1. 1
Transsendenttinen itsearviointi
3.10.2013
Juhani Anttila
”Ja Jumala katsoi kaikkea tekemäänsä,
ja kaikki oli hyvää.”
(1. Moos. 1:31)
3851/20.11.2010/jan
These pages are licensed
under the Creative Commons 3.0 License
http://creativecommons.org/licenses/by/3.0
(Mention the origin)
2. 2
Itsearviointia tekee jokainen itse
Jokainen on kiinnostunut omaa tilannetta koskevasta tiedosta ja sen hyödyntämisestä:
- Missä olemme ja mihin olemme menossa?
Tieto on arvokasta tai suorastaan välttämätöntä yksilöille ja organisaatioille päätöksien
tekemiseksi omasta toiminnasta ja sen kehittämisestä.
Tiedon pohjalta jokainen tekee aina ja jatkuvasti omaa toimintaansa koskevaa
arviointia – itsearviointia – tietoisesti tai alitajuisesti.
Itsearvioinnissa oleellinen asia on, että sitä tehdään itse. Organisaatiota koskevassa
itsearvioinnissa tulee olla vähintään suorittajana ko. organisaatiosta vastuullinen johtaja.
Muitakin henkilöitä voi tarpeen mukaan osallistua itsearviointiin.
3852/20.8.2013/jan
3. 3
Kysymys tiedon luonteesta
Arvioinnit perustuvat kaikkeen käytettävissä olevaan tietoon.
”Toiminnallaan ihminen osoittaa sen, minkä hän todella tiedoksi uskoo.” (Pragmatistinen
tietoteoria)
Tieto on luonteeltaan
- konkreettisin merkein, esim. numeroin tai sanoin, esitettävää (eksplisiittistä tietoa)
- hiljaisesti itsestään olevaa, esim. liittyen ihmisten toimintaan ja osaamiseen (tacit-tietoa).
Pääosaltaan tieto (ehkä vähintään 95% kaikesta tiedosta ihmisillä ja yrityksissä) on hiljaista tai
piilossa olevaa perustuen osaamiseen ja ”viisauteen”.
3853x/20.11.2010/jan
4. 4
Monta tapaa tehdä itsearviointia
Itsearviointia voidaan tehdä:
- objektiivisesti eksplisiittiseen tietoon perustuen
- subjektiivisesti tunnepitoisten mielipiteiden perusteilla (”MuTu”)
- transsendenttisesti hyödyntäen yliaistillista ja kokemuksen ulkopuolella olevaa
hiljaista tietoa, johon monesti liittyvät arvostukset, uskomukset, vaistot ja myytit
Kaikessa arvioinnissa ja mittaamisessa nämä kaikki osat ovat aina mukana perustuen
ihmisen luonteeseen kolmijakoisuuteen:
- rationaalisuus (loogisuus)
- ei-rationaalisuus (tunteellisuus)
- irrationaalisuus (hulluus)
Transsendenttinen arviointi tähtää erityisesti hyödyllisen hiljaisen tiedon ja
irrationaalisuuden esille saamiseen.
