SAK:n työolobarometri 2012 - 1. osa

1. SAK:n työolobArometri 2012
Työaika ja
TyöaikajärjesTelmäT
sak:laisilla
Työpaikoilla

3. SAK:n työolobarometri 2012
Työaika ja työaikajärjestelmät
SAK:laisilla työpaikoilla
3

4. ISBN 978-951-714-279-3
Painokarelia Oy 2012
Kannen kuva: Kannen kuva Henrik Sorensen/Gorilla
4

5. SAK:n työolobarometri 2012
Työaika ja työaikajärjestelmät SAK:laisilla työpaikoilla 4
Suomalainen työaika on Euroopan joustavin. Joustot lähtevät
kuitenkin pääasiassa tuotannon tai työnantajan tarpeista.
Työntekijän kannalta mielekkäitä joustoja on noin kolmanneksella
SAK:laisista työpaikoista.
1. Valtaosalla vakituiset kokoaikaiset työsuhteet 5
SAK:laisten liittojen jäsenistä työskentelee 81 prosenttia
vakituisessa työsuhteessa. Kokoaikatyötä tekee 85 prosenttia.
2. Vuoro- ja yötyö yleistä 7
Suomessa tehdään vuoro- ja yötyötä enemmän kuin muualla
Euroopassa. SAK:laisilla aloilla lähes 40 prosenttia työntekijöistä
tekee vuorotyötä ja yli 20 prosenttia yötyötä.
3. Enemmän vai vähemmän töitä? 8
23 prosenttia SAK:laisten liittojen jäsenistä haluaisi tehdä enemmän
töitä, jos palkka riippuu työtuntien määrästä. Osa-aikaisista
enemmän töitä haluaisi 43 prosenttia.
4. Palkankorotus vai lisää vapaa-aikaa? 9
53 prosenttia SAK:laisista valitsisi mieluummin palkankorotuksen
kuin lisää vapaa-aikaa. Ne, joilla on töitä ja ansioita vähän, haluavat
lisää töitä ja enemmän palkkaa.
5. Joustavuutta omien asioiden hoitamisessa työaikana 10
SAK:laisista työntekijöistä 46 prosentilla on useimmiten
mahdollisuus poistua työpaikalta kesken työpäivän hoitamaan
tarvittaessa omia asioita.
6. Lomarahojen vaihtaminen vapaaksi harvinaista 10
Noin puolella SAK:laisista on mahdollista vaihtaa lomarahat
vapaaksi. Vain yhdeksän prosenttia heistä teki niin vuonna 2011.
7. Puolet tekee ylitöitä 11
SAK:laiset tekevät ylitöitä hieman useammin (52 %) kuin
palkansaajat keskimäärin (48 %).
8. Työaikapankit edelleen harvinaisia 12
Vain 16 prosentilla SAK:laisista työpaikoista on käytössä
työaikapankin kaltainen järjestelmä.
9. Ketä työaikapankki hyödyttää? 13
SAK:laisten luottamushenkilöiden mukaan työntekijät pelkäävät,
että työaikapankin joustot hyödyttävät vain työnantajaa.
10. Työntekijän tarpeisiin vastaavat joustot lisäävät työtyytyväisyyttä 15
Työaikapankin ja liukuvan työajan piirissä olevat SAK:laiset ovat
kaikkein tyytyväisimpiä työaikajärjestelmään.
5

6. Työaika ja työaikajärjestelmät
SAK:laisilla työpaikoilla
Useiden tutkimusten mukaan suomalainen työaika on joustavin koko Euroopas-
sa. Työaikajoustot lähtevät kuitenkin useimmiten tuotannon tai työnantajan tar-
peista eikä niinkään työntekijän.
Työnantajalähtöisiä joustoja ovat esimerkiksi ylityöt, vuoro- ja yötyö sekä vas-
tentahtoinen osa-aikatyö. Työntekijän tarpeisiin vastaaviin työaikajoustoihin kuu­
luvat muun muassa liukuva työaika, työaikatilit ja –pankit sekä mahdollisuus osa-
aikatyöhön.
SAK:n mielestä tuotannollisista tarpeista ja työntekijöiden omista tarpeista läh-
tevien työaikajoustojen olisi oltava tasapainossa. Liian usein joustot merkitsevät
työntekijälle vaikeuksia sovittaa yhteen työtä ja yksityiselämää. Työntekijöiden
mahdollisuutta vaikuttaa omiin työaikoihinsa pitää lisätä. Kun työaika joustaa
myös työntekijän tarpeiden mukaan, se lisää työn mielekkyyttä sekä auttaa jak-
samaan työssä ja jatkamaan työelämässä pitempään.
”Haluaisimme päivittäiset liukumat työaikoihin, työnantajalle se ei tunnu
sopivan.”
Mies, 53 v, teollisuus 1
1
SAK:n luottamushenkilöpaneeli 3/2012
6

