Ruoka-aputyössä kohdataan ihmisiä, joilla on monenlaista tuen tarvetta. Ruoka-aputyön rinnalla voi toteuttaa monenlaista kohtaavaa ja yhteisöllistä toimintaa. Sininauhaliiton Ruokajonosta osallisuuteen -hanke kehitteli osallisuutta lisäävää toimintaa ruoka-avussa asioiville kuten Helsingin Vieraskodin yhteisöruokailu ja digituki.
Riitta Ratia-Nummelin (Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry.). Yhdenvertaisuutta ja osallisuutta monikulttuurisille omaishoitoperheille - YOMO-projektin kokemuksia. Esitys seminaarissa "Omaishoito tänään ja huomenna" 10.3.2016 Kelan päätalossa Helsingissä.
Riitta Ratia-Nummelin (Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry.). Yhdenvertaisuutta ja osallisuutta monikulttuurisille omaishoitoperheille - YOMO-projektin kokemuksia. Esitys seminaarissa "Omaishoito tänään ja huomenna" 10.3.2016 Kelan päätalossa Helsingissä.
Maaseutuparlamentti 2020 –tapahtumaa tehdään yhdessä!
Valtakunnallinen Maaseutuparlamentti järjestetään Kurikassa 1.-3.10.2020. Tulevaisuus lautasella -otsikon alla heittäydymme rohkeasti luomaan kaikille parempaa tulevaisuutta. Maaseudut ovat avainasemassa siirryttäessä kestävään yhteiskuntaan, jossa rajat kaupunkien ja maaseutujen välillä hälvenevät. Tapahtuman punaisina lankoina ovat kestävä kehitys ja nuoret.
Tapahtuma on tarkoitettu kaikille maaseudun ja koko Suomen tasapainoisesta kehittämisestä kiinnostuneille. Mukaan kutsutaan kaikki kylistä kaupunkeihin. Tulkaa tekin kumppaneiksi tekemään kanssamme tapahtumasta huikea! Jokaiselle organisaatiolle löytyy sopiva rooli.
Maaseutuparlamentissa nostetaan maaseutunäkökulmia poliittisen keskustelun ytimeen. Tapahtumassa kirkastetaan yhteiset maaseutujemme tulevaisuutta koskevat tavoitteet ja muotoillaan yhteinen julkilausuma. Nyt haetaan ratkaisuja koko Suomea koetteleviin muutoshaasteisiin:
- miten maaseutu ja perinteinen tieto ajatellaan uusiksi ja kuinka uudet teknologiat valjastetaan lisäämään kestävää työtä ja yrittäjyyttä maaseuduilla?
- miten kestävä arki ja hyvä elämä varmistetaan ikäystävällisesti ja miten lisätään paikkojen veto- ja pitovoimaa?
- miten luodaan luonnon monimuotoisuutta turvaava hiilineutraali talous, joka tukee paikallistaloutta ja kestävää arkea maaseuduilla?
- miten nuoret ratkaisisivat nämä haasteet kestävällä tavalla?
Huom. Maaseutuparlamentti kumppanikyselyn aikaa on jatkettu: avoinna 15.1.2020 saakka. Tulettehan mukaan! Lue tarkemmin alustavasta ohjelmasta Maaseutuparlamentti.fi-sivuilta: maaseutuparlamentti.fi/kumppaniksi
Vastaamme mielellämme mahdollisiin kysymyksiin.
maaseutuparlamentti[at]mmm[piste]fi
Kaupungit ja kunnat keskeinen toimija - kohti 2020-luvun sivistyskuntaa. Erityisasiantuntija Johanna Selkee, Kuntaliitto. Taiken alueverkostojen päivä 20.9.2017, Kuntatalo.
Sosiaalinen Media Hyvinvointialan JärjestöilleVille Tapio
Esitykseni Terveyden edistämisen keskus ry:n Virtaa verkosta viestintään seminaarissa. Case-esimerkit: 1) Sitran palvelusetelihankkeen viestintä, 2) Nyyti ry:n toiminnan markkinointi ja 3) Väestöliitto ry:n toiminnan tuotteistus sosiaalisen median palveluksi.
