Tieto päätöksenteossa -kyselyn tulokset
•Download as PPTX, PDF•
0 likes•2,042 views
Osana Sitran Tieto päätöksenteossa -projektia halusimme selvittää missä ovat tiedon ja yhteiskunnallisen päätöksenteon välisen vuorovaikutuksen pahimmat pullonkaulat ja keskeisimmät kehittämiskohteet. Lähetimme kesällä 2017 kyselyn tiedon ja päätöksenteon vuorovaikutuksen parissa toimiville ja aiheesta kiinnostuneille. Kyselyn aineisto tulee myös pian saataville yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon (www.fsd.uta.fi) vapaasti hyödynnettäväksi. Analysoimme tuloksia Sitran työpaperissa, jonka voi ladata täältä: www.sitra.fi/julkaisut/tieto-paatoksenteossa
Recommended
Recommended
More Related Content
Similar to Tieto päätöksenteossa -kyselyn tulokset
Similar to Tieto päätöksenteossa -kyselyn tulokset (20)
More from Sitra the Finnish Innovation Fund
More from Sitra the Finnish Innovation Fund (20)
Tieto päätöksenteossa -kyselyn tulokset
- 1. Tieto päätöksenteossa: Kartoitus tulevaisuuden vuorovaikutustarpeista Eeva Hellström ja Hannu-Pekka Ikäheimo, 12.9.2017 Tulokset julkaistu myös Sitra Työpaperissa Tieto päätöksenteossa – Kohti dialogiloikkaa Tulosten yhteenveto:
- 2. Sisältö Tausta, kyselyn toteutus ja vastaajat NYKYTILA: TIETO PÄÄTÖKSENTEOSSA MUUTOSVOIMAT JA MONIMUTKAISET ILMIÖT VUOROVAIKUTUKSEN KEHITTÄMINEN TULKINTOJAMME TULOKSISTA 1 2 3 4 5 6 Liitteet: vastaajaryhmien väliset erot
- 3. 1. TAUSTA, KYSELYN TOTEUTUS JA VASTAAJAT
- 4. Tausta – miksi? Monimutkainen ja nopeasti muuttuva maailma haastavat tietokäsityksemme ja tapamme käyttää tietoa. Tiedon edistyksellinen käyttö päätöksenteossa edellyttää määrätietoista osaamisen, johtamisen ja hallinnon kehittämistä. Kyky uudistua nopeasti muuttuvassa maailmassa on elinehtomme. Tieto päätöksenteossa -kysely, Sitra 12.9.2017
- 5. Kyselyn toteutus Kohderyhmänä tiedon ja päätöksenteon vuorovaikutuksesta kiinnostuneet päättäjät, virkamiehet, tiedon- ja palveluntuottajat, rahoittajat sekä muut sidosryhmät. Markkinoitu kohdennetusti vapaalla edelleen levittämismahdollisuudella. Markkinointi kohdennettiin organisaatioiden johtoon sekä erityisesti tiedon ja päätöksenteon vuorovaikutuksen kanssa työskenteleville. Kysely auki 24.5.-30.6.2017 Vastauksia 531 Data julkaistaan Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistossa (www.fsd.uta.fi) Julkaisu: Hellström, E. & Ikäheimo H-P. Tieto päätök- senteossa: Kohti dialogiloikkaa. Sitran työpaperi 12.9.2017. Toteutettu osana Sitran Tieto päätöksenteossa -projektia Kohdennettu markkinointi Politiikka Puoluejohdot ja puoluetoimistot, keskeiset valiokunnat ja valiokuntaneuvokset, puolueiden ajatuspajat, Tutkas Hallinto, neuvostot ja työryhmät TIN, ministeriöiden johto, VNK- politiikka-analyysiyksikkö ja hallituksen strategiasihteeristö, VM hallinnon kehittäminen, Muutoksentekijöiden verkosto, Sitran julkisen johtamiskoulutuksen osallistujat, VN-TEAS-ohjausryhmät, Kestävän kehityksen koordinaatioverkosto, Lainvalmistelun vaikutustenarviointi Tutkimus Sektoritutkimuslaitosten ja yliopistojen johto ja viestintäjohto, UNIFI, ARENE, KOTMO, Strategisen tutkimuksen ohjelmanjohtajat ja vuorovaikutusvastaavat, VN-TEAS hankevastaavat, tiedepolitiikan tutkijat Asiantuntijapaneelit Kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli, Luontopaneeli, ilmastopaneeli, biotalouspaneeli, Future Earth Finland, talouspolitiikan arviointineuvosto Muu tiedon- ja palvelutuotanto Kansallinen ennakointiverkosto, Kokeileva Suomi, ajatushautomot ja yhteiskehittelyn asiantuntijat, tietojohtaminen ry. tiede- ja tutkimusviestijät, media Rahoitus Suomen Akatemia, Tekes, Strategisen tutkimuksen neuvosto ja pääsihteeristö, ministeriöiden tutkimustoiminnasta vastaavat, säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta ja suurimmat säätiöt Muut Tietojohtaminen ry., Sitran yhteiskunnallisen koulutuksen alumnit, sitralaiset, Sitran hallitus ja hallintoneuvosto Esimerkkejä markkinoinnin kohderyhmistä: Tieto päätöksenteossa -kysely, Sitra 12.9.2017
- 6. Vastaajat (n=531) *) Ajatushautomo, konsultointi, kokeilutoiminta, viestintä, media, tms. 1a. Vastaajien taustataho, kpl 1b. Vastaajien rooli, kpl (Vastaajat valitsivat keskimäärin 2 itseään hyvin kuvaavaa roolia) Tieto päätöksenteossa -kysely, Sitra 12.9.2017
- 8. Nykytila: Tieto päätöksenteossa (1/3) Tieto päätöksenteossa -kysely, Sitra 12.9.2017 Vastaajien näkemys keskeisistä ongelmista: 1. Tiedon esitystapa ja siihen perehtymisen aika eivät kohtaa 2. Tiedon käyttö on tarkoitushakuista 3. Tiedon käyttö on yksipuolista 4. Digitalisaation mahdollisuuksia ei hyödynnetä riittävästi 5. Päättäjien tiedonlukutaito on puutteellinen 6. Kilpailevan tiedon määrä vaikeuttaa näkemyksen muodostamista 2a. Mitä mieltä olet seuraavista nykytilaa kuvaavista väittämistä?
- 9. Nykytila: Tieto päätöksenteossa (2/3) Tieto päätöksenteossa -kysely, Sitra 12.9.2017 2b. Mitä mieltä olet seuraavista nykytilaa kuvaavista väittämistä? Vastaajilla vahva ja jaettu näkemys nykytilasta Useimmissa kysymyksissä yli puolet vastaajista oli joko samaa tai eri mieltä nykytilasta. Vastaukset hajautuivat ryhmien sisällä lähinnä tiedon määrään ja saatavuuteen liittyvät kysymyksissä. Eri vastaajaryhmien välillä esiintyi lieviä mielipiteiden aste-eroja, mutta ei vastakkaisia näkemyksiä.