7. 1. Valtaosalla vakituiset ja koko-
aikaiset työsuhteet
Valtaosa SAK:laisista on vakituisessa kokoaikatyössä (72 %). Toiseksi yleisin työ-
suhdemuoto on määräaikainen kokoaikatyö, jota tekee 13 prosenttia SAK:laisista.
SAK:laisten liittojen jäsenistä neljä viidestä (81 %) on vakituisessa työsuhteessa.
SAK:laisten työaikamallit (%) SAK:laisten työsuhteet (%)
3
12 19
85 81
Kokoaikatyö Vakituinen työsuhde
Osa-aikatyö Määräaikainen työsuhde
Muu
Määräaikaisessa työsuhteessa työskentelee noin viidennes (19 %) SAK:n jäsen-
kunnasta ja noin kaksi prosenttia on vuokratyöntekijöitä. Valtaosa (85 %) on ko-
koaikaisessa työssä ja osa-aikaisia työntekijöitä on 12 prosenttia. Noin kolmella
prosentilla SAK:laisista on jokin muu työaikajärjestely, esimerkiksi erikseen töihin
kutsuttava.
SAK:laisten työsuhde- ja työaikamallit (%)
SAK:laisten työsuhde- ja työaikamallit
Yksityinen palveluala 61 20 9 6 4
Kuljetusala 86 2 10 2
Julkinen ala 66 8 16 5 5 Vakituinen kokoaikatyö
Teollisuus 79 2 14 23 Vakituinen osa-aikatyö
SAK:laisten työsuhde- ja työaikamallit
Määräaikainen kokoaika
Yksityinen palveluala 61 Mies 20 9 80 4
6 3 12 32 Määräaikainen osa-aika
Kuljetusala 86
Nainen 632 10 2 14 14 5 4 Muu
SAK:laisten työsuhde- ja työaikamallit
Julkinen ala 66Yhteensä 8 16 72 5 5 Vakituinen kokoaikatyö
8 13 4 3
61 Teollisuus 20 9 6794 230 14 402 3 50 Vakituinen osa-aikatyö
0 10 20 60 70 80 90 100
86 2 10 2 Määräaikainen kokoaikatyö
66 Mies 8 16 5 80
5 Vakituinen kokoaikatyö3 2
3 12 Määräaikainen osa-aikatyö
79 Nainen 2 14
63 23 Vakituinen osa-aikatyö 4
14 14 5 Muu
Yhteensä 72 Määräaikainen kokoaikatyö
8 13 4 3
80 12 402 50
3 Määräaikainen osa-aikatyö
0 10 20 3 30 60 70 80 90 100
63 14 14 5 4 Muu
72 7 8 13 4 3
10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

8. SAK:laisten työsuhteet (%)
SAK:laisten työsuhteet
Yksityinen palveluala 17
83
Julkinen ala 25
75
Kuljetusala 11
89
Teollisuus 17
83 Määräaikainen
en työsuhteet Vakituinen
Mies 15
85
Nainen 22
83 78
Yhteensä 19
75 81
89 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
83 Määräaikainen
Vakituinen
85
78
Epätyypilliset työsuhteet ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä. SAK:laisista nai-
81
sista noin viidennes (22 %) on määräaikaisessa työsuhteessa ja 19 prosenttia työs-
0 50 60 70 kentelee 90
80 100
osa-aikaisesti. Määräaikaisia työsuhteita on eniten julkisella sektorilla
(25 %) ja osa-aikatyötä yksityisillä palvelualoilla (26 %).
Osa-aikatyö on Suomessa ylipäätään ja myös SAK:laisilla aloilla vähäisempää
kuin Euroopassa yleensä. Eurooppalaisen työolotutkimuksen2 mukaan lähes nel­
jännes työntekijöistä (24 %) tekee osa-aikatyötä – kun osa-aikatyö tarkoittaa vä-
hemmän kuin 34 tuntia viikossa.
Koko- ja osa-aikatyö SAK:laisilla työpaikoilla (%)
Koko- ja osa-aikatyö SAK:laisilla työpaikoilla
Yksityinen palveluala 69 26 4
Julkinen ala 82 13 4
Kuljetusala 94 33
Teollisuus 92 5 2 Kokoaikatyö
Osa-aikatyö
la työpaikoilla Mies 92 5 2 Muu
Nainen 76 19 5
26 4
Yhteensä 85 12 3
13 4
0 20 40 60 80 100 120
33
5 2 Kokoaikatyö
Osa-aikatyö
5 2 Muu
19 5
2
5th European Working Conditions Survey, 2010
12 3
60 80 100 120
8