Tavoitteellinen järjestöviestintä sosiaalisessa mediassa ja verkossaPiritta Seppälä
Tämä materiaali on Piritta Seppälän tiivistetty osuus "Järjestöviestintä nyt - tavoitteellisesti tulevaisuuteen" -koulutuksesta, jonka Viestintä-Piritta ja Communiké toteuttivat Helsingissä 17.3.2015. Tässä materiaalissa kerrotaan järjestösomen käytön tämän hetken tilanteesta, vinkataan somen ja verkon käytön hyödyntämiseen sekä ohjataan liittämään sosiaalinen media osaksi kaikkea tehtyä viestintää. Heidi Korvan esitykseen samasta koulutuksesta voi tutustua osoitteessa: www.slideshare.net/communike.
Change Day on työkalu, jolla sosiaali- ja terveyspalvelujen ammattilaisten ja asiakkaiden parhaat käytännöt, teot ja muutosideat kottaan yhteiseen noutopöytään kaikkien suomalaisten hyödyksi.
Päihdepäivät 2023: 17. Huumekuolemien ehkäisyn Suomen malli.pptxEHYT
Huumemyrkytyskuolemat sekä huumausaineiden pitkäaikaisesta käytöstä johtuvat kuolemat ovat olleet kasvussa koko 2000-luvun ajan. Huono suuntaus näyttää jatkuvan, sillä vuonna 2021 Suomessa kuoli huumeisiin 287 henkilöä. Luku on suurin koko mittaushistorian aikana. Miten palvelut voisivat vastata tähän huolestuttavaan kehityskulkuun? Huumekuolemien ehkäisemiseksi on olemassa tutkitusti tehokaita menetelmiä, mutta kaikki menetelmät ei ole suoraan kopiotavissa Suomen tilanteeseen. Seminaarissa esitetään huumekuolemien ehkäisemiseksi uusia menetelmiä, vanhojen menetelmien kehittämistarpeita, ja pohditaan, miten muualta lainatut menetelmät sopisivat Suomeen ja millaiset ovat poliisin ja etsivän työn mahdollisuudet huumekuolemien ehkäisemiseksi. Läpileikkaavana teemana läpi koko esityksen kulkee stigman purkaminen.
11.5. klo 12:30-14:30.
Puheenjohtajana toimii oikeuskemisti Pirkko Kriikku, THL, Oikeuskemiaykskkö
12.30 Avauspuheenvuoro: Liikkuuko kadulla vaarallisia aineita? Ketkä kuolevat ja mihin huumemyrkytyksissä kuollaan?
Oikeuskemisti Pirkko Kriikku, THL
12.40 Jotain vanhaa: Hoidossa ja hengissä – päihdehoitoon pääsy huumekuolemia estämässä
Ylilääkäri Margareeta Häkkinen, THL
13.10 Jotain lainattua: Käyttöhuone vai huumehaittojen ehkäisykeskus?
Erityisasiantuntija Sanna Kailanto, THL
13.30 Jotain sinistä: Piritorilla tavataan! Naapurustyön malli, polisiin ja etsivän työn näkökulma
Vanhempi konstaapeli Heikki Mäkiprosi, Helsingin poliisilaitos ja kohtaavan työn päällikkö Annuska Dal
Maso, A-klinikkasäätiö,
13.55 Aika kokeilla jotain uutta
Asiantuntija Inari Viskari, THL, 20 min
14.15 Kysymykset ja loppupuheenvuoro
On haastavaa saada nykyisten päihdepalveluiden piiriin ihmisiä, joilla on kerrostunut ja pitkäaikainen päihdeongelma. Tässä seminaarissa nostetaan esiin tuoretta tutkimustietoa siitä, keitä päiväkeskustoiminta nyt tavoittaa ja mihin tarpeisiin se vastaa. Hyvinvointialue- ja kuntapäättäjien sekä alueellisten organisaatioiden tulee varmistaa myös tämän ihmisryhmän pääsy arjen tuen piiriin. Järjestöt mahdollistavat laajasti päiväkeskustoiminnan yhtenä tärkeänä väylänä palveluihin. Kolmessa juuri valmistuneessa tutkimuksessa on kerätty tietoa päiväkeskuskävijöistä sekä päiväkeskusten merkityksestä kävijöille. Päiväkeskustoiminta on erityisen ajankohtainen kysymys, koska päiväkeskukset tulevat osaksi sosiaalihuoltolain palveluita vuonna 2023.
12.30 Avaus
12.35 Uuden päiväkeskus -lain uhat ja mahdollisuudet. Mitä tapahtuu, kun päihtyneenäkin saa asioida?
Lea Stenberg ja Jenni-Emilia Ronkainen, Sininauhaliitto
12.55 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen kohtaamispaikkoihin vievät ja siellä syntyvät asiakaspolut.
