Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 2009

3/2009

Työmarkkinailmasto 2009

Huhtikuu 2009 Lisätiedot: Tilaukset:
Harri Järvinen SAK
harri.jarvinen@sak.fi puh. 020 774 000
puh. 020 774 0106
SAK, PL 157
00531, Helsinki

SAK – Työmarkkinailmasto 2009 1

Työmarkkinailmasto 2009 ......................................................................... 3

Järjestäytymistä pidetään entistä tarpeellisempana .............................. 3
Palkka- ja työsuhdeturva tärkein jäsenyysperuste .................................. 4

Suhtautuminen seuraavaan sopimuskierrokseen .................................. 5
Palkankorotuksiin ja verohelpotuksiin kohdentuu aiempaa vähemmän
vaatimuksia.............................................................................................. 5
Sopimuskierroksen muodosta ei yksimielisyyttä ..................................... 7

Usko työehtosopimusten tarpeellisuuteen edelleen vahva ................... 8

Suhtautuminen paikalliseen sopimiseen ............................................... 12
Paikallisen sopimisen laajentamiseen suhtaudutaan aiempaa
varauksellisemmin ................................................................................. 12

Suhtautuminen yritysten vastuullisuuteen ............................................ 15
Epäuskoa palkitsemisen oikeudenmukaisuuteen .................................. 15

Näkemykset ay-liikkeen vaikutusvallasta .............................................. 17
Aiempaa useampi lisäisi ammattiyhdistysliikkeen vaikutusvaltaa
yhteiskunnassa ...................................................................................... 17

Suhtautuminen etujärjestöihin ............................................................... 18
SAK:n työtä arvostetaan kaikkein eniten ............................................... 18
Enemmistö kaikissa väestöryhmissä arvostaa SAK:n työtä .................. 18
SAK:laiset arvostavat keskusjärjestöään............................................... 19
Enemmistöltä SAK:lle hyvä yleisarvosana ............................................ 23
SAK on onnistunut parhaiten jäsentensä ansiotason turvaamisessa sekä
työajoista ja lomista sopimisessa .......................................................... 26
Aiempaa useampi on tyytyväinen jäsenten kuuntelemiseen ................. 26

Liitekuvat: ................................................................................................... 28

2 SAK –·Työmarkkinailmasto 2009


TYÖMARKKINAILMASTO 2009
TNS Gallup Oy on tutkinut mielipiteitä työelämästä ja työmarkkinoista
SAK:n toimeksiannosta. Tutkimuksella selvitettiin ammattiliittoihin järjestäy-
tymisen tarpeellisuutta, suhtautumista paikalliseen sopimiseen ja näkemyk-
siä työelämästä ja työmarkkinoiden etujärjestöistä.

Tutkimusaineisto kerättiin henkilökohtaisina haastatteluina maalis-
huhtikuussa 2009. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1092. Vastaajat edustavat
maamme 15 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Tulosten luottamusväli on keskimäärin + 3 %-yksikköä suuntaansa.

Järjestäytymistä pidetään entistä
tarpeellisempana
Valtaosa suomalaisista (89 %) kokee, että nykyaikana on vähintäänkin
melko tarpeellista järjestäytyä ammatillisesti. Mielipide-eroja aiheuttaa lä-
hinnä se, onko asia erittäin vai ainoastaan melko tarpeellista. Suomalaisista
puolet (49 %) arvioi järjestäytymisen erittäin tarpeelliseksi ja kaksi viidestä
(40 %) melko tarpeelliseksi.

Mielipiteet ovat muuttuneet vuodesta 2008 siten, että järjestäytymistä erit-
täin tarpeellisena pitävien osuus on lisääntynyt aiemmasta.

SAK:n jäsenet poikkeavat muiden keskusjärjestöjen jäsenistä siinä, että
heistä selvä enemmistö kokee järjestäytymisen erittäin tarpeelliseksi.
SAK:n jäsenten keskuudesta ei juuri löydy sellaisia, jotka arvioisivat järjes-
täytymisen tarpeettomaksi.

Puoluekannan mukaan erot ilmenevät lähinnä aste-eroina. Valtaosa kaikki-
en puolueiden kannattajista arvostaa ammatillista järjestäytymistä. Keskus-
tan, Kokoomuksen ja vihreiden kannattajat kokevat järjestäytymisen tar-
peelliseksi, mutta eivät kuitenkaan yhtä tarpeelliseksi kuin vasemmis-
topuolueiden ja perussuomalaisten kannattajat.

Kokoomuksen, vihreiden ja perussuomalaisten kannattajien usko järjestäy-
tymisen tarpeellisuuteen on lisääntynyt selvästi viimeksi kuluneen vuoden
aikana.

Kaikki ikäluokat kokevat järjestäytymisen olevan tarpeellista. Eläkeikää lä-
hestyvät (50–64-vuotiaat) kokevat järjestäytymisen keskimäärää tarpeelli-
semmaksi asiaksi. Nuoret näkevät järjestäytymisen vähemmän tarpeelli-
seksi kuin varttuneemmat ikäluokat.

Iän mukaisista muutoksista voi todeta, että nuorimpien ikäluokkien, 15–24-
ja 25–34-vuotiaiden, usko järjestäytymiseen on voimistunut viimeksi kulu-
neen vuoden aikana. Nuorten aikuisten, 25–34-vuotiaiden keskuudessa,


usko järjestäytymiseen on lisääntynyt johdonmukaisesti vuodesta 2007 läh-
tien. Merkillepantavaa tuloksissa on lisäksi se, että järjestäytymistä aiheelli-
sena pitävät kaikki väestöryhmät yhteiskunnassa olipa sitten kysymys työn-
tekijästä tai yrittäjästä.

Työmarkkinailmapiiri 2009
Kuvio 5t. KUINKA TARPEELLISTA TAI TARPEETONTA NYKY-
AIKANA ON, ETTÄ PALKANSAAJAT JÄRJESTÄYTY-
VÄT AMMATILLISESTI (%).

ERITTÄIN MELKO EI MELKO ERITTÄIN
TARPEEL- TARPEEL- OSAA TARPEE- TARPEE-
LISTA LISTA SANOA TONTA TONTA

4/2009 49 40 2 7 2
4/2008 43 46 1 8 1
4/2007 44 43 1 11 1
4/2006 46 44 2 7 2
3/2005 49 43 0 6 2
9/2004 46 43 2 7 2

0 25 50 75 100

TNS Gallup Oy 2009 / PGraphics

Palkka- ja työsuhdeturva tärkein jäsenyysperuste
Tutkimuksessa palkansaajakeskusjärjestöjen nykyisiltä, entisiltä ja tulevilta
jäseniltä tiedusteltiin, mikä on tärkein syy kuulua ammattiliittoon. Kaksi teki-
jää nousee ylitse muiden. Nämä ovat palkka- ja työsuhdeturva sekä ansio-
sidonnainen työttömyysturva. Palkka- ja työsuhdeturva on kuitenkin tärkeis-
tä kaikkein tärkein jäsenyysperuste.

Tulokset eivät ole kovin suuresti muuttuneet viime vuodesta. Ansiosidon-
nainen työttömyysturva on jonkin verran pienemmälle osalle tärkein syy
kuulua ammattiliittoon. Vastaavasti pientä kasvua näkyy sellaisissa asiois-
sa, jotka sivuavat työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia ja turvaa työpai-
koilla ja työelämässä.

Eri ammattiryhmien väliset erot ovat asiallisesti ottaen vähäisiä. Kaikissa
ammattiryhmissä tärkeimmäksi jäsenyysperusteeksi nähdään palkka- ja
työsuhdeturva. SAK:n ja STTK:n jäsenten keskuudessa ylivertaisesti tär-
kein jäsenyysperuste on palkka- ja työsuhdeturva. AKAVAn jäsenten kes-
kuudessa ansiosidonnainen työttömyysturva on melko monelle tärkein jä-
senyysperuste.