9. 2. Vuoro- ja yötyö yleistä
Suomessa tehdään vuoro- ja yötyötä enemmän kuin muualla Euroopassa. Euroo-
pan unionin alueella vuorotyötä tekee 17 prosenttia työntekijöistä ja 19 prosenttia
ilmoittaa tekevänsä yötöitä3.
Suomessa vuoro- ja jaksotyötä tekee jo useampi kuin joka viides suomalaisista.
Eniten vuoro- ja jaksotyötä tehdään majoitus-, ravitsemus-, kuljetus-, tietoliiken-
ne- ja terveydenhoitoaloilla. Suuri enemmistö yötyötä tekevistä on miehiä.
SAK:laisilla aloilla vuoro- ja yötyön osuus on vielä huomattavasti suurempi. Vuo-
rotyötä tekee kaksi viidesosaa (39 %), yötyötä (22 %) sekä jakso- tai periodi­ yötä
t
(18 %) joka viides. Yötyö on kello 23–06 välisenä aikana tehtävää työtä.
Epäsäännölliset työajat SAK:laisilla työpaikoilla (%)
Epäsäännölliset työajat SAK:laisilla työpaikoilla
21
Matkatyö 9
15
16
Jakso- tai periodityö 20
18 Mies
29 Nainen
Yötyö 13
22 Yhteensä
39
Vuorotyö 40
39
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45
Mies Nainen Yhteensä
Yö- ja vuorotyö SAK:laisilla- työpaikoilla ö S A K : l a i s i l l a
Y ö j a v u o r o t y (%) t y ö p a ik o illa
Yksityinen palveluala 16
47
Julkinen ala 16
30
Kuljetusala 37
48
Teollisuus 26
38
Yötyö
Vuorotyö
Mies 29
39
Nainen 13
40
Yhteensä 22
39
0 10 20 30 40 50 60
Vuorotyö Yötyö
3
5th European Working Conditions Survey, 2010
9

10. 3. Enemmän vai vähemmän töitä?
Lähes joka neljäs SAK:lainen (23 %) haluaisi tehdä enemmän töitä, jos palkka
riippuu työtuntien määrästä. Jos valinnan mahdollisuus olisi, noin 14 prosenttia
tekisi puolestaan vähemmän töitä vähemmällä palkalla, kun taas valtaosa (63%)
valitsisi nykyisen työmääränsä.
Enemmän vai vähemmän töitä? (%)
Enemmän vai vähemmän töitä?
Osa-aikatyö tai muu 43 49 6
Kokoaikatyö 19 64 15
Tekisi enemmän töitä
Määräaikainen 31 57 9
Tekisi saman verran töitä
Vakituinen Enemmän vai vähemmän töitä?
21 62 15
Tekisi vähemmän töitä
Mies
Enemmän vai vähemmän töitä? 22 49 62 13
Osa-aikatyö tai muu 43 6
män vai vähemmän töitä? Nainen 23 60 15
Kokoaikatyö
43 19 49 64 6 15
Tekisi enemmän töitä
Yhteensä 23 57 61 14
19 Määräaikainen
49 64 31 6 15 9
Tekisi saman verran töitä
0 10 20 30 40 enemmän 60
Tekisi 50 töitä 70 80 90 100
31
64 Vakituinen 21 15 57 62 9 15
Tekisi enemmän töitä Tekisi saman verran töitä Tekisi vähemmän töitä
21 57 Mies 22
62 9 1562 13
Tekisi saman verran töitä Tekisi vähemmän töitä
22 62 Nainen 23 6215 60
13 15
Viimeisten vuosien aikana enemmän työtä haluavien osuus on selvästi lisään-
Tekisi vähemmän töitä
23 62 Yhteensä 23 60 13 1561 14
tynyt ja vähemmän työtä haluavien vähentynyt. Samalla nykyiseen työaikaansa
0
23 60 tyytyväisten osuus on hieman laskenut. 80
10 61 1520 30 40 50 14 60 70 90 100
10 20
61 30 40 50 1460 70 80 90 100
50 60 70
Nykytilanteeseen tyytyväisiä ovat etenkin ikääntyneet SAK:n jäsenet. Nuorista
80 90 100
alle 31-vuotiaista kolmannes olisi valmis lisäämään työmäärää, jos palkka nousisi
vastaavasti. Nämä enemmän työtä haluavat ovat etenkin määräaikaisessa työ-
suhteessa olevia ja osa-aikatyöntekijöitä.
Vaikka selvästi useampi nainen kuin mies on osa-aikatyössä, ei sukupuolten vä-
lillä ole lainkaan eroa työaikaa koskevassa kysymyksessä.
Enemmän vai vähemmän töitä? (%)
Enemmän vai vähemmän töitä?
Yksityinen palveluala 30 58 10
Julkinen ala 17 62 18 Tekisi enemmän töitä
Tekisi saman verran töitä
Kuljetusala 24 61 14
Tekisi vähemmän töitä
Teollisuus 22 63 13
0 20 40 60 80 100
10