- 10. Nykytila: Tieto päätöksenteossa (3/3) ”On hukkaa, että dataa kerätään valtavasti mm. tilastointitarkoituksiin, mutta data-analyysiä ei käytetä laajemmin päätöksenteon apuna.” ”Tieto on kärsinyt inflaatiota ja on vaikea hahmottaa mikä tieto on relevanttia.” ”Sitä saa mitä tilaa. Tutkijoilla ei ole juuri minkäänlaisia kannustimia mielipiteidensä julkituomiseen, ja tämä suuntaus on vain vahvistumassa.” ”Suomessa on vallalla yhden totuuden kulttuuri, jolloin kokonaisuus jää helposti unohduksiin.” ”Tiedeyhteisö kollektiivina ei ole mukana tukemassa päätöksentekoa.” ”Omien arvovalintojen kautta poimitaan sellaiset tutkimukset esille, jotka tukevat haluttuja päätelmiä.” ”Tiedon ja asiantuntemuksen syntetisoinnissa ja johtopäätösten tekemisessä on vakavia ongelmia.” ”Työryhmiin kutsutaan aina samat ihmiset mandaatin perusteella.” ”Asiantuntijoiden kuuleminen on suppeaa. ”Nimelliset” asiantuntijat pääsevät vaikuttamaan tiedon sijaan enemmän omiin intresseihin ja mielipiteisiin perustuen.” ”Lobbaus verhotaan yhä enemmän näennäisesti objektiiviseksi tiedon tuottamiseksi. ”Tiedonlukutaito on keskeisessä asemassa. Osaavatko päättäjät erottaa todellisen tiedon mielipiteistä ja propagandasta?” ”Poliittinen päätöksenteko puuttuu liian varhaisessa vaiheessa yksityiskohtiin.” Tiedon tarjonta Päätöksenteko ja sen valmistelu ”Perusongelma on valmistelujen ja päätöksenteon liiallinen kiire. ”Päätökset valmistellaan usein yksittäisten viranhaltijoiden toimesta äärimmäisessä kiireessä.” ”Akateemisessa maailmassa palkitaan suoritteista, joilla ei ole päätöksenteon kannalta juurikaan merkitystä.” Avoimista vastauksista poimittua Tieto päätöksenteossa -kysely, Sitra 12.9.2017
- 11. Vuorovaikutuksen toimivuus (1/2) 3a. Tiedontuotannon ja yhteiskunnallisen päätöksenteon yhteistyö ja vuorovaikutus toimii mielestäni Suomessa… Avointen vastausten mukaan: • Vuorovaikutusta vaivaa asenteellisuus: etenkin tiedon heikko arvostus päätöksenteossa koettiin ongelmaksi • Eri osapuolet eivät riittävästi ymmärrä toistensa rooleja • Vuorovaikutus ei ole riittävän dialogista • Kohtaamispaikkoja on riittämättömästi • Vuorovaikutusta ei kehitetä riittävän systemaattisesti Tieto päätöksenteossa -kysely, Sitra 12.9.2017
- 12. Vuorovaikutuksen toimivuus (2/2) 3b. Tiedontuotannon ja yhteiskunnallisen päätöksenteon yhteistyö ja vuorovaikutus toimii mielestäni Suomessa… Tieto päätöksenteossa -kysely, Sitra 12.9.2017
- 13. 4a. Kumpi seuraavista luonnehdinnoista kuvaa mielestäsi päättäjien ja asiantuntijoiden välistä vuorovaikutusta tämän päivän Suomessa? Vuorovaikutuksen luonnehdinta (1/2) Eri vastaajaryhmien näkemykset olivat hyvin samansuuntaisia, joskin… • Päättäjät ja poliitikot pitivät vuorovaikutusta hieman muita avoimempana, keskustelevampana ja systemaattisempana kuin muut • Elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöjen edustajat pitivät vuorovaikutusta hieman muita kapea-alaisempana ja kansalaisjärjestöt lisäksi jännitteisempänä kuin muut Tieto päätöksenteossa -kysely, Sitra 12.9.2017
- 14. 4b. Jos haluaisit lisätä jonkin päättäjien ja asiantuntijoiden vuorovaikutusta hyvin luonnehtivan adjektiivin, mikä se olisi? 43 % vastaajista esitti lisäluonnehdinnan. Näistä 87 % oli kielteisiä, 11 % myönteisiä ja 2 % neutraaleja. Vuorovaikutuksen luonnehdinta (2/2) Tieto päätöksenteossa -kysely, Sitra 12.9.2017
- 15. Vastaajien ydinviestit Tiedon ja päätöksenteon vuorovaikutuksen nykytila nähtiin erittäin synkkänä ja asenteellisena – kaikissa vastaajaryhmissä. Sekä tiedontuotannossa että päätöksenteossa ja sen valmistelussa tunnistetaan lukuisia haasteita (tärkeysjärjestyksessä): 1. Tiedon esitystapa ja siihen perehtymisen aika eivät kohtaa 2. Tiedon käyttö on tarkoitushakuista 3. Tiedon käyttö on yksipuolista 4. Digitalisaation mahdollisuuksia ei hyödynnetä riittävästi 5. Päättäjien tiedonlukutaito on puutteellinen 6. Kilpailevan tiedon määrä vaikeuttaa näkemyksen muodostamista Tiedon ja päätöksenteon vuorovaikutusta luonnehditaan mm. tarkoitushakuiseksi, politisoituneeksi, opportunistiseksi, valikoivaksi, suppeaksi, etäiseksi ja reaktiiviseksi +1 erittäin tärkeä kysymys Johtuvatko ongelmat siitä, että toimimme näissä asioissa huonosti – vai siitä, että tiedon tuotannon ja yhteiskunnallisen päätöksenteon toimintaympäristö on muuttunut? Tieto päätöksenteossa -kysely, Sitra 12.9.2017
- 16. 3. MUUTOSVOIMAT JA MONIMUTKAISET ILMIÖT
- 17. Muutosvoimat ja tulevaisuuden haasteet (1/2) 5. Mihin tulevaisuuden kehityssuuntiin tulisi tiedon ja yhteiskunnallisen päätöksenteon rajapinnassa kiinnittää erityistä huomiota? (Yhteenveto avoimista vastauksista) • Tieto ja asiantuntemus • Kasvava kysyntä monipuolisille tiedonlähteille ja asiantuntijuuden eri muodoille • Kokonaisnäkemyksen, synteesien ja systeeminen ymmärryksen tarve • Ennakoinnin, vaihtoehtoisten skenaarioiden ja vaikutusarvioiden merkityksen kasvu • Päätöksenteko • Päätöksenteon kiire ja päättäjien heikentynyt tiedonlukutaito • Kasvava tarve avoimuudelle päätöksenteon tietoperustasta • Vuorovaikutus • Kasvava dialogin ja kohtaamisten tarve • Tarve parantaa tiedon ymmärrettävyyttä ja kannustaa siihen Muutosilmiöt Heijastukset tiedon käyttöön päätöksenteossa • Kestävä kehitys ja ihmiskunnan isot kysymykset (ilmastonmuutos, ikääntyminen, työelämän murros, …) • Monimutkaiset ilmiöt sekä nopea muutos ja epävarmuus • Digitalisaation eteneminen, mahdollisuudet ja uhat • Demokratian kriisi, osallisuusvaje, populismi ja ”totuuden jälkeinen” maailma Tieto päätöksenteossa -kysely, Sitra 12.9.2017
- 18. Muutosvoimat ja tulevaisuuden haasteet (2/2) ”Ratkaistavana on ihmiskunnan suuret haasteet: ilmastonmuutos, ikääntyminen, digitalisaation tuoma murros ym.” ”Systeeminen näkökulma pitäisi huomioida myös päätöksenteossa niin, että uudistuksia tehtäisiin kokonaisuuksina ja ymmärrettäisiin päätettyjen asioiden yhteys toisiin asioihin.” ”Päätöksenteossa pitäisi enemmän kiinnittää huomiota syntetisoivaan ja johtopäätöksiä tuottavaan asiantuntemuksen hyödyntämiseen.” ”Tarvitaan uusia tapoja vertailla erilaisia tietomuotoja; sekä tutkimus- että kokemustietoa ja vasta niiden yhteisvaikutuksista tehdä päätöksiä.” ”Päätöksenteko tarvitsee tuekseen ilmiölähtöisesti tuotettua tietoa ja synteesiä.” ”Yhteiskunnan kompleksisuus asettaa varsin kovia vaatimuksia tutkimuksen laaja- alaisuuden ja syvyyden yhdistämiselle ja yhteiskunnalliselle keskustelulle.” ”Kokeiluista ja ruohonjuuritasolta saatava tieto on aliarvostettua.” ”Eri päätösvaihtoehtojen tulevaisuusvaikutuksia pitäisi tehdä päättäjille näkyväksi .” ”Nopeasti muuttuvassa maailmassa päätöksen pitäisi olla voimassa vain niin kauan kuin se toimii – tarvitaan valmiutta korjata päätöksiä. Ennakoidut vaihtoehdot mahdollistavat tarvittavia korjausliikkeitä.” ”Kun algoritmien valta kasvaa päätöksenteossa, niiden läpinäkyvyys on tärkeää.” ”Datan ympärille kehittyvät uudet ratkaisut parantavat päätöksentekoa.” ”Demokraattista järjestelmää uhkaa se, että äänestäjiä ja päättäjiä johdetaan harhaan vaihtoehtoisilla totuuksilla ja valeuutisilla.” ”Kansalaisten tietoisuus asioista kasvaa ja tiedolla vaikuttamisen keinot (hyvässä ja pahassa) voimistuvat.” ”Yhteiskunnallinen valta ja päätöksen- teko hajautuvat” ”Yhteiskunnassa hyväntahtoinen naiivius lisääntyy, yleistieto ja kyky kriittiseen omaan ajatteluun heikentyy, joukkoajattelu ja halu saada moraalista ylemmyyttä lisääntyy.” ”Disinformaation leviäminen nopeutuu ja tulee helpoksi.” ”Päätöksenteossa tulisi hyödyntää enemmän myös ns. pehmeitä tieteitä” ”Tietojen keräämäinen ja tilastointi tulisi saada reaaliaikaiseksi.” ”Eriävä tieto analyyttisesti esiin!” Muutosilmiöt Heijastukset tiedon käyttöön Avoimista vastauksista poimittua Tieto päätöksenteossa -kysely, Sitra 12.9.2017