Sari Jurvansuu, tutkija: A-klinikkasäätiö (MIPA-tutkimusohjelma)
13.15 Yleisön reflektiot: Mikä polku hämmästytti ja puuttuuko jokin?
13.20 Tauko
13.25 Päiväkeskusten kävijäprofiilit ja yhteys päiväkeskusten merkitykseen.
Henrietta Grönlund, kaupunkiteologian professori, Helsingin yliopisto
Joni Hokkanen, tutkija, projektisuunnittelija, Helsingin yliopisto (Osallistavat yhteisöt -osatutkimus, Korona yhteiskunnan marginaaleissa -hanke)
13.45 Kommentaattoreiden akvaariopaneeli
• Tukikohta ry, Anne Puonti, toimintavastaava
• Nurmon Sininauha, Anna Koskimäki, toiminnanjohtaja
• Tutkija Marja Hekkala, Korona yhteiskunnan marginaaleissa -hanke (KoMa-hanke)
• Maallikkotutkija Eve Vuori, Lissu Social Club, Porin Sininauha ry
14.15 Loppukeskustelu
More Related Content
Similar to Virtuaaliset Päihdepaivat 2020, seminaari 1: Ruoka-avussa näkyy tuen tarpeiden kirjo
Maaseutuparlamentti 2020 –tapahtumaa tehdään yhdessä!
Valtakunnallinen Maaseutuparlamentti järjestetään Kurikassa 1.-3.10.2020. Tulevaisuus lautasella -otsikon alla heittäydymme rohkeasti luomaan kaikille parempaa tulevaisuutta. Maaseudut ovat avainasemassa siirryttäessä kestävään yhteiskuntaan, jossa rajat kaupunkien ja maaseutujen välillä hälvenevät. Tapahtuman punaisina lankoina ovat kestävä kehitys ja nuoret.
Tapahtuma on tarkoitettu kaikille maaseudun ja koko Suomen tasapainoisesta kehittämisestä kiinnostuneille. Mukaan kutsutaan kaikki kylistä kaupunkeihin. Tulkaa tekin kumppaneiksi tekemään kanssamme tapahtumasta huikea! Jokaiselle organisaatiolle löytyy sopiva rooli.
Maaseutuparlamentissa nostetaan maaseutunäkökulmia poliittisen keskustelun ytimeen. Tapahtumassa kirkastetaan yhteiset maaseutujemme tulevaisuutta koskevat tavoitteet ja muotoillaan yhteinen julkilausuma. Nyt haetaan ratkaisuja koko Suomea koetteleviin muutoshaasteisiin:
- miten maaseutu ja perinteinen tieto ajatellaan uusiksi ja kuinka uudet teknologiat valjastetaan lisäämään kestävää työtä ja yrittäjyyttä maaseuduilla?
- miten kestävä arki ja hyvä elämä varmistetaan ikäystävällisesti ja miten lisätään paikkojen veto- ja pitovoimaa?
- miten luodaan luonnon monimuotoisuutta turvaava hiilineutraali talous, joka tukee paikallistaloutta ja kestävää arkea maaseuduilla?
- miten nuoret ratkaisisivat nämä haasteet kestävällä tavalla?
Huom. Maaseutuparlamentti kumppanikyselyn aikaa on jatkettu: avoinna 15.1.2020 saakka. Tulettehan mukaan! Lue tarkemmin alustavasta ohjelmasta Maaseutuparlamentti.fi-sivuilta: maaseutuparlamentti.fi/kumppaniksi
Vastaamme mielellämme mahdollisiin kysymyksiin.
maaseutuparlamentti[at]mmm[piste]fi
Kaupungit ja kunnat keskeinen toimija - kohti 2020-luvun sivistyskuntaa. Erityisasiantuntija Johanna Selkee, Kuntaliitto. Taiken alueverkostojen päivä 20.9.2017, Kuntatalo.
Sosiaalinen Media Hyvinvointialan JärjestöilleVille Tapio
Esitykseni Terveyden edistämisen keskus ry:n Virtaa verkosta viestintään seminaarissa. Case-esimerkit: 1) Sitran palvelusetelihankkeen viestintä, 2) Nyyti ry:n toiminnan markkinointi ja 3) Väestöliitto ry:n toiminnan tuotteistus sosiaalisen median palveluksi.
