1. 9
TEKin jäsentutkimus
2006
Artikkelit olleet TEK-lehdissä
vuonna 2007
futureimagebank.com

2. 24 TEK – tekniikan akateemiset 1/2007
Teksti: Eero Siljander
■ TEKin tyypillinen jäsen on nuori aikuinen, joka
työskentelee asiantuntijana teollisuuden palvelukses-
sa. Mitä nuorempi hän on, sitä todennäköisemmin
hän on nainen. TEKin jäsen hän on ollut kymmeni-
sen vuotta. Hän arvostaa liittonsa toimintaa ja tuntee
sen palvelut.
T
EKin tuoreen jäsen-
tutkimuksen mukaan
TEKin tyypillinen
jäsen on yksityisellä
sektorilla vakituisesti työskentele-
vä diplomi-insinööri tai filosofian
maisteri. Myös tohtorien ja lisensi-
aattien osuus on huomattava.
Merkittävin yksittäinen työnan-
tajasektori on teollisuus, se työl-
listää hieman yli puolet jäsen-
kunnasta. Seuraavaksi suurimmat
työllistäjät ovat palveluala ja val-
tiosektori, yliopistot suurimpana
viime mainitusta.
Ylimmässä johdossa tai johdos-
sa työskentelevien osuus on 14 %,
keskijohdossatyöskentelevien27%
ja asiantuntijatehtävissä 56 %.
Naisten osuus jäsenkunnasta on
tällä hetkellä viidennes ja jatkuvas-
ti kasvamaan päin viime työmark-
kinatutkimusten perusteella.
Lähes puolet TEKin jäsenistös-
tä ilmoittaa työssäkäyntipaikkakun-
nakseen Uudenmaan, Tampereen
talousalueen yltäessä kokonaisuu-
tena lähelle viidennestä. Näin ol-
len kahdella suurimmalla diplo-
mi-insinöörejä työllistävällä pääta-
lousalueella käy työssä noin kak-
si kolmasosaa jäsen-
kunnasta. Muuten jä-
senistön jakautumi-
nen on hyvin tasais-
ta talousalueittain,
Oulun ja Turun erot-
tuessa hieman muista.
Ulkomailla työskente-
lee tämän tutkimuk-
sen tietojen perusteel-
la kaksi prosenttia jä-
senkunnasta.
Jäsenistä suurin osa
nuoria aikuisia
TEKin jäsenten ikäjakauma on hy-
vin voimakkaasti painottunut kes-
ki-ikää lähellä oleviin nuoriin ai-
kuisiin. Mediaani-ikä on 39 vuot-
ta, miehillä 40 vuotta ja naisilla
35 vuotta. Viime vuosien voima-
kas naisvaltainen kehitys AKAVAn
aloilla heijastuu myös TEKin jä-
senkuntaan.
Keskimääräinen vuosijäsenyy-
den pituus on 10 vuotta, naisilla
hieman lyhyempi kuin miehillä.
Toimialoittain pisimmät jäsenyys-
jaksot löytyvät palvelualalta ja jär-
jestöistä, joissa jäsenyyden keski-
määräinen pituus on noin 14,5
DIA-kunta muodostuu nuorista
teollisuuden asiantuntijoista
TEKin jäsentutkimus toteutettiin 17.10.–31.12.2006.
Kyselyyn saatiin yhteensä noin 3 400 vastausta. Vas-
tausprosentiksi muodostui 22,3 %, mikä on noin 10 %
vähemmän kuin työmarkkinatutkimuksen vastaava
osuus. Täydellisempi ja kattavampi artikkelisarja jäsen-
tutkimuksen tuloksista julkistetaan myöhemmin.
Kiitokset kaikille vastanneille!
110
Taulukko 1. Keitä TEKin jäsenet ovat?
työsuhde: henkilöä %-osuus sukupuoli: henkilöä %-osuus
vakituinen 2561 84,2 mies 2445 79,8
määräaikainen 238 7,8 nainen 618 20,2
osa-aikainen 15 0,5 tutkinto:
yrittäjä/ammatinharjoittaja 50 1,6 Tekniikan tohtori 127 4,2
opiskelija 5 0,2 Tekniikan lisensiaatti 120 3,9
perhevapaa 45 1,5 Diplomi-insinööri 2484 81,3
työtön/lomautettu 61 2,0 Arkkitehti 15 0,5
osa-aikaeläke 18 0,6 Filosofian tohtori 33 1,1
eläke 4 0,1 Filosofian lisensiaatti 18 0,6
muu 18 1,5 Filosofian maisteri 205 6,7
toimiasema: alempi kandidaatti 7 0,2
ylin johto 163 5,4 toimiala:
johto 258 8,6 teollisuus 1714 56,9
ylempi keskijohto 639 21,3 palveluala 564 18,7
alempi keskijohto 168 5,6 valtio 231 7,7
erit. vaat. asiant. 426 14,2 yliopisto 241 8,0
vaat. asiant. 944 31,4 kunta 121 4,0
muu asiant. 313 10,4 järjestö 26 0,9
muu 77 2,6 muu 108 3,6
yhteensä 3015 100 Lähde: TEKin Jäsentutkimus 2006
TEKin laaja jäsentutkimus
© TEK ry
kuvio 1. Tavallisimmat liittojäsenyyden motiivit (asteikolla 1-5)
1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0
suurin osa kollegoistani
kuuluu myös ay-liittoon
haluan omalta osalta olla
tukemassa ay-liikkeen
tavoitteita
TEK toimii
ammattikunnan
yhdistäjänä ja
identiteettinä
työsuhde-,
palkkaneuvonta- ja
urapalvelut
jäsenedut (lehdet,
alennukset,vakuutukset)
järjestäytymällä voidaan
puolustaa ja ajaa
palkansaajien etuja
ansiosidonnainen
työttömyysturva
teollisuus palveluala yliopisto valtio kunta
vahvempiheikompi
vuotta, kun taas lyhimmät yliopis-
toilta ja teollisuudesta, joissa kes-
kimääräinen jäsenyys on kestänyt
10,5 ja 12,5 vuotta. Vuosijäseneksi
liitytään lähes poikkeuksetta suo-
raan opiskelijajäsenyydestä, vaik-
ka toimialakohtaisia eroja toki on.
Neljä viidestä ilmoitti liittyneensä
suoraan opiskelijajäsenyydestä. ❏
osa 1

3. 25TEK – tekniikan akateemiset 1/2007
Edunvalvonnassa painotetaan ylityön ja
matkustusajan korvaamista
nen ammattiyhdistystoimintaan.
Erityisen hyviä arviot ovat kunta-
ja valtiosektorilla, kun taas palve-
lusektorilla ne ovat lievästi alakant-
tiin. Toimialoittaiset mielipide-erot
ovat kuitenkin suhteellisesti ottaen
varsin pieniä (kuvio 1).
TEKin toiminta
tunnetaan
TEKin keskeisimmät toiminta-
muodot, työmarkkinaedunvalvon-
ta ja jäsenpalvelut, tunnetaan jä-
senkunnan keskuudessa kohtuul-
lisen hyvin. Erityisen hyvin jäse-
nillä on tietoa toimenvälitykses-
tä, viestinnästä, jäsenalennuksis-
ta ja työttömyysturvasta. Sen si-
jaan talouspoliittinen vaikutta-
minen ja alueellinen toimin-
ta ovat keskimääräistä heikom-
min tunnettuja toiminnan osa-
alueita. Näiden ääripäiden väliin
tunnettuvuudessa jäävät luotta-
musmiestoiminta, työmarkkina-,
ammattiyhdistys-, teknologia- ja
koulutuspoliittinen vaikuttami-
nen (kuvio 2).