- 19. Lähestymistavat monimutkaisiin ilmiöihin 6. Mitä seuraavista lähestymistavoista pitäisi Suomessa erityisesti vahvistaa etsittäessä ratkaisuja monimutkaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin? *) Vastaajille esitettiin 11 väittämää, joista he saivat valita korkeintaan 5. Yllä olevassa temaattisesti samankaltaista ja vastauksiltaan samansuuntaista väittämiä on yhdistetty ja niistä on esitetty keskiarvo. Avoimissa vastauksissa korostui lisäksi: • Monipuolisen tiedon ja asiantuntijuuden käyttö • Pitkäjänteisyys ja yli hallituskausien ulottuva näkökulma Aihe jakoi mielipiteitä, esim.: • Hallinnon edustajat (erityisesti päätösten valmistelijat) korostivat monilähteisen tiedon koontia muita enemmän, mutta vallitsevan kyseenalaistamista muita vähemmän • Tutkimuksen edustajat korostivat dialogia ja vallitsevan kyseenalaistamista muita enemmän • Politiikan edustajat korostivat muista ryhmistä poiketen kokeiluja enemmän kuin moniulotteista vaikutusten arviointi Tieto päätöksenteossa -kysely, Sitra 12.9.2017
- 20. Tiedon ja asiantuntijuuden lisääminen 7. Millaisten tiedon- ja asiantuntijuuden muotojen käyttöä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa pitäisi Suomessa mielestäsi lisätä? (Valitse korkeintaan kolme tärkeintä) Tutkimustietoa tarvitaan lisää, mutta tiedon ja asiantuntijuuden tulee ennen kaikkea monipuolistua. TIETO: Ennakointi-, kokeilu- ja synteesi- tiedon lisäämiselle oli eri vastaajaryhmissä lähes yhtä suuri kannatus kuin tutkimustiedon lisäämiselle. ASIANTUNTIJUUS: Valtaosa vastaajista piti tärkeämpänä lisätä kokemusasian- tuntijuuden kuin akateemisen asian- tuntijuuden käyttöä päätöksenteossa. Tutkimusorganisaatioiden sekä rahoit- tajien edustajat korostivat tutkimustietoa ja akateemista asiantuntijuutta huomattavasti muita enemmän. Tieto päätöksenteossa -kysely, Sitra 12.9.2017
- 21. Monimutkaiset yhteiskunnalliset haasteet edellyttävät uusia lähestymistapoja tiedon ja päätöksenteon vuoropuheluun. Kannustavatko tutkimus- ja innovaatio- toiminnan linjaukset sekä tiedontuottaja- ja käyttäjäorganisaatioiden strategiat niihin? Vastaajien ydinviestit Monimutkaiset yhteiskunnalliset haasteet edellyttävät nykyistä kokonaisvaltai- sempaa ja dialogisempaa näkökulmaa tietoon ja asiantuntijuuteen sekä niiden hyödyntämiseen päätöksenteossa. 1. Monimutkaiset ilmiöt, epävarmuus, kestävän kehityksen tavoittelu, digitalisaatio, demokratian murros sekä populismi muokkaavat suhdettamme tietoon ja sen hyödyntämiseen. 2. Monimutkaisissa yhteiskunnallisissa haasteissa ei riitä, että tieto saatetaan ymmärrettäväksi ja nopeasti hyötykäyttöön tai digitalisaation mahdollisuudet hyödynnettyä. 3. Tutkimustiedon rinnalla peräänkuulutetaan erityisesti ennakointi-, kokeilu- ja synteesitiedon lisäämistä. 4. Uusi ymmärrys syntyy ennen kaikkea monialaista ja eri muotoista asiantuntemusta hyödyntävästä dialogista. +1 erittäin tärkeä kysymys Tieto päätöksenteossa -kysely, Sitra 12.9.2017
- 23. Vuorovaikutuksen kehittäminen 8. Mitä mieltä olet väittämästä: Suomessa kehitetään määrätietoisesti uusia tapoja parantaa tiedon ja yhteiskunnallisen päätöksenteon vuorovaikutusta erityisesti monimutkaisissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä. 9. Onko Suomessa tarvetta säännöllisten kohtaamisten ja kokemusten vaihdon lisäämiselle tiedon ja yhteiskunnallisen päätöksenteon vuorovaikutuskäytäntöjen kehittämisestä kiinnostuneiden kesken? Tieto päätöksenteossa -kysely, Sitra 12.9.2017 Politiikan, hallinnon ja rahoittajien edustajat suhtautuivat kehittämisen nykytilaan hieman muita myönteisemmin. Yhteiskunnalliset päättäjät sekä elinkeinoelämän ja järjestöjen edustajat toivoivat kohtaamispaikkojen lisäämistä vielä muitakin vahvemmin.
- 24. Kenen pitäisi olla aloitteellinen? (1/2) 10a. Kenen pitäisi ensisijaisesti olla aloitteellinen tiedon ja yhteiskunnallisen päätöksenteon välisten vuorovaikutuskäytäntöjen kehittämisestä? (Valitse korkeintaan kolme mielestäsi keskeistä tahoa) Tieto päätöksenteossa -kysely, Sitra 12.9.2017 Vastuu tiedon ja päätök- senteon vuorovaikutuksen kehittämisestä nähtiin jaetuksi, joskin kysyntävetoiseksi. Eniten aloitteellisuutta toivottiin hallinnolta, etenkin ministeriöiltä. Kukin vastaajaryhmä näki oman aloitevastuunsa vähintään yhtä suurena kuin millaisena muutkin sen näkivät.
- 25. Kenen pitäisi olla aloitteellinen? (2/2) 10b. Ketkä ovat mielestäsi avaintoimijoita tarttumaan tiedon ja yhteiskunnallisen päätöksenteon vuorovaikutuskäytäntöjen kehittämiseen? (Nimeä muutama konkreettinen taho) Tieto päätöksenteossa -kysely, Sitra 12.9.2017 Havaintoja: Hallinnon roolia korostettiin etenkin vuorovaikutusprosessien omistajina ja käynnistäjinä. Sitran toivottiin tarttuvan etenkin toimintamallien kehittämiseen sekä kehittäjien välisen yhteistyön ja kokemusten vaihdon lisäämiseen. Sitran rooli kyselyn toteuttajana on todennäköisesti vaikuttanut Sitran saamien mainintojen määrään.
- 26. Kehittämisen tilanne omassa organisaatiossa Tieto päätöksenteossa -kysely, Sitra 12.9.2017 11. Seuraavassa on esitetty joukko tiedon ja päätöksenteon vuorovaikutukseen sekä sen kehittämiseen liittyviä väitteitä. Mitkä niistä kuvaavat hyvin tilannetta omassa organisaatiossasi? (Valitse sopivat vaihtoehdot) Tiedon ja päätöksenteon vuorovaikutuksen kehittä- mistarve on hyvin tunnis- tettu, mutta pullonkauloina nähdään etenkin osaaminen, rahoitus ja resursointi • Hallinnossa kehittämistarve on tunnistettu parhaiten, mutta myös useimmat pullonkaulat koetaan muita suuremmiksi • Politiikan parissa toimivista vain alle puolet oli sitä mieltä, että kehittämistarve on heidän organisaatiossaan tunnistettu
- 27. Miten itse kehität osaamistasi? Tieto päätöksenteossa -kysely, Sitra 12.9.2017 12. Miten kehität tapojasi edistää tiedon ja yhteiskunnallisen päätöksenteon välistä vuorovaikutusta? (Valitse parhaiten toimintaasi kuvaavat vaihtoehdot, yksi tai useampi) Havaintoja: Alle puolet kyselyn kohderyhmästä osallistuu aihealuetta käsitteleviin tilaisuuksiin, perehtyy aihealuetta käsitteleviin julkaisuihin tai kirjoituksiin tai osallistuu aihealueen verkostoihin. Oman osaamisen kehittäminen ei ollut muita aktiivisempaa esim. tutkimus- ja innovaatio- toiminnan johtajien ja kehittäjien taikka työkseen vuorovaikutus-prosesseja suunnittelevien tai toteuttavien parissa.
- 28. Jos voisit muuttaa yhden asian? (1/4) 13. Jos voisit muuttaa tiedon ja päätöksenteon kehittämiseksi yhden asian yhteiskunnassamme, mikä se olisi? (Pakollinen avoin kysymys) Tieto päätöksenteossa -kysely, Sitra 12.9.2017 Tieto nopeasti ja ymmärrettävästi hyötykäyttöön; 13% Tiedon ja näkökulmien monipuolisuuden lisääminen; 19% Päätöksenteon tietoperustan vahvistaminen, 16% Päätösten valmistelun parantaminen; 14% Asenteiden ja ilmapiirin parantaminen, 14% Vuorovaikutuksen kehittäminen; 13% Osaamisen ja johtamisen kehittäminen; 8% Havaintoja: Monipuolinen tietokäsitys mainittiin useammin kuin tiedon tehokas saaminen hyötykäyttöön lähes kaikissa vastaajaryhmissä Omat haasteet tiedostetaan: • Politiikan edustajat mainitsivat päättäjien tiedonkäytön kehittämisen lähes kaikkia muita ryhmiä useammin. • Hallinnon edustajat mainitsivat valmisteluprosessien parantamisen lähes kaikkia muita ryhmiä useammin. Asenneilmapiiri huoletti eniten rahoittajien edustajia. Elinkeinoelämän ja järjestöjen edustajat peräänkuuluttivat osaamista ja johtamista muita useammin.