Kuvio 4. MIKÄ ON TÄRKEIN SYY KUULUA AMMATTILIITTOON (on jäsen, ollut ai-
emmin tai aikoo tulevaisuudessa olla, %).

Palkka- ja työsuhdeturva 51
Ansiosidonnainen työttömyysturva 22
Ammattiliiton jäsenyys antaa yleis. ottaen turvallisuutta elämään 10
Ammattiliiton tarjoamat jäsenpalvelut 3
Ammattiliiton kautta jäsenet voivat vaikuttaa työpaikan asioihin 3
Suuren jäsenistön ansiosta liitto voi ajaa tehokkaammin jäs. etuja 3

Jäsenyys ammattiliitossa on työntekijän velvollisuus 2
Halu olla tukemassa ay-liikkeen tavoitteita yhteiskunnassa 2
Jos ei liity niin työkaverit painostavat 1
Liiton jäsenilleen jakama informaatio työmarkkina- ym. asioista 1
Oman ammatillisen identiteetin kehittäminen järjestäytymällä 1
Perinne ja maan tapa Suomessa 1
Jokin muu syy 1
Useimmat muutkin työntekijät kuuluvat ammattiliittoon 0

Oman ammattiliiton jäsenet ovat yleensä samanhenkistä joukkoa 0
Ammattiliiton jäsenedut, mm. osto- ja vakuutusedut 0
Ei osaa sanoa 0

0 20 40 60


Suhtautuminen seuraavaan
sopimuskierrokseen
Palkankorotuksiin ja verohelpotuksiin kohdentuu
aiempaa vähemmän vaatimuksia
Vastaajilta kysyttiin käsityksiä siitä, mitkä asiat ovat todella tärkeitä asetet-
taessa tavoitteita seuraavalle työmarkkinaratkaisulle. Tavoitelistan kärjessä
on työllisyyden parantaminen (63 %). Tämän jälkeen esille nousevat pal-
kansaajien sosiaaliturvasta huolehtiminen (55 %) ja määräaikaisten työsuh-
teiden vähentäminen (36 %). Palkankorotukset ja palkkaukseen liittyvät
etuudet ovat tavoitelistalla kuudennella sijalla.

Selvästi vähiten odotuksia ladataan luottamushenkilöiden aseman paran-
tamiseen, etätyön pelisääntöjen kehittämiseen ja tulospalkkauksen peli-
sääntöjen sopimiseen.

Käsitykset seuraavan työmarkkinaratkaisun tavoitteista ovat muuttuneet
vuodesta 2007. Aiempaa enemmän odotuksia kohdentuu oikeastaan vain
työllisyyden parantamiseen ja hintojen nousun hillitsemiseen. Palkankoro-
tuksiin ja verohelpotuksiin kohdentuu selvästi vähemmän vaatimuksia kuin
vuonna 2007. Myös monien muiden tavoitteiden painoarvo on vähentynyt.

SAK:n jäsenistä keskimäärää suurempi osa pitää palkankorotuksia todella
tärkeänä tavoitteena seuraavalla työmarkkinakierroksella. Palkankorotusten
suuruuteen kohdentuu jokaisen kolmen keskusjärjestön jäsenten keskuu-
dessa nyt vähemmän odotuksia kuin vuoden 2007 työmarkkinaratkaisun
alla.


Taulukko 1. Palkankorotukset ja palkkaukseen liittyvät etuudet todella tär-
keänä tavoitteena palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenten keskuudessa
2007 ja 2009 (%).

2007 2009
% %
• Kaikki.......................................................... 45 31
• SAK ............................................................ 60 37
• STTK .......................................................... 56 33
• AKAVA ....................................................... 46 27

Kuvio 9t. MITÄ ASIOITA PITÄÄ TODELLA TÄRKEINÄ ASETETTAESSA TAVOITTEITA
SEURAAVALLE TYÖMARKKINARATKAISULLE (%).

63
Työllisyyden parantaminen 58

55
Palkansaajien sosiaaliturvasta huolehtiminen (esim. ...) 53

36
Määräaikaisten työsuhteiden vähentäminen 44

34
Inflaation eli hintojen nousun hillitseminen 27

33
Palkansaajien turvan (muutosturva) parantaminen irtisanomistilant. 29

31
Palkankorotukset ja muiden palkkauks. liitt. etuuksien parantaminen 45

28
Työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyvät parannukset 32

26
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen 34

24
Työaikojen joustavuuden lisääminen 27

22
Verohelpotukset 36

21
Ammatillisen osaamisen kehittäminen 23
04/2009
15 04/2007
Vuokratyöntekijöiden aseman parantaminen 21

11
Tulospalkkauksen yleisistä periaatteista sopiminen 13

9
Etätyön pelisääntöjen kehittäminen 12

6
Luottamushenkilöiden aseman parantaminen 14

0
Ei mitään edellisistä 1

1
Ei osaa sanoa 1

0 20 40 60 80



Sopimuskierroksen muodosta ei yksimielisyyttä
Tutkimuksessa vastaajat ottivat kantaa siihen, miltä pohjalta seuraavissa
tuloneuvotteluissa olisi parasta lähteä sopimaan palkoista ja työsuhteen
ehdoista. Kysymys vastausvaihtoehtoineen kuului seuraavasti.

”Mikä seuraavista on paras lähtökohta kun seuraavissa tuloneuvotteluissa
tehdään ratkaisuja palkoista ja työsuhteen ehdoista?”
1) Raamittava kokonaisratkaisu, jossa työmarkkinakeskusjärjestöt ja val-
tio tekevät pohjaratkaisun palkoista ja muista työelämän kysymyksistä
2) Liittokohtainen ratkaisu, jossa yksittäiset ammattiliitot ja työnantajajär-
jestöt sopivat keskenään palkoista ja työsuhteen ehdoista
3) Työpaikka- tai yrityskohtainen ratkaisu, jossa työpaikkatasolla sovi-
taan palkoista ja työsuhteen ehdoista

Suomalaisista lähes kaksi viidestä (38 %) ilmoittaa kannattavansa liittokoh-
taista ratkaisua seuraavalla työmarkkinakierroksella. Vajaa kolmannes (32
%) pitää parhaana raamittavaa kokonaisratkaisua, jossa työmarkkinakes-
kusjärjestöt ja valtio tekevät pohjaratkaisun palkoista ja muista työelämän
kysymyksistä. Työpaikka- tai yrityskohtaista ratkaisua kannattaa reilu vii-
dennes (22 %) väestöstä.

Liittokohtaisen ratkaisun suosio on keskimäärää suurempaa etenkin SAK:n
jäsenten keskuudessa (45 %). SAK:n jäsenet eivät juurikaan usko, että
työpaikka- tai yrityskohtainen ratkaisu tuottaisi heidän kannaltaan hyviä tu-
loksia. Vain reilu kuudesosa (17 %) SAK:n jäsenistä pitää yritystasoista so-
pimista parhaana lähtökohtana sopia palkoista ja työsuhteen ehdoista.
Työpaikka- ja yrityskohtaisen ratkaisun suosio on suurinta yrittäjien kes-
kuudessa, mutta heistäkin vain kaksi viidestä pitää sitä parhaana lähtökoh-
taisesti sopia palkoista.

Kuvio 8. MIKÄ ON PARAS LÄHTÖKOHTA KUN SEURAAVISSA TULONEU-
VOTTELUISSA TEHDÄÄN RATKAISUJA PALKOISTA JA TYÖ-
SUHTEEN EHDOISTA (vastausvaihtoehdot lyhennetty, %).