Ehkä vähintään yhtä keskeinen
asia kuin tunnettuvuus on toi-
mintojen tärkeys tulevaisuudes-
sa. Tässä suhteessa jäsenet painot-
tavat erityisesti työmarkkinaedun-
valvonnan, työsuhdeneuvonnan
ja työttömyysturvan kehittämistä.
Myös viestintä ja rekrytointipalve-
lut arvostetaan korkealla tulevai-
suutta ajatellen. On mielenkiin-
toista, että tulevan toiminnan tär-
keys ja palveluiden nykyinen tun-
nettuvuus eivät juuri näytä riip-
puvan toisistaan. Yleisesti ottaen
liiton toimintaan toivotaan lisäre-
sursseja kaikilla alueilla.
Ylityö- ja matka-aika-
korvaukset halutaan
kuntoon
Työmarkkinaedunvalvonta on
TEKin strateginen painopiste, jo-
ka on etusijalla liiton työmarkki-
natoiminnassa ja yhteiskunnalli-
sessa vaikuttamisessa kiinteässä yh-
teistyössä YTN:n liittojen kanssa.
Jäsentutkimuksessa parhaimmat
arviot edunvalvontatoiminta saa
työaikaan liittyvien tavoitteiden
saavuttamisesta, jäsenten työlli-
syyskehitykseen vaikuttamisesta
ja tasa-arvon edistämisestä. Sen
sijaan heikommin arvioidaan yli-
työ- ja matka-ajan korvattavuusky-
symyksiä sekä paikallisen sopimi-
sen onnistuneisuutta. Näissä kysy-
myksissä myös jo olemassa olevien
sopimismahdollisuuksien hyödyn-
täminen ja tiedonsaanti työnanta-
jan taholta sovittavista asioista on
keskeistä.
Parhaimmat arviot edunval-
vonnan onnistuneisuudesta tu-
levat teollisuus- ja valtiosektoril-
la työskenteleviltä, kun taas pal-
velu- ja kuntasektorilla arviot jää-
vät hieman keskiarvon alapuolel-
le (kuvio 3).
Alustavasti avointa palautet-
ta tarkasteltaessa päällimmäisik-
si edunvalvonnan kehityskohteik-
si nousevat ylitöiden ja matka-
ajan korvauskysymykset. Talous-
ja yhteiskuntapolitiikan osalta ve-
roprogression kireyden lieventä-
minen ja ylimmän marginaalive-
roprosentin laskeminen ovat jä-
senkunnan mielipiteessä ajan-
kohtaisia eduskuntavaalivuonna.
Samoin tupo-neuvottelujen työ-
elämän laatua ja erityisesti paikal-
lista sopimista koskevat kysymyk-
set. ❏
■ Jäsentutkimuksen keskeiset teh-
tävät olivat selvittää jäsenkunnan
suhde järjestöönsä ja työmarkki-
na-asema tulevaisuutta silmälläpi-
täen. Yksi tällainen tekijä on jäse-
nyyden taustat ja motiivit. Monissa
aiemmissa tutkimuksissa, kuten
STTK:n ja SAK:n jäsentutkimuk-
sissa 2005, on havaittu ammattiyh-
distysjäsenyyden tärkeimmiksi mo-
tiiveiksi turvallisuushakuisuus yh-
teisten ja yksityisten etujen nimis-
sä. TEKin jäsenyys koetaan hyvin
tärkeäksi tekijäksi työelämän epä-
varmuustekijöiden, kuten yritys-
järjestelyiden, pätkätöiden ja eri-
tyisesti kasvavien työn vaativuus-
tekijöiden keskellä.
TEKin jäsenet kokevat palkan-
saajien edunvalvonnan ja ansio-
sidonnaisen työttömyysturvan tär-
keimmiksi motiiveiksi kuulua liit-
toonsa. Tämä vastaa hyvin muis-
sa ay-toimintaan käsittelevissä tut-
kimuksissa saatua käsitystä. Myös
TEKin viestintä ja tiedotus ajan-
kohtaisista työmarkkinateemoista
koetaan oleelliseksi. Vähemmälle
huomiolle jäävät paikallinen jär-
jestäytyminen ja henkilökohtai-
nen osallistuminen ja vaikuttami-
© TEK ry
teollisuus palveluala yliopistovaltio kunta
Kuvio 2. Kuinka hyvin tunnet ja kuinka tärkeinä pidät seuraavia TEKin
toimintamuotoja tulevaisuudessa (asteikolla 1–5)
0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0
alueseurat ja kerhot
jokin muu, mikä
aluetoimistojen palvelut
jäsenalennukset
innovaatio- ja teknologiapoliittinen
vaikuttaminen
luottamusmiestoiminta
talous- ja veropoliittinen vaikuttaminen
koulutuspoliittinen vaikuttaminen
työmarkkina- ja ay-poliittinen
vaikuttaminen
vastuu-/oikeusturvavakuutus
toimenvälitys- ja urapalvelut
työsuhdeneuvonta
lehdet ja tiedotus
työmarkkinaedunvalvonta
ansiosidonnainen työttömyysturva
miten tärkeinä pidät seuraavia asioita TEKin toiminnassa tulevaisuudessa
kuinka hyvin tunnet seuraavat TEKin toimintamuodot
parempiheikompi
Kuvio 3. TEKin edunvalvonnan arvioitu onnistuminen.
(asteikolla 1–5)
2,0 2,2 2,4 2,6 2,8 3,0 3,2
työaikaan liittyvät
tavoitteet
jäsenten palkkauksen
parantaminen
ylityö- ja matka-ajan
korvattavuus
jäsenten
työllisyyskehitykseen
vaikuttaminen
yhteiskunnallinen
vaikuttaminen
paikallinen sopiminen /
luottamusmiestoiminta
sukupuolten välisen
tasa-arvon
edistäminen
parempiheikompi
2,9
2,8
2,6
2,9
2,8
2,8
3,1
2,9
2,9
2,6
2,9
2,8
2,7
3,0
3,0
2,9
2,6
2,9
2,9
2,8
3,1
2,9
2,8
2,7
3,0
2,9
2,8
3,1
2,9
2,7
2,6
2,8
2,8
2,6
3,0

4. 34 TEK – tekniikan akateemiset 2/2007
TEKin laaja jäsentutkimus osa 2
Teksti: Eero Siljander
Tekkiläinen arvostaa kunnon palkkaa,
hyvää työilmapiiriä ja haastavaa työtä
■ ”Palkkaus sveitsiläiselle tasolla ja irtisanomissuoja saksalais-
ranskalaiselle tasolle.” Näin reippaita kommentteja saatiin
TEKin jäsentutkimuksessa, kun vastaajilta kysyttiin työsuhteen
ehdoista.
T
EKin laajassa jäsentut-
kimuksessa kysyttiin
tyytyväisyyttä uraan ja
työelämään yleensä.
Vastaajat ovat selvästi tyytyväisim-
piä työsuhteensa pysyvyyteen, työ-
aikoihin ja työssä oppimiseen (ku-
vio 1). Tyytymättömimpiä ollaan
ylityö- ja matka-ajan korvauksiin,
palkkaukseen ja työssä jaksami-
seen liittyviin asioihin.
