Taustaa sosiaaliturvauudistuksesta. SAK:n julkaisusarja. SAK:n lähtökohtia sosiaaliturvan uudistamiseksi kesäkuussa 2007 asetetussa sosiaaliturvan uudistamiskomiteassa.

1. Sosiaaliturvan
uudistaminen
Taustaa sosiaaliturvauudistuksesta
Elokuu 2008

2. Elokuu 2008 Lisätiedot: Tilaukset:
Sinikka Näätsaari SAK
sinikka.naatsaari@sak.fi puh. 020 774 00
puh. 020 774 0149
SAK, PL 157
00531 Helsinki

3. SAK · Sosiaaliturvan uudistaminen 2008 1
SOSIAALITURVAN UUDISTAMINEN
Sisällys
SOSIAALITURVAN UUDISTAMISKOMITEA ................................... 2
Komitean kokoonpano ....................................................................... 2
SAK:N LÄHTÖKOHTIA SOSIAALITURVAN UUDISTAMISEKSI .... 3
Talouskasvun rinnalle tarvitaan aktiivista työvoimapolitiikkaa ........... 3
Köyhyyden vähentämisen keinoja ..................................................... 4
Sosiaalivakuutuksen rahoitus pääosin uudistettu .............................. 5
Verotus työllisyyttä tukevaksi ............................................................. 5
Työllistymissopimus työhönpaluun turvaamiseksi ............................. 6
SAK:n ehdotuksia sosiaaliturvan kehittämiseksi ................................ 6
SOSIAALITURVAN UUDISTAMISKOMITEAN NYKYTILANNE ...... 8
Hallitus kiirehtii komitean aikataulua .................................................. 8
PALKANSAAJIEN KANNALTA KESKEISET LINJAVALINNAT..... 8
Palkansaajien tavoitteita työttömyysturvan uudistamiseen ................ 9
LIITE:
Sosiaaliturvan uudistamiskomitean tehtävät

4. 2 SAK · Sosiaaliturvan uudistaminen 2008
SOSIAALITURVAN UUDISTAMISKOMITEA
Valtioneuvosto asetti kesäkuussa 2007 sosiaaliturvan uudistamiskomitean,
jonka toimikausi kestää 31.12.2009 asti. Komitean perustamisesta päätet-
tiin pääministeri Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmassa. Hallitusohjel-
man mukaan sosiaaliturvauudistus käynnistetään vaiheittain, ja ensimmäi-
set esitykset tuodaan eduskuntaan viimeistään syysistuntokaudella 2008.
Sosiaaliturvan uudistamiskomitean asettamispäätöksessä todetaan muun
muassa seuraavaa:
• ”Uudistustyössä on otettava huomioon ikärakenteen ja työ-
markkinoiden muutokset sekä globaalin talouden vaikutukset.
• Tavoitteena on kattava, kannustava ja hallittava sosiaaliturva.
Hallitusohjelman mukaisesti sosiaaliturvauudistuksen tavoittee-
na on työn kannustavuuden parantaminen, köyhyyden vähen-
täminen ja riittävän perusturvan tason turvaaminen kaikissa
elämäntilanteissa.
• Työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi sosiaaliturvauu-
distuksen yhteydessä arvioidaan verotuksen, perusturvan (mu-
kaan lukien asumistuki) sekä työttömyysturvan uudistaminen.
Etuudensaajien asemaa parannetaan yksinkertaistamalla ja sel-
keyttämällä järjestelmää. Uudistus toteutetaan siten, että sosi-
aaliturvan rahoitus on myös pitkällä tähtäimellä kestävällä poh-
jalla. Sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä selvitetään myös so-
siaalietuuksien verotus ja asiakasmaksut.”
Sosiaaliturvan uudistamiskomitean tehtävät ovat tarkemmin liitteessä.
Komitean kokoonpano
Komitean puheenjohtajana toimii valtiotieteen tohtori Markku Lehto. Komi-
teassa ja sen jaostoissa on myös palkansaajien edustus. SAK:n edustajana
komiteassa on Sinikka Näätsaari. Komitealla on neljä jaostoa. Niistä ansio-
turvajaostossa SAK:n edustaja on Janne Metsämäki. Kolmessa muussa ja-
ostossa palkansaajilla on vain yksi yhteinen edustaja: rahoitus- ja kannus-
tavuusjaostossa Kaija Kallinen SAK:sta, perusturvajaostossa Leila Kostiai-
nen STTK:sta ja hallinto- ja prosessijaostossa Paula Ilveskivi Akavasta.