Liittokohtainen ratkaisu, jossa yksittäiset.. 38
Raamittava kokonaisratkaisu, jossa.. 32
Työpaikka- tai yrityskohtainen ratkaisu, jossa.. 22
Ei osaa sanoa 8

0 20 40 60



Usko työehtosopimusten tarpeellisuuteen
edelleen vahva
Suomalaiset ovat hyvin yksimielisiä (72 %) siitä, että työntekijät ovat hei-
koilla, jos palkoista ja muista työsuhteen ehdoista sovitaan kokonaisuudes-
saan työpaikoilla. Mielipide on pysynyt kutakuinkin ennallaan.

Enemmistö kaikissa väestöryhmissä on vakuuttunut työntekijöiden heikosta
asemasta, mikäli työehdoista sovittaisiin kokonaan työpaikoilla. Pienet erot
syntyvät asiasta vakuuttuneisuuden asteen perusteella l. siitä keskittyvätkö
vastaukset vaihtoehtoon ’täysin samaa mieltä’ vai ’jokseenkin samaa miel-
tä’. Keskimäärää varmempia mielipiteestään ovat eläkeikää lähestyvät,
työntekijät, eläkeläiset ja SAK:n jäsenet.

Suomalaisista reilu neljännes (27 %) antaisi työnantajille oikeuden palkata
työntekijöitä työsuhteeseen niillä ehdoilla, joilla työntekijät henkilökohtaises-
ti suostuvat töitä tekemään ilman mitään työehtosopimuksia. Enemmän
kuin kaksi kolmesta torjuu ehdotuksen (68 %). Niiden osuus, jotka luovut-
taisivat työnantajalle täysin vapaat kädet, on nyt hieman vähemmän kuin
vuonna 2007.

Yrittäjillä on keskimäärää enemmän (62 %) haluja palkata työntekijöitä niillä
ehdoilla, joilla he suostuvat töitä tekemään ilman mitään työehtosopimuk-
sia. Kuitenkin kaksi viidesosaa (39 %) yrittäjistäkin suhtautuu ajatukseen
kielteisesti.

Suomalaiset tuki työehtosopimiselle nousee esille myös suhtautumisessa
väittämään, jonka mukaan työsuhteen vähimmäisehdoista on sovittava työ-
ehtosopimuksilla, sillä yksittäinen työntekijä ei pysty tasavertaisesti sopi-
maan palkastaan työnantajan kanssa. Suomalaisista enemmän kuin neljä
viidestä (84 %) yhtyy väittämään. Samaa mieltä olevien osuus on pysynyt
kutakuinkin samalla tasolla vuodesta 2000 lähtien.


Kuvio 10-1. "Työntekijät ovat heikoilla jos palkoista ja muista
työsuhteen ehdoista sovitaan kokonaisuudes-
saan työpaikoilla" (%).

TÄYSIN JOKSEEN- EI JOKSEEN- TÄYSIN
SAMAA KIN SAMAA OSAA KIN ERI ERI
MIELTÄ MIELTÄ SANOA MIELTÄ MIELTÄ

4/2009 28 44 4 20 3
4/2007 30 43 1 21 5
4/2006 30 45 2 18 4
9/2004 35 40 2 18 5
9/2003 35 39 1 21 4
2/2003 36 41 3 17 4
2/2002 33 42 3 19 4
4/2001 31 42 2 19 6
8/2000 32 38 3 21 6
3/2000 36 37 3 18 6
9/1999 33 33 5 22 7
1/1999 32 39 4 19 5
9/1998 30 37 2 25 7
3/1998 30 39 6 19 7
2/1997 24 38 6 24 8
9/1996 26 36 6 24 8
3/1996 24 41 5 23 7
9/1995 27 36 6 22 8
2/1995 27 35 6 23 9

0 25 50 75 100



Kuvio 10-2. "Työnantajilla pitäisi olla oikeus palkata työntekijöi-
tä työsuhteeseen niillä ehdoilla (esim. palkat ja irti-
sanomisajat), joilla työntekijät henkilökohtaisesti
suostuvat töitä tekemään ilman mitään työehtoso-
pimuksia" (%).


4/2009 7 20 5 36 32
4/2007 9 22 2 33 35
4/2006 7 22 2 34 35
9/2004 6 22 3 32 37
9/2003 10 27 2 35 27
2/2003 9 22 3 31 35
2/2002 10 23 2 32 34
4/2001 9 29 2 30 30
8/2000 15 25 3 30 28
3/2000 10 25 2 30 32
9/1999 13 25 4 30 29
1/1999 8 28 3 31 29
9/1998 15 24 2 30 28
3/1998 12 23 5 28 32
2/1997 17 26 3 31 23
9/1996 17 27 4 29 23
3/1996 15 25 5 30 26
9/1995 16 26 6 28 24

0 25 50 75 100



Kuvio 10-3. "Työsuhteen vähimmäisehdoista (esim. palkat ja
irtisanomisajat) tulee sopia työehtosopimuksilla,
sillä yksittäinen työntekijä ei pysty tasavertaisesti
sopimaan palkastaan työnantajan kanssa" (%).


4/2009 47 37 4 10 1
4/2007 51 35 1 11 2
4/2006 50 39 2 8 2
9/2003 52 35 1 11 1
2/2003 59 27 2 11 2
2/2002 57 31 2 8 2
4/2001 56 32 2 8 1
8/2000 52 34 2 11 1
3/2000 53 31 2 11 3
9/1999 53 30 4 11 2
1/1999 53 33 2 8 3
9/1998 48 36 2 12 3
3/1998 51 30 5 10 3
2/1997 45 37 2 13 3
9/1996 46 34 4 12 4
3/1996 44 32 5 15 3
9/1995 42 34 7 14 3
2/1995 49 35 5 8 3

0 25 50 75 100



Suhtautuminen paikalliseen sopimiseen
Paikallisen sopimisen laajentamiseen suhtaudutaan
aiempaa varauksellisemmin
Tutkimuksessa vastaajien tuli ottaa kantaa erilaisiin työpaikkatason sopi-
mista koskeviin luonnehdintoihin ja väittämiin. Arvioitavat luonnehdinnat oli-
vat sisällöltään moniaineksisia – aivan kuten asiasta käytävä julkinen kes-
kustelukin, josta kysymysosiot on johdettu.

Valtaosa kansalaisista (83 %) sanoo, että sekä työnantajat että työntekijät
voivat hyötyä paikallisesta sopimisesta, jos sitä osataan oikealla tavalla so-
veltaa. Käsitykset ovat kuitenkin muuttuneet astetta varauksellisempaan
suuntaan vuodesta 2007. Pääviesti on pysynyt ennallaan, mutta kansalai-
set ovat astetta vähemmän vakuuttuneita asiasta.

Valtaosa (75 %) suhtautuu myönteisesti paikallisen sopimisen lisäämiseen,
jos työ- ja virkaehtosopimukset turvaavat etujen minimitason. Päätulos on
säilynyt ennallaan. Epätietoisuus on hieman lisääntynyt vuodesta 2007.

Paikallisen sopimisen lisäämistä kannatetaan (65 %), jos samanaikaisesti
palkansaajia edustavien luottamushenkilöiden asemaa ja toimintamahdolli-
suuksia parannetaan. Kuitenkin aiempaa useampi torjuu ajatuksen paikalli-
sen sopimisen lisäämisestä vaikka samalla luottamushenkilöiden toiminta-
mahdollisuuksia parannettaisiin.

Varsin yksimielisiä (68 %) kansalaiset ovat siitä, että paikallisen sopimisen
laajentaminen nykyisestä helpottaisi maamme yritysten toimintakykyä ja
parantaisi yritysten kilpailukykyä. Kansalaiset eivät näytä olevan asiasta ai-
van yhtä varmoja kuin kaksi vuotta sitten.

Samaan hengenvetoon huomattava osa kansalaisista kuitenkin esittää va-
rauksensa paikallisen sopimisen lisäämiseen. Selvä enemmistö (61 %) il-
moittaa, että paikallisen sopimisen lisäämisen kanssa tulee olla varovainen,
koska se toimii käytännössä vain työnantajan eduksi. Varauksellisuus on
selvästi lisääntynyt keväästä 2007.