3855/20.11.2010/jan
5. 5
Arvioinnin tulos kertoo, missä ollaan minne mennään:
Arvioinnin tulos esitetään aina jollakin tavalla sanallisen (kirjallisen) ilmaisun muodossa,
mutta arvioinnissa on monesti hyödyksi olla myös jonkinlainen kvantitatiivinen
tulosasteikko, esim.:
- binäärinen: on/ei, paljon/vähän, hyvä/huono (jotakin asiaa)
- kolmijakoinen
- nelijakoinen
- viisijakoinen
- seitsemänjakoinen (esim. 4…10, kouluarvosana)
- 64-jakoinen (2 potenssiin 6)
- satajakoinen (esim. %-asteikko)
- tuhatjakoinen (esim. laatupalkintoasteikko)
3856/20.11.2010/jan
6. 6
Tunnussuureet aiheen kuvaamiseen
Arvioinneissa kiinnostuksen aiheena olevaa aihetta kuvataan erilaisilla tunnussuureilla
käyttämällä:
- yhtä tarkailusuuretta tai indikaattoria
- useaa suuretta samanaikaisesti (vektoritarkastelu), josta esimerkkinä on hyvin
suosituksi tullut tasapainoinen tuloskorttimetodiikka
- indeksiä (usean asian yhdistelmäsuuretta, usein normeerattuna)
- sanallisia kuvauksia, kertomuksia tai tarinoita
3857/20.11.2010/jan
7. 7
Miten asiantilat kehittyvät
Hetkellisestä tiedosta ei useinkaan ole paljoa hyötyä, vaan arvioinneissa tarkastellaan
asiantilan kehittymistä, ts. mistä tullaan ja mihin ollaan menossa. Tällöin tulevat
kysymykseen mm.:
- ajanhetken ulottuvuudet mennyt, nyt ja tuleva
- trendit
- ilmiöiden tapahtuminen erilaisissa nelikentissä
Kehitys tapahtumisissa voidaan ymmärtää:
- lineaarisena (kronos-aika)
- eri tavoin epälineaarisena
- spiraalimaisena ilmiönä (esim. nelikenttätarkasteluissa)
- epäjatkuvana (kairos-aika)
- yht’äkkisesti yllättävinä - tai sellaisilta näyttävinä - tapahtumina
3859/20.8.2013/jan
9. 9
Miksi transsendenttista arviointia?
Mittaaminen ja sen tuloksiin reagointi ovat aina subjektiivisia ja siten myös vahvasti
transsendenttisia:
- Ei ole olemassa mitään objektiivista mittaamista (arviointia) - ei edes
fysikaalisissa ilmiöissä - vaan mittaaja vaikuttaa aina tulokseen joko ei-
rationaalisesti tai irrationaalisesti
- Asioihin sitoutuminen riippuu pääasiallisesti myös samoista tekijöistä (ts. logiikka
ja rationaaliset seikat eivät ole välttämättä sitoutumisen perustekijöitä)
- Kaikkien asioiden toimittamisessa on aina merkittävästi mukana ei-rationaalisia ja
irrationaalisia aineksia
- Kysymykset, joihin yritysjohtaja päivittäin joutuu ottamaan kantaa eivät
välttämättä liity järkeen vaan siihen miten asiat ympärillämme tapahtuvat ja
liittyvät yhteen elämän virraksi
- Systemaattisesti (= luonnottomasti) kerätty faktatieto voi vaikuttaa ilmiöiden
virheelliseen, vääristyneeseen tai puutteelliseen ymmärtämiseen.
- Faktapohjainen itsearviointi on viimeaikoina ylikorostunut (“yltiöempirismi”) ja
erityisesti siihen liittynyt erilainen palkitseminen on osoittautunut haitalliseksi
(vrt. Deming).
3861/20.8.2013/jan
10. 10
Transsendenttinen arviointi on luonnollista ja
tarkoituksenmukaista
Johdonmukainen päätelmä mittaamisen ja johtamistoiminnan transsendenttisuudesta on, että
kaikessa arvioinnissa täytyy ottaa vakavasti varteen kaikki inhimilliset ja myös yli-inhimilliset
(sattuman) näkökulmat:
- Nykyajan turbulenteissa olosuhteissa ei logiikalla vain voi saada otetta.
- Kaikella arvioinnilla tähdätään tulevaisuuden toteuttamiseen (menestymiseen), mkä on
aina hämärän peitossa.
- Humen Giljotiinia mukaillen ”Me emme voi löytää unelmiamme olevasta
maailmantilasta”.
- Tulevaisuuden ”eväät” löytyvät pääasiallisesti vain meistä itsestämme, johon ne ovat
monimutkaisella ja transsendenttisella tavalla piilotettuja. (”Olemme oman onnemme
seppiä.”)
- Yrityksen toimintaa ohjaavat paljon monenlaiset rituaalit (esim. suunnittelutoiminta,
raportit ja hallintoelinten viralliset kokoukset) sekä valtasuhteet.
Rationaalinen ”ankkurointi” faktoihin usein estää irroittautumaan ”näkyvästä”
informaatiomaailmasta.
Transsendenttisessa itsearvioinnissa aina piilossa olevaa tietoa ja objektiivisia mittauksia
”häiritseviä” tekijöitä ei pyritäkään eliminoimaan, vaan pikemminkin korostamaan.
