://www.rikoksentorjunta.fi/fi/index/tyontueksi/turvallisu
uskavelyt.html , Opas turvallisuuskävelyn järjestämiseen,
Kytömäki, L. 2011.
http://www.lapsenjanuorenhyvaarki.fi/Materiaalipankkiin/T
urvallisuuskavely/Turvallisuuskavely1.pdf

15. ESIMERKKI VAASA 2014 -
turvallisuuskävely
Oppilaiden turvallisuuskävely
• Vaasan kaupunki kevät 2014
• Oikeusministerin rahoittama hanke
• Kolme alakoulua
• Oppilaiden mielipiteitä ja havaintoja kouluympäristön
turvallisuudesta.
• Hyödynsi/sovelsi Ruotsissa ja Espoossa aikaisemmin
toteutettuja
• Tavoitteena muiden vastaavien toteutus
• Edetessä myös oppilaiden perehdyttäminen yhteisten
asioiden hoitoon ja julkiseen päätöksentekoon.
• Erona muihin voimakas oppilaiden osallistaminen.
• Eri mallien kokeilu parhaiden toimintatapojen löytämiseksi.
• Lähtökysely: kartoitettiin oppilaiden turvallisuuteen liittyviä
asioita.
• Selkeä kysely, opettajat tukena.
• Teemat: välitunti, tapaturmat, kiusaaminen, koulumatka ja
ilkivalta.
• Sisätilat erikoistarkkailussa: kameroita ja tablet-tietokoneita
LÄHTEET: Koulujen turvallisuus - rinnakkaissessio Oppilaiden
turvallisuuskävelyt Vaasassa
• http://www.rikoksentorjunta.fi/material/attachments/rtn/rtn
/jseminaarit/vantaa2014/KQVca8vkd/Koulujen_turvallisuus_-
rinnakkaissessio.pdf
Parannus ehdotukset jaoteltiin seuraavasti:
• 1. Tehdyt tai tekeillä olevat parannukset
• 2. Tehokkaat, nopeat ja edulliset parannukset
• 3. Aikaa ja resursseja vaativat parannukset
• 4. Tiedoksi saatettavat asiat
Turvallisuustyö Vantaan sivistystoimessa:
Keskeisiä kysymyksiä ovat:
• Millaisia tilanteita tapahtuu?
• Millä kynnyksellä ilmoitetaan poliisille (akuutti tilanne,
tutkintapyyntö)?
• Millä kynnyksellä ilmoitetaan lastensuojeluun?
Turvallisuusasiantuntija tekee yhteistyötä kaupungin
hyvinvointiasiantuntijan kanssa.
Turvallisuusasiantuntijan keskeisiä toimintoja ovat:
• Koulujen hyvinvointikansio → tavoitteena on saada
yhdenmukaisesti koottu turvallisuusasiakirja
• Päiväkodin turvallisuuskansio •Riskien arviointi •oppilaitosten
iltakäytön valvonta ja turvallisuusohjeet
• Varhaiskasvatuksen työryhmä koulumatkaturvallisuus
• tiivis verkostoyhteistyö (yleiset toimintamallit eri
viranomaisilla)
• Vanhemmat ovat tärkeä yhteistyötaho
Tulisi pohtia, miten vanhempia saataisiin aktivoitua nykyistä
tehokkaammin
• Yhteistyö poliisin kanssa: lähipoliisi → laillisuuskasvatus

16. Koulujen ohjeistukset…
• Koulujen toimintaohjeissa on ollut paljon
eroja.
• Tutkiessa ja vertaillessa eri pohjia erityisesti
nousi esille kattava pohja: JOKIOISTEN KUNTA,
TOIMINTAOHJEET KOULUN ONGELMA-,
TURVALLISUUS- JA KRIISITILANTEISSA.
PERUSOPETUKSEN KUNTAKOHTAINEN
OPETUSSUUNNITELMA (LIITE)