11. Eurooppalaisten työntekijöiden toiveisiin verrattuna SAK:laisten toiveet ovat
juuri päinvastaisia. Eurooppalaisen työolotutkimuksen4 mukaan noin kolmannes
(29%) eurooppalaisista haluaisi tehdä vähemmän töitä ja töiden määrää lisäisi 14
prosenttia. Lisää töitä tosin toivovat koko Euroopassa erityisesti osa-aikatyötä
tekevät työntekijät kuten Suomessakin.
4. Palkankorotus vai lisää vapaa-aikaa?
Jos vaihtoehtona olisivat palkankorotus tai enemmän vapaa-aikaa, niin niukka
enemmistö SAK:laisista (53 %) valitsisi palkankorotuksen. Lisää vapaa-aikaa ha-
luaisi 45 prosenttia.
Vapaa-aika houkuttaa etenkin ikääntyneitä jäseniä. Nuorista valtaosa ottaisi
palkankorotuksen, vaikka tutkimusten mukaan vapaa-ajan arvostus on erittäin
korkealla nuoremmissa ikäryhmissä. Nuorille työ merkitsee sinällään vähemmän
kuin vanhemmalle väestönosalle.
Lisää vapaa-aikaa vai palkankorotus? (%)
L isää vap aa-aikaa vai p alkan ko ro tu s?
Yli 50v 56
41
49
41-50v 49
42
31-40v 57
26
30v tai alle 72
Lisää vapaa-aikaa
Palkankorotus
46
Mies 51
43
Nainen 56
45
Yhteensä 53
0 10 20 30 40 50 60 70 80
Lisää vapaa-aikaa Palkankorotus
Valintatilanteessa naiset ottaisivat palkankorotuksen hieman useammin kuin
miehet.
SAK:laisten joukossa käy selkeästi ilmi, että ne joilla on töitä ja ansioita vähän,
haluaisivat lisää töitä ja enemmän palkkaa. Kun ansiot lisääntyvät iän ja kokemuk-
sen myötä, myös niiden osuus kasvaa, jotka haluaisivat vähentää työmääräänsä
ja valitsevat mieluummin vapaa-aikaa kuin palkankorotuksen.
4
5th European Working Conditions Survey, 2010
11