3862/20.8.2013/jan
11. 11
Ikivanhat ja arvostetut menetelmät ja perustat,
moderni lähestymistapa
Transsendenttinen arviointi ei ole mitään uutta, vaan tosiasiallisesti empiiristä ja objektiivista
arviointia vanhempaa. Tunnetuimpia kautta aikojen arvostettuja arviointimenettelyjä on yli neljän
tuhannen vuoden takaa periytyvä kiinalainen I Ching (tai Yjing) –menettely, joka on
nykyaikanakin saanut kannattajia eri alojen merkittävistä edustajista, esim.:
• nobelfyysikko Niels Bohr,
• matemaatikko Gottfried Leibniz,
• psykologi Carl Jung,
• geneetikko Martin Schonberger,
• yritysjohtaja Matsushita Konosuke (National, Panasonic jne)
• Kiinan johtajat Tšiang Kai-šek ja Mao Zedong
Kuitenkin rakenteeltaan I Ching –menettely on hyvin nykyaikainen
perustuen binääriajatteluun ja muistuttaen hypertekstisovelluksia.
Länsimaisen historian alkuajan oraakkelimenettelyt (Delfoi) ovat perua samalle lähtökohdalle
mutta ilman tieteellisenkaltaista systematisointia. Nykyajan erilaiset monet populäärit
ennustamiskeinot ovat myös vailla tieteellisiä perusteita, vaikkakin niihin saattaa sisältyä elämän
viisautta ja nokkeluutta.
3863/20.8.2013/jan
0
--
1
_ yangyin
12. 12
Kaiken kattava systematiikka
I Ching antaa kattavasti kuvan arvioijalle koko hänen maailmastaan ja sen kaikista
mahdollisista tiloista, jotka ovat juuri nyt hänelle merkityksellisiä. Tilakuvausten lisäksi I
Ching –systematiikkaan kuuluu luonnollisimmin tapahtuvien olotilojen siirtymien esilletuonti.
I Chingin mukaan:
- tämä kokonaisuus on jaettu 64 tilamahdollisuuteen (2 potenssiin 6) ja siirtymisiin
kaikkein näiden tilojen välillä
- kaikille tiloille on annettu symbolit (perustuen binäärilogiikkaan) sekä merkitykset
perustuen luonnollisiin ilmiöihin (miten asiat tapahtuvat luonnollisella tavalla, vrt.
vuodenajat, tällaisia luonnollisia tapahtumia on ollut olemassa jo vuosituhansia)
- vaihtelut voivat tapahtua kaikkien tilojen välillä, so. mistä tilasta tahansa voidaan
siirtyä mihin tilaan tahansa
3864/20.11.2010/jan
13. 13
I Ching = Muutosten järjestelmä,
Miten kaikki tapahtuvat?
易 (yì)
經 (jīng)
”Change” - Muutos
Muutoksen kaikki mahdollisuudet
Essence of the substance (Text)
Järjestelmällinen kuvaus todellisuuden
sisimmästä, pysyvästä olemuksesta
3865/20.11.2010/jan
15. 15
Maailman menon 64 tilamahdollisuutta
Kaikilla tiloilla on kuvaavat nimet ja yleisluontoiset selitystekstit:
- Tilojen kuvauksissa tarkastellaan, miten ”viisas” näkee toimintansa kannalta
maailman eri tilanteissa (kun toisistaan eroteltuja tilanteita on luokiteltu
kaikkiaan 64 ja niiden välillä voi tapahtua mitä tahansa siirtymisiä).
- Kuvaukset eivät ole tarkkoja reseptejä, vaan sisältö eri tiloille (niiden todellinen
tulkinta) tulee arvioijasta itsestään ja riippuu aina asiayhteydestä, ts. minun
itseni tai meidän sisäisistä ja ulkoisista sattumista. I Ching –menettelyn
tarkoituksena on kaivaa nämä tiedot esille meistä itsestämme.
- Koska menettely on tuhansia vuosia vanha, ovat alkuperäiset tilojen kuvaukset
kielellisesti tulkinnanvaraisia, mutta niiden perusteella on myös johdettu
vastaavat nykyoloja vastaavat kuvaukset.