Tavoitteellinen järjestöviestintä sosiaalisessa mediassa ja verkossaPiritta Seppälä
Tämä materiaali on Piritta Seppälän tiivistetty osuus "Järjestöviestintä nyt - tavoitteellisesti tulevaisuuteen" -koulutuksesta, jonka Viestintä-Piritta ja Communiké toteuttivat Helsingissä 17.3.2015. Tässä materiaalissa kerrotaan järjestösomen käytön tämän hetken tilanteesta, vinkataan somen ja verkon käytön hyödyntämiseen sekä ohjataan liittämään sosiaalinen media osaksi kaikkea tehtyä viestintää. Heidi Korvan esitykseen samasta koulutuksesta voi tutustua osoitteessa: www.slideshare.net/communike.
Change Day on työkalu, jolla sosiaali- ja terveyspalvelujen ammattilaisten ja asiakkaiden parhaat käytännöt, teot ja muutosideat kottaan yhteiseen noutopöytään kaikkien suomalaisten hyödyksi.
Päihdepäivät 2023: 17. Huumekuolemien ehkäisyn Suomen malli.pptxEHYT
Huumemyrkytyskuolemat sekä huumausaineiden pitkäaikaisesta käytöstä johtuvat kuolemat ovat olleet kasvussa koko 2000-luvun ajan. Huono suuntaus näyttää jatkuvan, sillä vuonna 2021 Suomessa kuoli huumeisiin 287 henkilöä. Luku on suurin koko mittaushistorian aikana. Miten palvelut voisivat vastata tähän huolestuttavaan kehityskulkuun? Huumekuolemien ehkäisemiseksi on olemassa tutkitusti tehokaita menetelmiä, mutta kaikki menetelmät ei ole suoraan kopiotavissa Suomen tilanteeseen. Seminaarissa esitetään huumekuolemien ehkäisemiseksi uusia menetelmiä, vanhojen menetelmien kehittämistarpeita, ja pohditaan, miten muualta lainatut menetelmät sopisivat Suomeen ja millaiset ovat poliisin ja etsivän työn mahdollisuudet huumekuolemien ehkäisemiseksi. Läpileikkaavana teemana läpi koko esityksen kulkee stigman purkaminen.
11.5. klo 12:30-14:30.
Puheenjohtajana toimii oikeuskemisti Pirkko Kriikku, THL, Oikeuskemiaykskkö
12.30 Avauspuheenvuoro: Liikkuuko kadulla vaarallisia aineita? Ketkä kuolevat ja mihin huumemyrkytyksissä kuollaan?
Oikeuskemisti Pirkko Kriikku, THL
12.40 Jotain vanhaa: Hoidossa ja hengissä – päihdehoitoon pääsy huumekuolemia estämässä
Ylilääkäri Margareeta Häkkinen, THL
13.10 Jotain lainattua: Käyttöhuone vai huumehaittojen ehkäisykeskus?
Erityisasiantuntija Sanna Kailanto, THL
13.30 Jotain sinistä: Piritorilla tavataan! Naapurustyön malli, polisiin ja etsivän työn näkökulma
Vanhempi konstaapeli Heikki Mäkiprosi, Helsingin poliisilaitos ja kohtaavan työn päällikkö Annuska Dal
Maso, A-klinikkasäätiö,
13.55 Aika kokeilla jotain uutta
Asiantuntija Inari Viskari, THL, 20 min
14.15 Kysymykset ja loppupuheenvuoro
On haastavaa saada nykyisten päihdepalveluiden piiriin ihmisiä, joilla on kerrostunut ja pitkäaikainen päihdeongelma. Tässä seminaarissa nostetaan esiin tuoretta tutkimustietoa siitä, keitä päiväkeskustoiminta nyt tavoittaa ja mihin tarpeisiin se vastaa. Hyvinvointialue- ja kuntapäättäjien sekä alueellisten organisaatioiden tulee varmistaa myös tämän ihmisryhmän pääsy arjen tuen piiriin. Järjestöt mahdollistavat laajasti päiväkeskustoiminnan yhtenä tärkeänä väylänä palveluihin. Kolmessa juuri valmistuneessa tutkimuksessa on kerätty tietoa päiväkeskuskävijöistä sekä päiväkeskusten merkityksestä kävijöille. Päiväkeskustoiminta on erityisen ajankohtainen kysymys, koska päiväkeskukset tulevat osaksi sosiaalihuoltolain palveluita vuonna 2023.
12.30 Avaus
12.35 Uuden päiväkeskus -lain uhat ja mahdollisuudet. Mitä tapahtuu, kun päihtyneenäkin saa asioida?
Lea Stenberg ja Jenni-Emilia Ronkainen, Sininauhaliitto
12.55 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen kohtaamispaikkoihin vievät ja siellä syntyvät asiakaspolut.