Enemmistö (51 %) kansalaisista pelkää sitä, että paikallisen sopimisen laa-
jentaminen johtaisi palkansaajien kannalta huonoon lopputulokseen. Tämä
pelko on yleistynyt vuodesta 2007.

Käytännössä tutkimustuloksista käy ilmi se, että etenkin työntekijät, alem-
mat toimihenkilöt, eläkeikää lähestyvät, SAK:n ja STTK:n jäsenet suhtautu-
vat työpaikkatason sopimisen lisäämiseen keskimäärää varovaisemmin.
Yrittäjien näkemykset edustavat myönteisintä päätä.


Kuvio 10-4. "Paikallista sopimista voisi lisätä nykyisestä jos
työ- tai virkaehtosopimukset turvaavat etujen
minimitason" (%).


4/2009 19 56 7 15 2
4/2007 25 52 3 17 3

0 25 50 75 100


Kuvio 10-5. "Paikallista sopimista voisi lisätä nykyisestä, jotta
työpaikoilla voidaan nopeasti reagoida muutok-
siin" (%).


4/2009 14 53 7 21 4
4/2007 22 51 4 19 4

0 25 50 75 100


Kuvio 10-6. "Paikallista sopimista voisi lisätä nykyisestä jos
samanaikaisesti palkansaajia edustavien luot-
tamushenkilöiden asemaa ja toimintamahdolli-
suuksia parannetaan" (%).


4/2009 12 53 8 23 4
4/2007 22 51 3 20 3

0 25 50 75 100



Kuvio 10-7. "Paikallisen sopimisen lisäämisen kanssa tulee
olla varovainen, koska se toimii käytännössä
vain työnantajan eduksi" (%).


4/2009 18 43 7 28 5
4/2007 20 33 4 36 7

0 25 50 75 100


Kuvio 10-8. "Oikein käytettynä paikallisesta sopimisesta voivat
hyötyä sekä työnantajat että työntekijät" (%).


4/2009 34 49 5 10 2
4/2007 40 43 2 13 2
0 25 50 75 100


Kuvio 10-9. "Paikallisen sopimisen laajentaminen johtaisi pal-
kansaajien kannalta huonoon lopputulokseen" (%).


4/2009 11 40 10 34 6
4/2007 16 29 6 40 9
0 25 50 75 100



Kuvio 10-10. "Paikallisen sopimisen laajentaminen nykyisestä
helpottaisi maamme yritysten toimintamahdolli-
suuksia ja parantaisi yritysten kilpailukykyä" (%).


4/2009 13 55 9 19 3
4/2007 19 54 6 17 5

0 25 50 75 100


Suhtautuminen yritysten vastuullisuuteen
Epäuskoa palkitsemisen oikeudenmukaisuuteen
Enemmistö (61 %) suomalaisista torjuu ajatuksen, että ’yritykset maas-
samme palkitsevat työntekijöitä oikeudenmukaisesti niistä ponnistuksista,
joita he tekevät yritysten kannattavuuden parantamiseksi’. Epäusko oikeu-
denmukaiseen palkitsemiseen on ehkä hieman voimistunut vuoden takai-
sesta.

Työntekijät, alemmat toimihenkilöt ja eläkeikää lähestyvät ovat kriittisimpiä
eri ammattiryhmistä suhtautumisessa yritysten oikeudenmukaisuuteen pal-
kitsemisessa. Suomalaisten yritysten oikeudenmukaisuuteen uskovat voi-
makkaimmin nuoret alle 25-vuotiaat, opiskelijat ja yrittäjät.

Väittämän ’yritykset ajavat nykyisin vain omaa etuaan välittämättä yhteises-
tä hyvästä’ hyväksyy kaksi kolmasosaa (68 %) suomalaisista. Tulos on li-
kimain sama kuin vuosi sitten keväällä.

Enemmistö (59 %) kansalaisista ei usko yritysten tuntevan aitoa vastuuta
työntekijöistään. Vajaa kaksi viidesosaa (38 %) antaa yrityksille tässä asi-
assa tunnustusta. Luottamus yrityksiä kohtaan on tässä asiassa hieman
suurempaa kuin viime vuoden keväänä.


Kuvio 6-2. "Yritykset maassamme palkitsevat työntekijöitä
oikeudenmukaisesti niistä ponnistuksista, joita
he tekevät yritysten kannattavuuden paranta-
miseksi" (%).


04/2009 4 30 4 45 16
04/2008 6 34 2 43 15
04/2006 6 35 3 37 19
03/2005 2 33 2 43 19
09/2004 5 29 6 35 25
09/2003 5 38 4 39 14
04/2001 5 35 6 42 12

0 25 50 75 100


Kuvio 6-3. "Yritykset ajavat nykyisin vain omaa etuaan välit-
tämättä yhteisestä hyvästä" (%).


04/2009 26 42 3 25 5
04/2008 24 43 1 28 4
03/2005 25 49 1 22 3
09/2004 34 38 3 21 4
09/2003 21 46 3 25 5
04/2001 20 46 3 28 3

0 25 50 75 100



Kuvio 6-4. "Yritykset tuntevat aidosti vastuuta työntekijöis-
tään ja heidän työpaikoista" (%).


04/2009 4 34 3 40 19
04/2008 6 31 1 48 14
03/2005 4 28 1 48 20
09/2004 3 28 2 45 22
09/2003 4 36 3 45 12
04/2001 5 41 3 41 9

0 25 50 75 100


Näkemykset ay-liikkeen vaikutusvallasta
Aiempaa useampi lisäisi ammattiyhdistysliikkeen
vaikutusvaltaa yhteiskunnassa
Tutkimuksessa tiedusteltiin, onko ay-liikkeellä tällä hetkellä vaikutusvaltaa
sopivasti vai pitäisikö sitä lisätä tai vähentää. Sama kysymyksenasettelu oli
tutkimuksessa mukana edellisen kerran vuonna 2006.

Enemmistö (53 %) kansalaisista on tyytyväinen ay-liikkeen valtaan. Kol-
mannes (33 %) lisäisi sitä ja vain kymmenesosa (9 %) karsisi. Aiempaa
suurempi osa kansalaisista lisäisi ammattiyhdistysliikkeen vaikutusvaltaa
yhteiskunnassa.

Ay-liikkeen vallan lisääjiä löytyy keskimäärää enemmän työntekijöiden, työt-
tömien, SAK:n jäsenten, SDP:n ja Vasemmistoliiton kannattajien keskuu-
desta. Yrittäjistä kolmannes vähentäisi ay-liikkeen valtaa, mutta enemmistö
on kuitenkin tyytyväinen.

Keskustan kannattajista kolmannes lisäisi ammattiyhdistysliikkeen vaiku-
tusvaltaa. Kokoomuksen kannattajista puolestaan noin neljännes vähentäisi
ammattiyhdistysliikkeen vaikutusvaltaa. Kuitenkin aiempaa suurempi osa
Kokoomuksen kannattajista arvioi ay-liikkeen vaikutusvallan sopivaksi.
Myös Vihreiden kannattajat säilyttäisivät ay-liikkeen vallan nykyisellään.


Työm arkkinailm apiiri 2009
K u vio 7 t. O N K O AY -LIIK K EE LLÄ V A IK U TU S V ALT AA
S O P IV A ST I VA I P IT ÄIS IK Ö SITÄ L IS ÄT Ä
TA I V Ä HE N T ÄÄ (% ).

PITÄ ISI SO P I- EI O SAA PITÄ ISI
LISÄT Ä VAS TI SAN O A VÄH EN T ÄÄ

04 /20 09 33 53 6 9
04 /20 06 26 56 6 12
0 25 50 75 10 0

T N S G allup O y 2 009 / P G raphics

Suhtautuminen etujärjestöihin
SAK:n työtä arvostetaan kaikkein eniten
Enemmistö suomalaisista arvostaa lähes kaikkia etujärjestöjä. Lähes kolme
suomalaista neljästä (68 %) sanoo arvostavansa SAK:n työtä - 18 prosent-
tia arvostaa paljon, 50 prosenttia melko paljon. SAK:n jälkeen arvostukses-
sa kakkosena tulee Suomen Yrittäjät (59 %).