5. SAK · Sosiaaliturvan uudistaminen 2008 3
SAK:N LÄHTÖKOHTIA SOSIAALITURVAN
UUDISTAMISEKSI
Työelämää ja sosiaalivakuutusta on vuosien varrella uudistettu muuttuvien
olosuhteiden mukaisesti yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen ja valtiovallan
kesken. Esimerkiksi pätkätyöläisten asemaan on tehty lukuisia parannuksia
viimeisen kymmenen vuoden aikana,1 ja työtä on jatkettava myös tulevai-
suudessa.
SAK:n tavoitteena nyt työn alla olevassa sosiaaliturvauudistuksessa on
työllisyyden parantaminen. Kansalaisten tulee voida elättää itsensä ja per-
heensä työllä. SAK kannattaa syyperusteista sosiaaliturvajärjestelmää, jos-
sa tukea maksetaan erilaisten elämäntilanteiden perusteella (esimerkiksi
työttömyys, työkyvyttömyys, lapsen hoitaminen), ja jossa ansioturva ja vä-
himmäisturva muodostavat toimivan ja oikeudenmukaisen kokonaisuuden.
Hyvinvointipalvelut ovat tärkeä osa suomalaisten sosiaaliturvaa. Niiden jär-
jestämisen tulee jatkossakin olla enimmäkseen kuntien vastuulla. Työ- ja
perhe-elämän yhteensovittamiseksi paremmin tarvitaan työaikajoustoja,
työajan lyhentämismahdollisuuksia, taloudellisten tukien parantamista sekä
lasten ja nuorten palvelujen kehittämistä.
Palkansaajien sosiaaliturvaan tarvitaan parannuksia. Ansioturvan kehittä-
minen estää putoamisen köyhyyskoukkuun. Ansioturvalla on myös kannus-
tinvaikutuksia. Ansiosidonnainen sosiaalivakuutus kannustaa työn tekemi-
seen ja takaa sen, että ihmisillä on kohtuullinen toimeentulo työttömyyden,
sairauden, vanhemmuuden tai vanhuuden kohdatessa.
Talouskasvun rinnalle tarvitaan aktiivista
työvoimapolitiikkaa
Työttömyysturvan parantamisen rinnalla tulee kehittää työvoimapolitiikan
sisältöä ja vaikuttavuutta. Työvoimapoliittisten toimien laatua on välttämä-
töntä parantaa, jotta voidaan estää työttömyyden pitkittyminen ja rakentaa
polkuja takaisin työelämään. Pidempään työttöminä olleiden sekä toistu-
vaistyöttömien työhön ja koulutukseen osoitukset tulee tehdä ottaen huo-
mioon työnhakijan aiempi työkokemus, koulutus ja terveydentila.
Työllisyyden parantuessa työmarkkinoilla oleva työttömien joukko on muut-
tumassa aiempaa vaikeammin työllistyväksi. Heidän työllistymiseensä ei
1
Mm. työeläkeuudistus ja työeläkkeen kertyminen myös alle kuukauden työsuhteista, sairausajan pal-
kanmaksu alle kuukaudenkin työsuhteissa, ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle pääsyn helpottami-
nen, vähimmäistyöaika, määräaikaisten työsuhteiden ketjuttamiskiellot