Tulokset viittaavat siihen, et-
tä vastaajat kokevat työsuhteensa
stabiiliksi, mutta ovat tyytymättö-
miä joihinkin työsuhteensa ehtoi-
hin. Johto- ja esimiestyöskentelyn
katsotaan olevan jokseenkin tyy-
dyttävällä tasolla. Myös työn ja va-
paa-ajan yhdistämisen mahdolli-
suuksiin ollaan melko tyytyväisiä.
Kokonaisuutena ollaan kuitenkin
keskimääräistä tasoa paremmissa
arvioissa.
Vastaajien urapainotuksis-
sa esille nousevat ennen kaikkea
hyvä palkkaus ja työilmapiiri se-
kä haasteelliset työtehtävät (ku-
vio 2). Kaikkien kolmen kohdan
paino on yli viidennes keskimää-
räisen vastaajan puntarissa eli yh-
teenlaskettuna yli 70 prosenttia.
Vähemmälle huomiolle jäsenten
fokuksessa jäävät tämän kyselyn
perusteella kansainväliset tehtä-
vät. Osaamisen kehittäminen saa
sen sijaan yli 15 prosentin paino-
tuksen, mikä on asiana läheisessä
yhteydessä työn haasteellisuuden
kanssa (20 %). Hyvä työilmapiiri ja
työn haasteellisuus ovat vastaajil-
le lähes yhtä tärkeitä tekijöitä työ-
elämässä kuin palkkausasiat ja yh-
teenlaskettuna jopa tärkeämpiä.
Työpaikkaa
vaihdetaan
harvakseltaan
Jäsenten urapolku sisältää tyypilli-
sesti 1–5 työnantajan ja -tehtävän
vaihdosta, noin 60–70 prosent-
tia vastaajista kuuluu tähän ryh-
mään (kuvio 3). Keskimäärin jä-
sen vaihtaa työpaikkaa kaksi ker-
taa, ja myös työtehtävä vaihtuu
uralla keskimäärin kaksi kertaa.
Myös niiden, jotka eivät vaihda
lainkaan työnantajaa, osuus on
huomattava, noin 20 prosenttia
vastaajista.
Yli viisi kertaa urallaan työn-
antajaa vaihtaa viitisen prosent-
tia vastaajista. Työtehtävää yli vii-
© TEK ry
Kuvio 1. Oletko tyytyväinen seuraaviin asioihin työssäsi?
keskiarvo asteikolla: 1 erittäin tyytymätön – 5 erittäin tyytyväinen
2,9
3,4
3,4
3,3
3,6
3,7
4,0
3,9
2,8
3,2
3,2
3,3
3,3
3,6
3,8
3,8
1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5
ylityö- ja matka-
korvaukset
työn palkkaus
työssä jaksaminen
esimiestyöskentely
työn, vapaa-ajan
ja perhe
työssä oppiminen
työajat
työsuhteen pysyvyys
ei-jäsenetjäsenet
erittäin tyytymätön erittäin tyytyväinen
© TEK ry
ei-jäsenetjäsenet
Kuvio 2. Mitä seuraavista pidät henkilökohtaisesti tärkeimpinä
asioina työelämässä?
(keskimääräinen %-painotus)
9,76
14,11
16,19
20,43
22,22
28,19
9,8
13,5
16,3
20,0
24,9
27,8
0 5 10 15 20 25 30
kansainväliset
työtehtävät
uralla
eteneminen
osaamisen
kehittäminen
työn
haasteellisuus
hyvä työilmapiiri
hyvä palkkaus
si kertaa vaihtavia on sen sijaan 15
prosenttia.
Luvut viittaavat siihen, että suu-
rin osa etenee organisaation sisällä
kohti vaativampia tehtäviä.
Tärkeimmät syyt työpaikan
vaihtoon ovat: uralla eteneminen
(23 %), palkkauksen kohentumi-
nen (19 %) ja vaativammat työteh-
tävät (18 %). Näiden yhteenlasket-
tu osuus on reilusti yli puolet työn-
vaihdon motiivien osalta.
Eläkkeelle
60–65-vuotiaana
Nykyisen työnantajan palveluk-
sessa jäsenet ovat olleet keskimää-
rin kuusi vuotta. Työsuhteet ovat
useimmiten 3–12 vuoden mittai-
sia.
TEK-lehdessä 1/2007 julkaistiin TEKin jäsentutkimuk-
sen tuloksia käsittelevän artikkelisarjan ensimmäinen
osa. Siinä käsiteltiin TEKin jäsenten tyytyväisyyttä ja tu-
levaisuuden odotuksia oman liittonsa toiminnan suh-
teen. Artikkelisarjan toisessa jaksossa keskitytään jä-
senten henkilökohtaiseen työmarkkina-asemaan ja työ-
oloihin. Näitä asioita lähestytään työhyvinvoinnin ja ura-
painotusten näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan erityis-
kysymyksiä, kuten matkapäiviä, ulkomailla työskentelyä
sekä työnantajan ja –tehtävän vaihtoa uran aikana.
110

5. 35TEK – tekniikan akateemiset 2/2007
Mikäli jäsen saisi vapaasti valita
uransa, niin suosituimmiksi vaih-
toehdoiksi nousisivat palkansaaja-
asema yksityisellä sektorilla (55 %)
ja itsenäinen yrittäjätoiminta (26
%). Eläkeasioissa 86 prosenttia jä-
senistä suunnittelee jäävänsä eläk-
keelle 60–65-vuotiaana, yli 65-vuo-
tiaana eläkkeelle aikoo jäädä seit-
semän prosenttia ja alle 60-vuo-
tiaana myös seitsemän prosenttia
vastaajista. Keskimääräinen suun-
niteltu eläkeikä on 62–63 vuotta,
hieman laskentatavasta riippuen.
Tyytyväisyys
palkkaan laskenut
Koulutuskysymyksissä valtaosa vas-
taajista on täysin tai jokseenkin sa-
maa mieltä sen kanssa, että heidän
koulutuksensa vastaa työtä ja mah-
dollistaa hyvän urakehityksen (ku-
vio 4). Sen sijaan koulutuksen ja
palkkauksen vastaavuudesta löytyy
huomattavasti enemmän eriäviä
mielipiteitä. Kun verrataan tilan-
netta 1960-luvulla toteutettuun
sosio-ekonomiseen tutkimukseen,
ero tyytyväisyydessä on huomatta-
va. Tuolloin 71 prosenttia vastaa-
jista oli taloudelliseen asemaan-
sa tyytyväisiä. Nyt palkkaukseen-
sa tyytyväisiä on vain 47 prosent-
tia vastaajista.
Ero johtuu pitkälti siitä, että ai-
empina vuosikymmeninä harjoi-
tettu palkankorotusten markkalin-
ja on vasta viime vuosikymmenel-
lä vaihtunut prosentti-perusteisek-
si linjaksi. Täten 1960-, 1970- ja
1980-luku ovat olleet ns. solidaa-
risten tupo-korotusten aikaa, mi-
kä on vaihtunut vasta 1990-luvul-
la ryhmäkohtaisia eroja korosta-
vaksi ja koulutusta suosivaksi pro-
senttilinjaksi.
Palkkauskehitystätarkasteltaessa
on toisaalta myös muistettava, että
DIA-kunnan koulutusmäärissä ja
toimiasemajakaumassa on tapah-
tunut huomattavia muutoksia.