STTK on arvostuslistalla kolmantena (56 %), lähes samalla tasolla kuin
Suomen yrittäjät. AKAVA (53 %) ja MTK (52 %) nauttivat jokseenkin sa-
mantasoista arvostusta. Enemmistön arvostamaa on myös EK:n (51 %)
työ.

Palkansaajien keskusjärjestöjen työtä koskeville arvioille on ollut ominaista
tietty sahausliike. Sen enempää ala- kuin ylämäkikään ei ole jatkunut pit-
kään. Nyt kaikkien keskusjärjestöjen arvostus on hieman alemmalla tasolla
kuin vuosi sitten. Tämä johtuu siitä, nyt aiempaa useampi ei ole kyennyt ot-
tamaan kantaa etujärjestöjen toimintaan.

SAK:ta arvostavien osuus on muuttunut vähiten vuodentakaisesta. Etenkin
Kunnallisen työmarkkinalaitoksen toimintaa arvostavien osuus on vähenty-
nyt tuntuvasti vuoden takaisesta.

Enemmistö kaikissa väestöryhmissä arvostaa SAK:n
työtä
SAK:ta arvostetaan eri väestöryhmien keskuudessa varsin laajalti. Keski-
määrää enemmän SAK saa arvostusta osakseen työntekijöiltä, 50–64-
vuotialta ja yli 64-vuotiailta sekä vasemmistopuolueiden kannattajilta.
SAK:n ja AKAVAn jäsenet arvostavat SAK:n työtä enemmän kuin STTK:n
jäsenet. Yrittäjien keskuudessa näkyvä vähemmistö suhtautuu varaukselli-
sesti SAK:n työhön.


STTK:n työn arvostus on suurta ylempien toimihenkilöiden keskuudessa.
Työntekijät eivät noteeraa STTK:ta kovinkaan korkealle etenkin jos vertai-
lukohtana on SAK. Lähes kaikkien puolueiden kannattajat arvostavat
STTK:ta varsin paljon. Keskustan ja SDP:n kannattajat suhtautuvat järjes-
töön myönteisimmin. Perussuomalaisten keskuudessa on paljon niitä, jotka
eivät noteeraa STTK:n työtä kovinkaan korkealle.

AKAVAn arvostus on korkealla ylempien toimihenkilöiden sekä korkeasti
koulutettujen keskuudessa. Eri puolueiden kannattajista AKAVA saa eniten
pisteitä Keskustalta, Kokoomukselta ja vihreiltä.

SAK:laiset arvostavat keskusjärjestöään
Oheiseen taulukkoon on kerätty palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenten
arviot omastaan ja kahdesta muusta keskusjärjestöstä. Kullakin sarakkeella
kerrotaan kyseisen järjestön jäsenten ilmaisema arvostus riveillä mainituis-
ta keskusjärjestöistä.

Luvut ovat peräisin laskutoimituksesta, jossa ensin laskettiin yhteen myön-
teistä ajattelutapaa kuvaavien vaihtoehtojen prosenttiosuudet. Tämän jäl-
keen tehtiin sama kielteisille mielipiteille ja vähennettiin ne myönteisistä.

Itseisarvoltaan suuri ja etumerkiltään positiivinen luku tarkoittaa siten sitä,
että ko. järjestön jäsenissä on selvästi enemmän myönteisesti kuin kieltei-
sesti ajattelevia, negatiivisella etumerkillä varustetut, itseisarvoltaan vas-
taavankokoiset luvut viittaavat tilanteen olevan päinvastainen. Arviot
”omasta” organisaatiosta on lihavoitu.

Kaikilla kolmella palkansaajien keskusjärjestöllä on paljon enemmän järjes-
töä arvostavia jäseniä kuin ei-arvostavia. SAK:n jäsenten omaan keskusjär-
jestöön kohdistama arvostus on kaikkein vahvinta vaikkakin se on aavis-
tuksen alemmalla tasolla kuin viime keväänä. STTK:n jäsenten arvostus
omaa keskusjärjestöä kohtaan on hieman lisääntynyt. Akavalaisten tyyty-
väisyys omaan keskusjärjestöön on selvästi suurempaa kuin vuosi sitten
keväällä 2008. SAK:n ja AKAVAn jäsenet arvostavat omaa keskusjärjestö-
ään enemmän kuin STTK:n jäsenet.


Kuvio 1. MISSÄ MÄÄRIN ARVOSTAA ERI ETUJÄRJESTÖJEN TYÖTÄ (%).

PAL- MELKO EI OSAA MELKO EI LAIN-
JON PALJON SANOA VÄHÄN KAAN

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö - SAK 18 50 6 23 4
Suomen Yrittäjät ry. 15 44 11 25 6
Toimihenkilökeskusjärjestö - STTK 9 47 12 27 5
AKAVA 10 43 11 29 7
Maa-ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto - MTK 10 42 11 30 7
Elinkeinoelämän keskusliitto - EK 8 43 13 30 7
Kunnallinen työmarkkinalaitos - KT 6 41 15 31 6

0 25 50 75 100



Kuvio 1t1. MISSÄ MÄÄRIN ARVOSTAA ERI ETUJÄRJESTÖJEN
TYÖTÄ (%).

PAL- MELKO EI OSAA MELKO EI LAIN-
JON PALJON SANOA VÄHÄN KAAN

4/2009 18 50 6 23 4
4/2008 19 50 4 23 4
4/2007 16 47 4 29 3
4/2006 14 50 6 26 4
3/2005 17 54 3 25 2
9/2004 15 54 6 22 3
2/2004 17 45 8 26 4
9/2003 13 52 5 26 4
SAK 2/2003 18 48 7 22 4
9/2002 14 48 7 25 6
2/2002 22 52 6 19 1
9/2001 20 50 6 20 3
4/2001 15 56 5 21 3
8/2000 20 42 5 27 5
3/2000 20 45 6 24 5
9/1999 16 41 10 27 6
1/1999 18 43 9 26 4
9/1998 19 42 7 28 5

4/2009 9 47 12 27 5
4/2008 13 46 8 28 5
4/2007 11 40 10 35 4
4/2006 7 51 12 26 5
3/2005 10 46 6 33 6
9/2004 9 42 13 32 4
2/2004 7 38 14 35 5
9/2003 7 44 10 34 5
STTK 2/2003 9 45 13 28 5
9/2002 8 43 14 30 6
2/2002 13 51 9 25 1
9/2001 10 46 12 28 4
4/2001 9 47 12 27 5
8/2000 10 41 10 31 7
3/2000 13 43 10 28 5
9/1999 8 37 17 30 9
1/1999 11 43 14 27 6
9/1998 9 39 11 35 6

4/2009 10 43 11 29 7
4/2008 15 40 8 31 6
4/2007 11 36 9 39 5
4/2006 10 45 11 31 4
3/2005 12 41 6 34 6
9/2004 10 41 13 30 6
2/2004 9 36 13 35 7
9/2003 11 40 11 32 6
AKAVA 2/2003 11 42 12 30 6
9/2002 9 38 13 32 7
2/2002 13 48 11 27 2
9/2001 11 43 11 29 6
4/2001 11 43 11 30 6
8/2000 10 39 11 31 8
3/2000 13 38 11 32 7
9/1999 9 32 16 32 11
1/1999 12 40 15 28 6
9/1998 8 36 12 36 8
0 25 50 75 100



Kuvio 1t2. MISSÄ M ÄÄRIN ARVOSTAA ERI ETUJÄRJESTÖJEN
TYÖTÄ (% ).

