Finanssialan kanta veroparatiiseihin, verotietojen vaihtoon, erilaisiin sijoitustuotteisiin ja Panaman tietovuotoon. FK:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kaupin esitys toimittajille 21.4.2016.
Pääekonomisti Olli Koski kokosi kuusi keinoa kohentaa Suomen taloutta. Työllisyyttä parantaisi esimerkiksi asuntotuotannon sekä perustutkimuksen ja innovaatiotukien lisääminen. Työpaketti esiteltiin SAK:n työmarkkinaseminaarissa 16. elokuuta 2016.
Elinkeinoministeri Olli Rehn ja maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen allekirjoittivat 14.10.2016 elinkeinoelämän, kiinteistöalan, kunta-alan ja öljyalan edustajien kanssa toimialakohtaiset sopimukset uusista energiatehokkuustavoitteista kaudelle 2017–2025. Neuvotteleva virkamies Pentti Puhakan esitys.
Elinkeinoministeri Olli Rehn ja maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen allekirjoittivat 14.10.2016 elinkeinoelämän, kiinteistöalan, kunta-alan ja öljyalan edustajien kanssa toimialakohtaiset sopimukset uusista energiatehokkuustavoitteista kaudelle 2017–2025. Ympäristöneuvos Maarit Haakanan esitys.
Finanssialan kanta veroparatiiseihin, verotietojen vaihtoon, erilaisiin sijoitustuotteisiin ja Panaman tietovuotoon. FK:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kaupin esitys toimittajille 21.4.2016.
Pääekonomisti Olli Koski kokosi kuusi keinoa kohentaa Suomen taloutta. Työllisyyttä parantaisi esimerkiksi asuntotuotannon sekä perustutkimuksen ja innovaatiotukien lisääminen. Työpaketti esiteltiin SAK:n työmarkkinaseminaarissa 16. elokuuta 2016.
Elinkeinoministeri Olli Rehn ja maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen allekirjoittivat 14.10.2016 elinkeinoelämän, kiinteistöalan, kunta-alan ja öljyalan edustajien kanssa toimialakohtaiset sopimukset uusista energiatehokkuustavoitteista kaudelle 2017–2025. Neuvotteleva virkamies Pentti Puhakan esitys.
Elinkeinoministeri Olli Rehn ja maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen allekirjoittivat 14.10.2016 elinkeinoelämän, kiinteistöalan, kunta-alan ja öljyalan edustajien kanssa toimialakohtaiset sopimukset uusista energiatehokkuustavoitteista kaudelle 2017–2025. Ympäristöneuvos Maarit Haakanan esitys.
Työryhmän ehdotukset suomalaisten yritysten kansainvälistymisen edistämiseksi sekä Team Finlandin vaikuttavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi. Ministeri Rehnin esitys tiedotustilaisuudessa 22.11.2016.
Finnveran rooli pk-yrityksen viennin ja kansainvälistymisen rahoittamisessa &...K2HEL
Finnveran rooli pk-yrityksen viennin ja kansainvälistymisen rahoittamisessa
Rahoituspäällikkö Jari Mehto, Finnvera Oyj
Team Finland LetsGrow –ohjelma
Ohjelmapäällikkö Laura Strandberg, Finnvera Oyj
Esitysmateriaali Rahoitusmahdollisuuksia kansainvälistymiseen ja vientiin -seminaarista 16.4.2015.
Millainen on yritysrahoituksen tilanne? Minkä verran pankit Suomessa antavat yrityksille lainaa? Millaisessa kunnossa pankit ovat? Mitkä sääntelyhankkeet vaikuttavat yritysrahoitukseen nyt ja tulevaisuudessa? Pääekonomisti Veli-Matti Mattilan esitys.
EK selvitti pk-yritysten aktiivisuutta kansainvälistymisessä ja viennissä. Miten vienti on kehittynyt ja millainen viennin rakenne on? Aineisto selvitykseen kerättiin loppukeväästä 2016.