Tasa-arvoasiat
kunnossa
TEKin jäsenkunnan mielipide
tasa-arvokysymyksissä on selvä: yli
puolet jäsenistä on sitä mieltä, että
miehillä ja naisilla on tasa-arvoiset
palkkaus- ja urakehitysmahdolli-
suudet työpaikalla (noin 60 % vas-
tanneista). Työnantajan toimenpi-
teistä tasa-arvon edistämiseksi ol-
laan huomattavasti epätietoisem-
pia, ja 40 prosenttia vastaajista ei
osaa sanoa kantaansa asiaan. Joka
tapauksessa työnantajan toimet ta-
sa-arvo-asioissa kaipaavat parem-
paa tiedotusta tasa-arvoasioista tut-
kimuksen tulosten perusteella.
Yhä useamman
työkieli englanti
Matkatyöskentely ja matkustus
ovat olennainen osa diplomi-insi-
nööri ja arkkitehtikunnan tehtä-
vänkuvaa. Matkapäiviä kotimaas-
sa on 88 prosentilla ja ulkomailla
77 prosentilla. Koti- ja ulkomail-
le suuntautuvat työmatkat vie-
vät työaikaa keskimäärin 10 päi-
vää (kvartiiliväli 5–25 päivää) ko-
timaan ja 10 päivää (kvartiilivä-
li 5–20 päivää) ulkomaiden osal-
ta. Matkatyössä ollaan siis viikos-
ta neljään-viiteen viikkoa vuodes-
sa, tyypillisen määrän ollessa kaksi
viikkoa. Sen sijaan kokemusta ul-
komaantyöstä pidemmiltä ajanjak-
soilta on huomattavasti pienem-
mällä osalla jäsenkuntaa (noin 30
%). Tyypillisimmin ulkomailla on
työskennelty pidempiä ajanjaksoja
vain 1–3 kertaan koko työuran ai-
kana. Suurin osa näistä on yhden
kerran komennuksia tai työsuh-
teita (yhteensä 19 %). Enemmän
kuin kolme kertaa urallaan tai py-
syvästi ulkomailla työskentelee kai-
kista vastaajista kaksi prosenttia ja
© TEK ry
Kuvio 3. Kuinka monta kertaa urallasi olet vaihtanut
työnantajaa tai työtehtävää konsernin tai yrityksen yksiköiden
välillä ja työtehtävien osalta sisällä?
%-vastaajista
23
57
15
4
26
67
5
0
0
10
20
30
40
50
60
70
80
en kertaakaan 1–5 kertaa 6–10 kertaa yli 10 kertaa
Kuinka monta kertaa
urallasi olet vaihtanut
työtehtävää?
Montako kertaa
urallasi olet vaihtanut
työnantajaa?
© TEK ry
Kuvio 4. Miten suhtaudut seuraaviin
koulutustasi koskeviin väittämiin?
(%-vastaajista)
3
13
11
40
31
7
27
17
36
11
3
8
15
45
27
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
täysin eri
mieltä
jokseenkin
eri mieltä
en osaa
sanoa
jokseenkin
samaa mieltä
täysin samaa
mieltä
nykyinen työni vastaa koulutustani
nykyinen palkkaukseni vastaa koulutustani
koulutukseni mahdollistaa hyvän urakehityksen
jäsenistä vain yksi prosentti.
Työpaikan virallisten työkielten
osalta ensimmäinen kotimainen
on pääkieli 65 prosentilla työpai-
koista, englanti 30 prosentilla,
suomi-englanti neljällä prosen-
tilla ja suomi-ruotsi yhdellä pro-
sentilla.
TEK-viestintä
tavoittaa lukijansa
Tiedotusasioissa jäsenkunta saa
parhaiten tietoa ajankohtaisis-
ta työmarkkina-asioista lukemal-
la TEK-lehteä (15 %), seuraamal-
la Internet-sivuja (14 %) ja sano-
malehtiä (13 %) sekä katsomalla
ja kuuntelemalla tv- ja radio-uu-
tisia (13 %). Kaikki TEKin tiedo-
tusmuodot (tässä lehti, www-sivut
ja jäsenkirje) saavuttavat valtaosan
jäsenkuntaa. Siten TEKin viestin-
tä on yksi keskeisimmistä jäsenten
työmarkkinatietokanavista.
Eväitä tuleviin
neuvotteluihin
Jäseniltä kysyttiin myös mielipidet-
tä työehdoista ja niiden mahdol-
lisista epäkohdista. Vastauksissa
esille nousivat ylityö- ja matka-ai-
kakysymykset: niistä ei ole sovit-
tu sopimuksissa ja käytännöt vaih-
televat.
Erityisesti toivottiin työaikapan-
kin käyttöönottoa, kilpailukielto-
ehdon poistamista sopimuksista
ja määräaikaisten työsuhteiden
käytön vähentämistä yliopistoilla.
Ohessa muutama poiminta kom-
menteista:
”Palkkaus saatava sveitsiläisen
kollegan tasolle ja irtisanomissuo-
ja saksalaiselle/ranskalaiselle ta-
solle.”
”Tupo-tasolla parempi sopimus
ensi neuvottelukierroksella.”,
”Irtisanomissuoja/ kilpailijakiel-
toehto pitää olla oikeassa suhtees-
sa.”,
”Matkakorvaukset, ulkomaan
työmatkat. Ylityökorvaus käytän-
nössä. Sijaisten saanti, jos sairas-
päivä.”,
”Overtime is not clearly defined.
Policy relating to overtime.” ❏

6. 30 TEK – tekniikan akateemiset 4/2007
TEKin laaja jäsentutkimus osa 3
110
Teksti Eero Siljander
Joka kolmas DI huolissaan
työssä jaksamisestaan
■ TEKin jäsentutkimus osoittaa, että työhyvinvointi ja
henkilöstön jaksaminen vaativat lisähuomiota. Joka kolmas on
sitä mieltä, ettei jaksamisesta pidetä riittävästi huolta.
Lähimmältä esimieheltään tekkiläinen odottaa arvostusta ja
oikeudenmukaista kohtelua.
T
EKin laajan jäsentutki-
muksen yhdessä osios-
sa kysyttiin jäsenten
näkemyksiä työnanta-
jastaan ja erityisesti esimies- ja joh-
tamiskäytännöistä.
Tulos osoittaa, että työpaikoilla
on syytä kiinnittää yhä enenevässä
määrin huomiota työhyvinvointiin
ja henkilöstön jaksamiseen, sillä
tämä koettiin suurimmaksi kehit-
tämiskohteeksi työpaikoilla.
Seuraavaksi tärkeimmiksi kehi-
tyskohteiksi koetaan palkkausasiat
ja organisaation sisäinen viestin-
tä. Hyvinvoivan henkilöstön ja työ-
yhteisön korostuminen vastauksis-
sa kuvastaa laadullisten tekijöiden
merkitystä nykypäivän työelämäs-
sä palkkaus- ja työaikakysymysten
ohella.
TEKin jäsenet pitävätkin hen-
kilöstön työhyvinvointiin ja jaksa-
miseen kohdistuvia projekteja tär-
keinä (kuvio 1). Tällaiset projektit
suunnitellaan ja toteutetaan työ-
terveyshuollon,työpaikan,kuntou-
tussäätiön tai muun sellaisen avul-
la ja mahdollisesti Kelan rahoitta-
mana. Esimerkkejä tällaisista ovat
tyky-toiminta, Kuntoutussäätiön
projektit, ASLAK-kuntoutus, sekä
tuetut A-lomat. Lisäksi on erilaisia
kuntoprojekteja ja muita henkilö-
kunnan virkistystilaisuuksia.
