ASQn tutkimus – Juhanin kommentteja / Laatuseniorien kokous
10.10.2013
Näissä kommenteissani käsittelen tarkasteltavana ol...
Mahdollisia yleisiä ratkaisuja, joita tulee esille asiasta käytävissä keskusteluissa ovat
mm.: standardi ISO 9001 tai ISO ...
on yrityksen sisällä kyselty (josta raportti ei anna tietoa). Ei myöskään ole tietoa,
miten nuo yritykset on valittu kysel...
tutkimuksesta ja sen kyseenalaisista tuloksista johtopäätökset, että Suomessa ja myös
Laatukeskuksen toiminnassa tarvitaan...
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

ASQ laatututkimus – juhanin kommentteja

249

Published on

Published in: Business
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
249
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
3
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

ASQ laatututkimus – juhanin kommentteja

  1. 1. ASQn tutkimus – Juhanin kommentteja / Laatuseniorien kokous 10.10.2013 Näissä kommenteissani käsittelen tarkasteltavana olevasta ASQn tutkimuksesta (ks. Viite) vain yhtä kohtaa, jossa oli seuraavat tutkimuskysymykset: 1. Onko organisaatiossa käytössä ISO-standardeihin pohjautuvan laatuviitekehys? 2. Onko organisaatiossa käytössä mitään systemaattista laadun viitekehitystä? Tutkimuskysymys on epäselvä ja monikäsitteinen: 1. ISO-standardeihin perustuva laatuviitekehys? Mitä tarkoittaa viittaus ISOstandardeihin? • Tarkoitetaanko, että yleisesti käytetään ISO 9000 –standardeja? Ja miten? • Tarkoitetaanko, että käytetään ISO 9001 –standardia? Ja miten? • Tarkoitetaanko, että on ISO 9001 –sertifikaatti? • Tarkoitetaanko, että käytetään ISO 9004 –standardia? Ja miten? • Tarkoitetaanko, että sovelletaan dokumenttia ISO Directives Annex SL, joka on tarkoitettu management standardien yleiseksi rakenneperustaksi? 2. Laatuviitekehys? Mitä laatuviitekehyksellä tarkoitetaan? • Laatuviitekehyksellä (quality framework) ei ole yleistä laatuspesifistä standardimääritelmää. Tällöin ollaan yleisesti sitä mieltä, että sana framework tulee ymmärtää yleiskielen sanana, ja sen selitys on parasta ottaa Oxford dictionarysta. Tämän mukaan framework tarkoittaa seuraavaa: ”an essential supporting structure of a building, vehicle, or object” tai ”a basic structure underlying a system, concept, or text”. Mitä tämä sitten tosiasiallisesti tarkoittaa laatuasian yhteydessä? Voivatko organisaatiot ymmärtää tämän samalla tavalla vai onko tarkoitus, että kukin organisaatio voi ymmärtää sen omalla tavallaan? • Mikä yhteys framework-käsitteellä on käsitteeseen infrastructure, joka on seuraavasti määritelty ISO 9000 –standardissa ja käytetty standardeissa ISO 9001 ja ISO 9004: ”〈organization〉 system of facilities, equipment and services needed for the operation of an organization”? • ISO 9004 tuo esille käsitteen ”organizational framework” tarkoittaen sillä, että ”the process approach and system approach are applied”. Tässä viitataan myös ISO 9000 –standardien perustana oleviin laadunhallinnan periaatteisiin (quality management principles). • Tarkoitetaanko laatuviitekehyksellä laatuaihetta suppeasti vaiko laajasti ottaen mukaan myös muut johtamisdisipliinit, kuten esimerkiksi ympäristön hallinta, tietoturvallisuuden hallinta, kestävä kehitys, jne. Näistä seikoista johtuen on hyvin ilmeistä, että vastaajat ovat ymmärtäneet tutkimuskysymyksen monella eri tavalla. Tästä johtuen suoraviivainen kaikkien vastausten niputtaminen yhteen antaa virheellisen kuvan todellisesta tilanteesta. Jos viitekehys ymmärretään Oxford dictionaryn yleiskielen selityksen mukaisesti, niin voiko erityinen laatuviitekehys olla organisaatioille hyödyllinen, merkityksetön tai suorastaan haitallinen? Millainen sitten hyödyllisen laatuviitekehyksen pitäisi olla?