12. 5. Joustavuutta omien asioiden
hoitamisessa työpäivän aikana
Arjen järjestämisen kannalta tärkeä kysymys on, voiko työntekijä poistua työpaikal-
ta tarpeen vaatiessa hoitamaan omia asioitaan. Kaikista SAK:n jäsenistä valtaosalla
eli noin neljällä viidestä on tällainen mahdollisuus käytettävissään ainakin satunnai-
sesti. Aina tarpeen vaatiessa omia asioita hoitamaan pääsee noin neljännes. Asiat
ovat tässä suhteessa selvästi huonommin naisilla kuin miehillä. Niiden osuus, joilla
tätä mahdollisuutta ei ole lainkaan, on naisilla tuplasti suurempi kuin miehillä.
Teollisuus on tässä suhteessa työntekijän näkökulmasta selvästi joustavin. Yllät-
täen muiden alojen väliset erot ovat pieniä, vaikka voisi olettaa että työn luon-
teesta johtuva joustamattomuus olisi kuljetusalalla muita yleisempää. Kuitenkin
joustavuus tässä suhteessa on julkisella alalla jopa vähäisempää kuin kuljetusalal-
la – vaikka voisi olettaa, että jousto on julkisella alalla helpommin järjestettävissä.
6. Lomarahojen vaihtaminen vapaaksi
harvinaista
Kahdella viidestä SAK:laisesta (42 %) on halutessaan mahdollisuus vaihtaa loma-
rahat vapaaksi. Lähes yhtä suuri osa ilmoittaa, että mahdollisuutta ei ole ja yksi
viidennes ei osaa sanoa.
Onko mahdollista vaihtaa lomarahat vapaaksi?
Onko mahdollista vaihtaa lomarahat vapaaksi? (%)
Yksityinen palveluala 49 32 20
Julkinen ala 39 42 19
Kuljetusala 45 36 19
Kyllä
Teollisuus 40 43 17
Ei
Ei osaa sanoa
Mies 39 43 18
Nainen 45 36 19
Yhteensä 42 40 18
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kyllä Ei Ei osaa sanoa
Lomarahojen vaihtaminen vapaaksi on SAK:laisilla työpaikoilla kuitenkin kohtalai-
sen harvinaista. Vuoden 2011 lomarahoja oli osittain tai kokonaan vaihtanut hie-
man vajaa kymmenesosa SAK:laisista. Vain hieman useampi suunnitteli vaihtamista
vuonna 2012. Vaihtajat ja vaihtamista suunnittelevat ovat suurelta osin samoja hen-
kilöitä – noin viisi prosenttia SAK:laisten liittojen jäsenistä on sekä vaihtanut rahoja
vapaaksi edellisvuonna että suunnittelee tekevänsä niin tänä vuonna.
12

13. Lomarahojen vaihtaminen vapaaksi
Vaihtanut 2011 (%) Aikoo vaihtaa 2012 (%)
3 9 10 11
Ei 2011 Ei 2012
Kyllä 2011 Kyllä 2012
Ei osaa Ei osaa
sanoa 2011 sanoa 2012
88 80
Vapaa-ajan ostaminen voi monille olla houkutteleva ajatus, jota harkitaan, mutta
josta kuitenkin usein käytännössä taloudellisista syistä luovutaan.
7. Puolet tekee ylitöitä
Hieman yli puolet SAK:laisista (52 %) oli tehnyt haastattelua edeltävän kahden
kuukauden aikana ylitöitä. Suurin osa on saanut ylitöistä korvauksen rahana. Il-
man korvausta tehty ylityö ei kuitenkaan ole tuiki harvinaista, sillä noin seitsemän
prosenttia SAK:laisten liittojen jäsenistä oli sitä edellisen kahden kuukauden ai-
kana tehnyt.
SAK:laiset tekevät ylitöitä hieman useammin kuin palkansaajat keskimäärin.
TEM:n työolobarometrin mukaan 48 prosenttia suomalaisista teki vuonna 2010
ylitöitä. SAK:laisilla korvaukseton ylityö on kuitenkin selvästi harvinaisempaa
(7 %) kuin kaikkien palkansaajien keskuudessa (12 %).
Ei ylitöitä lainkaan 48 %
Vain rahalla korvattua 23 %
Vain vapaalla korvattua 15 %
Vain ilman korvausta 3%
Sekä rahalla että vapaalla korvattua 8%
Sekä rahalla korvattua että ilman korvausta 2%
Sekä vapaalla korvattua että ilman korvausta 2%
SAK:laisten tekemät ylityöt saadun korvauksen mukaan haastattelua edeltävän
2 kk aikana.
Ylitöiden tekeminen on Suomessa miesten keskuudessa yleensä ottaen yleisem-
pää, mutta vastaavasti korvaukseton ylityö on naisilla tavallisempaa kuin miehillä.
Tässä SAK:laiset poikkeavat muista palkansaajista, sillä heistä useammin ylitöitä
ilman korvausta tekevät miehet.
13