Arvostus ja luottamus
tärkeitä
Parhaiten vastaajien mielestä lä-
hintä esimiestään vastaavat väit-
tämät: ”arvostaa alaisia” ja ”luot-
taa alaisiinsa” (kuvio 2). Näiden
väittämien kanssa on jokseenkin
tai erittäin samaa mieltä noin 70
prosenttia vastaajista. Kohtuudella
esimiesten katsotaan suoriutuvan
hyvästä työilmapiiristä, alaisten ke-
hittymismahdollisuuksista ja oi-
keudenmukaisesta palkkauksesta
huolehtimiseen. Sen sijaan noin
33 prosenttia vastaajista on tyy-
tymättömiä alaisten jaksamisesta
huolehtimisesta. Muita avoimissa
kommenteissa mainittuja kehittä-
miskohteita ovat johtamisen, hen-
kilöstön osaamisen ja tasa-arvon
kehittäminen.
Jäsentutkimukseen vastanneet
kokevat esimiehen tärkeimmik-
si ominaisuuksiksi alaisten arvos-
tamisen, luottamuksen alaisiin
ja hyvästä työilmapiiristä huoleh-
timisen (kuvio 3). Lisäksi esille
nousee lähimmän esimiehen teh-
tävänä oikeudenmukaisuuteen ja
oikeudenmukaiseen palkkaukseen
vaikuttaminen. TEKin jäsen odot-
taa siis lähimmältä esimieheltään
arvostukseen ja luottamukseen pe-
rustuvaa oikeudenmukaista koh-
telua, mikä onkin hyvän esimies-
alaissuhteen kulmakiviä.
Asteikolla 5–1 (erittäin hyvin –
erittäin huonosti) lähin esimies
sai seuraavia arvosanoja:
– arvostaa alaisia 3,8
– luottaa alaisiinsa 3,8
– huolehtii hyvästä työilma-
piiristä 3,2
– huolehtii alaisten kehittymis-
mahdollisuuksista 3,2
– pyrkii oikeudenmukaiseen
palkkaukseen ja sen toteutumi-
seen 3,1
– huolehtii alaisten jaksamisesta
2,9
Viimeksi mainittua kohtaa ei ole
syytä aliarvioida, varsinkin kun aja-
tellaan pitkän tähtäyksen tuotta-
vuuskehitystä. TYKE-työryhmän
esitykset tuottavuuden ja työelä-
män samanaikaiseksi parantami-
seksi ovat myös AKAVAn työmark-
kinapolitiikan keskeisiä teemoja
tällä hetkellä korostaen henkilös-
tön osaamiseen ja työhyvinvoin-
tiin panostamista. Keskusjärjestön
kanta on ollut se, että tuottavuutta
voidaan ja tulee kehittää lähtökoh-
taisesti niin, että työpaikkojen in-
novatiivisuus ja tuottavuus kasva-
vat, samalla kun henkilöstön osaa-
misen ja ammattitaidon kehittä-
miseen panostetaan.
Seuraavan kerran työelämän
laadulliset tekijät, kuten perhe-
vapaat, osa-aikatyön järjestelyt ja
säännöllisen työajan ulkopuolella
tapahtuva työ ja matkustaminen,
ovat esillä laajemmin liittokierrok-
sella syksyllä, työpaikkatason sopi-
mista unohtamatta.
Kehittämiskohteita
löytyy
Työpaikan kehittämiseen liittyväs-
sä avoimessa palautteessa korostui-
vat johtamisen ja esimiestyösken-
telyn kehittämisteemat sekä muut
työpaikalla tärkeiksi koetut asiat.
Vastauksista voitiin poimia seuraa-
vanlaisia kehittämiskohteita:
– johtamisen strategiapohjaisuus
– esimiesten ammattitaidon ke-
hittäminen
– ammattitaitoisen työvoiman
saanti
– epätyypillisten työsuhteiden va-
kinaistaminen
– luottamusmiestoiminta
– naisten mahdollisuudet urake-
hitykseen
– osaamisen kehittäminen.
TEKin suureen jäsentutkimukseen pohjautuvan artikkelisarjan en-
simmäisessä osassa TEK-lehdessä 1/2007 käsiteltiin jäsenkunnan
tyytyväisyyttä ja tulevaisuuden odotuksia TEKin toiminnan suh-
teen. Toisessa osassa TEK-lehdessä 2/2007 tarkasteltiin jäsenten
henkilökohtaista työmarkkina-asemaa ja työoloja. Sarja jatkuu seu-
raavissa numeroissa.

7. 31TEK – tekniikan akateemiset 4/2007
Kuvio 1. Pidätkö joitain seuraavista erityisinä
kehittämiskohteina työpaikallasi?
(% vastaajista)
0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 %
työajat, ylityöt ja
matka-ajat
henkilöstösuunnittelu
sisäinen viestintä,
tiedonkulkuja tiedotus
palkkausasiat
työhyvinvointi ja
henkilöstön jaksaminen
Kuvio 2. Miten hyvin seuraavat väittämät
kuvaavat lähintä esimiestäsi?
(% vastaajista)
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
erittäin
huonosti
jokseenkin
huonosti
en osaa
sanoa
jokseenkin
hyvin
erittäin
hyvin
arvostaa alaisia
luottaa alaisiinsa
huolehtii hyvästä työilmapiiristä
huolehtii, että alaisilla on
kehittymismahdollisuuksia
huolehtii alaisten jaksamisesta
pyrkii vaikuttamaan oikeudenmukaiseen
palkkaukseen ja sen toteutumiseen
Kuvio 3. Tärkeimmiksi koetut esimiehen ominaisuudet
(% vastaajista)
0 5 10 15 20 25 30 35 %
huolehtii, että kullakin työn-
tekijällä on hyvät kehittymis-
mahdollisuudet
huolehtii alaisten
jaksamisesta
pyrkii vaikuttamaan oikeuden-
mukaisuuteen ja oikeuden-
mukaiseen palkkaukseen
pitää hyvää työilmapiiriä
tärkeänä
luottaa alaisiinsa
arvostaa työntekijöitä ja
osoittaa huomiota
Immateriaalioikeudet
työsuhteessaImmateriaalioikeudet työsuhteessa -opas on ensisijaises-
ti tarkoitettu yrittäjälle. Työsuhteessa syntyneiden imma-
teriaalioikeuksien tehokas hyödyntäminen ja suojaaminen
on monen yrityksen kannalta ensiarvoisen tärkeää.
Opas keskittyy työsuhdetekijänoikeuksiin ja työsuhde-
keksintöihin, jotka ovat käytännössä merkittävimmät im-
materiaalioikeudet.
Tämän oppaan ovat
laatineet asianaja-
ja Kristiina Harenko ja
asianajaja Ben Rapinoja.
He toimivat lakimiehi-
nä Asianajotoimisto
Borenius & Kemppinen
Oy:ssä ja ovat erikoistu-
neet immateriaalioikeu-
dellisiin kysymyksiin.
Opas on jäsenten ladatta-
vissa pdf:nä tai tilattavis-
sa painettuna julkaisuna
netin kautta:
www.tek.fi/julkaisut
Kotimaahan palaajan
opas
Ulkomailla työskentelyn jälkeen kotimaa kutsuu taas. Miten
Suomeen paluu onnistuu, onko työpaikasta tietoa, mistä asun-
to, entä lasten koulu? Mielessä on tuhat ja yksi asiaa, jotka pi-
täisi hoitaa ja joista pitäisi ottaa selvää.
TEKin julkaisema Kotimaahan palaajan opas vastaa moneen
kysymykseen ja opastaa oikeille tiedonlähteille. Kirjanen esitte-
lee paluumuuttajalle ytimekkäästi suomalaisen sosiaaliturvan,
kertoo työnhaun ja työso-
pimuksen solmimisen ki-
kat ja maahan tuodun au-
ton verotuksen uusimmat
kiemurat. Tietopaketissa
vastataan juuri niihin ky-
symyksiin, jotka palaajaa
askarruttavat.