6. 4 SAK · Sosiaaliturvan uudistaminen 2008
riitä pelkkä talouden nopean kasvun jatkuminen, vaan kasvun lisäksi tarvi-
taan aktiivista työvoimapolitiikkaa. Työttömyyden rakenteen kehittyminen
edellyttää työvoimapolitiikan voimavarojen lisäämistä. Esimerkiksi Tans-
kassa aktiiviseen työvoimapolitiikkaan käytetään kolme kertaa enemmän
voimavaroja kuin Suomessa, vaikka työttömyyttä on siellä huomattavasti
vähemmän.
Työvoimapolitiikan määrärahoja on lisättävä työvoiman kysynnän ja tarjon-
nan kohtaamisen parantamiseksi.
Kaikille työttömille työnhakijoille on tehtävä työllistymisohjelma viimeistään
kolmen kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta, ja työllistymistä tu-
kevia toimia on oltava tarjolla niitä tarvitseville. Työttömien työnhakijoiden
aktivointiaste nostetaan näin 40–50 prosenttiin.
Työvoimapalveluja ja työttömyysturvaa tulee kehittää yhdessä. Työvoima-
palveluihin tarvitaan lisää voimavaroja sekä eri tahojen saumatonta yhteis-
työtä, jotta työttömyys voidaan katkaista mahdollisimman aikaisin. Erityistä
huomiota tulee kiinnittää koulutuksen ja työpaikanvaihdon siirtymävaiheisiin
sekä työelämässä jatkamiseen nykyistä pitempään.
Vastentahtoista osa-aikatyötä tekeville on etsittävä kokoaikatyötä.
Sosiaalista yritystoimintaa tulee edistää. Vajaakuntoisten, vammaisten ja
vaikeasti työllistyvien tueksi on luotava kattavat välityömarkkinat laajenta-
malla työpajatoimintaa ja muita vastaavia toimintamuotoja.
Työvoiman palvelukeskusten toimintamallia tulee laajentaa ja se tulee va-
kiinnuttaa koko maassa.
Köyhyyden vähentämisen keinoja
Köyhyyden ja syrjäytyminen ehkäiseminen edellyttää entistä enemmän
varhaista puuttumista sekä räätälöityjä palveluja. Muutosturva on hyvä esi-
merkki varhaisesta puuttumisesta, ja sitä tulee edelleen kehittää mm. siten,
että se mahdollistaa pitempiaikaisen koulutuksen.
Työn saaminen ja kohtuullinen työstä saatava palkka on parasta köyhyyden
torjuntaa. Jos työnteko on työttömyyden tai esimerkiksi sairauden takia es-
tynyt, ansiosidonnainen sosiaaliturva on tarkoitettu paikkaamaan palkan
menetystä.
Monet joutuvat vaihtamaan työpaikkaa ja ammattia työuransa aikana. Kou-
lutuksen aikaisia tukia on kehitettävä niin, että uuden ammatin hankkiminen
on käytännössä mahdollista.
Asumistuen ja muiden tukien yhteensovittamista tulee edelleen lieventää
niissä tapauksissa, kun pitkäaikaistyötön saa työpaikan.