- 29. Jos voisit muuttaa yhden asian? (2/4) 13. Jos voisit muuttaa tiedon ja päätöksenteon kehittämiseksi yhden asian yhteiskunnassamme, mikä se olisi? (Pakollinen avoin kysymys) Tieto päätöksenteossa -kysely, Sitra 12.9.2017 Päätöksentekoa sekä osaamisen ja johtamisen kehittämistä koskevat ehdotukset: Kansallisten linjausten (hallitusohjelma, tutkimus- ja innovaatiopolitiikka) päivittäminen Resurssien kohdentaminen vuorovaikutusta koskevaan kehittämistyöhön Avoimuus päätöksenteon ja sen valmistelun tietopohjasta Tiedon käytön luotettavuuden lisääminen (tiedevaltuutettu valtioneuvostoon, asiantuntijapaneelit, käytetyn tiedon luotettavuusseuranta) Valmisteluprosessien uudistaminen (eduskunnan valiokuntien kuulemiskäytännöt, komiteatyöskentely, ministeriöiden tulevaisuuskatsaukset) Systemaattisten ja helposti sovellettavien käytännön toimintamallien kehittäminen Tapojen kehittäminen, joilla erimuotoinen ja erityyppisiin tiedonlähteisiin nojautuva tieto saadaan samaan pöytään Tiedon ja päätöksenteon vuorovaikutus vahvemmin osaksi päättäjä- ja virkamieskoulutusta sekä tutkijakoulutusta Urakehitystä tai meritoitumista uudella tavalla tukevat kannusteet tutkimusorganisaatioissa Kohtaamispaikkoja kehittäjille Kompetenssien kehittäminen – molemmin puolin Päätösten ja niiden valmistelun tietoperustan vahvistaminen Uusien toimintamallien kehittäminen, kokeilu ja jakaminen Kansalliset linjaukset ja resurssien kohdentaminen
- 30. Tutkijoiden kiinnostus ja kannustimet vaikuttavuustyöhön Popularisoitu ja ymmärrettävä tieto Avoin tieto ja avoin data Tieto nopeasti ja reaaliaikaisesti käyttöön Tiedon standardointi ja tietovarastot Vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi Kokeilujen lisääminen Digitalisaation hyödyntäminen Tutkimuksen parempi hyödyntäminen Tilaustutkimukset ja analyysit Jos voisit muuttaa yhden asian? (3/4) 13. Jos voisit muuttaa tiedon ja päätöksenteon kehittämiseksi yhden asian yhteiskunnassamme, mikä se olisi? (Pakollinen avoin kysymys) Tieto päätöksenteossa -kysely, Sitra 12.9.2017 Tietoa ja asiantuntijuutta koskevien vastausten aihepiirit: Pitkäjänteisyys ja yli hallituskausien ulottuva näkökulma tulevaisuuteen Moninäkökulmaisuus ja laaja- alainen asiantuntemus Kokonaisnäkemys, systeemisyys ja synteesit Vallitsevien näkemysten kyseenalaistaminen Kunkin teeman alla olevat näkökulmat on esitetty niiden esiintyvyyden mukaisessa järjestyksessä. Näkökulmat tietoon Tiedon ja asiantunti- juuden muodot Tieto hyötykäyttöön
- 31. Jos voisit muuttaa yhden asian? (4/4) 13. Jos voisit muuttaa tiedon ja päätöksenteon kehittämiseksi yhden asian yhteiskunnassamme, mikä se olisi? (Pakollinen avoin kysymys) Tieto päätöksenteossa -kysely, Sitra 12.9.2017 Tiedon arvostus ”Tiedon ja korkeakoulutettujen arvostuksen nostaminen hallinnossa ja päätöksenteossa.” ”Todellisen tiedon kunnioittaminen mutun sijaan.” Avoimuus ja ilmaisuvapaus ”Avoin ja ennakkoasenteeton suhtautuminen eri osapuolten näkemykseen.” ”Vapaus tuoda esille erilaisia näkökulmia.” ”Tiedon käytön rinnalla päätöksenteossa tulisi käydä aktiivista arvokeskustelua.” Ymmärrys rooleista ”Lisäisin kaikkien toimijoiden ymmärrystä politiikan ja tieteen keskinäissuhteista.” ”Molemminpuolisesta syyllistämisestä toisen osapuolen tarpeiden ja ajatusmaailman selvittämiseen.” ”Ymmärrys siitä, ettei tutkimustieto ole absoluuttista totuutta sekä siitä, että demokratia edellyttää kompromisseja silloinkin kun tieto ymmärretään.” Asenteet ja ilmapiiri Dialogi ja keskustelevuus ”Oppisimme keskustelutavan, jossa näkemykset ja päätökset perustellaan ja käydään niistä dialogia.” ”Vähemmän twitteriä, enemmän keskusteluja.” ”Aitoa dialogia päättömän väittelyn sijaan.” Kohtaamispaikkoja ”Lisäisin vuorovaikutuksen foorumeita” ”Riittävästi keinoja kohdata ja altistaa sekä päätöksenteon valmistelu että tutkimus keskustelulle yhteisillä areenoilla.” ”Lisäisin fasilitoituja prosesseja ONGELMIEN aitoon ymmärtämiseen.” Yhteiskehittely ja yhteistyö ”Asiantuntijakuulemisista tulisi siirtyä enenevässä määrin yhteiskehittämiseen.” ”Kohti joukkoistamista, koska viisaus ei asu yhdessä päässä.” ”Korostaisin yhdessätekemisen kulttuuria.” Vuorovaikutustavat Resurssit ”Ymmärrys siitä, että tällainen työskentely edellyttää aikaa ja resursseja.” ”Rahoituksen suuntaaminen vielä selvemmin vuorovaikutuksen uusiin tapoihin.” Systemaattisuus ”Vuorovaikutuksen systematisointi.” ”Lisää systemaattisuutta, nyt projektipohjaista.” ”Kirjaisin politiikkaan eksplisiittisesti tämän välttämättömyyden.” Kulttuurinmuutos ”Kyse on kulttuurin muutoksesta.” ”Yhteinen jaettu ymmärrys siitä, että meidän on tärkeää kehittyä ja kehittää tässä.” ”Toimintakulttuuri muuttuu hitaasti ja sen suhteen on oltava kärsivällinen.” Kehittämistoiminta Poimintoja vuorovaikutusta koskevista vastauksista:
- 32. Vastaajien ydinviestit Määrätietoista tiedon ja päätöksenteon vuorovaikutuskäytäntöjen kehittämistä peräänkuulutetaan vahvasti. Oma vastuu siinä tunnustetaan, mutta osaamisen ja resurssien puutteen vuoksi kehittämiseen ei juuri tartuta. 1. Suomessa nähdään suuri tarve tiedon ja päätöksenteon vuorovaikutuksen lisäämiselle. 2. Tiedon kysyntätahoilla, etenkin ministeriöillä, nähtiin olevan ensisijainen aloitevastuu kehittämisestä. Vastuu miellettiin kuitenkin jaetuksi ja oma vastuu tunnistettiin laajasti. 3. Kehittämistarve tunnistettiin parhaiten hallinnossa, mutta siellä myös pullonkaulat (osaaminen, aika ja rahoitus) koettiin suurimmiksi. 4. Tiedon tuotanto, päätöksenteko ja sen valmistelu sekä näiden vuorovaikutus nähtiin yhtä usein ensisijaisina kehittämiskohteina. Tiedon ja päätöksenteon vuorovaikutusta ei mielletty ensisijaisesti osaamisen ja johtamisen haasteeksi. +1 erittäin tärkeä kysymys Mitä muutos edellyttää ja kuinka sitä vauhditetaan? Tieto päätöksenteossa -kysely, Sitra 12.9.2017
- 34. Tulokset tiivistetysti 1. Tiedon ja päätöksenteon vuorovaikutuksen nykytila nähdään erittäin synkkänä ja asenteellisena – kaikissa vastaajaryhmissä. Sekä tiedontuotannossa että päätöksenteossa ja sen valmistelussa tunnistetaan lukuisia haasteita. 2. Monimutkaiset yhteiskunnalliset kysymykset edellyttävät nykyistä kokonaisvaltaisempaa ja dialogisempaa näkökulmaa tietoon ja asiantuntijuuteen sekä niiden hyödyntämiseen päätöksenteossa. 3. Määrätietoista tiedon ja päätöksenteon vuorovaikutuskäytäntöjen kehittämistä peräänkuulutetaan, oma vastuu siinä tunnustetaan, mutta osaamisen ja resurssien puutteen vuoksi kehittämiseen ei juuri tartuta. Perinteiset tavat tuottaa sektorikohtaista tietoa ja välittää sitä suoraviivaisesti päätöksentekoon toimivat huonosti keskinäisriippuvaisessa maailmassa. Monimutkaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin vastaamisen edellyttämä tiedon ja päätöksenteon vuorovaikutus on nostettava strategiseksi osaamisen ja johtamisen kehittämiskohteeksi sekä kansallisissa linjauksissa että tiedon tuottaja- ja käyttäjäorganisaatioissa. Muutoksen aikaan saamiseksi tarvitsemme avointa yhteiskunnallista keskustelua eri toimijoiden rooleista ja odotuksista sekä syvällistä toimintakulttuurin muutosta, jonka ytimessä on ymmärrys siitä, että tiedon merkitys luodaan vuorovaikutuksessa. Päätelmät pähkinänkuoressa Kannustavatko linjauksemme ja organisaa- tiomme tähän? Miten muutosta vauhditetaan? Miten toiminta- ympäristö on muuttunut? Tieto päätöksenteossa -kysely, Sitra 12.9.2017
- 35. Haastamme tiedon tuottajat ja käyttäjät dialogiloikkaan!