Opas on jäsenten
ladattavissa pdf:nä tai
tilattavissa painettuna
julkaisuna netin kautta:
www.tek.fi/julkaisut
Uusia julkaisuja

8. 36 TEK – tekniikan akateemiset 5/2007
TEKin laaja jäsentutkimus osa 4
TEKin suureen jäsentutkimukseen pohjautuvan artikkelisarjan ensimmäisessa osassa TEK-lehdessä
1/2007 käsiteltiin TEKin toimintaan liittyen jäsenistön tyytyväisyyttä ja tulevaisuuden odotuksia.
Toisessa osassa TEK-lehdessä 2/2007 tarkasteltiin jäsenten henkilökohtaista työmarkkina-ase-
maa ja työoloja. Kolmannessa osassa TEK-lehdessä 4/2007 taas valotettiin jäsenistön työhyvin-
vointia ja näkemyksiä työnantajasta ja esimiestyöstä. Sarja jatkuu syksyllä.
Teksti: Eero Siljander
Neljäsosa jäsenistöstä vaikuttaa
luottamustehtävissä
■ TEKin jäsentutkimuksen mukaan peräti neljäsosa
jäsenistöstä on mukana erilaisissa luottamustehtävissä.
Suosituinta on järjestötoiminta, mutta varsin moni
osallistuu aktiivisesti myös osakeyhtiöiden tai osuuskuntien
toimintaan. Harrastusten kirjo kokonaisuudessaan TEKin
laajassa jäsenkentässä on moninainen.
to, että sitä on: jäsenistöllä näyttää
olevan aikaa perheelle, harrastuk-
siin ja luottamustehtäviin.
Jäsentutkimuksessa tiedusteltiin
jäseniltä esimerkiksi tekniikkaan,
kulttuuriin, urheiluun, liikuntaan
ja muihin harrastusasioihin liitty-
viä yleis- ja erikoisteemoja. Myös
puolison asemaa ja jäsenistön per-
heasioita kartoitettiin.
Jäsentutkimuksen vastaajista 26
prosenttia ilmoittaa olevansa yh-
teiskunnallisessa luottamustehtä-
vässä.
Osallistuvista jäsenistä ylivoi-
maisesti suurin osa on jonkin
järjestön tai yhdistyksen luotta-
mustehtävässä, joissa toimii lä-
hes 60 prosenttia aktiivijäsenistä.
Seuraavaksi tavallisinta on olla
mukana osakeyhtiöiden, kuten ta-
loyhtiöiden, tai osuuskuntien luot-
tamustehtävissä.
TEKin luottamustehtäviä (va-
liokunnat, valtuusto, hallitus) ja
muita poliittisia luottamustehtä-
viä on 6 prosentilla vastaajista.
Eduskunnassa, kaupungin- tai
kunnanvaltuustossa jäsenistöstä
istuu vain 0,2 prosenttia eli kaksi
tutkimukseen vastanneista.
Kun osallistumista tarkastellaan
alueittaisina osuuksina, huoma-
taan, että erityisesti pääkaupun-
kiseudulla (43 prosenttia kaikista
vastaajista) ja muun Suomen alu-
eella asuva jäsenistö on hieman
aktiivisemmin mukana niin osa-
keyhtiön tai osuuskunnan luotta-
mustehtävissä kuin yhdistystoimin-
nassakin aluekeskuksiin verrattu-
na. Yliedustus suhteessa aluekes-
kuksiin on 5 prosenttia.
Tampereella sen sijaan osallistu-
minen näihin luottamustehtäviin
näyttäisi olevan jonkin verran lais-
kempaa: Tampereen talousalueen
aliedustus on 17 prosentin luok-
kaa. Muut alueet ovat edustettui-
na luottamustehtävissä kutakuin-
kin omilla jäsenpainoillaan.
Parisuhteessa elellään
Jäsenten perheasioita tarkastel-
taessa havaitaan (kuvio 1), et-
tä kaksi kolmasosaa jäsenkunnas-
ta on naimisissa tai rekisteröidys-
sä parisuhteessa. Avoliitossa kes-
kinäisellä sopimuksella elävien
osuus on hieman vajaa viidennes.
Naimattomien osuus on noin kym-
menesosa ja eronneiden sekä les-
kien noin kahdeskymmenesosa.
Kotona asuvia lapsia on keski-
määrin hieman alle kaksi (1,6).
Vastaajista 18 prosenttia ilmoit-
taa, että kotona asuu yksi lapsi.
23 prosentilla on saman katon al-
la kaksi lasta ja 9 prosentilla kol-
T
EKin jäsentutkimuk-
sen kysymyspatteristos-
sa kartoitettiin muun
muassa sitä, millaista
elämää diplomi-insinöörit ja ark-
kitehdit viettävät työelämän ulko-
puolella. Kaikkia lohduttanee tie-
futureimagebank.com
TEKin jäsenten keskuudessa erilaiset
liikuntaharrastukset ovat listan
kärjessä.

9. 37TEK – tekniikan akateemiset 5/2007
Kuvio 1. Jäsenten siviilisääty
(N = 3 190, % vastaajista)
naimisissa
/ rekisteröity
suhde
66 %
avoliitossa
18 %
eronnut tai leski
4 %
naimaton
12 %
Kuvio 2. Puolison työmarkkina-asema ja ammattiliitto-status
(N = 2 708, % vastanneista)
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %
jokin muu tilanne
(4 % vastanneista)
yrittäjä
(6 % vastanneista)
eläkeläinen
(2 % vastanneista)
opiskelija
(5 % vastanneista)
perhe- tai hoitovapaalla
(10 % vastanneista)
työtön tai lomautettu
(3 % vastanneista)
palkkatyössä
(71 % vastanneista)
ei kyllä en osaa sanoaKuuluu ammattiliittoon:
Kuvio 3. Jäsenten TOP15-harrastukset
(% vastanneista)
0 10 20 30 40 50 60 %
muu tekniikkaan
liittyvä harrastus
teatteri
musiikkikonsertit
veneily tai purjehdus
metsästys tai kalastus
matkailu
mökkeily
jokin urheilu
liikunta-/retkely
kirjallisuus
elokuvat
atk
yhdistys-/kerhotoiminta
musiikki, laulu
valokuvaus
Kuvio 4. Kulttuuri-, taide- jatekniikkaharrastukset
(N = 3 190, (% vastanneista))
0 5 10 15 20 25 30 %
muu tekniikkaan
liittyvä harrastus
atk-harrastus
valokuvaus
kuvataide
ooppera tai baletti
laulu, musiikki
teatteri
musiikkikonsertit
kirjallisuus
elokuvat
aktiiviharrastaja lukija/katsoja/kuulija
me lasta. 1,5 prosenttia vastanneis-
ta ilmoittaa neljän lapsen majaile-
van kotona. 48 prosenttia vastaajis-
ta raportoi, että kotona asuvia lap-
sia ei ole.
Puolisot ovat työssä ja
kuuluvat ammattiliittoon
Puolison työmarkkina- ja ammatti-
liittoasemaa tarkasteltaessa (kuvio
2) havaitaan, että kaksi kolmesta
puolisosta käy palkkatyössä ja jo-
ka kymmenes on hoito- tai perhe-
vapaalla. Yrittäjä on puolisona 6
prosentilla vastaajista ja opiskeli-
ja 5 prosentilla.