7. SAK · Sosiaaliturvan uudistaminen 2008 5
Suomalaisen sosiaalipoliittisen mallin kannatus on laajaa, koska kaikki kan-
salaisryhmät ovat sen piirissä. Kaikki maksavat maksuja ja kaikki saavat
sosiaaliturvaa sitä tarvitessaan. Jos siirryttäisiin siihen, että yhteisesti kus-
tannettaisiin vain vähimmäisturva, yleinen maksuhalukkuus mm. verojen
kautta vähenisi ja vähimmäisturvaankin olisi käytettävissä vähemmän ra-
haa kuin kattavammassa sosiaaliturvajärjestelmässä. Niissä maissa, joissa
lakisääteistä sosiaaliturvaa saavat vain huono-osaisimmat tai se perustuu
täysin tarveharkintaan, etuuksien taso on matala ja riittämätön. Maissa,
joissa puolestaan on laaja ja kattava sosiaaliturva koko väestölle, on myös
paras vähimmäisturva.
Sosiaalivakuutuksen rahoitus pääosin uudistettu
Palkkaan sidotut sairaus-, työttömyys-, äitiys- ja vanhempainrahat sekä
työeläkkeet rahoitetaan pääosin työnantajien ja työntekijöiden vakuutus-
maksuilla. Tapaturmavakuutuksen rahoitus on kokonaan työnantajien vas-
tuulla. Valtio vastaa pitkälti vähimmäisturvan kustannuksista, kun taas pal-
velujen rahoittajia ovat kunnat, valtio ja palvelujen käyttäjät.
Monet sosiaalivakuutuksen rahoitusjärjestelmät on viime vuosina uudistet-
tu, ja niitä on selkeytetty vakuutusperiaatetta korostaen.
Sairausvakuutuksen rahoitusuudistuksessa järjestelmä jaettiin työtulova-
kuutukseen ja sairaanhoitovakuutukseen. Jatkossa myös työnantajien tulee
osallistua sairaanhoitovakuutukseen rahoitukseen, koska työnantajat hyö-
tyvät välillisesti sairaanhoitovakuutuksen korvauksista.
Vanhempainetuudet on syytä eriyttää sairausvakuutuksesta erilliseksi van-
hempainvakuutukseksi. Mahdolliset perhevapaakustannusten lisätasaukset
tulee rahoittaa työnantajien keskinäisillä maksuilla.
Verotus työllisyyttä tukevaksi
Hyvinvointiyhteiskunta edellyttää toimivaa verojärjestelmää. Hyvinvointipal-
velut ja vähimmäisturva rahoitetaan pääosin verovaroilla.
Vuodesta 1996 lähtien työn verotuksen keventäminen on ollut veropolitiikan
päälinjoja. Työn verotuksen keventäminen on selvitysten perusteella2 vä-
hentänyt merkittävästi ns. työttömyys- ja kannustinloukkuja. Työllisyyden
parantamisessa matalapalkkaisen työn verotuksen keventämisen tulisikin
yhä olla yksi keskeinen toimintalinja.
2
Ks. esim. Valtioneuvoston kanslian julkaisu 5/2007: Rekrytointiongelmat, työvoiman tarjonta ja liikku-
vuus.

8. 6 SAK · Sosiaaliturvan uudistaminen 2008
Nykyisen hallituksen ohjelma sisältää suuren määrän veropoliittisia toimen-
piteitä, joista suurin osa ei liity työllisyyden parantamiseen. Työllisyyttä
edistävän veropolitiikan idean ei kuitenkaan pitäisi antaa hämärtyä pienem-
pien osahankkeiden keskellä. Pienituloisille palkansaajille kohdistetut ve-
ronkevennykset ovat edelleen sekä oikeudenmukaisuuden että työllisyyden
edistämisen vuoksi perusteltuja.
Työllistymissopimus työhönpaluun turvaamiseksi
Jos työttömyys uhkaa pitkittyä, tarvitaan työllistymissopimus, jonka avulla
työttömille turvataan portti uuteen työhön. Portti takaisin työelämään luo-
daan työvoimapalvelujen, koulutuksen ja kuntoutuksen avulla. Työllistymis-
sopimuksessa työnhakija sitoutuu osallistumaan koulutukseen ja muihin
toimenpiteisiin, työvoimatoimisto sitoutuu järjestämään tarvittavan koulu-
tuksen ja työnantaja sitoutuu siihen, että koulutuksen jälkeen henkilö pää-
see yritykseen työhön.
Työllistymissopimus sopii hyvin myös sukupolvenvaihdostilanteisiin, kun
yrityksen osaajat ovat jäämässä eläkkeelle. Tekemällä hyvissä ajoin työllis-
tymissopimuksen yritys voi saada uusia osaavia työntekijöitä tarvittavan
koulutuksen jälkeen.
SAK:n ehdotuksia sosiaaliturvan kehittämiseksi
Väestön ikääntyminen, eläkeläisten ja vanhusten määrän lisääntyminen,
muutosten vauhdin kiihtyminen työmarkkinoilla sekä työvoiman rekrytoin-
tiongelmat pakottavat yhteiskunnan hakemaan uusia ratkaisuja sosiaalitur-
van kehittämisessä.
- Asiakasmaksujen tulee pysyä sellaisella tasolla, että pienituloisten
mahdollisuus käyttää palveluja ei vaarannu. Päivähoitomaksuja
tulee kehittää niin, että osapäivähoito huomioidaan nykyistä
paremmin. Päivähoidon ns. 0-maksuluokka on säilytettävä
tulevaisuudessakin.
- Terveydenhuollon palveluketjuja tulee parantaa nopean hoidon
turvaamiseksi. Työterveyshuollon kattavuutta ja laatua on
parannettava ja saatava painopiste ennaltaehkäisyyn.
Syrjäytymisen ehkäisemiseksi on lisättävä sosiaali-, kuntoutus- ja
päihdehuollon palveluja.
- Vanhempainrahakautta tulee pidentää siihen saakka, kun lapsi
täyttää vuoden. Työhön paluun edistämiseksi on kehitettävä
osittaista hoitovapaata ja parannettava osittaista hoitorahaa.
- Aktiivista työvoima- ja sosiaalipolitiikkaa sekä työttömyysturvaa on
kehitettävä yhdessä. Edelleen on vahvistettava varhaista

