Koulujen työelämäyhteydet yskivät:
Joka neljäs lukiolainen harkitsee välivuotta
23 prosenttia lukiolaisista ilmoittaa täysin tai aika varmasti pitävänsä välivuoden kirjoitusten jälkeen. Moni haluaa lähteä ulkomaille, tehdä töitä tai miettiä vielä koulutus- ja uravalintojaan. Seitsemän kymmenestä lukiolaisesta ilmoittaa lisäksi, ettei työelämäasioita käsitellä koulussa riittävästi. Tiedot käyvät ilmi Taloudellisen tiedotustoimiston (TAT) ja T-Median toteuttamasta Kun koulu loppuu -tutkimuksesta, johon vastasi lähes 5.000 yläkoululaista ja lukiolaista eri puolilta Suomea.
Epätietoisuus koulutus- ja uravalinnoista ajaa valitsemaan välivuoden. Moni ottaa aikalisän myös silloin, jos ei saa toivomaansa opiskelupaikkaa. Yli puolet tutkimukseen vastanneista lukiolaisista ilmoittaa, että työelämään liittyviä teemoja pitäisi ylipäätään käsitellä koulussa enemmän. Kovasti halutaan myös oppia käytännön työelämätaitoja.
– Lukiokoulutus ei selvästikään muodosta siltaa työelämään, ohjaus on koulusta kouluun -ohjausta. Viimeistään seuraavassa lukion tuntijaossa ja opetussuunnitelmien perusteissa on työelämäosaaminen nivottava osaksi eri oppiaineita, sanoo johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen TATista.
Omat kokemukset ohjaavat valintoja
Yläkoululaiset ovat lukiolaisia hieman tyytyväisempiä koulussa tarjolla olevaan työelämätietouteen. Yläkoululainen muodostaa käsityksensä jatko-opinnoista ensisijaisesti lähipiirin, opinto-ohjaajan, TET-jakson ja kesätöiden kautta. Lukiolaiset turvautuvat näitä selvästi yleisemmin oppilaitosten nettisivuihin. Tärkein opiskelupaikan valintakriteeri on opetuksen laatu. Näin ajattelee yli 90 prosenttia vastaajista.
Kiinnostus eri toimialoja kohtaan vaihtelee sekä koulutustason että sukupuolen mukaan. Miehet ilmoittavat naisia useammin olevansa kiinnostuneita tietotekniikka-alasta, energia-alasta tai elektroniikka- ja sähköteollisuudesta. Naiset näkevät selvästi miehiä yleisemmin itsensä töissä sosiaalipalvelu-, terveyspalvelu-, taide-, ravitsemis- tai matkailualalla.
Lisätietoja
TAT, johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen, 040 545 2198, liisa.tenhunen-ruotsalainen(a)tat.fi
1. Kun koulu loppuu –tutkimus 2013
Tiivistelmä nuorten tulevaisuuden suunnitelmista
2. Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus
•
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden
suunnitelmia, koulutuspaikan valintakriteereitä ja työelämään liittyviä ajatuksia.
•
Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella marraskuusta
2012 ja tammikuun loppupuolelle 2013 aikana.
•
Aineisto kerättiin poimimalla T-Median tutkimusrekisteristä otos. Kyselylinkki
välitettiin myös yläkoulujen ja lukiolaisten rehtoreille sekä Taloudellisen
tiedotustoimiston Opetin.fi ja kunkoululoppuu.fi –sivustoille.
•
Tutkimukseen vastasi yhteensä 4715 nuorta, joista yläkoululaisia oli 1903 ja
lukiolaisia 2812.
•
Tutkimuksen toteutti Taloudellisen tiedotustoimiston toimeksiannosta T-Media Oy.
2
5. Miten haluaisit työelämää käsiteltävän?
Millaisia työelämätaitoja koulun pitäisi opettaa?
”Haluaisin kuulla enemmän aloista, joita on
olemassa. Tuntuu, että on paljon sellaisia,
joista en ole koskaan kuullutkaan. Muutenkin
olisi kiva kuulla enemmän työelämästä etenkin
kaikkia käytännön juttuja. Ei minulla ole
mitään hajua töihin hakemisesta,
työhaastatteluista jne..” (nainen, lukio)
”Lukioon työharjoittelujakso!!!”
(nainen, lukio)
”Haluaisin tietää eri aloista paljon, ja
”Koululle voisi tulla jonkun alan
ammattilaisia esittelemään työtä ja
koulutusta siihen työhön.”
erilaiset videot ovat hyvä keino opettaa
tällaisia asioita. Haluaisin tietää paljon
tradenomikoulutuksesta ja työhön lähdöstä.”
(mies, yläkoulu)
(nainen, yläkoulu)
5
8. Viime vuonna täysin
varmasti ammattikorkeakouluun
ilmoitti pyrkivänsä
14% lukiolaisista
Viime vuonna
välivuoden ilmoitti
pitävänsä aika tai
täysin varmasti 20 %
lukiolaisista.
8
15. % vastaajista on ilmoittanut olevansa erittäin tai melko kiinnostunut toimialasta
15
16. % vastaajista on ilmoittanut olevansa erittäin tai melko kiinnostunut toimialasta
16
17. Miten kiinnostus eri aloja kohtaan herää?
• Kysyimme niiltä nuorilta, jotka ilmoittivat tietävänsä mille alalle he haluavat
työllistyä, mikä sai kiinnostuksen heräämään alaa tai ammattia kohtaan.
• Hyvin monenlaiset tekijät ovat vaikuttaneet kiinnostuksen heräämiseen;
harrastukset, kutsumus, alan hyvä palkkaus, omat tai lähipiirin kokemukset
alan töistä vaikuttavat monilla. Samoin omien vahvuuksien löytäminen on
auttanut hahmottamaan alavalintaa.
• Niiltä nuorilta, jotka eivät tienneet vielä, mille alalle he meinaavat suunnata
kysyimme, mikä saisi heidät kiinnostumaan jostakin alasta tai ammatista.
• Moni nuorista kokee, että tieto ylipäätään eri aloista olisi tärkeää.
• Myös työkokemukset (TET tai kesätyö) ja hyvä palkkaus voisivat herättää
kiinnostuksen jotakin alaa tai ammattia kohtaan.
• Jotkut nuorista ajattelevat, että tieto hyvästä ilmapiiristä ja kivoista
työkavereista saisi heidät kiinnostumaan alasta tai ammatista.
17