  2. 2. Mahdollisia yleisiä ratkaisuja, joita tulee esille asiasta käytävissä keskusteluissa ovat mm.: standardi ISO 9001 tai ISO 9004, ekselenssimallit (laatupalkintokriteerit), SixSigma-ratkaisut, jne. Ilmeisesti vain ISO 9004 voisi jotenkin käsittää organisaatiolaajuiseksi viitekehykseksi, muut ovat jotain muuta. Esim. ISO 9001 esittää vain vaatimuksia organisaatiosysteemille, mutta se ei esitä ratkaisua organisaatioratkaisun toteuttamiseksi. Laatupalkintokriteerit eivät ole mikään laatuaiheiden organisointimalli vaan arviointikriteeristö ja –työkalu. SixSigna taas puolestaan on lähinnä ongelmien ratkaisun metodiikka. Missään ei ole voitu osoittaa, mikä näistä olisi yleisesti paras. Tuloksen hyvyys ei riipukaan valitusta mallista, vaan miten asian suhteen toimitaan ja miten organisaation johto ja työntekijät asiaa osaavat ja ovat sitoutuneita. Siis oleellinen kysymys ei olekaan, minkälainen laadun viitekehys organisaatiossa on tai pitäisi olla, vaan miten vaikuttavasti ja tehokkaasti organisaation johto toimii. Erityisten viitekehysmallien lisäksi on olemassa mahdollisuus, että organisaatiolla ei ole käytössä mitään yleisesti nimettyä mallia, vaan kaikki laatutoiminta on saumattomasti integroitu organisaation liiketoimintajärjestelmään ja sen prosesseihin. Tällaista ammattimaisesti toteutettua ratkaisua yleisesti pidetään kaikkein parhaana vaikuttavuuden ja tehokkuuden kannalta. Tällä tavoin myös organisaatio voi luonnollisella tavalla kehittyä ylivertaiseksi muihin verrattuna ja organisaatio säilyttää aidosti oman organisaatioidentiteettinsä. Siis jos organisaatio vastaa, että se käyttää jotain erityistä laatuviitekehystä tai ei käytä mitään laatuviitekehystä, voi tilanne tarkoittaa kummassakin tapauksessa joko hyvää tai huonoa ratkaisua tai kaikenlaista näiden väliltä. Suomalaisen laatutoiminnan kannalta olisi perusteltua, että Suomessa kehitettäisiin ja saataisiin laajaan käyttöön kaikenlaisissa organisaatioissamme kansallisesti omintakeinen organisaatioiden laatutoiminnan viitekehysmalli, • jossa hyödynnettäisiin avoimia yleisesti tunnustettuja ammattimaisen laatutoiminnan malleja, periaatteita ja käytäntöjä • jonka voitaisiin osoittaa noudattavan tunnettuja kansainvälisiä referensseja, kuten esimerkiksi ISO 9000 –standardeja, SixSigna- ja lean –oppeja, laatupalkintokriteerejä, jne. • jota voitaisiin luovalla tavalla toteuttaa organisaatioissamme niin, että organisaatioiden omat identiteetit ja vahvuudet vahvistuvat • jota laajasti tuettaisiin viestinnällisesti ja koulutuksellisesti • jolla saataisiin aikaan uusi myönteinen näkökulman muutos nykyisin yleiseen laatualan suhtautumiseen, jossa laatu nähdään jollakin tavoin vanhanaikaisena, ikävänä tai rasittavana ja ylimääräisenä puuhasteluna • jonka periaatteista, käytänteistä ja käytännön toteutusratkaisuista viestittäisiin tehokkaasti maailmanlaajuisesti, jotta ratkaisullemme saataisiin koko maailmaa kiinnostava benchmarkingaiheen maine • jolla olisi selvä ja kiinnostava suomalainen nimitys, joka olisi myös hyvin ilmaistavissa maailman pääkielillä Tällaisia epäselvyyksiä käsittävän tutkimuksen perusteella ei tosiasiallisesti saada mitään varmaa kuvaa kyselyyn osallistuneiden yritysten laatutoimintojen hyvyydestä toisiinsa verrattuna. Kun tutkimustuloksessa on organisaatioiden sijasta tarkasteltu kokonaisia maita, hämärtyy asia vielä enemmän. On aivan varmaa, että yksittäisten maiden sisällä on suurta hajontaa erityisesti, kun ei ole tietoa, keiltä kyseisestä asiasta
