Metsälaki uudistuu 2014 alussa. Samaan aikaan julkaistaan uudet metsänhoidon suositukset.

1. Metsälain muutos – vaikutukset
metsänhoitosuosituksiin
26.9.2013
Olli Äijälä

2. Lyhyt katsaus metsänkäsittelyn
lähihistoriasta ja sen saavutuksista
2

3. Harsintajulkilausumasta metsälain
uudistamiseen
• 1948 Harsintajulkilausumassa tuomittiin ns. jatkuva kasvatus ja
poimintahakkuut.
• 1963 Laki metsänviljelyn edistämisestä, Tuottamaton tuottavaksi
-metsämarssi (1963–65) tähdentää metsänviljelyn merkitystä.
• 1964 MERA I-III ja muilla ohjelmilla pyritään turvaamaan raaka-
aineen riittävyys kasvavalle metsäteollisuudelle.
• 1992 Rio de Janeiron ympäristö- ja kehityskonferenssin myötä mm.
ilmastonmuutos, kestävä kehitys ja monimuotoisuus tulevat mukaan
metsäpolitiikkaan.
• 1997 Uusi metsälaki, jonka tarkoituksena on edistää metsien
taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä.
• 2010 Työ metsälain uudistamiseksi alkaa.
3

4. Puuston kasvun ja poistuman kehitys
4

5. 02.10.13 5
Metsänomistajien päämäärät
metsänkasvatukselle
Lähde: Kumela & Hänninen 2011. Metla

6. 02.10.13 6
Jatkuvan kasvatuksen soveltuminen
Suomen olosuhteisiin (a) ja
suhtautuminen siihen (b)
Lähde: Kumela & Hänninen 2011. Metla

7. Kohde hakattu poiminta- ja pienaukkohakkuin.

8. 8Kohde hakattu poiminta- ja pienaukkohakkuin.

9. 02.10.13 9
Metsänomistajatutkimuksen
johtopäätökset
• ” Metsien käsittelyyn tarvitaan lisää vaihtoehtoja ja
joustavuutta, jotta useammalla metsänomistajalla olisi
mahdollisuus valita omiin tavoitteisiinsa ja tarpeisiinsa sopiva
menetelmä.”
• ”Varsinkaan ne metsänomistajat, joilla on metsänsä suhteen
muitakin kuin taloudellisia tavoitteita, eivät koe nykyisiä
menetelmiä tarpeisiinsa sopiviksi. He toivovat nykytilanteesta
poiketen vaihtelevampaa ja monimuotoisempaa
metsänrakennetta sekä kevyempiä metsänhoitomenetelmiä.”
• ”Vaihtoehtoisia metsänkäsittelymenetelmiä toivotaan kuitenkin
nykyisten menetelmien rinnalle, ei korvaamaan niitä.”
Lähde: Kumela & Hänninen 2011. Metla

10. Hallituksen esitys metsälain
muuttamiseksi

11. 02.10.13 11
Metsäalain uudistamisen tavoitteet
Lähde: Matti Mäkelä, MMM
Informaatio-ohjaus
”Lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti
kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla,
kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään.”

12. Puunkorjuu ja metsän uudistaminen,
HE 75/2013 vp.
• Kasvatushakkuissa poiminta- ja pienaukkohakkuut (aukon
maksimikoko 0,3 hehtaaria) mahdollistuvat normaaleiksi
toimenpiteiksi.
• Uudistushakkuun osalta puuston järeys- tai ikäkriteerit
poistuvat.
• Uudistamisvelvoite ei koske puuntuotannollisesti
vähätuottoisia ojitettuja turvemaita (kitu- ja joutomaat).
• Leimikkosuunnittelijan vastuu leimikkosuunnitelman
lainmukaisuudesta tulee lakiin.
• Metsänomistajan ja metsäkeskuksen ilmoitusvelvollisuus
tulee lakiin.
02.10.13 12