PAL- M ELKO EI O SAA M ELKO EI LAIN-
JON PALJON SANOA VÄHÄN KAA N

4/2009 10 42 11 30 7
4/2008 14 42 7 30 7
4/2007 11 43 9 32 6
4/2006 9 40 12 33 6
3/2005 10 40 7 36 7
9/2004 12 36 13 31 7
2/2004 10 36 12 33 9
9/2003 12 38 10 32 7
MTK 2/2003 10 41 13 30 6
9/2002 10 35 13 33 9
2/2002 13 46 9 28 4
9/2001 10 40 11 31 8
4/2001 11 41 10 31 7
8/2000 11 36 11 33 9
3/2000 10 38 10 33 8
9/1999 9 27 16 34 14
1/1999 10 38 15 31 7
9/1998 8 31 12 37 11

4/2009 15 44 11 25 6
4/2008 18 42 8 26 5
4/2007 16 45 9 25 4
4/2006 13 45 11 26 5
3/2005 13 45 5 32 5
9/2004 13 41 13 26 7
2/2004 11 42 13 28 6
9/2003 14 42 11 27 6
SY/SYKL 2/2003 13 42 13 26 6
9/2002 10 39 15 28 7
2/2002 15 47 11 25 3
9/2001 12 44 13 25 5
4/2001 13 43 12 27 5
8/2000 13 41 12 27 7
3/2000 14 42 11 27 7
9/1999 10 34 17 29 10
1/1999 13 40 17 25 4
9/1998 10 35 14 35 5

4/2009 8 43 13 30 7
4/2008 8 45 10 32 5
4/2007 10 42 11 32 5
4/2006 7 41 13 31 9
3/2005 7 42 8 36 7
9/2004 7 39 14 33 8
2/2004 7 36 13 36 7
9/2003 7 41 11 36 6
2/2003 8 43 14 30 6
EK/TT
9/2002 7 38 16 33 7
2/2002 9 50 11 28 3
9/2001 9 44 12 29 7
4/2001 8 46 10 31 4
8/2000 8 39 12 32 9
3/2000 10 41 12 30 7
9/1999 7 31 17 33 12
1/1999 9 39 16 31 5
9/1998 7 39 14 32 8

4/2009 6 41 15 31 6
4/2008 10 44 10 32 5
4/2007 7 38 10 40 6
KT
4/2006 7 38 14 33 7
3/2005 8 40 8 38 5

0 25 50 75 100

TNS G allup O y 2 009 / P Graphics


Taulukko 1. Palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenten järjestöihin kohdistama
arvostus vuosina 2004-2008 (paljon+melko paljon osuudet miinus melko vä-
hän+ei lainkaan osuudet).
SAK STTK AKAVA
• SAK 2003 ...................+53 +49 +32
• SAK 2004 ...................+67 +54 +40
• SAK 2005 ...................+72 +57 +59
• SAK 2006 ...................+55 +38 +34
• SAK 2007 ...................+65 +43 +60
• SAK 2008 ...................+74 +51 +32
• SAK 2009 ...................+71 +41 +61

• STTK 2003 .................+21 +48 +30
• STTK 2004 .................+18 +61 +18
• STTK 2005 .................+22 +67 +44
• STTK 2006 .................+14 +50 +51
• STTK 2007 .................+15 +63 +50
• STTK 2008 .................+23 +53 +23
• STTK 2009 .................+23 +58 +24

• AKAVA 2003 ..............+14 +27 +50
• AKAVA 2004 ................+3 +42 +65
• AKAVA 2005 ................+9 +40 +62
• AKAVA 2006 ..............+13 +22 +64
• AKAVA 2007 .............. -11 +29 +51
• AKAVA 2008 ................+9 +20 +53
• AKAVA 2009 ................+5 +23 +66

Enemmistöltä SAK:lle hyvä yleisarvosana
Tutkimuksessa vastaajat arvioivat SAK:n toimintaa kaikkiaan seitsemässä
eri asiassa. Väestön yleiskuva SAK:sta on myönteinen. Tästä kielii se, että
valtaosa maamme väestöstä antaa SAK:n toiminnasta vähintäänkin melko
hyvän yleisarvosanan (72 %).

Vaikka positiivisten arvosanojen osuus onkin murskaavasti suurempi kuin
negatiivisten (18 %), huomio kiinnittyy kuitenkin siihen, että varauksettoman
hyviä arvosanoja annetaan varsin kitsaasti (6 %). Tämä on toisaalta inhimil-
listä (parantamisen varaa on aina) ja myös muissa vastaavanlaisissa tutki-
muksissa suomalaisille ominaiseksi todettua.

Yleisarvosana on pysynyt kutakuinkin ennallaan verrattuna vuoteen 2006,
jolloin asiaa tutkittiin edellisen kerran.

Kaikki ammattiryhmät antavat SAK:lle hyvän yleisarvosanan. Erot ovat jopa
hämmästyttävän samankaltaisia riippumatta ammattiryhmästä. Myös
ylemmät toimihenkilöt, jotka arvostavat järjestöä keskimäärää vähemmän,
tunnustavat toiminnallisen tehokkuuden ja antavat hyvän yleisarvosanan.


Myös kaikilla palkansaajakeskusjärjestöjen jäsenillä on myönteinen yleis-
käsitys järjestöstä.

SDP:n (85 %) ja Vasemmistoliiton (80 %) yleisarvosana on parempi kuin
muiden suurimpien puolueiden kannattajien antama. Kokoomuksen kannat-
tajista enemmistö (64 %) antaa hyvän yleisarvosanan ja vajaa kolmannes
(31 %) huonon. Keskustan kannattajista 77 % ja Vihreiden kannattajista 74
% antaa SAK:lle tunnustusta.

Kuvio 2. ARVOSANAT SAKlle ERÄISTÄ ASIOISTA (%).

ERITTÄIN MELKO EI OSAA MELKO ERITTÄIN
HYVÄ HYVÄ SANOA HUONO HUONO

Yleisarvosana SAKlle 6 66 10 16 2
Jäsenten ansiotason turvaaminen 9 60 14 15 2
Työajoista ja lomista sopiminen 11 58 15 15 2
Jäsenpalveluetuuksien tarjoaminen 6 52 24 16 2
Jäsenten mielipiteiden huomioon ottam. 5 44 18 29 4
SAKn toiminta työpaikoilla 4 44 25 23 4
Työttömien asioiden ajaminen 5 39 14 33 8

0 25 50 75 100



Kuvio 2t. ARVOSANAT SAKlle ERÄISTÄ ASIOISTA (%).

ERITTÄIN MELKO EI OSAA MELKO ERITTÄIN
HYVÄ HYVÄ SANOA HUONO HUONO

4/2009 6 66 10 16 2
4/2006 5 68 8 16 3
2/2004 4 67 9 18 3
2/2003 5 68 11 14 2
Yleisarvosana SAKlle 2/2002 6 74 7 11 1
4/2001 5 75 6 12 1
3/2000 4 69 9 15 2
1/1999 5 65 12 17 1

4/2009 9 60 14 15 2
4/2006 6 63 11 18 2
2/2004 9 56 13 21 2
Jäsenten ansiotason 2/2003 8 58 12 20 2
turvaaminen 2/2002 10 67 10 13 1
4/2001 9 66 9 16 1
3/2000 10 64 11 12 2
1/1999 11 61 14 14 1

4/2009 11 58 15 15 2
4/2006 9 57 15 17 3
2/2004 12 59 14 14 2
Työajoista ja lomista 2/2003 11 57 14 16 2
sopiminen 2/2002 11 67 12 9 1
4/2001 13 62 10 14 1
3/2000 12 60 14 13 1
1/1999 12 60 17 10 1