- 37. Tarjoan tietoa tai asian- tuntemusta päätöksen- tekoon Suunnittelen tai toteutan tiedon ja päätöksen- teon vuorovaikutus- prosesseja tai viestintää Kehitän tai johdan tutkimus- ja innovaatio- toimintaa Valmistelen yhteiskunnal- lisia päätöksiä Tutkin tiedon käyttöä päätöksen- teossa Toimin yhteiskunnal- lisena päättäjänä n= 351 149 133 114 43 35 Tutkimuslaitos, yliopisto tai korkeakoulu 190 74 % 16 % 37 % 3 % 17 % 4 % Hallinto 144 59 % 31 % 10 % 56 % 1 % 8 % Muu tiedon- tai palveluntuottaja tai media 60 67 % 45 % 30 % 5 % 3 % 3 % Elinkeinoelämä, järjestö tai muu sidosryhmä 52 71 % 38 % 21 % 6 % 6 % 2 % Sitra 43 72 % 35 % 28 % 14 % 7 % 0 % Politiikka 22 32 % 27 % 0 % 36 % 0 % 50 % Rahoittaja 20 50 % 35 % 40 % 35 % 10 % 5 % Kaikki vastaajat 531 66 % 28 % 25 % 21 % 8 % 7 % Vastaajien taustatahot ja roolit Tieto päätöksenteossa -kysely, Sitra 12.9.2017 1. Vastaajien taustatahot ja roolit (Vastaajan oli mahdollista valita yksi taustataho, mutta useampia rooleja)
- 38. Nykytila: Tieto päätöksenteossa (1/2) Tieto päätöksenteossa -kysely, Sitra 12.9.2017 TAUSTATAHO ROOLI (1= täysin eri mieltä, 2= jokseenkin eri mieltä, 3= ei samaa eikä eri mieltä, 4= jokseenkin samaa mieltä, 5= täysin samaa mieltä) KAIKKI VAS- TAAJAT Tutkimuslaitos,yliopisto taikorkeakoulu Hallinto Muutiedon-taipalvelun- tuottajataimedia Elinkeinoelämä,kansa- laisjärjestötaimuu sidosryhmä Sitra Politiikka Rahoittaja Tarjoantietoataiasiantun- temustapäätöksentekoon Suunnittelentaitoteutan tiedonjapäätöksenteon vuorovaikutusprosesseja taiviestintää Kehitäntaijohdantutki- mus-jainnovaatiotoimintaa Valmistelenyhteiskun- nallisiapäätöksiä Tutkintiedonkäyttöä päätöksenteossa Toiminyhteiskunnallisena päättäjänä n= 531 190 144 60 52 43 22 20 351 149 133 114 43 35 1. Tiedon esittäminen ja perehtyminen Päättäjät eivät ehdi riittävästi perehtyä päätöksiin tarvittavaan tietoon 4,31 4,31 4,33 4,18 4,50 4,33 4,05 4,40 4,34 4,30 4,40 4,42 4,14 3,94 Kiireen keskellä tieto vaaditaan usein esitettäväksi liian tiivistetyssä muodossa 3,61 3,61 3,63 3,37 4,10 3,51 3,09 3,60 3,58 3,57 3,65 3,61 3,65 3,37 Tiedon tuottajille on tarjolla riittävästi kannusteita esittää tietoa päätöksentekoa palvelevassa muodossa 2,16 2,05 2,38 2,00 2,17 2,05 2,45 1,90 2,11 2,15 2,02 2,34 2,21 2,49 2. Tiedon käytön avoimuus ja tarkoitushakuisuus Tiedon käyttö päätöksenteossa on usein tarkoitushakuista 3,95 4,06 3,74 4,12 4,12 3,84 3,55 4,15 3,98 3,97 4,08 3,68 4,12 3,86 Päätöksenteossa ollaan avoimia siitä mihin tietoon päätökset perustuvat 2,25 2,13 2,51 2,15 2,23 2,16 2,27 2,15 2,25 2,21 2,20 2,48 2,02 2,46 3. Tiedon käytön yksipuolisuus Tutkimus-, ennakointi- ja kokeilutietoa hyödynnetään päätöksenteossa systemaattisesti rinta rinnan 2,15 2,22 2,16 2,13 2,04 1,91 2,14 2,25 2,13 2,06 2,05 2,09 2,14 2,43 Päätöksiä valmisteltaessa erilaisia tiedonlähteitä ja vaihtoehtoja vertaillaan systemaattisesti 2,14 2,13 2,00 2,27 2,27 1,98 2,15 2,12 2,09 2,17 2,14 2,32 2,12 2,31 Päätöksenteossa ja sen valmistelussa hyödynnetään ennakkoluulottomasti erilaisia asiantuntijoita 2,19 2,16 1,93 2,41 2,31 2,17 2,25 2,21 2,16 2,03 2,17 2,32 2,40 2,66 Tutkimukseen perustuva asiantuntemus on yliarvostettua käytännön kokemukseen nähden 2,20 1,88 2,30 2,30 2,60 2,70 2,27 2,00 2,15 2,34 2,08 2,20 2,00 2,46 2a. Mitä mieltä olet seuraavista nykytilaa koskevista väittämistä?
- 39. Nykytila: Tieto päätöksenteossa (2/2) Tieto päätöksenteossa -kysely, Sitra 12.9.2017 TAUSTATAHO ROOLI (1= täysin eri mieltä, 2= jokseenkin eri mieltä, 3= ei samaa eikä eri mieltä, 4= jokseenkin samaa mieltä, 5= täysin samaa mieltä) KAIKKI VAS- TAAJAT Tutkimuslaitos,yliopisto taikorkeakoulu Hallinto Muutiedon-taipalvelun- tuottajataimedia Elinkeinoelämä,kansa- laisjärjestötaimuu sidosryhmä Sitra Politiikka Rahoittaja Tarjoantietoataiasiantun- temustapäätöksentekoon Suunnittelentaitoteutan tiedonjapäätöksenteon vuorovaikutusprosesseja taiviestintää Kehitäntaijohdantutki- mus-jainnovaatiotoimintaa Valmistelenyhteiskun- nallisiapäätöksiä Tutkintiedonkäyttöä päätöksenteossa Toiminyhteiskunnallisena päättäjänä n= 531 190 144 60 52 43 22 20 351 149 133 114 43 35 4. Tiedonlukutaito ja luotettavuus Päättäjät osaavat arvioida tiedon laatua ja tehdä siitä oikeita johtopäätöksiä 2,33 2,31 2,35 2,35 2,02 2,60 2,45 2,30 2,31 2,31 2,32 2,35 2,44 2,69 Päätöksenteossa luotetaan liiaksi tiedon objektiivisuuteen 3,09 2,95 3,11 3,13 3,35 3,42 2,91 3,05 3,01 3,28 3,08 2,94 3,07 3,40 Päätöksenteossa kuultavat asiantuntijat ymmärtävät yleensä hyvin asiantuntemuksensa rajat 3,31 3,30 3,50 3,07 3,23 3,16 3,14 3,40 3,34 3,33 3,20 3,46 3,02 3,11 5. Digitalisaation hyödyntäminen Digitalisaation tarjoamia tiedontuotannon mahdollisuuksia hyödynnetään monipuolisesti 2,26 2,41 2,19 2,25 2,15 2,16 2,09 2,05 2,25 2,20 2,24 2,32 2,26 2,46 6. Tiedon määrä ja saatavuus Kilpailevaa tietoa on niin paljon, että siitä on vaikea ottaa selkoa 3,43 3,31 3,51 3,65 3,46 3,72 2,82 3,35 3,44 3,57 3,26 3,42 3,65 3,09 Tiedon puute vaikeuttaa monien nyky-yhteiskunnan ongelmien ratkaisua 3,06 3,22 2,92 2,80 3,19 3,02 2,77 3,40 3,06 2,97 3,03 3,02 3,30 3,03 Päätöksenteon tueksi on saatavilla riittävästi laadukasta synteesitietoa 2,81 3,03 2,61 2,68 3,02 2,35 2,73 3,15 2,80 2,77 2,95 2,68 2,84 2,80 2b. Mitä mieltä olet seuraavista nykytilaa koskevista väittämistä?