Suurin osa palkkatyössä, työttö-
mänä tai lomautettuna sekä per-
he- tai hoitovapaalla olevista puo-
lisoista on jonkin ammattiliiton jä-
seniä. Liittoa ei kuitenkaan ole eri-
telty tutkimuksessa.
Golfia, hiihtoa,
laskettelua...
Jäsenistön ylivoimaisesti suosi-
tuimmat harrastukset ovat urhei-
lu-, liikunta- ja retkeily (kuvio 3).
Lähes puolet ilmoittautuu niiden
harrastajaksi. Eniten mainintoja
saavat golf, hiihto, laskettelu, sau-
vakävely, kuntosali, jumppa, ten-
nis, sulkapallo, vaeltaminen, luis-
telu, mutta myös yleisurheilu ja
juoksu.
Seuraavaksi suosituimpia har-
rastuksia ovat mökkeily, elokuvis-
sa käynti, ulkomaan- ja kotimaan
matkailu sekä laatukirjallisuus,
jotka saavuttavat kolmasosan suo-
sion.
Näiden suosikkipuuhien jäl-
keen harrastusten kirjo alkaa ha-
jaantua varsin laajalle. Kymmenen
suosituimman joukkoon mahtu-
vat edellisten lisäksi metsästys- ja
kalastus, atk-harrastus, veneily tai
purjehdus sekä yhdistys- ja kerho-
toiminta.
On mielenkiintoista havaita, et-
tä täsmälleen saman verran jäseniä
ilmoittaa toisessa kohdin olevansa
yhtä aktiivisia TEKin toiminnassa
kuin yhdistys- ja kerhotoiminnas-
sa harrastuksena. Ilmeisesti tämä
johtuu kyselyn luonteesta: ammat-
tiliittotoiminta ja yhdistystoiminta
on mielletty tässä samoiksi, vaik-
ka yhdistystoimintaa voi harrastaa
myös esimerkiksi urheiluseurois-
sa, teatterikerhoissa, sukuseurois-
sa ja perhekerhoissa.
Kun tarkastellaan kulttuuri- ja
taideharrastuksia omana ryhmä-
nään (kuvio 4), havaitaan, että
suosituimpia katsottuja, luettuja
tai seurattuja taidemuotoja ovat
elokuvat, kirjallisuus, konsertit ja
teatteri. Niihin paneutuu yli 15
prosenttia vastaajista.
Eniten aktiiviharrastajia vetävät
puoleensa atk-harrastus, muu tek-
niikkaan liittyvä harrastus ja valo-
kuvaus sekä laulu tai musiikki, joi-
ta harrastaa viisi prosenttia kuta-
kin. Jäsenten taustaan nähden tek-
niikkaan liittyvät harrastukset ei-
vät ole yllätys. Kulttuuria tai tai-
detta harrastetaan huomattavasti
vähemmän.
Ohessa vielä joitain avoimesta
palautteesta poimittuja jäsenistön
harrastuksia:
Astronomia (tähtitiede)
Historia, linnut
Hyötyliikunta/metsätyöt
Koiraharrastus
Lasten kanssa lähiretkeily
Lions (vapaaehtoistyö)
Liveroolipelaaminen
Moottoripyöräily
Moottoriharrastus ja vanhojen au-
tojen kunnostus.
Nikkarointi.
Neulonta&huonekalujen restau-
rointi.
Partio
Pianonsoitto
Puutarhan/oman pihan hoito
Puutyöt
Ralliautoilu kartanlukijana
Reserviläistoiminta
Ruoanlaitto, sikarit
Salsa
Sijoitustoiminta
Viinit
Vanhat autot
Vauvauinti
Vaimon kanssa seurustelu,
❏

10. 23TEK – tekniikan akateemiset 7/2007
Teksti: Eero Siljander
Kuvio 1. Mitkä asiat ovat työllistäneet sinua eniten
luottamustoimessasi viimeisen 12 kk:n aikana?
% vastaajista
0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 %
jokin muu asia
työolojen
kehittäminen
perehtyminen
työehtosopimuksiin
ja työlakeihin
yt-neuvottelut
työsuhteiden
ongelmatilanteet
palkkaus- ja muut
työehtoneuvottelut
Lähde: TEKin jäsentutkimus 2006
© TEK ry
Kuvio 2. Montako tuntia viikossa käytät aikaa
luottamusmiestoimintaan?
% vastaajista
0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 %
31+
21–30
11–20
6–10
<= 5
tuntia/vko
Lähde: TEKin jäsentutkimus 2006
© TEK ry
Paikallinen sopiminen työllistää
luottamusmiehiä
L
uottamusmiestoimin-
nassa keskeisimmiksi
edunvalvonnan tehtä-
viksi nousevat TEKin
luottamusmiesten mielestä palk-
kaukseen ja työehtoihin liittyvät
paikalliset neuvottelut. Kolmasosa
nimeää ne eniten työllistäneiksi
tehtäviksi.
Myös työsuhteiden ongelmati-
lanteiden ratkominen ja yt-neu-
votteluihin liittyvät tehtävät pitä-
vät luottamusmiehet tiuhaan neu-
vottelupöytien ääressä. Noin kuu-
desosa vastanneista luottamusmie-
histä on käynyt viime vuonna yh-
teistoimintamenettelyyn liittyviä
neuvotteluja (kuvio 1).
Lisäksi ylityön ja matka-ajan
korvausteemat mainittiin usein
kyselyn suorasanaisessa osuudes-
sa merkittäviksi työllistäviksi asia-
kokonaisuuksiksi.
Perehtyminen työehtosopimuk-
siin ja työlainsäädäntöön oli vain
reilulle kymmenesosalle tehtävä-
listan kärjessä.
Työpaikkakohtaisista palkkaus-
sopimuksista on neuvoteltu nel-
jäsosassa luottamusmiesten työpai-
koista. Kuitenkin vain yksi kolmas-
osa on saanut mielestään riittävästi
tietoa neuvotteluja varten.
TEKiltä toivotaan tukea
Työsuojeluvastaavilla jäsen-
ten ongelmatilanteiden ratkaisu
on selvästi suurin tehtäväkenttä.
Työolojen kehittäminen on toi-
nen merkittävä asiakokonaisuus
työsuojelutehtävissä.
Enemmistö luottamusmiehis-
tä ja työsuojeluvastaavista odottaa
saavansa tukea tehtäviensä hoitoon
erityisesti TEKiltä. Seuraavaksi
eniten tukeudutaan muiden hen-
kilöstöryhmien luottamusmiehiin
ja kollegoihin. YTN:n ja JUKOn
palveluita käyttää noin viidesosa.
Kymmenen tuntia
viikossa
Luottamusmiestoimintaan käy-
tetyn ajan mediaani on 10 tun-
tia viikossa, eli noin puolet vas-
taajista käyttää luottamustehtä-
viin keskimäärin kaksi tuntia päi-
vässä. Keskifraktiilien (25 prosent-
tia ja 75 prosenttia) väli on kuiten-
kin 4,5–27,5 tuntia viikossa eli ha-
jonta on huomattavan suurta (ku-
vio 2).
Noin kolmasosa vastaajista hoi-
taa luottamustehtäviä myös vapaa-
ajalla. Heistä neljä viidesosaa käyt-
tää luottamustehtäviin vapaa-ai-
kaansa viikoittain 5–10 tuntia.
Luottamusmiehiltä kysyttiin
myös eri asioiden hallintaa paikal-
lisen tason neuvotteluissa asteikol-
la 1 = erittäin puutteelliset taidot
– 5 = erittäin hyvät taidot.