4/2009 5 39 14 33 8
4/2006 4 38 14 35 9
2/2004 4 33 14 40 9
Työttömien asioiden 2/2003 2 37 15 32 13
ajaminen 2/2002 3 44 13 33 7
4/2001 3 39 12 36 10
3/2000 2 34 16 35 12
1/1999 2 34 17 39 8

4/2009 5 44 18 29 4
4/2006 4 47 17 28 5
2/2004 4 42 18 32 4
Jäsenten mielipiteiden 2/2003 3 45 17 31 4
huomioon ottaminen 2/2002 3 55 16 23 3
4/2001 4 51 13 29 3
3/2000 3 45 18 31 4
1/1999 3 43 21 30 3

4/2009 6 52 24 16 2
4/2006 6 56 24 12 3
2/2004 9 53 21 15 2
Jäsenpalveluetuuksien
2/2003 8 55 19 15 2
tarjoaminen 2/2002 12 1
9 60 17
4/2001 10 56 18 16 2
3/2000 9 55 20 14 2
1/1999 10 55 24 10 1

4/2009 4 44 25 23 4
4/2006 5 43 26 19 6
2/2004 6 44 26 20 4
SAKn toiminta työ- 2/2003 6 46 22 23 3
paikoilla 2/2002 6 54 19 19 2
4/2001 5 49 21 21 3
3/2000 6 46 22 22 3
1/1999 5 49 25 19 2
0 25 50 75 100



SAK on onnistunut parhaiten jäsentensä ansiotason
turvaamisessa sekä työajoista ja lomista sopimisessa
Enemmistön mielestä SAK on menestynyt hyvin jäsentensä etujen turvaa-
jana. Enemmän kuin kaksi kolmesta (69 %) antaa hyvää palautetta SAK:n
toimille sovittaessa työajoista ja lomista. Samansuuruinen joukko (69 %)
arvioi SAK:n turvanneen hyvin jäsentensä ansiotason.

Vaikka yleisarvosana on säilynyt ennallaan, on arvio työaikojen ja lomien
sopimisessa hieman parempi kuin edellisessä tutkimuksessa (66 % --> 69
%).

Enemmistö (58 %) uskoo lisäksi, että SAK:n jäsenpalveluetuudet ovat hy-
vät. Jäsenpalveluja arvioidaan jossain määrin varauksellisemmin kuin ai-
emmissa tutkimuksissa.

Mielipiteisiin syntyy enemmän hajontaa pohdittaessa, kuinka hyvin tai huo-
nosti SAK toimii työpaikoilla ja ottaa huomioon jäsentensä mielipiteet. Suu-
rempi osa väestöstä (48 %) uskoo järjestön toimivan työpaikoilla hyvin kuin
heikosti (27 %). Samansuuntainen tulos syntyy kun tarkastellaan näkemyk-
siä jäsenten mielipiteiden huomioonottamisesta toiminnassa. Joka kolmas
suomalainen (33 %) evästää SAK:ta nykyistä ”herkkäkuuloisemmaksi”.

Varsinaisesti järjestöä kuitenkin kritisoidaan vain yhdestä asiasta: työttömi-
en asioiden ajamisesta. Käytännössä kaksi viidestä (41 %) ajattelee, että
tehtävästi olisi voitu selvitä huomattavasti paremmin. Kyseessä ei silti ole
läheskään yksimielinen tuomio. Enemmän kuin kaksi viidesosaa (45 %)
nimittäin pitää SAK:n panosta hyvänä. SAK saa kuitenkin aiempaa parem-
pia arvosanoja työttömien asioiden ajamisessa.

Aiempaa useampi on tyytyväinen jäsenten
kuuntelemiseen
Yli puolet (65 %) SAK:n jäsenistä antaa omalle keskusjärjestölle hyvän ar-
vosanan jäsenten kuuntelemisesta. Reilu neljännes kritisoi omaa keskusjär-
jestöään. SAK:n jäsenet ovat nyt tyytyväisempiä kuin vuonna 2006.


Taulukko 2 SAK:n jäsenten käsitykset siitä, miten SAK ottaa jäsenten
mielipiteet huomioon toiminnassaan (%).

Arvosana:
Erittäin/melko hyvä Melko/erittäin huono
2003 51 39
2004 49 41
2006 52 37
2009 65 29

SAK:n toiminta työpaikoilla tyydyttää enemmistöä (56 %) jäsenistä. Kol-
mannes (33 %) SAK:n jäsenistä on tyytymätön työpaikkatason toimintaan.
Arvio työpaikkatason toiminnasta on kuitenkin jonkin verran parantunut
vuodesta 2006. Kolme vuotta sitten tasan puolet antoi hyvän arvosanan ja
yli kolmannes heikon.


Liitekuvat:

Kuvio 5. KUINKA TARPEELLISTA TAI TARPEETONTA NYKYAI-
KANA ON, ETTÄ PALKANSAAJAT JÄRJESTÄYTYVÄT
AMMATILLISESTI (%).

ERITTÄIN MELKO EI MELKO ERITTÄIN
TARPEEL- TARPEEL- OSAA TARPEE- TARPEE-
LISTA LISTA SANOA TONTA TONTA

Kaikki 49 40 2 7 2

Naiset 50 41 3 5 0
Miehet 48 39 1 9 3

15-24 vuotta 31 54 5 8 2
25-34 vuotta 54 38 2 6 1
35-49 vuotta 45 39 3 10 3
50-64 vuotta 58 35 1 5 1
Yli 64 vuotta 55 38 1 6 0

Perusasteen koul. 46 43 4 5 2
Keskiasteen 50 43 2 4 1
Ylempi keskiaste 54 31 1 12 2
Korkea-aste 48 38 2 12 1

Yrittäjä 32 47 0 13 8
Johtava/ylempi toimih. 41 44 1 14 0
Alempi toimihenkilö 52 34 2 9 2
Työntekijä 55 37 1 5 2
Eläkeläinen 59 34 1 5 0
Opiskelija 36 50 7 6 2

Työssä 47 41 1 8 2
Työtön/lomautettu 51 37 4 7 1
Työelämän ulkopuolella 51 40 3 5 1

Uusimaa 54 33 0 10 4
Etelä-Suomi 45 44 4 6 1
Itä-Suomi 60 34 3 3 1
Länsi-Suomi 52 39 2 7 0
Pohjois-Suomi 29 61 4 6 0

Pääkaupunkiseutu 52 32 0 11 4
Muu kaupunki 50 40 3 6 1
Maaseutu 45 47 3 5 0

KESK 32 57 1 8 2
KOK 42 43 0 11 4
SDP 63 30 2 5 0
VAS 70 28 0 3 0
VIHR 52 35 1 10 2
PS 67 23 1 8 1

SAK 67 30 1 2 0
STTK 59 35 0 5 0
AKAVA 64 27 0 8 1
MTK* 33 63 0 4 0
SY* 54 32 0 14 0
Ei nyt, aiemmin kyllä 59 33 0 7 2
Ei nyt, myöhemm. kyllä 36 56 4 4 0
Ei nyt eikä tulevais. 31 46 4 14 5
0 25 50 75 100



Kuvio 4t. MIKÄ ON TÄRKEIN SYY KUULUA AMMATTILIITTOON (on nyt jäsen, ollut
aiemmin tai aikoo tulevaisuudessa olla, %).