Sari Jurvansuu, tutkija: A-klinikkasäätiö (MIPA-tutkimusohjelma)
13.15 Yleisön reflektiot: Mikä polku hämmästytti ja puuttuuko jokin?
13.20 Tauko
13.25 Päiväkeskusten kävijäprofiilit ja yhteys päiväkeskusten merkitykseen.
Henrietta Grönlund, kaupunkiteologian professori, Helsingin yliopisto
Joni Hokkanen, tutkija, projektisuunnittelija, Helsingin yliopisto (Osallistavat yhteisöt -osatutkimus, Korona yhteiskunnan marginaaleissa -hanke)
13.45 Kommentaattoreiden akvaariopaneeli
• Tukikohta ry, Anne Puonti, toimintavastaava
• Nurmon Sininauha, Anna Koskimäki, toiminnanjohtaja
• Tutkija Marja Hekkala, Korona yhteiskunnan marginaaleissa -hanke (KoMa-hanke)
• Maallikkotutkija Eve Vuori, Lissu Social Club, Porin Sininauha ry
14.15 Loppukeskustelu
Päihdepäivät 2023: 15. Käytännön läheisiä menetelmiä arjen ehkäisevään päihde...EHYT
Ehkäisevää päihdetyötä tehdään joka päivä monissa arjen tilanteissa ja kuka tahansa voi välittää toisesta ottamalla huolen päihteiden käytöstä puheeksi. Päihteistä puhuminen voi kuitenkin olla kiusallista tai herättää ihmisessä kielteisiä tunteita. Seminaarissa pureudutaan kysymyksiin: Miksi on tärkeää, että eri tilanteissa
löydetään rohkeus ottaa asia puheeksi? Ja miten päihteistä puhutaan ihmistä kunnioittaen ja välittävästi?
12.30 Tervetuloa seminaariin
Heikki Luoto,osastopäällikkö, EHYT ry
12.35 Ehkäisevää päihdetyötä voi tehdä kuka tahansa
Jaana Markkula, kehittämispäällikkö, THL
12.55 Onkohan työkaverillani alkoholiongelma?
Kaija Ojanperä, asiantuntija, Työturvallisuuskeskus
13.15 Lapseltani löytyi pillereitä – Mitä jokaisen olisi hyvä tietää huumeista ja lääkkeiden päihdekäytöstä?
John Söderholm, psykiatri, HUS
13.35 Uudet nikotiinituotteet – miten niistä kannattaa puhua?
Katri Saarela, asiantuntija, EHYT
13.55 Mitä tapahtuu puheeksi oton jälkeen? – Oma-apuvälineet ja päihdepalvelut sote-myllerryksessä.
Henri Sipilä, palvelupäällikkö, Pirkanmaan hyvinvointialue
Lopetuspuheenvuoro
Heikki Luoto, osastopäällikkö, EHYT ry
Päihdepäivät 2023 14. Tietoisuus ja muutostaidot mielenterveys- ja päihdetyöt...EHYT
Tervetuloa työpajaan, jonka tarkoituksena on antaa tukea ja työkaluja työssä jaksamiseen sekä ylipäätään elämässä selviytymiseen.
- Eikä vaan jaksamiseen ja selviytymiseen, vaan myös elämästä iloitsemiseen!
Tässä työpajassa saat kohdata itseäsi sekä kohdistaa huomiosi siihen, mitä sinä tarvitset voidaksesi mahdollisimman hyvin. Se, että sinä voit mahdollisimman hyvin, auttaa myös kohtaamiasi asiakkaita. Aina paras mahdollinen hyvinvointi ei kuitenkaan ole mahdollista, koska elämä tuo eteemme kaikenlaista, johon emme pysty vaikuttamaan. Ja työt on tehtävä. Haluamme antaa sinulle tämän työpajan ja parhaan osaamisemme jaksamisesi tueksi, koska
tapahtuipa elämässäsi ja työssäsi mitä tahansa, näillä työkaluilla voit vaikuttaa hyvinvointiisi. Olemme koonneet työpajan, jonka tarkoituksena on antaa sinulle hetken huohahdus ja pieni breikki siitä, mitä kaikkea elämässäsi on meneillään. Tule siis työpajaan avoimella mielellä, villasukkafiiliksellä ja anna myös älylaitteesi levähtää työpajan ajan. Toki voit halutessasi kirjoittaa muistiinpanoja, mutta tästä työpajasta saat eniten irti, tulemalla paikalle ja ottamalla anti vastaan. Kristiina Niskanen alustaa aiheesta, jonka jälkeen Ilkka Koppelomäki sekä Susanna Ahvalo avaavat itsensä johtamisen sekä tietoisuustaitojen ihmeitä. Osallistuaksesi työpajaan et tarvitse mitään tiettyä koulutusta, ammattia tai aiempaa tietoa aiheesta. Olet lämpimästi tervetullut!