13. Puunkorjuu ja metsän uudistaminen,
HE 75/2013 vp.
• Uudistamisvelvoitteen täyttämiseksi käsittelyalueelle on
saatava kasvatuskelpoinen taimikko alueen
maantieteellisestä sijainnista riippuen 10–25 vuodessa.
Kasvatuskelpoisten puiden keskipituuden tulee olla 0,4 m.
• Poistetaan säädös, jolla sidotaan metsän uudistamisessa
käytettävät puulajit tiettyihin kasvupaikkoihin.
• Poistetaan taimikon perustamisilmoitus.
• Metsänkäyttöilmoituksen jättöaika lyhenee 10 päivään
nykyisestä 14:stä.
• Metsänkäyttöilmoituksessa on ilmoitettava jatkossa
kasvatushakkuiden toteuttamistapa.
02.10.13 13

14. Metsäluonnon monimuotoisuuden
turvaaminen, HE 75/2013 vp.
• Monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiden
elinympäristöjen listausta tarkistetaan:
– Nykyiset avainbiotoopit säilytetään.
– Uusiksi erityisen tärkeiksi elinympäristöiksi esitetään
ruohokorpiin kuuluvia lähdekorpia sekä aitokorpiin
kuuluvia metsäkorte- ja muurainkorpia.
– Lisäksi letot otetaan mukaan myös Lapin maakunnan
alueella.
• Erityisen tärkeiden elinympäristöjen ominaispiirteiden
määritelmiä tarkennetaan.
02.10.13 14

15. 02.10.13Kuva: Lauri Saaristo, Tapio 15
Metsäkortekorpi

16. Metsäluonnon monimuotoisuuden
turvaaminen, HE 75/2013 vp.
• Erityisen tärkeiden elinympäristöjen käsittelyn yleisistä
periaatteista ja kielletyistä toimenpiteistä säädetään
omassa pykälässään.
• Lisäksi säädetään myös uusi pykälä
elinympäristökohtaisesta käsittelystä.
• Tarkennetaan poikkeusluvan antamisen edellytyksiä
määrittelemällä taloudellisesti vähäisen merkityksen raja-
arvo.
02.10.13 16

17. Metsänhoidon suositukset

18. Metsänhoidon suositusten
uudistaminen
• Suositus tarjoaa perusteet,
toimintamallit ja ohjeet
monipuolisen metsänhoidon
toteuttamiseen.
• Suositustyötä johtaa ja ohjaa
alan keskeisistä toimijoista
koostuva johtoryhmä sekä
ohjausryhmä.
• Metsänhoidon suositus
julkaistaan suomen- ja
ruotsinkielisinä versioina
netissä.
• Uudistamistyön rahoittaa
maa- ja metsätalousministeriö.
02.10.13 18

19. 19
Suositusten uudistamisen keskeiset
muutostekijät
• metsänomistajakunnan tavoitteiden ja asenteiden
muutos
• metsälain muutos
• puun ja muiden metsien hyötyjen käytön
monipuolistuminen metsänomistajien ja kuluttajien
muuttuvien tarpeiden mukaan
• ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen
metsänhoidossa.

20. 02.10.13 20
Aikataulu – uudistuksesta ylläpitoon
1/1/2012 30/06/2012 31/12/2012
MHS:n taustaraportti
Metsälain muutos
31/12/201330/06/2013
Hyvän metsänhoidon suositukset,
VESIENSUOJELU, työopas
Hyvän metsänhoidon suositukset,
RIISTANHOITO, työopas
Suomen riistakeskus ja Tapio
Metsänhoidon
suositusten ja
työoppaiden
tarkistaminen saatujen
kokemusten pohjalta
MHS:n periaatteet
Viestintä (www.metsanhoitosuositukset.fi)
30/06/2014
Metsänhoidon suositukset