  3. 3. on yrityksen sisällä kyselty (josta raportti ei anna tietoa). Ei myöskään ole tietoa, miten nuo yritykset on valittu kyselyihin. Epäselvyyttä herättävä asia on myös, että tulosraportissa on esitetty vain 15 maata koskevat tulokset, vaikka tutkimukseen olisi pitänyt osallistua vähintään 22 maata. Suomen osalta ei siis tutkimuksen perusteella voi vetää mitään varmaa johtopäätöstä. Kuitenkin aihe on saanut tämän tutkimuksen kautta Suomessa kiinnostuksen heräämään erityisesti yleisen viestintämedian parissa, jossa kommentoijat eivät ole olleet laatualan asiantuntijoita ja joilla ei varmastikaan ole mitään syvällistä tietoa alan ammattimaisista periaatteista ja käytännöistä. Tämä laatuseniorien tilaisuus on ilmeisesti ensimmäinen, missä alan asiantuntijat ottavat kantaa tutkimukseen. Jotta aiheesta voitaisiin saada Suomen kannalta oikean mukainen kuva, toteuttaa oma suomalainen täsmällisempi selvitys. Tämän tutkimuksen avulla ei tule toteutumaan tutkimukselle asetettu tavoite, että tutkimusraportti voisi olla käytännön avuksi organisaatiolle puutteiden tunnistamiseksi ja poistamiseksi. Pikemminkin epämääräinen tutkimus voi johtaa organisaatioita täysin vääriin kehittämispäätöksiin ja -toimenpiteisiin. Tutkimuksesta voidaan kuitenkin tehdä kaksi hyödyllistä johtopäätöstä, jotka on syytä pitää mielessä, kun joudutaan toimimaan yhdessä kansainvälisesti laatukysymyksissä: 1. Eri maissa voidaan organisaatioiden laatuviitekehys nähdä hyvinkin eri tavoilla ja sellaisen olemassa oloa organisaatiossa ja siitä tietyllä tavalla viestimistä voidaan myös arvostaa eri tavoin. 2. Suomalaisissa organisaatioissa ei ilmeisesti ymmärretä tai arvosteta yleistä organisaation laatuviitekehystä tai sellaisia ei todellakaan organisaatioissamme ole. Suomalaisen laatutoiminnan kehittämisen kannalta voisi olla hyödyllistä pohtia, millainen voisi suomalainen kansainvälisesti ylivertainen laatuviitekehys voisi olla ja miten siitä pitäisi kansainvälisesti viestiä, jotta siitä voisi tulla laajan kansainvälisen benchmarkauksen kohde. Suomalaisten organisaatioiden ei pitäisi - kuin ei myöskään koulutus- ja konsulttifirmojen (Laatukeskus mukaan lukien) – vetää tutkimustuloksesta liian suoraviivaisia ja pinnallisia johtopäätöksiä. Itse asiassa, jos miltä tahansa organisaatiolta kysytään, onko heillä jokin viitekehys heidän laatutoimintaansa varten, pitäisi heidän aina pysyä vastaamaan myönteisesti, koska kaikissa organisaatioissa on aina jossain määrin laatutoimintaa toteutettuna organisaation normaalin liiketoimintajärjestelmän puitteissa. Toisaalta jos kysytään, että onko käytössä ISO-perusteista laatutoiminnan viitekehystä, pitäisi siihenkin aina pystyä vastaamaan myönteisesti, koska ISO 9004 kuvaa hyvin yleisellä tasolla ja joustavasti sovellettavalla tavalla organisaatioiden normaaleja johtamisperiaatteita ja käytäntöjä, joita kaikissa organisaatioissa on aina olemassa jossain määrin heidän omalla tavallaan. On yllättävää, että ASQn tutkimustulos oli yllätys Laatukeskukselle. On myös kummallista, että Laatukeskus ei ollut puuttunut itse tutkimuskysymyksiin, vaikka oli partnerina tutkimuksen toteuttamisessa. Laatukeskuksen, jos se todellakin haluaa olla alan vaikuttajana Suomessa – niin kuin sen asemansa johdosta pitäisi – tulisi tehdä
  4. 4. tutkimuksesta ja sen kyseenalaisista tuloksista johtopäätökset, että Suomessa ja myös Laatukeskuksen toiminnassa tarvitaan radikaaleja ja pitkäjännitteisiä toimenpiteitä suuntauksen muuttamiseksi. Nyt kuitenkin tuntuu, että Laatukeskus käyttää tutkimustulosta perusteluna olevan suuntauksen vahvistamiseksi. Kun tällaiseen tilanteeseen on maassamme päädytty, on vaarallista ja vahingollista tarjota entistä enemmän niitä keinoja, joilla tähän tilanteeseen on jouduttu. Viite: ASQ ja APQC, The ASQ global state of quality research, Discoveries 2013 Jan 10.10.2013

×