- 40. (1= erittäin huonosti, 2= melko huonosti, 3= ei hyvin eikä huonosti, 4= melko hyvin, 5= erittäin hyvin) n= Keskiarvo Huonosti (1,2) Ei hyvin eikä huonosti (3) Hyvin (4,5) KAIKKI VASTAJAT: 531 2,72 50 % 27 % 23 % TAUSTATAHO: Tutkimuslaitos, yliopisto tai korkeakoulu 190 2,54 54 % 31 % 16 % Hallinto 144 2,89 40 % 28 % 31 % Muu tiedon- tai palveluntuottaja tai media 60 2,45 65 % 18 % 17 % Elinkeinoelämä, kansalaisjärjestö tai muu sidosryhmä 52 2,56 58 % 15 % 27 % Sitra 43 2,91 35 % 37 % 28 % Politiikka 22 2,64 64 % 14 % 23 % Rahoittaja 20 2,95 35 % 30 % 35 % ROOLI: Tarjoan tietoa tai asiantuntemusta päätöksentekoon 351 2,66 50 % 28 % 22 % Valmistelen yhteiskunnallisia päätöksiä 169 2,82 28 % 20 % 19 % Suunnittelen tai toteutan tiedon ja päätöksenteon vuorovaikutusprosesseja tai viestintää 149 2,75 46 % 29 % 24 % Kehitän tai johdan tutkimus- ja innovaatiotoimintaa 133 2,62 53 % 23 % 25 % Toimin yhteiskunnallisena päättäjänä 114 2,80 16 % 5 % 9 % Tutkin tiedon käyttöä päätöksenteossa 43 2,79 40 % 37 % 23 % Vuorovaikutuksen toimivuus 3. Tiedontuotannon ja yhteiskunnallisen päätöksenteon yhteistyö ja vuorovaikutus toimii mielestäni Suomessa… Tieto päätöksenteossa -kysely, Sitra 12.9.2017
- 41. Vuorovaikutuksen luonnehdinta Tieto päätöksenteossa -kysely, Sitra 12.9.2017 (Arvioi sanapareja asteikolla 1-5) Tulevai- suutta luotaava (1) Aktiivinen (1) Jännit- teinen (1) Yksisuun- tainen (1) Kapea- alainen (1) Satun- nainen (1) Pienessä piirissä tapahtuva (1) n= Ajankoht. tarpeisiin reagoiva (5) Passiivi- nen (5) Rakentava (5) Keskuste- leva (5) Moni- näkökul- mainen (5) Syste- maattinen (5) Avoin kaikille (5) KAIKKI VASTAAJAT 531 3,86 3,21 2,65 2,56 2,39 2,40 2,12 TAUSTAHO: Tutkimuslaitos, yliopisto tai korkeakoulu 190 3,85 3,35 2,64 2,54 2,27 2,31 1,98 Hallinto 144 3,85 3,03 2,74 2,65 2,51 2,47 2,31 Muu tiedon- tai palveluntuottaja tai media 60 3,95 3,33 2,67 2,45 2,43 2,30 1,97 Elinkeinoelämä, kansalaisjärjestö tai muu sidosryhmä 52 3,96 3,35 2,46 2,40 2,12 2,37 2,10 Sitra 43 3,95 3,00 2,77 2,49 2,63 2,67 2,21 Politiikka 22 3,73 2,82 2,73 3,09 2,77 2,68 2,45 Rahoittaja 20 3,55 3,50 2,20 2,55 2,30 2,30 2,20 ROOLI: Tarjoan tietoa tai asiantuntemusta päätöksentekoon 351 3,87 3,25 2,65 2,50 2,39 2,39 2,10 Suunnittelen tai toteutan tiedon ja päätöksenteon vuorovaikutusprosesseja tai viestintää 149 3,85 3,23 2,74 2,61 2,52 2,44 2,19 Kehitän tai johdan tutkimus- ja innovaatiotoimintaa 133 3,95 3,25 2,71 2,57 2,31 2,30 2,11 Valmistelen yhteiskunnallisia päätöksiä 114 3,82 3,14 2,72 2,67 2,61 2,54 2,35 Tutkin tiedon käyttöä päätöksenteossa 43 3,88 3,12 2,70 2,58 2,14 2,51 1,88 Toimin yhteiskunnallisena päättäjänä 35 3,77 3,00 2,69 2,86 2,40 2,60 2,26 4a. Kumpi seuraavista luonnehdinnoista kuvaa mielestäsi päättäjien ja asiantuntijoiden välistä vuorovaikutusta tämän päivän Suomessa?
- 42. Lähestymistavat monimutkaisiin haasteisiin (1/2) Tieto päätöksenteossa -kysely, Sitra 12.9.2017 KAIKKI VASTAA- JAT Tutkimus- laitos, yliopisto tai korkea- koulu Hallinto Muu tiedon- tai palvelun- tuottaja tai media Elinkeino- elämä, kansalais- järjestö tai muu sidos- ryhmä Sitra Politiikka Rahoittaja n= 531 190 144 60 52 43 22 20 Monilähteisen tiedon koonti Päätösten moniulotteinen vaikutusten arviointi 63 % 61 % 69 % 60 % 71 % 63 % 45 % 45 % Monilähteisen tiedon kokoaminen ja synteesi 52 % 51 % 62 % 50 % 40 % 44 % 55 % 50 % Monialainen dialogi Eri tieteenalojen välinen dialogi 50 % 56 % 47 % 47 % 31 % 56 % 41 % 70 % Akateemisten ja käytännön asiantuntijoiden vuoropuhelu 49 % 54 % 44 % 53 % 37 % 42 % 55 % 70 % Kyseenalaistaminen Vallitsevien oletusten ja käytäntöjen kyseenalaistaminen 47 % 54 % 36 % 52 % 52 % 40 % 59 % 35 % Tieto ymmärrettäväksi ja hyötykäyttöön Tuoreimman tiedon nopea saaminen hyötykäyttöön 36 % 30 % 38 % 42 % 37 % 30 % 50 % 55 % Syvällisen erikoistiedon ymmärrettäväksi tekeminen 40 % 52 % 33 % 40 % 27 % 33 % 32 % 45 % Tietoa käytännöstä Kokeilujen lisääminen 31 % 25 % 28 % 30 % 44 % 37 % 59 % 20 % Osallistava tiedontuotanto ja yhteiskehittely 34 % 28 % 35 % 43 % 40 % 44 % 14 % 40 % Big data ja tekoäly Laajojen data-aineistojen analysointi 31 % 28 % 40 % 23 % 29 % 33 % 23 % 15 % Tekoälyn kehittäminen ja käyttöönotto 24 % 15 % 24 % 23 % 37 % 42 % 27 % 30 % 6a. Mitä seuraavista lähestymis- tavoista pitäisi Suomessa erityisesti vahvistaa etsittäessä ratkaisuja monimutkaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin? (Valitse korkeintaan viisi tärkeintä)
- 43. KAIKKI VASTAAJAT Tarjoan tietoa tai asiantun- temusta päätöksen- tekoon Suunnitte- len tai toteutan tiedon ja päätök- senteon vuorovai- kutuspro- sesseja tai viestintää Kehitän tai johdan tutkimus- ja inno-vaatio- toimintaa Valmistelen yhteis- kunnallisia päätöksiä Toimin yhteiskun- nallisena päättäjänä Tutkin tiedon käyttöä päätöksen- teossa n= 531 351 149 133 114 43 35 Monilähteisen tiedon koonti Päätösten moniulotteinen vaikutusten arviointi 63 % 64 % 61 % 59 % 70 % 57 % 84 % Monilähteisen tiedon kokoaminen ja synteesi 52 % 53 % 57 % 47 % 55 % 46 % 56 % Monialainen dialogi Eri tieteenalojen välinen dialogi 50 % 52 % 49 % 53 % 49 % 40 % 44 % Akateemisten ja käytännön asiantuntijoiden vuoropuhelu 49 % 48 % 46 % 48 % 44 % 54 % 47 % Kyseenalaistaminen Vallitsevien oletusten ja käytäntöjen kyseenalaistaminen 47 % 47 % 50 % 49 % 41 % 54 % 56 % Tieto ymmärrettäväksi ja hyötykäyttöön Tuoreimman tiedon nopea saaminen hyötykäyttöön 36 % 35 % 34 % 29 % 35 % 37 % 28 % Syvällisen erikoistiedon ymmärrettäväksi tekeminen 40 % 40 % 38 % 39 % 33 % 31 % 44 % Tietoa käytännöstä Kokeilujen lisääminen 31 % 30 % 34 % 30 % 26 % 46 % 28 % Osallistava tiedontuotanto ja yhteiskehittely 34 % 36 % 36 % 40 % 31 % 20 % 33 % Big data ja tekoäly Laajojen data-aineistojen analysointi 31 % 32 % 30 % 37 % 35 % 17 % 14 % Tekoälyn kehittäminen ja käyttöönotto 24 % 22 % 29 % 29 % 22 % 23 % 14 % Lähestymistavat monimutkaisiin haasteisiin (2/2) Tieto päätöksenteossa -kysely, Sitra 12.9.2017 6b. Mitä seuraavista lähestymis- tavoista pitäisi Suomessa erityisesti vahvistaa etsittäessä ratkaisuja monimutkaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin? (Valitse korkeintaan viisi tärkeintä)