9. SAK · Sosiaaliturvan uudistaminen 2008 7
puuttumista työttömyyteen sekä eri viranomaisten yhteistyötä mm.
työvoiman palvelukeskuksissa. Muutosturvan toimivuutta on
parannettava. Työttömyysturvan toimivuutta on parannettava
tukemaan myös lyhytaikaisen työn vastaanottamista.
Työttömyysturvan on tuettava omaehtoista ammattitaidon
kehittämistä nykyistä paremmin.
- Työttömyysturvan taso on pohjoismaisittain verrattuna
vaatimaton. Sitä voidaan kehittää mm. tekemällä päivärahaan
tasokorotus, lyhentämällä omavastuuaikaa eli alkukarenssia,
poistamalla lomakorvausten jaksotus, lyhentämällä
työssäoloehtoa ja paluuehtoa sekä parantamalla sovitellun
päivärahan toimivuutta ja poistamalla sen enimmäisaika.
Päivärahojen lapsikorotusten rahoitus on siirrettävä valtiolle myös
ansiopäivärahoissa. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksusta
on poistettava porrastus.
- Uuden työllistymissopimuksen avulla työttömille on turvattava
paluu työhön, kun työttömyys uhkaa pitkittyä.
- Ikääntyville tulee tarjota työllisyystakuu, jossa tarjotaan aiempaan
työkokemukseen nähden sopivaa työtä. Pitkän työhistorian
jälkeen työntekijälle tulisi maksaa erorahatyyppinen
sopeutumiskorvaus, joka maksettaisiin korotettuna
muuttobonuksena työntekijän muuttaessa työhön toiselle
paikkakunnalle.
- Oikeus työttömyysturvaan työsuhteen aikaisten palkattomien
jaksojen ajalta (mm. kausityöntekijät ja koulunkäyntiavustajat) on
selkiytettävä. He ovat tosiasiassa työttömiä ja siksi heidät on
rinnastettava lomautettuihin. Sivutoimisen opiskelijan käsitettä on
täsmennettävä.
- Osa-aikatyön ja osa-aikaisen koulutuksen yhdistämistä
esimerkiksi koulutuspäivärahan avulla tulee selvittää.
Vuorotteluvapaajärjestelmä ja nykyinen rahoituspohja tulee
vakinaistaa.
- Pitkäaikaistyöttömyyttä tulee edelleen vähentää. Asumistukea ja
muita tukia tulee jatkaa jonkin aikaa niissä tapauksissa, kun
pitkäaikaistyötön saa työpaikan.
- Sairaus-, työttömyys- ja tapaturmavakuutukseen tehtiin
lamavuosina päivärahoja leikkaava prosenttivähennys. Siitä on
luovuttava asteittain.