14. Sukupuolten välisiä eroja, samoin kuin SAK:n ja kaikkien palkansaajien välistä
eroa selittää töiden ja alojen vahva jakautuminen sukupuolen mukaan. Myös alo-
jen sisältä löytyy suuria sukupuolieroja siinä, tehdäänkö ylityötä ylipäänsä – esi-
merkiksi kuljetusalalla työskentelevistä miehistä 75 prosenttia on tehnyt ylitöitä
viimeisen 2 kuukauden aikana, naisista vain 46 prosenttia.
8. Työaikapankit edelleen harvinaisia
Suomalainen työaika on Euroopan joustavin. Eurooppalaisen yritystutkimuksen
mukaan jopa 80 prosentilla suomalaisista työpaikoista on käytössä jonkinlaisia
työaikajoustoja5. Työaikajoustot lähtevät Suomessa kuitenkin edelleen pääasias-
sa tuotannon tai työnantajan tarpeista.
Työaikajoustot SAK:laisilla työpaikoilla (%)
16
Kiinteä työaika
15
Liukuva työaika
Työaikapankki
69
Työntekijälähtöiset joustot, kuten liukuva työaika tai työaikapankin kaltaiset järjes-
telmät eivät ole levinneet kovin laajasti SAK:laiseen kenttään. Valtaosalla (69 %)
SAK:laisista on kiinteä työaika ja vain vajaalla kolmasosalla (31 %) jonkinlainen
joustava työaikamalli.
Liukuva työaika on noin SAK:laisista noin 15 prosentilla ja työaikapankin kaltainen
järjestelmä 16 prosentilla.
Joustavat työaikajärjestelmät SAK:laisilla työpaikoilla (%)
Joustavat työaikajärjestelmät SAK:laisilla työpaikoilla
Työpaikan koko
yli 250 59 21 20
50-249 65 17 18
10-49 70 14 16
1-9 77 11 11
Ei joustoa
Yksityinen palveluala 74 9 18
Kuljetusala 76 13 11 Liukuva työaika
Julkinen ala 70 15 15
Teollisuus 65 18 17 Työaikapankki
Mies 67 16 16
Nainen 72 13 15
Yhteensä 69 15 16
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Ei joustoa Liukuva työaika Työaikapankki
5
European Company Survey (ECS), 2009
14

15. SAK:laisista aloista liukuva työaika tai työaikapankin kaltainen järjestelmä on kes-
kimäärää hieman useammin käytössä teollisuudessa (35 %). Kuljetusalalla ei ym-
märrettävistä syistä sovelleta liukuvaa työaikaa läheskään samassa määrin kuin
teollisuudessa.
Joustavien työaikajärjestelmien piirissä on hieman muita useammin miehiä ja
31–40-vuotiaita. Ne ovat muita yleisempiä teollisuudessa ja julkisella alalla, ja sitä
yleisempiä mitä suurempi yritys on.
Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan vaikutusmahdollisuudet työaikajoustoi-
hin ovat työntekijäammateissa huomattavasti pienemmät kuin toimihenkilöamma-
teissa6. Yli puolet ylemmistä toimihenkilöistä (55 %) voi vaikuttaa työaikoihinsa joko
erittäin tai melko paljon. Työntekijöistä näin sanoo alle viidennes (18 %).
Niillä, joiden työpaikalla on jonkinlainen joustava työaikamalli, lähes joka toisen
(45 %) päivittäinen työaika on kiinteä, mutta sen aloittaminen voi liukua. Lähes
yhtä monella SAK:laisella (48 %) työaika voi vaihdella päivästä toiseen, ja sitä
tasoitetaan tekemällä tunteja sisään tai pitämällä säästöön kertyneitä tunteja va-
paina. Etenkin yksityisillä palvelualoilla työaika voi vaihdella päivästä toiseen, ja
sitä tasoitetaan tavalla tai toisella.
Pääosin säästyneitä tunteja tai vapaita voidaan käyttää sopimalla yhdessä esimiehen
kanssa. Valtaosin kertyneitä tunteja voi käyttää pitämällä kokonaisia vapaapäiviä.
9. Ketä työaikapankki hyödyttää?
SAK:n luottamushenkilöpaneelissa7 ei löytynyt yhtä selkeää syytä siihen, miksi
työaikapankin kaltaiset käytännöt eivät ole yleistyneet SAK:laisilla työpaikoilla.
Lähes puolet luottamushenkilöistä ilmoitti, että yhtä usein järjestelmän käyttöön
ottamista vastustavat niin työntekijät kuin työnantajatkin. Kolmannes luottamus-
henkilöistä ei osannut sanoa, miksi on näin.
6
Työ ja terveys Suomessa 2009
7
SAK:n luottamushenkilöpaneelissa on jäsenenä 1 600 luottamushenkilöä SAK:laisista jäsenliitoista. Heistä
on luottamusmiehiä noin 900, työsuojeluvaltuutettuja noin 500 ja molemmissa tehtävissä toimivia noin 200.
Paneelin koostumus vastaa SAK:n liittorakennetta.
15