- 44. n= Tutkimus- tieto Enna- kointi- tieto Kokei- luista saatu tieto Synteesi- tieto Tilastot ja indikaat- torit Laajat mieli- pidetie- dustelut Akatee- minen asian- tuntijuus Kokemus- asian- tuntijuus Muu asian- tuntijuus KAIKKI VASTAAJAT 351 72 % 47 % 45 % 41 % 25 % 5 % 34 % 28 % 5 % TAUSTATAHO: Tutkimuslaitos, yliopisto tai korkeakoulu 190 85 % 37 % 39 % 36 % 24 % 4 % 50 % 18 % 4 % Hallinto 144 67 % 57 % 42 % 49 % 29 % 6 % 22 % 30 % 6 % Muu tiedon- tai palveluntuottaja tai media 60 60 % 48 % 52 % 45 % 25 % 2 % 30 % 37 % 10 % Elinkeinoelämä, kansalaisjärjestö tai muu sidosryhmä 52 60 % 52 % 50 % 31 % 19 % 6 % 23 % 37 % 10 % Sitra 43 60 % 56 % 58 % 42 % 19 % 5 % 19 % 51 % 2 % Politiikka 22 68 % 41 % 50 % 45 % 41 % 5 % 36 % 18 % 5 % Rahoittaja 20 90 % 40 % 55 % 35 % 25 % 0 % 35 % 30 % 0 % ROOLI: Tarjoan tietoa tai asiantuntemusta päätöksentekoon 351 74 % 45 % 44 % 43 % 26 % 5 % 34 % 26 % 5 % Valmistelen yhteiskunnallisia päätöksiä 169 70 % 59 % 40 % 46 % 29 % 8 % 30 % 26 % 4 % Suunnittelen tai toteutan tiedon ja päätöksenteon vuorovaikutusprosesseja tai viestintää 149 66 % 50 % 51 % 48 % 19 % 3 % 34 % 32 % 5 % Kehitän tai johdan tutkimus- ja innovaatiotoimintaa 133 73 % 46 % 44 % 39 % 29 % 4 % 39 % 26 % 6 % Toimin yhteiskunnallisena päättäjänä 114 66 % 46 % 43 % 31 % 23 % 3 % 34 % 43 % 3 % Tutkin tiedon käyttöä päätöksenteossa 43 77 % 40 % 44 % 42 % 9 % 2 % 37 % 21 % 9 % Tiedon ja asiantuntijuuden lisääminen 7. Millaisten tiedon- ja asiantuntijuuden muotojen käyttöä yhteiskunnallisessa päätöksen- teossa pitäisi Suomessa mielestäsi lisätä? (Valitse korkeintaan kolme tärkeintä) Tieto päätöksenteossa -kysely, Sitra 12.9.2017
- 45. (1= täysin eri mieltä, 2= jokseenkin eri mieltä, 3= ei samaa eikä eri mieltä, 4= jokseenkin samaa mieltä, 5= täysin samaa mieltä) n= Keski- arvo Eri mieltä (1,2) Ei samaa eikä eri mieltä (3) Samaa mieltä (4,5) KAIKKI VASTAAJAT 531 2,70 48 % 26 % 26 % TAUSTATAHO: Tutkimuslaitos, yliopisto tai korkeakoulu 190 2,59 54 % 22 % 24 % Hallinto 144 2,96 42 % 19 % 40 % Muu tiedon- tai palveluntuottaja 60 2,48 53 % 27 % 20 % Elinkeinoelämä, kansalaisjärjestö tai muu sidosryhmä 52 2,42 65 % 17 % 17 % Sitra 43 2,56 53 % 28 % 19 % Politiikka 22 2,73 55 % 9 % 36 % Rahoittaja 20 3,05 40 % 15 % 45 % ROOLI: Tarjoan tietoa tai asiantuntemusta päätöksentekoon 351 2,60 55 % 20 % 25 % Suunnittelen tai toteutan tiedon ja päätöksenteon vuorovaikutusprosesseja tai viestintää 149 2,73 52 % 17 % 31 % Kehitän tai johdan tutkimus- ja innovaatiotoimintaa 133 2,59 53 % 25 % 23 % Valmistelen yhteiskunnallisia päätöksiä 114 2,84 46 % 18 % 35 % Tutkin tiedon käyttöä päätöksenteossa 43 2,84 42 % 21 % 37 % Toimin yhteiskunnallisena päättäjänä 35 2,77 43 % 26 % 31 % Vuorovaikutuksen määrätietoinen kehittäminen 8. Mitä mieltä olet väittämästä ”Suomessa kehitetään määrätietoisesti uusia tapoja parantaa tiedon ja yhteiskunnallisen päätöksenteon vuorovaikutusta erityisesti monimutkaisissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä”? Tieto päätöksenteossa -kysely, Sitra 12.9.2017
- 46. n= Ei En osaa sanoa Kyllä KAIKKI VASTAAJAT 531 2 % 16 % 81 % TAUSTATAHO: Tutkimuslaitos, yliopisto tai korkeakoulu 190 2 % 16 % 82 % Hallinto 144 5 % 15 % 80 % Muu tiedon- tai palveluntuottaja tai media 60 0 % 18 % 82 % Elinkeinoelämä, kansalaisjärjestö tai muu sidosryhmä 52 2 % 0 % 98 % Sitra 43 2 % 33 % 65 % Politiikka 22 0 % 23 % 77 % Rahoittaja 20 0 % 20 % 80 % ROOLI: Tarjoan tietoa tai asiantuntemusta päätöksentekoon 351 2 % 16 % 81 % Suunnittelen tai toteutan tiedon ja päätöksenteon vuorovaikutusprosesseja tai viestintää 149 2 % 17 % 81 % Kehitän tai johdan tutkimus- ja innovaatiotoimintaa 133 3 % 14 % 83 % Valmistelen yhteiskunnallisia päätöksiä 114 3 % 18 % 79 % Tutkin tiedon käyttöä päätöksenteossa 43 2 % 23 % 74 % Toimin yhteiskunnallisena päättäjänä 35 0 % 14 % 86 % Kohtaamispaikkojen tarve kehittäjille 9. Onko Suomessa tarvetta säännöl- listen kohtaamisten ja kokemusten vaihdon lisäämiselle tiedon ja yhteiskunnallisen päätöksenteon vuorovaikutuskäytäntöjen kehittä- misestä kiinnostuneiden kesken? Tieto päätöksenteossa -kysely, Sitra 12.9.2017
- 47. n= Yhteiskun- nallisia päätöksiä valmiste- levan hallinnon Poliittisten päättäjien Tiedon tuottaja- organi- saatioiden Tutkimus- ja innovaatio- politiikan toimijoiden Tiedon tuotantoa rahoittavien organi- saatioiden Tiedon välittäjä- tahojen ja muiden palvelun- tuottajien KAIKKI VASTAAJAT 531 83 % 53 % 49 % 39 % 24 % 19 % TAUSTATAHO: Tutkimuslaitos, yliopisto tai korkeakoulu 190 84 % 49 % 54 % 39 % 26 % 16 % Hallinto 144 85 % 58 % 54 % 37 % 23 % 20 % Muu tiedon- tai palveluntuottaja tai media 60 82 % 52 % 35 % 35 % 28 % 30 % Elinkeinoelämä, kansalaisjärjestö tai muu sidosryhmä 52 81 % 47 % 42 % 35 % 13 % 23 % Sitra 43 93 % 63 % 35 % 53 % 23 % 14 % Politiikka 22 59 % 66 % 55 % 32 % 14 % 5 % Rahoittaja 20 75 % 60 % 55 % 45 % 30 % 30 % ROOLIT: Tarjoan tietoa tai asiantuntemusta päätöksentekoon 351 83 % 52 % 50 % 39 % 26 % 18 % Suunnittelen tai toteutan tiedon ja päätöksenteon vuorovaikutusprosesseja tai viestintää 149 85 % 48 % 50 % 35 % 26 % 26 % Kehitän tai johdan tutkimus- ja innovaatiotoimintaa 133 87 % 47 % 59 % 45 % 20 % 20 % Valmistelen yhteiskunnallisia päätöksiä 114 80 % 58 % 54 % 35 % 20 % 20 % Tutkin tiedon käyttöä päätöksenteossa 43 91 % 49 % 47 % 49 % 28 % 19 % Toimin yhteiskunnallisena päättäjänä 35 83 % 66 % 54 % 34 % 14 % 9 % Kenen pitäisi olla aloitteellinen? 10a. Kenen pitäisi ensisijaisesti olla aloitteellinen tiedon ja yhteiskunnallisen päätöksenteon välisten vuorovaikutuskäytäntöjen kehittämisestä? (Valitse korkeintaan kolme mielestäsi keskeisintä tahoa) Tieto päätöksenteossa -kysely, Sitra 12.9.2017