21. 21
Suositusten uudistamistyön johtoryhmä
UPM Metsä
Suomen metsäkeskus
MTK ry
Tornator
Metsähallitus
SYKE
Energiateollisuus ry
PVO Oy
Bioenergia ry
WWF
Stora Enso Metsä
Suomen Sahat ry
Metsä Group
MMM
Metsäteho Oy
Koneyrittäjien liitto ry.
Itä-Suomen yliopisto
Metla
Metsäteollisuus ry
Suomen luonnonsuojeluliitto ry
TEM
Ilmatieteen laitos
YM
Pääkaupunkiseudun metsänomistajat ry
Mhy Päijät-Häme

22. Metsänhoidon suositukset muuttuvat –
keskeisiä muutoksia
• Suurin muutos on ajattelu- ja lähestymistavan muutos =>
metsänomistajan tavoitteet ovat keskiössä.
• Merkittävin menetelmäpuolen muutos on
eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen menetelmien
kuvaaminen suosituksessa.
• Metsänkäsittelymenetelmien monipuolistuminen on
eri-ikäisrakenteista metsänkasvatusta laajempi asia =>
myös tasaikäisrakenteisessa metsänkasvatuksessa
pystytään huomioimaan metsänomistajan monipuoliset
tavoitteet.
22

23. Metsänhoidon suositukset muuttuvat –
keskeisiä muutoksia
• Pohjois-Suomen metsänhoitosuositukset integroidaan
osaksi metsänhoidon suosituksia.
• Laatutyö ja sen työvälineet (check-listat ja laatukriteerit)
tulevat osaksi metsänhoitosuositusta.
• Metsänkäsittelymenetelmien monipuolistuminen on
haaste osaamiselle ja iso mahdollisuus metsäalalle.
23

24. Metsänhoidon suositukset muuttuvat -
eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus
• Täysin uusi kokonaisuus metsänhoitosuosituksissa =>
poiminta- ja pienaukkohakkuut menetelminä.
• Taloudellisten vaikutusten kuvaaminen on haastavaa =>
uudistumisen onnistuminen on keskeinen kysymys.
• Metsät ovat valtaosin tasaikäisrakenteisia => tarvitaan
siirtymähakkuita (esim. väljennyshakkuun käyttö).
• Metsänomistajan tulee tuntea menetelmän perusteet –
muuten voi tulla pettymyksiä.
• Suuri haaste: MO => metsäneuvoja/puunostaja =>
metsäkoneenkuljettaja ymmärtävät hakkuun toteutuksen
samalla tavalla.
24

25. Metsänhoidon suositukset muuttuvat -
tasaikäisrakenteisen metsän kasvatus
• Yläharvennus vahvemmin esiin.
• Kehitetään nykyisiä harvennusmalleja ja niiden
esittämistapaa
– turvemaiden erillisistä harvennusmalleista luopuminen
=> tilalle toimintaohjeet turvemaametsien hoitoon =>
systemaattisen harvennuksen piirteitä.
• Hieskoivun kasvatusohjeet tarvitsevat tarkennusta.
• Korjuun laatukriteeristö osaksi suositusta.
25

26. Metsänhoidon suositukset muuttuvat -
metsän uudistaminen
• Metsänomistajan vaihtelevan tuottovaatimuksen
huomioon ottaminen (talous: sijoitetun pääoman tuotto,
tasaisen kassavirran jne…)
• ”ketjuajattelu” metsän uudistamiseen => siemenestä
taimikoksi.
• Täsmennyksiä ja tarkennuksia (esim. kuusen viljelyn
kasvupaikat, Pohjois-Suomi).
• Suojuspuuhakkuu ja kaistalehakkuu (mm. tässä riskit ja
hyödyt).
• Laatukriteerit metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon.
• Turvemaametsien jatkoinvestointikelpoisuuden
tarkistaminen.
26

27. 02.10.13 27
Suositusten ”jalkauttaminen” on erittäin
tärkeä osa metsänkäsittelymenetelmien
monipuolistamista
Case metsänuudistamismenetelmän valinta
Lähde: Kumela & Hänninen 2011. Metla

28. 28
Kiitos!
Olli Äijälä
olli.aijala@tapio.fi
www.tapio.fi