16. Miksi työpaikalla ei ole ityöaikapankkia?o(%) t y ö a i k a p a n k k i a ?
M ik s t y ö p a ik a lla e i le
40
35
35
30
25 22 21
20
15
11 11
10
5
0
Työnantaja ei ole Työntekijät eivät Kumpikaan osapuoli Muu syy Ei osaa sanoa
halunnut ole halunneet ei ole halunnut
Lähde: SAK:n luottamushenkilöpaneeli 3/2012
Työntekijöiden epäilevään suhtautumiseen sen sijaan on selkeitä syitä. Niillä
SAK:laisilla työpaikoilla, joilla työaikapankkia ei ole, suurin pelko on, että työaika-
pankin joustot hyödyttävät ainoastaan työnantajaa. Näin kertoo lähes puolet (48 %)
luottamushenkilöistä. Kolmannes ajattelee, että työajat muuttuvat nykyistä huo-
nommiksi ja 17 prosenttia ei luota työaikapankkiasiassa työnantajaansa.
”Meillä työaikapankin vapaita pitää käyttää silloin kun työnantajalle sopii,
esimerkiksi kovilla pakkasilla.”
Mies, 47 vuotta, yksityinen palveluala 8
Kaksi viidestä (43%) pelkää myös sitä, että työaikapankin kaltaisessa järjestel-
mässä ylityökorvaukset jäävät työntekijältä saamatta.
Miksi työntekijät eivät halua työaikapankkia? (%)
Miksi työntekijät eivät halua työaikapankkia?
Pelko, e ä työaikapankin joustot
48
hyödy ävät vain työnantajaa
Pelko ylityökorvausten mene ämisestä 43
Pelko työaikojen muu umisesta
32
epämielly ävämmiksi
Epäluo amus työnantajaan 17
Muu syy 18
Ei osaa sanoa 16
0 10 20 30 40 50 60
Lähde: SAK:n luottamushenkilöpaneeli 3/2012
8
SAK:n luottamushenkilöpaneeli 3/2012
16

17. ”Työpisteessäni on ollut käytössä muutaman vuoden työaikapankkikokeilu.
Se paransi työssä jaksamista, kun saatiin päivittäisen työajan ylittäneet 20
min ”hännät” kerättyä lomiin ja työntekijöitä oli läsnä riittävästi.”
Nainen, 52 v, julkinen ala 9
Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteisessä työmarkkinapoliittista ilmapiiriä kartoit-
taneessa kyselyssä 10 kävi ilmi, että hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikoihin ja
työaikajoustot ovat kaikkein merkittävin tekijä siihen, että työntekijä jaksaisi jat-
kaa työelämässä mahdollisimman pitkään.
”Joustamisen tulisi toimia molemmin puolin, nykyään asia on liikaa työnan-
tajan päätettävissä.”
Mies, 28 v, teollisuus 11
SAK:n mielestä tuotannollisista tarpeista ja työntekijöiden omista tarpeista läh-
tevien työaikajoustojen olisi oltava tasapainossa. Liian usein joustot merkitsevät
työntekijälle vaikeuksia sovittaa yhteen työtä ja yksityiselämää. Työaikapankkijär-
jestelmää pitäisikin kehittää joko sopimus- tai lakiteitse niin, että työntekijöiden
mahdollisuutta vaikuttaa työaikoihinsa lisätään.
”Työaikapankeista sovittaessa tärkeintä on, että henkilöstön ja työnanta-
jan tarpeet kohtaavat. Sopimuksia voidaan tehdä hyvässä hengessä, mutta
toteutusvaiheessa homma saattaa lähteä kulkemaan vain toista raidetta
pitkin – ja useimmiten valitettavasti työnantajan raidetta.”
SAK:laisen teollisuusliiton sopimusvastaava
10. Työntekijän tarpeisiin vastaavat
joustot lisäävät työtyytyväisyyttä
Ylivoimainen enemmistö SAK:laisista on vähintään melko tyytyväisiä nykyiseen
työaikajärjestelmäänsä. Melko tyytyväisiä on 56 prosenttia ja erittäin tyytyväisiä
35 prosenttia. Melko tyytymättömien osuus on seitsemän ja erittäin tyytymättö-
mien alle kaksi prosenttia.
Tyytymättömimpiä työaikajärjestelmään ovat ne, jotka tekevät yötyötä. Melko tai
erittäin tyytymättömien osuus yötyötä tekevien joukossa on kaksinkertainen (15 %)
verrattuna muihin SAK:laisiin työntekijöihin.
9
SAK:n luottamushenkilöpaneeli 3/2012
10
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto, kevät 2012
11
SAK:n luottamushenkilöpaneeli 3/2012
17