10. 8 SAK · Sosiaaliturvan uudistaminen 2008
SOSIAALITURVAN UUDISTAMISKOMITE-
AN NYKYTILANNE
Sosiaaliturvan uudistamiskomitea on kokoontunut kuluneen vuoden aikana
pääsääntöisesti joka toinen viikko. Komitealla on ollut myös yhteis-
seminaareja jaostojen kanssa sekä kansalaisjärjestöjen ja eduskunta-
ryhmien kuulemistilaisuudet.
Komiteassa on käsitelty mm. jaostojen välisiä työnjakokysymyksiä, mietin-
nön alustavaa sisältöä sekä niitä kiireellisiä toimenpiteitä, joista tehtäisiin
hallituksen esityksiä eduskunnalle jo syksyllä 2008 komitean toimeksiannon
mukaisesti. Ns. kiirelistalla on ollut esillä perusturvan parantamiseen, työn
kannustavuuteen sekä byrokratia-loukkujen purkamiseen ja järjestelmän
selkeyttämiseen tähtäävät toimet. Sosiaaliturvan uudistamiskomiteassa ei
ole tehty päätöksiä siitä, mitkä olisivat kiireellisiä asioita, vaan kiirelistan
asioita on kerätty jaostoista.
Hallitus kiirehtii komitean aikataulua
Sosiaaliturvakomitean työtä käsiteltiin Vanhasen II hallituksen iltakoulussa
7.5.2008. Iltakoulu kiirehti komitean työtä niin, että peruslinjaukset on val-
misteltava vuoden 2008 loppuun mennessä, ja täsmennettyjen linjausten
talous- ja työllisyysvaikutusten on oltava käytettävissä vuoden 2009 helmi-
kuun lopussa. Vuoden 2010 alusta voimaan tulevien lakiehdotusten on ol-
tava käytettävissä vuoden 2009 huhtikuun loppuun mennessä. Muilta osin
ehdotusten ja lainsäädännön kokonaisuudistuksen on oltava valmiina vuo-
den 2009 loppuun mennessä.
PALKANSAAJIEN KANNALTA KESKEISET
LINJAVALINNAT
Palkansaajilla peruskysymys on aina ollut se, miten tullaan toimeen, jos
jostain syystä ei ole mahdollista tehdä työtä. Ansioturva takaa ihmisille koh-
tuullisen toimeentulon mm. työttömyyden, sairauden, vanhemmuuden tai
vanhuuden ajalta. Ansioturva kertyy työstä, ja sillä on myös kannustinvaiku-
tuksia.
Komitean linjavalinnat kilpistyvät palkansaajien kannalta seuraaviin
- miten suhtaudutaan syyperusteiseen turvaan
- mikä on ansioturvan ja vähimmäisturvan välinen suhde
- miten voidaan yhtä aikaa lisätä kannustavuutta ja parantaa sosi-
aaliturvaa