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen: Vakausarvio: Pandemia osoittaa r...Suomen Pankki
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen
Suomen Pankki
Vakausarvio: Pandemia osoittaa riskipuskureiden välttämättömyyden
Euro ja talous -tiedotustilaisuus 5.5.2020
www.eurojatalous.fi
Pääjohtaja Olli Rehn ja johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja: Maailman ja ...Suomen Pankki
Suomen Pankki
Euro ja talous -tiedotustilaisuus 22.4.2020
Maailman ja Suomen talous koronakriisissä
Tutustu myös analyysiartikkeleihin www.eurojatalous.fi #eurojatalous
TEM:n koronatilannekuva kokoaa yhteen seurantatietoa yrityksistä, työmarkkinoista, toimialoista ja toimintaympäristön muutoksista koronakriisissä. Kaikki tilannekuvat on koottu osoitteeseen https://tem.fi/tilannetietoa-koronakriisin-vaikutuksista
Työ- ja elinkeinoministeriön neljäs tilannetietopaketti kokoaa yhteen seurantatietoa yrityksistä, työmarkkinoista, TEM:n hallinnonalan palvelukyvystä ja toimintaympäristön muutoksista koronakriisissä. Tämänkertaisessa tilannekuvassa pääpaino teollisuudessa ja alueellisissa kehitysnäkymissä.
Työ- ja elinkeinoministeriö kokoaa kahden viikon välein tilannetietopaketin, joka sisältää seurantatietoa yrityksistä, työmarkkinoista, TEM:n hallinnonalan palvelukyvystä ja toimintaympäristön muutoksista.
Suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden Suomessa käyttämä rahan määrä eli matkailukysyntä oli arviolta 16,1 miljardia euroa vuonna 2019. Arvioiden mukaan kestää ainakin vuoteen 2022 ennen kuin kysyntä palautuu viime vuoden lukuihin.
Suomen Yrittäjät, työ- ja elinkeinoministeriö ja Finnvera tekevät kahdesti vuodessa pienten ja keskisuurten yritysten taloudellista asemaa kartoittavan Pk-yritysbarometrin. Syksyn barometri julkaistiin 11.9.2019.
TEM on koonnut laajan tietopaketin maahanmuuton ja kotouttamisen nykytilasta. Tietopaketin tavoitteena on antaa viimeisimpään tilasto- ja tutkimustietoon perustuva yleiskuva Suomeen suuntautuvasta maahanmuutosta ja kotouttamisesta, tämän hallituskauden (2015-2019) aikaisista politiikkatoimista sekä kehityskohdista.
Lisätiedot:
www.tem.fi
www.kotouttaminen.fi
Raija Kerättären ja Tuija Oivon esitys ”Osatyökykyisten reitit työllisyyteen – etuudet, palvelut, tukitoimet” sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle ja työministeri Jari Lindströmille tiedotustilaisuudessa 15.11.2018
Selvitys on osa hallituksen Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanketta (OTE).
Kaupungit ovat korkeaan osaamiseen ja tietoon nojaavan talouden keskeisiä rakennusalustoja ja valtioiden kilpailukyvyn voimanlähteitä. Kaupungeissa syntyy ratkaisuja, joilla vahvistetaan arkielämän toimivuutta, ympäristön houkuttelevuutta ja kestävyyttä, yhteenkuuluvuutta ja hyvinvointia sekä uutta kasvua.
Näiden ratkaisujen hyödyntämiseen hallitus vastaa suuriin kaupunkiseutuihin ja maakuntien keskuksiin keskittyvällä kaupunkiohjelmalla. Se on tarkoitettu toteutettavaksi osana monimuotoisen kaupunkipolitiikan kokonaisuutta, johon kuuluvat myös seutukaupunkiohjelma ja kestävän kaupunkikehityksen ohjelma.