18. Työaikapankkien ja liukuvan työajan piirissä olevat ovat selvästi tyytyväisempiä
työaikajärjestelmäänsä kuin kiinteää työaikaa tekevät. Erittäin tyytyväisten osuus
on heidän joukossaan jopa kaksinkertainen.
Työaikapankkilaiset pääsevät useimmiten itse vaikuttamaan siihen, milloin tun-
teja kerrytetään säästöön. Vain 15 prosenttia ilmoittaa, että tunteja kerrytetään
yleensä työnantajan aloitteesta. Työntekijöistä 47 prosenttia kertoo kerryttävän-
sä tunteja omasta aloitteestaan ja kolmasosa (33 %) ilmoittaa, että tunteja kerry-
tetään yhtä usein molempien aloitteesta.
Työntekijöiden vaikutusvalta on vielä vahvempi vapaiden pitämisen suhteen:
vain kuusi prosenttia kertoo, että esimies määrää, milloin vapaat pidetään. Täysin
oman harkintansa mukaan voi kertyneitä vapaita pitää 21 prosenttia SAK:laisista
ja kaksi kolmesta sopii asiasta esimiehen kanssa. Kaikista työaikapankkilaisista
valtaosa (87 %) voi pitää kertyneitä vapaita myös kokonaisina vapaapäivinä.
Miten vapaat pidetään? (%)
4
6
21
Työntekijän oman harkinnan mukaan
Sopimalla yhdessä esimiehen kanssa
Esimies määrää, milloin vapaat pidetään
Ei osaa sanoa
68
Selkeimmin tyytyväisyyttä työaikajärjestelmään selittävät työntekijän erilaiset
vaikutusmahdollisuudet ja se, onko työpaikalla käytössä joustava työaikajärjes­
telmä. Mitä paremmat mahdollisuudet työntekijällä on poistua työpaikalta tarvit-
taessa hoitamaan omia asioitaan, sitä todennäköisemmin hän on erittäin tyyty-
väinen työaikajärjestelmään.
Vain pienellä vähemmistöllä joustava työaika näyttäytyy työnantajan sanelemana
pakkona, jossa tunteja kerrytetään ja kulutetaan esimiehen käskyttäminä aikoina.
Suurimmalla osalla kyse näyttää olevan aidosti arkielämää helpottavasta jousta-
vuudesta, jonka käyttöön työntekijä voi itse vaikuttaa.
”Työaikajoustoilla on ollut positiivisia vaikutuksia. Kiireiseksi ja hektiseksi
muuttuneessa työelämässä arvostetaan vapaa-aikaa ja mahdollisuuksia
pitää vapaata.”
Postialan ammattiliiton edustaja (haastattelu, toukokuu 2012)
18

20. SAK:n työolobarometri 2012 / Osaraportti 1
Työaika ja työaikajärjestelmät SAK:laisilla työpaikoilla
SAK:n työolobarometrin tutkimusaineisto koottiin puhelinhaastatteluina helmi- ja
maaliskuussa 2012.
Haastattelut teki TNS Gallup Oy ja niitä tehtiin yhteensä 1 207. Otos poimittiin satun-
naisesti SAK:n jäsenliittojen rekistereistä. Haastatteluille asetettiin sukupuolen, iän ja
jäsenliiton mukaiset kiintiöt, joten se vastaa SAK:n työssäkäyvän jäsenkunnan koos-
tumusta.
Tutkimustulosten virhemarginaali on vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.