3867/20.8.2013/jan
17. 17
I Ching –heksagrammit
1. Naisellinen perusvoima
2. Miehinen perusvoima
3. Alkuvaikeudet
4. Oppiminen ja opettaminen
5. Odottaminen
6. Kiistojen välttäminen
7. Johtajuus
8. Yhteen liittyminen
9. Maltillisuus
10. Tahdikkuus
11. Sopusointu
12. Epäsointu
13. Toveruus
14. Vauraus ja yltäkylläisyys
15. Keskitie
16. Onni
17. Seuraaminen
18. Uusiutuminen
19. Voimien kokoontuminen
20. Syvällinen ymmärrys
21. Pakottaminen
22. Koreus
23. Epävakaa perusta
24. Käännekohta
25. Viattoman menestys
26.Tiedon voima
27. Ravinto
28. Sisäinen voima
29. Vaarallinen rotko
30. Tasainen kirkkaus
31. Vuorovaikutus
32. Hellittämättömyys
33. Peräytyminen
34. Lempeä voima
35. Eteneminen
36. Kätketty valo
37. Perhesuhteet
38. Väärinkäsitys
39. Vaikeuksien kohtaaminen
40. Ilman puhdistaminen
41. Väheneminen ja lisääntyminen
42. Sadonkorjuu
43. Päättäväisyys
44. Toisen alueelle tunkeutuminen
45. Onnellinen liitto
46. Hidas kehittyminen
47. Vastoinkäymiset
48. Syvä kaivo
49. Syvälliset muutokset
50. Oikeat keinot ja oikeat päämäärät
51. Myllerryksen ajat
52. Tyyneys
53. Vähittäinen eteneminen
54. Paikkansa täyttäminen
55. Hyvinvoinnin aika
56. Matkamies
57. Asialle omistautuminen
58. Elämästä nauttiminen
59. Hajoaminen
60. Rajoitukset
61. Vilpitön sydän
62. Kohtuus
63. Herkkä tasapaino
64. Menestys käden ulottuvilla
3869/20.11.2010/jan
18. 18
Mitä on olla viisas?
Arviointitulos on aina neuvoa-antava.
On aina menettelyn soveltajan omassa harkinnassa, haluaako olla tällainen viisas?
Jos vaikka kokeeksi haluaisimme olla, niin mitä sitten? Kun kysymys on
lähitulevaisuudestamme niin, miten se syntyy, miten se tulee tapahtumaan? Missä
siitä oleva tieto meillä on, missä ovat sen alkuainekset?
I Chingillä on välinearvo:
# 22 Koreus: Kuten luonnossa on koreutta,
niin olkoon ihmisten elämässäkin. Mutta se on
toissijaista sen rinnalla, mikä on olennaista.
I Ching -ilmaukselle avautuu sisältö vain
kunkin henkilö hiljaisen tiedon ja
tarkastelutilanteen perusteella.
3870/20.8.2013/jan
19. 19
Mitä tilailmaisut kertovat?
Esimerkkeinä I Chingin kahdesta tilasta ja niiden kuvauksista:
- Nro 62 Kohtuus (Small exceeding)
- Linnun on parempi laskeutua, pysytellä lähellä oksaa, jolla se voi levätä,
kuin nousta kodittomiin korkeuksiin.
- Menestystä pikkuasioissa, vaikka korkealle kurkottavan tielle saattaa
kertyä hankaluuksia; ponnistele hellittämättä.
- Nro 24 Käännekohta (Returning)
- Muutos on luonnon ja yhteisön laki. Kun sairaus on saavuttanut
huippukohtansa, alkaa toipuminen.
- Uudelleen harkinnan aika, paluu alkuun, mikä tarjoaa sinulle vapauden
vakiinnuttaa asemasi ja ajatuksesi uudelleen.
Lisäksi arviointi voi antaa tuloksena tieto siirtymisestämme lähitulevaisuudessa esim.
tilasta nro 62 tilaan nro 24.
3871/20.8.2013/jan
20. 20
Miten löydämme vastauksen - itsestämme?