- 48. n= Tiedonjapäätöksenteon vuorovaikutuskäytäntöjen kehittämistarveonhyvin tunnistettu Tiedonjapäätöksenteon vuorovaikutuskäytännöt nähdäänorganisaatiossam-me tärkeänäosaamisen kehittämisalueena Henkilöstöonhyvin motivoitunutkehittämäänja kokeilemaanuusiatiedonja päätöksenteonvuorovaiku- tuskäytäntöjä Organisaatiossammeon runsaastiuusienvuoro- vaikutuskäytäntöjensovel- tamisenjakehittämisen edellyttämääosaamista Käytämmeomankehittämistyön sijaanaktiivisestiulkoistettuja palveluita Tiedonjapäätöksenteon vuorovaikutukseensuunnataan riittävästiorganisaation resursseja Tiedonjapäätöksenteon vuorovaikutukseenonsaatavilla riittävästirahoitusta KAIKKI VASTAAJAT 531 65 % 50 % 35 % 27 % 12 % 11 % 8 % TAUSTATAHO: Tutkimuslaitos, yliopisto tai korkeakoulu 190 58 % 46 % 33 % 30 % 8 % 9 % 7 % Hallinto 144 70 % 47 % 30 % 15 % 18 % 7 % 4 % Muu tiedon- tai palveluntuottaja tai media 60 73 % 52 % 47 % 32 % 10 % 20 % 5 % Elinkeinoelämä, kansalaisjärjestö tai muu sidosryhmä 52 71 % 69 % 35 % 35 % 13 % 19 % 6 % Sitra 43 60 % 53 % 44 % 49 % 16 % 9 % 19 % Rahoittaja 22 90 % 65 % 55 % 10 % 15 % 10 % 20 % Politiikka 20 45 % 41 % 27 % 14 % 9 % 14 % 23 % ROOLI: Tarjoan tietoa tai asiantuntemusta päätöksentekoon 351 64 % 50 % 34 % 28 % 12 % 11 % 7 % Suunnittelen tai toteutan tiedon ja päätöksenteon vuorovaikutusprosesseja tai viestintää 149 74 % 59 % 42 % 28 % 13 % 15 % 7 % Kehitän tai johdan tutkimus- ja innovaatiotoimintaa 133 64 % 56 % 40 % 38 % 11 % 10 % 8 % Valmistelen yhteiskunnallisia päätöksiä 114 71 % 49 % 34 % 16 % 17 % 10 % 9 % Tutkin tiedon käyttöä päätöksenteossa 43 70 % 51 % 30 % 40 % 7 % 5 % 12 % Toimin yhteiskunnallisena päättäjänä 35 66 % 49 % 26 % 14 % 14 % 17 % 6 % Kehittämisen tilanne omassa organisaatiossa 11. Seuraavassa on esitetty joukko tiedon ja päätöksenteon vuorovaikutukseen sekä sen kehittämiseen liittyviä väitteitä. Mitkä niistä kuvaavat hyvin tilannetta omassa organisaatiossasi? (Valitse sopivat vaihtoehdot) Tieto päätöksenteossa -kysely, Sitra 12.9.2017
- 49. n= Keskustelenaiheestaoman organisaationisisällä Vaihdankokemuksiamuiden organisaatioidenkollegojen kanssa Osallistunaihealuetta käsitteleviinseminaareihintai työpajoihin Perehdynmuidentoimijoiden hyviinkäytäntöihin Perehdyntiedonja päätöksenteonvuorovaikutusta käsitteleviinjulkaisuihinja kirjoituksiin Olenjäsenenäaihealueeseen keskittyvissäkotimaisissatai kansainvälisissäverkostoissa Eijuurimitenkään KAIKKI VASTAAJAT 531 61 % 58 % 47 % 44 % 43 % 40 % 6 % TAUSTATAHO: Tutkimuslaitos, yliopisto tai korkeakoulu 190 57 % 51 % 48 % 38 % 42 % 46 % 6 % Hallinto 144 65 % 62 % 47 % 45 % 39 % 38 % 4 % Muu tiedon- tai palveluntuottaja tai media 60 53 % 55 % 48 % 53 % 48 % 38 % 10 % Elinkeinoelämä, kansalaisjärjestö tai muu sidosryhmä 52 71 % 67 % 58 % 44 % 46 % 40 % 6 % Sitra 43 58 % 65 % 42 % 49 % 33 % 28 % 5 % Politiikka 20 68 % 68 % 32 % 41 % 59 % 18 % 5 % Rahoittaja 20 55 % 60 % 35 % 55 % 65 % 35 % 5 % ROOLI: Tarjoan tietoa tai asiantuntemusta päätöksentekoon 351 62 % 58 % 49 % 46 % 43 % 41 % 5 % Suunnittelen tai toteutan tiedon ja päätöksenteon vuorovaikutusprosesseja tai viestintää 149 65 % 63 % 46 % 54 % 47 % 33 % 6 % Kehitän tai johdan tutkimus- ja innovaatiotoimintaa 133 64 % 61 % 59 % 46 % 40 % 47 % 6 % Valmistelen yhteiskunnallisia päätöksiä 114 69 % 64 % 43 % 42 % 39 % 38 % 5 % Tutkin tiedon käyttöä päätöksenteossa 43 51 % 65 % 51 % 40 % 72 % 67 % 0 % Toimin yhteiskunnallisena päättäjänä 35 51 % 63 % 34 % 37 % 51 % 46 % 3 % Miten itse kehität osaamistasi? 12. Miten kehität tapojasi edistää tiedon ja yhteiskunnallisen päätöksenteon välistä vuorovaikutusta? (Valitse parhaiten toimintaasi kuvaavat vaihtoehdot, yksi tai useampi) Tieto päätöksenteossa -kysely, Sitra 12.9.2017
- 50. Jos voisit muuttaa yhden asian… Tieto päätöksenteossa -kysely, Sitra 12.9.2017 KAIKKI VASTAA- JAT Tutkimus Hallinto Muu tiedon- tai palvelun- tuotanto tai media Elinkeino- elämä, kansalais- järjestö tai muu sidos- ryhmä Sitra Politiikka Rahoittaja n= 531 190 144 60 52 43 22 20 TIETO JA ASIANTUNTIJUUS YHTEENSÄ 31 % 29 % 35 % 39 % 29 % 33 % 27 % 16 % Monipuoliset tiedon muodot ja laaja-alainen näkökulma tietoon 19 % 16 % 22 % 22 % 25 % 23 % 18 % 5 % Tieto nopeasti ja ymmärrettävästi hyötykäyttöön 13 % 13 % 13 % 17 % 4 % 10 % 9 % 11 % PÄÄTÖKSENTEKO JA SEN VALMISTELU YHTEENSÄ 31 % 29 % 34 % 33 % 38 % 25 % 36 % 26 % Päättäjien tiedonkäyttö ja tietoperusta 16 % 17 % 16 % 15 % 25 % 10 % 23 % 11 % Valmisteluprosessien parantaminen 14 % 12 % 18 % 19 % 13 % 15 % 14 % 16 % VUOROVAIKUTUS YHTEENSÄ 27 % 38 % 29 % 26 % 33 % 40 % 36 % 53 % Asenteet ja ilmapiiri 14 % 17 % 10 % 7 % 4 % 10 % 18 % 42 % Vuorovaikutuksen kehittäminen 13 % 16 % 11 % 6 % 8 % 23 % 9 % 11 % OSAAMINEN JA JOHTAMINEN YHTEENSÄ 8 % 4 % 7 % 13 % 21 % 8 % 9 % 0 % 13. Jos voisit muuttaa tiedon ja päätöksenteon kehittämiseksi yhden asian yhteiskunnassamme, mikä se olisi? (Avoin, pakollinen kysymys)