Luottamusmiehet kokevat osaa-
misensa ja taitonsa keskimääräis-
tä paremmiksi yhteydenpidossa
henkilöstöön (3,9). He myös hal-
litsevat neuvoteltavat asiat (3,7).
Työehtosopimusten tuntemus
(3,3) ja omat neuvottelutaidot
koetaan tyydyttäviksi (3,2).
Luottamusmiehet olivat kuiten-
kin keskimääräistä hieman tyyty-
mättömämpiä TEKin, YTN:n tai
JUKOn tarjoamaan tukeen neu-
vottelutilanteissa (2,9). Siitä an-
nettiin kommentteja kyselyn avoi-
messa palauteosassa.
Tasa-arvosuunnitelmista
ei tietoa
Työterveyshuolto ja työsuojelu-
ohjelma ovat yleisimmät työolo-
jen kehittämisohjelmat. Ne ovat
hoidossa lähes kaikkien kyselyyn
vastanneiden luottamushenkilöi-
den työpaikoilla. Myös työkyvyn
ylläpitoon tähtäävät Tyky- ja vas-
taavat ohjelmat sekä päihteiden-
torjuntaohjelmat ovat työpaikoil-
la yleisiä.
Sen sijaan noin kolmasosa luot-
tamusmiehistä ei tiedä, onko työ-
paikalla tasa-arvosuunnitelma.
Sellainen on tasa-arvolain mu-
kaan laadittava, jos työpaikalla on
vähintään 30 henkilöä.
Luottamusmiesten mukaan
henkilöstösuunnitelmaa ei ole
toistaiseksi tehty noin kolmasosas-
TEKin laaja jäsentutkimus osa 5
■ Palkkaukseen ja työehtoihin liittyvät paikalliset neuvottelut
ovat TEKin luottamusmiesjäsenten keskeisimpiä tehtäviä. Myös
työsuhteiden ongelmatilanteet työllistävät heitä, selviää TEKin
jäsentutkimuksesta.
➤

11. 24 TEK – tekniikan akateemiset 7/2007
sa työpaikoista. Lain mukainen
henkilöstösuunnitelma ja koulu-
tustavoitteet on laadittava yt-lain
piirissä olevissa yrityksissä ja yh-
teisöissä ensi vuoden alkuun men-
nessä.
YTN:n tai JUKOn järjestämät
luottamusmiesten koulutustilai-
suudet olivat viime vuonna suosit-
tuja tilaisuuksia. Lähes yhtä kiin-
nostavia olivat myös muut YTN:n
tai JUKOn järjestämät koulutus-
ja infotilaisuudet.
Lisäksi luottamusmiehet otti-
vat osaa paikallisiin luottamus-
miestilaisuuksiin kuten koulutus-
tilaisuuksiin ja yhteispalavereihin
työnantajan ja muiden henkilöstö-
ryhmien edustajien kanssa. ❏
Tekkiläisiä luottamus-
miehiä noin sata
TEKin luottamusmiesjäsenet kuuluvat laajempaan Ylem-
mät Toimihenkilöt YTN:n tai AKAVAn Julkisalan koulutettu-
jen neuvottelujärjestö JUKOn luottamusmiesten ryhmään.
YTN:llä on luottamusmiehiä lähemmäs tuhat. He hoitavat
kaikkien YTN-liittojen ylempien toimihenkilöiden edunval-
vonnan työpaikoilla riippumatta siitä, minkä YTN-liiton jäse-
niä edustettavat ovat. JUKOlla on luottamusmiehiä likimain
2 400, joista kunnissa työskentelee reilut 1 700, valtiolla
noin 500 ja seurakunnissa loput.
TEKin jäsentutkimuksen luottamusmiehiä koskeviin ky-
symyksiin vastasi 55 tekkiläistä luottamusmiestä eli noin
puolet TEKin luottamusmiesjäsenistä. Yleisimmät luotta-
mustehtävät olivat luottamusmies, varaluottamusmies tai
luottamusvaltuutettu ja yhdyshenkilö.
Kaaoksesta selvittiin
■ Nokia Siemens Networksin
Tampereen yksikön ylempien
toimihenkilöiden luottamus-
mies Jari Nummikoski kertoo
lupautuneensa viisi vuotta sitten
luottamusmieheksi, kun kaipa-
si pitkään työuraansa vaihtelua
ja uutta haastetta. Entinen luot-
tamusmies vakuutteli, että työtä
ei ole paljon.
Silloin ei osannut aavistaa-
kaan, mihin kaaokseen vielä
joutuisi.
– Viime keväänä neuvotte-
luissa kului 80–90 prosenttia
työajasta, kun Nokia Siemens
Networksia muodostettiin.
Alunperin lähdettiin liikkeel-
le 700 henkilön vähennykses-
tä, mutta ulkoistamisten, eropa-
kettien ja muiden tekijöiden jäl-
keen lopulta vain alle 20 työn-
tekijää irtisanottiin. Lopputulos
oli hyvä, Nummikoski kertoo.
Syksyn myötä on palattu nor-
maaliin arkeen. Nyt luottamus-
tehtävissä menee noin pari päi-
vää viikossa, vaikka Nummikoski
edustaa yksin Tampereen
NSN:n 1 300 ylempää toimi-
henkilöä. Teknologiateollisuu-
den sopimuksen lokakuun pai-
kallisen erän sopiminenkin su-
jui mallikkaasti.
– Minä olen saanut neuvotte-
luja varten työnantajalta tietoa
suhteellisen hyvin, tosin en ai-
na juuri sitä tietoa, mitä olen tar-
vinnut enkä aina riittävästi. On
siinä vielä kehittämistä.
Nummikoski on ollut tyy-
tyväinen YTN:ltä saamaansa
koulutukseen. Käyty on niin
luottamusmiehen peruskurs-
sit kuin jatkokurssitkin lukuis-
ten luottamusmiespäivien ja
ajankohtaisseminaarien ohella.
Kansainväliseen konserniyhteis-
työhön osallistuva Nummikoski
on kouluttautunut myös sen
alan osaajaksi Teollisuuden
Palkansaajien kursseilla.
– Ylipäätään me luottamus-
miehet tarvitsemme sekä YTN:n
että liittojen teknistä ammatillis-
ta tukea. Lakimiesten palveluil-
le on käyttöä. ❏ (MH)
– Luottamusmiehen
työ on välillä melkoista
tasapainoilua
oikeiden töiden ja
luottamustehtävien välillä,
kertoo tuotepäällikkönä
NSN:llä työskentelevä
Jari Nummikoski.
Ja näin luottamusmiehet
sanoivat:
– Päätoiminen luottamusmies
200 tekkiläistä kohden suuriin
yrityksiin. Esimiesasemassa
ei voi samalla ajaa ammattiyh-
distysasiaa sivutoimena.
– TEK voisi luottamusmiestoi-
minnan kautta osallistua pal-
jon aktiivisemmin työssä jak-
samiseen ja työilmapiiriin vai-
kuttamiseen.
– Tulopoliittisten ja työehto-
sopimusneuvottelujen aikana
TEKin pitää profiloitua jämä-
kämmin jäsentensä etujen aja-
miseksi.
– Luottamusmiehenä kaipaan
TEKiltä aktiivisempaa otetta
palkkaneuvotteluissa työpai-
kalla ja neuvottelujen tueksi
tietoa siitä, miten tekkiläisten
palkat ovat yleisesti työpaikal-
la kehittyneet.
➤