11. SAK · Sosiaaliturvan uudistaminen 2008 9
Myös kysymykset sosiaaliturvan rahoittamisesta ja rahoituksen kestä-
vyydestä ovat palkansaajien kannalta keskeisiä. Merkitystä on myös sillä,
miten kannustavuus määritellään ja käytetäänkö kannustamiseen posi-
tiivisia vai negatiivisia keinoja.
Palkansaajien tavoitteita työttömyysturvan
uudistamiseen
Palkansaajapuoli on esittänyt työttömyysturvan parantamista ja työvoima-
poliittisten toimenpiteiden aikaistamista. Työttömyysturvan uudistamisen
pohjaksi EK ja eräät hallituksen edustajat ovat esittäneet eri yhteyksissä
mm. työttömyyspäivärahan keston ja tason porrastamista, lapsikorotusten
poistamista ja lisäpäivien poistamista. Palkansaajapuoli jätti sosiaaliturvan
uudistamiskomitean ansioturvajaostossa toukokuun lopussa oman lasken-
tamallinsa, joka sisältää seuraavia asioita:
- Työvoimapoliittisia toimenpiteitä aikaistetaan; oikeus kohdennettuun
koulutukseen ja muihin aktiivitoimiin.
- Työttömyysturvan tasoa ja pätkätyöntekijöiden työttömyysturvaa paran-
netaan, työttömyysturvan omavastuuaikaa lyhennetään, lomakorvaus-
ten jaksotus poistetaan.
- Muutosturvaa kehitetään erityisesti määräaikaisten työntekijöiden osal-
ta.
- Sovitellun päivärahan ehtoja parannetaan ja maksatusta nopeutetaan.
- Työttömyysturvan aukkokohtia paikataan, lapsikorotukset säilytetään.
- Lisäpäiväoikeus säilyy nykyisenä, ikääntyneiden irtisanomisia voidaan
estää työnantajien omavastuuta korottamalla.
- Työttömyysturvan rahoituksessa valtion on vastattava peruspäivärahan
suuruisesta osuudesta myös lomautuksissa, lapsikorotuksissa ja lisä-
päivissä.

12. 10 SAK · Sosiaaliturvan uudistaminen 2008
LIITE: Sosiaaliturvan uudistamiskomitean
tehtävät
Asettamispäätöksen ja hallitusohjelman mukaan komitean tehtävänä on
laatia ehdotus
• perusturvan uudistamisesta siten, että perusturvan taso on riittävä
erilaisissa elämäntilanteissa aiheuttamatta tarvetta turvautua
viimesijaiseen toimeentulotukeen ja että järjestelmä on selkeä ja tekee
mahdolliseksi työn ja sosiaaliturvan yhdistämisen nykyistä paremmin,
• kaikkein pienimpien eläketulojen varassa elävien toimeentulon nykyistä
paremmin turvaavasta mallista,
• hoitotukien, omaishoidon tuen ja kotitalousvähennyksen
yhteensovittamisesta saumattomalla tavalla,
• sosiaalietuuksien verotuksesta ja asiakasmaksuista,
• ansioturvan ja erityisesti työttömyysturvan kehittämisestä siten, että
sosiaaliturva tukee aktiivivaihtoehtoja ja työurien pidentämistä.
Selvitettäviä asioita ovat mm. työttömyysturvan kehittämistarpeet,
aikuiskoulutus- ja kuntoutusajan toimeentuloturva, työvuorottelu,
työllistämistoimenpiteiden työttömyysturvan ja muutosturvan toimivuuden
parantaminen ja välityömarkkinoiden toimeentuloturva,
• sosiaaliturvan kannustavuuden parantamiseksi ja työn vastaanottamisen
helpottamiseksi tarkastelemalla erityisesti sosiaaliturvan, verotuksen,
asiakasmaksujen sekä työstä saatavan ansiotulojen yhteisvaikutuksia,
• lainsäädännön, hallinnollisten prosessien ja menettelytapojen
yksinkertaistamisesta ja selkeyttämisestä erityisesti kansalaisten kannalta
ja järjestelmän läpinäkyvyyden parantamisesta,
• sosiaaliturvan myöntämiskäytäntöjen ja maksatusten parantamiseksi ja
yksinkertaistamiseksi siten, että kansalainen saa etuutensa viivytyksettä
eikä toimeentuloon tule katkoksia,
• sen varmistamisesta, että sosiaaliturvan rahoitus on kestävällä pohjalla
pitkälläkin tähtäimellä.
Toimeksiannossa todetaan lisäksi, että komitean ensimmäiset esitykset
valmistellaan siten, että ne on mahdollista tuoda eduskunnalle jo syysistun-
tokaudella 2008.

13. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Hakaniemenranta 1, PL 157
FI-00531 Helsinki
puh. 020 774 000
fax 020 774 0225
www.sak.fi