Kaikilla ko. tilannekuvauksilla ja mahdollisilla siirtymisillä on aina oma sisällyksensä
ja merkityksensä meidän juuri tämän hetken elämässämme. Niiden todellinen sisältö
ja merkitys tulevat meidän omasta alitajunnastamme.
Kaikki tilat voivat siten olla meille yhtä todennäköisiä aina joka hetki. Arvioinnissa
tilan valinta on siten parasta tehdä täysin sattumanvaraisesti. Tavallinen keino yhden
tilan ja siihen liittyvän trendiajatuksen poimiseksi esille sattumanvaraisesti 64:stä
mahdollisesta, on käyttää hyväksi arpomista.
Perinteisesti arpominen tehdään kolmen kolikon avulla, joita heittämällä päästään
sattumanvaraisesti aina johonkin näistä 64:stä tilasta. Lisäksi saadaan tietoa
todennäköisistä siirtymisistä.
3872/20.11.2010/jan
21. 21
Tilojen arvonta kolmella kolikolla
Klaava Klaava Kruuna - - 0
Klaava Kruuna Kruuna __ 1
Klaava Klaava Klaava __ + 1+
Kruuna Kruuna Kruuna - - + 0+
+ tarkoittaa siirtymistä
osoitetusta tilasta toiseen,
esim. _+ johtaa tilaan --
ja --+ tilaan _
3873/20.8.2013/jan
22. 22
Mitä sitten haluamme?
Ennenkuin sattuman avulla lähdetään etsimään tilannekuvausta, täytyy kiinnittää etsintä
johonkin nykyhetken kannalta kiinnostavaan näkökulmaan. Käytännössä se tarkoittaa
kysymyksen asettamista, mihin etsitään vastausta. Kysymyksen tulee olla selkeä,
yksinkertainen ja ristiriidaton.
Esimerkiksi meitä voi kiinnostaa kaivaa esille meistä itsestämme transsendenttista tietoa
kysymykseen:
”Miten meidän on viisasta ymmärtää tämän hetken xxx-tilanteemme, jotta menestyisimme
toiminnassamme?”
3874/20.8.2013/jan
24. 24
Kannattaako minun kokeilla?
Transsendenttisuus kuuluu kaikkeen inhimilliseen elämiseen. Länsimainen rationaalisuuden ja
objektiivisuuden ihannointi on vain painanut sen piiloon. Länsimaisen ajattelun mukaista on
pukea uskomukset logiikan kaapuun.
Meillä yleensä aluksi käytetään analyyttisiä eksplisiittiseen tietoon perustuvia keinoja ja sitten
tehdään subjektiivisesti transkendentit toimintapäätökset. I Ching –menettelyssä toimitaan
päivastoin.
Käytännön esimerkit kuitenkin ovat osoittaneet, että ihmiset (johtajat), jotka näkevät asioiden
salattuja yhteyksiä – vaikka ehkä vähän hajanaisestikin – pärjäävät parhaiten myös
organisaatioidensa järjestelmien kanssa. He näkevät niiden todelliset hyödyt, mutta he näkevät
myös niiden rajoitukset. Ennen kaikkea he kuitenkin näkevät järjestelmien taakse, heille ne
ovat tarinoita, joita voi lukea monella tavalla.
Monesti ihmiselle on hyödyksi, että on tehnyt niin paljon hyödytöntä.
Transsendenttinen arviointi on rehellistä petosta verrattuna monenlaiseen
suunnittelukirjallisuuteen.
3875/20.11.2010/jan
25. 25
Transsendenttinen itsearviointi 3.10.2013
Syvien vahvuuksien koulu
Arviointi tehdään ryhmässä, jonka osanottajilla on kullakin omalla tavallaan kokemusta
ja tietoa tämän hetken suomalaisesta koulumaailmasta ja syvien vahvuuksien
koulutoimintamallista. Arviointia tarkastellaan koulun opettajien näkökulmasta.
Arviointikysymys:
1. Miten tulisi koulun opettajien yhdessä “viisaasti” ymmärtää koululuokan toiminnan
tämänhetkinen tilanne syvien vahvuuksien kannalta?
2. Mitä tällaisesta viisaasta ymmärryksestä voisi olla seurauksena?
4068/8.9.2013/jan