Selvityshenkilö, johtaja Katarina Murron ja selvityshenkilö, oikeustieteen kandidaatti Rauno Vanhasen esitys yhteistoimintalain uudistamista koskevan selvityksen tiedotustilaisuudessa 5.11.2018.
2. Pk-yritysbarometri: suhdanneodotukset
seuraavan vuoden aikana kohentuneet
13.9.2016Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 2
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
Kaikki pk-yritykset Digitaaliset Voimakkaasti
kasvuhakuiset
Kevät 2015 Syksy 2016
3. Pk-yritykset aikovat kasvattaa investointeja
ja palkata lisää työntekijöitä (kuvassa)
13.9.2016Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 3
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
Kaikki pk-
yritykset
Digitaaliset Voimakkaasti
kasvuhakuiset
Syksy 2015
Syksy 2016
4. Tausta
• Kilpailukyvyn kärkihankkeen mukaisesti viennin
rahoituksen valtuudet ja ehdot säilytetään keskeisten
kilpailijamaiden tasolla.
• Viennin rahoitukseen on Suomessa viime vuosina
kohdistunut erittäin paljon kysyntää. Jotta
toimintaedellytykset tässä kysyntätilanteessa
säilyisivät, valtuuksien korottaminen jo keväällä
tehtyjen korotusten lisäksi on välttämätöntä.
5. Talouspoliittinen ministerivaliokunta
puoltaa TEM:in esitystä valtuuksien
korottamisesta
• Talouspoliittinen ministerivaliokunta on käsitellyt asiaa ja puoltanut,
että:
• Finnveran vientitakuuvaltuus korotetaan 19 miljardista eurosta 27
miljardiin euroon.
• Finnveran vientiluottojen rahoitusvaltuus ja korontasausvaltuus
korotetaan molemmat 13 miljardista eurosta 22 miljardiin euroon.
7. Miksi viennin rahoituksen
valtuuksia on korotettava?
• Kysyntä viennin rahoitukselle on kasvanut viime aikoina voimakkaasti
useammalla toimialalla.
• Korotuksilla huolehditaan yritysten kansainvälisesti kilpailukykyisestä
viennin rahoituksesta, jotta suomalaisyritykset voivat lähteä samalta
viivalta kilpailijoidensa kanssa globaaleilla markkinoilla.
• Viennin rahoitus vaikuttaa positiivisesti työllisyyteen, investointeihin,
suomalaiseen pk-yrityskenttään ja verotulojen kasvuun
• Pankkisääntely on vähentänyt pankkien mahdollisuuksia tarjota
pitkäaikaisia vientiluottoja ilman viejämaan vientitakuulaitoksen takuita ja
rahoitusta.
• Vientitakuulaitoksilla on aiempaa tärkeämpi rooli niiden täydentäessä
yksityisen rahoitussektorin tarjoamia palveluita.
8. Mitä riskejä valtuuksien korotukseen liittyy?
• Valtuuksien korottaminen ei itsessään välittömästi vaikuta vastuiden ja riskien
lisääntymiseen. Vastuut lisääntyvät, kun uusia rahoitus- ja takuupäätöksiä tehdään ja
niihin perustuvia vientikauppoja toteutuu.
• Riskit voidaan jakaa vientitakuisiin liittyvään luottoriskiin ja korontasauksesta
aiheutuvaan korkoriskiin.
• Finnvera arvioi aina hankekohtaisesti riskit ennen kuin tekee rahoituspäätöksen.
• Rahoituspäätöstä edeltää riskien huolellinen arviointi ja jatkuva seuranta. Erilaisilla
suojaustoimenpiteillä riskejä pyritään pienentämään.
• Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä on valmis kertomaan tarkemmin riskin
arvioinnista ja siihen liittyvistä tekijöistä.
• Finnveralle on asetettu itsekannattavuustavoite, joka on tähän asti toteutunut.
• Finnveralla ja Valtiontakuurahastossa on myös merkittävät puskurit luottotappioiden
varalle.
• Korkoriskien varalta suojautuminen on Valtiokonttorin hoidettavana.