51
Palkka- ja työsuhdeturva 50

22
Ansiosidonnainen työttömyysturva 27

10
Ammattiliiton jäsenyys antaa yleis. ottaen turvallisuutta elämään 11

3
Ammattiliiton tarjoamat jäsenpalvelut 2

3
Ammattiliiton kautta jäsenet voivat vaikuttaa työpaikan asioihin 2

3
Suuren jäsenistön ansiosta liitto voi ajaa tehokkaammin jäs. etuja 2

2
Jäsenyys ammattiliitossa on työntekijän velvollisuus 0

2
Halu olla tukemassa ay-liikkeen tavoitteita yhteiskunnassa 1

1
Jos ei liity, niin työkaverit painostavat 0

1 04/2009
Oman ammatillisen identiteetin kehittäminen järjestäytymällä 0 04/2008
1
Liiton jäsenilleen jakama informaatio työmarkkina- ym. asioista 0

1
Perinne ja maan tapa Suomessa 1

1
Jokin muu syy 0

0
Useimmat muutkin työntekijät kuuluvat ammattiliittoon 0

0
Oman ammattiliiton jäsenet ovat yleensä samanhenkistä joukkoa 0

0
Ammattiliiton jäsenedut mm. osto- ja vakuutusedut 1

0
Ei osaa sanoa 1

0 20 40 60


Kuvio 4-1. TÄRKEIN SYY KUULUA AMMATTILIITTOON: PALK-
KA- JA TYÖSUHDETURVA (%).

Kaikki 51

Naiset 51
Miehet 51

15-24 vuotta 58
25-34 vuotta 45
35-49 vuotta 45
50-64 vuotta 53
Yli 64 vuotta 53

Perusasteen koul. 51
Keskiasteen 56
Ylempi keskiaste 42
Korkea-aste 47

Johtava/ylempi toimih. 37
Alempi toimihenkilö 43
Työntekijä 56
Eläkeläinen 56
Opiskelija 48

Työssä 48
Työtön/lomautettu 43
Työelämän ulkopuolella 56

Uusimaa 47
Etelä-Suomi 50
Itä-Suomi 43
Länsi-Suomi 58
Pohjois-Suomi 55

Pääkaupunkiseutu 48
Muu kaupunki 53
Maaseutu 48

KESK 50
KOK 45
SDP 45
VAS 63
VIHR 42
PS 65

SAK 56
STTK 50
AKAVA 44
Ei nyt, aiemmin kyllä 43
Ei nyt, myöhemm. kyllä 57
0 20 40 60 80



Kuvio 9-1. TYÖMARKKINARATKAISUN TAVOITTEET: PALKAN-
KOROTUKSET JA MUIDEN PALKKAUKSEEN LIIT-
TYVIEN ETUUKSIEN PARANTAMINEN (%).

Kaikki 31

Naiset 34
Miehet 29

15-24 vuotta 35
25-34 vuotta 33
35-49 vuotta 37
50-64 vuotta 28
Yli 64 vuotta 23

Perusasteen koul. 32
Keskiasteen 33
Ylempi keskiaste 27
Korkea-aste 30

Yrittäjä 10
Johtava/ylempi toimih. 22
Alempi toimihenkilö 35
Työntekijä 43
Eläkeläinen 22
Opiskelija 30

Työssä 35
Työtön/lomautettu 37
Työelämän ulkopuolella 25

Uusimaa 36
Etelä-Suomi 33
Itä-Suomi 38
Länsi-Suomi 23
Pohjois-Suomi 28

Pääkaupunkiseutu 37
Muu kaupunki 31
Maaseutu 28

KESK 27
KOK 27
SDP 38
VAS 29
VIHR 36
PS 26

SAK 37
STTK 33
AKAVA 27
MTK* 16
SY* 13
Ei nyt, aiemmin kyllä 30
Ei nyt, myöhemm. kyllä 35
Ei nyt eikä tulevais. 29
0 25 50 75 100



Kuvio 8. MIKÄ ON PARAS LÄHTÖKOHTA KUN SEURAAVISSA TU-
LONEUVOTTELUISSA TEHDÄÄN RATKAISUJA PALKOIS-
TA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA (vastausvaihtoehdot ly-
hennetty, %).
LIITTO- RAAMIT- EI OSAA TYÖPAIKKA-
KOHTAINEN TAVA SANOA KOHTAINEN

Kaikki 38 32 8 22

Naiset 40 31 10 19
Miehet 36 33 6 25

15-24 vuotta 41 18 14 27
25-34 vuotta 39 32 6 23
35-49 vuotta 42 32 6 20
50-64 vuotta 33 40 6 21
Yli 64 vuotta 35 35 10 21

Perusasteen koul. 37 27 11 25
Keskiasteen 41 29 9 21
Ylempi keskiaste 35 37 4 25
Korkea-aste 35 44 5 16

Yrittäjä 32 25 5 38
Johtava/ylempi toimih. 36 44 4 16
Alempi toimihenkilö 38 37 6 19
Työntekijä 42 27 5 26
Eläkeläinen 34 39 10 17
Opiskelija 44 21 14 20

Työssä 40 30 5 24
Työtön/lomautettu 34 32 5 29
Työelämän ulkopuolella 36 35 12 17

Uusimaa 36 38 2 24
Etelä-Suomi 35 32 10 24
Itä-Suomi 35 33 6 26
Länsi-Suomi 44 27 10 18
Pohjois-Suomi 39 28 15 17

Pääkaupunkiseutu 35 39 1 24
Muu kaupunki 41 30 9 19
Maaseutu 35 31 10 25

KESK 33 32 6 29
KOK 40 27 5 28
SDP 40 37 3 20
VAS 35 49 0 16
VIHR 36 41 4 18
PS 39 31 2 28

SAK 45 35 3 17
STTK 41 38 0 21
AKAVA 40 49 4 7
MTK* 15 29 0 55
SY* 25 37 4 34
Ei nyt, aiemmin kyllä 38 39 6 18
Ei nyt, myöhemm. kyllä 44 27 11 18
Ei nyt eikä tulevais. 34 23 15 28
0 25 50 75 100



Kuvio 10-2. "Työnantajilla pitäisi olla oikeus palkata työntekijöitä
työsuhteeseen niillä ehdoilla (esim. palkat ja irtisa-
nomisajat), joilla työntekijät henkilökohtaisesti suos-
tuvat töitä tekemään ilman mitään työehtosopi-
muksia" (%).

Kaikki 7 20 5 36 32

Naiset 6 17 7 37 34
Miehet 9 23 4 34 31

15-24 vuotta 11 29 9 41 11
25-34 vuotta 7 17 6 35 34
35-49 vuotta 6 19 5 36 34
50-64 vuotta 6 17 3 33 41
Yli 64 vuotta 8 18 6 35 33

Perusasteen koul. 10 23 8 34 24
Keskiasteen 7 20 2 36 35
Ylempi keskiaste 7 15 6 36 36
Korkea-aste 3 17 5 37 38

Yrittäjä 15 47 0 29 10
Johtava/ylempi toimih. 2 15 7 44 33
Alempi toimihenkilö 6 17 4 34 40
Työntekijä 8 16 4 34 37
Eläkeläinen 5 18 5 35 36
Opiskelija 8 28 11 35 18

Työssä 7 18 4 37 33
Työtön/lomautettu 9 18 6 31 36
Työelämän ulkopuolella 6 22 7 35 30

Uusimaa 8 19 1 33 38
Etelä-Suomi 9 15 6 44 26
Itä-Suomi 9 14 5 29 43
Länsi-Suomi 2 25 7 31 35
Pohjois-Suomi 11 24 11 42 12

Pääkaupunkiseutu 9 19 1 31 39
Muu kaupunki 6 20 6 36 32
Maaseutu 7 20 7 38 28

KESK 11 20 5 47 17
KOK 8 30 3 36 23
SDP 7 14 1 36 43
VAS 1 18 2 26 53
VIHR 4 17 3 44 32
PS 8 11 5 30 45

SAK 3 12 2 36 48
STTK 5 13 2 33 46
AKAVA 4 12 3 34 47
MTK* 17 22 1 52 8
SY* 17 30 4 33 15
Ei nyt, aiemmin kyllä 6 19 4 30 41
Ei nyt, myöhemm. kyllä 8 29 5 40 18
0 25 50 75 100


Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 2009

Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 2009

Recommended

Recommended

More Related Content

What's hot

What's hot (12)

Viewers also liked

Viewers also liked (20)

Similar to Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 2009

Similar to Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 2009 (20)

More from Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

More from Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK (20)

Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 2009