12.30 Voimavarakeskeinen lähestymistapa mielenterveys- ja päihdetyössä
Psykoterapeutti Kristiina Niskanen
12.40 Itsensä muistaminen ja huolehtiminen arjen ja työn keskellä
Itsensäjohtamisen valmentaja Ilkka Koppelomäki
13.30 Itsemyötätunto ja muutos
Opettaja ja Mindfulness-ohjaaja Susanna Ahvalo
14.15 Aikaa kysymyksille
Päihdepäivät 2023: Lapset puheeksi -työ ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyssä EHYT
Seminaari pureutuu mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvisuuteen ja esittelee työkalun ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyyn. Seminaari antaa tietoa Lapset puheeksi -menetelmän hyödynnettävyydestä sosiaali- ja terveyssektorin toimijoille kunnissa, hyvinvointialueilla ja järjestöissä sekä näiden alojen opiskelijoille. Esihenkilöt, johtajat ja päättäjät saavat seminaarista tietoa Lapset puheeksi -menetelmän ja -toimintamallin juurruttamisesta osaksi organisaatioita ja kuntien vaikuttavaa toimintaa ja verkostotyötä.
klo 9 Seminaarin avaus
Nina Heinrichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/ Perheet ja Mielenterveys yksikkö
klo 9.10 Päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisuus
Tuomas Tenkanen, johtava asiantuntija/TM
klo 9.40 Tauko ja pariporina
klo 9.50 Mikä on Lapset puheeksi -menetelmä?
Jenni-Liisa Suvikas, Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry
klo 10 Lapset puheeksi -työ päihde- ja mielenterveystyössä
Keskustelemassa tlp- asiantuntija Virpi Valiola (MIELI ry) ja A-klinikkasäätiön Kristiina Siirto-Honkanen (Palveluesimies, TtM A-klinikka Oy / perheiden palvelut) haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden kanssa työskentelystä ja esihenkilön näkökulmasta tuloksista ja vaikuttavuudesta.klo 10.20 tauko ja pariporina
klo 10.30 Lapset puheeksi -toimintamalli Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella
Arja Seppälä, vastuualuejohtaja, Lapsiperheiden sosiaalipalvelut, Soite
klo 10.55 keskustelua ja kysymyksiä
Nina Heirichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/Perheet ja Mielenterveys yksikkö
Päihdepäivät 2023: 12. Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen menivät viina...EHYT
Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen kilpailivat siitä, missä maassa alkoholihaittoja torjutaan parhaiten. Ruotsalainen kehaisee: Ruotsissa keskioluttakin saa myydä vain Systembolagetissa. Norjalainen vastaa: Meillä on Vinmonopolet eikä keskiolutta saa ostaa kioskeilta tai huoltoasemilta. Suomalainen sanoo: Meilläpä saa vahvempia oluita kaupoista ja kioskeista. Lisäksi löytyy suomalaista sisua. Niinpä meillä on huudeltu viinejä kauppoihin jo 30 vuotta.
Suomen alkoholipolitiikka on pohjoismaisittain liberaalia. Miltä Suomen käytännöt ja keskustelukulttuuri näyttävät naapurimaihin verrattuna? Mitä yhteisiä piirteitä maiden välillä on ja missä taas erotaan toisista? Millaisia vaikutuksia erilaisilla toimilla on alkoholin aiheuttamiin haittoihin eri maissa? Muun muassa näihin kysymyksiin pureudutaan kansainvälisten asiantuntijoiden johdolla.
Seminaari on englanninkielinen.
9.00 Tilaisuuden avaus
Puheenjohtaja Juha Mikkonen avaa tilaisuuden ja esittelee alkoholiasenteisiin liittyviä tuloksia EHYTin kansalais- ja ehdokaskyselyistä.
9.15 Katsaus eri pohjoismaiden alkoholipolitiikkaan
Panelistien alustukset
10:00 Paneelikeskustelu
Lauri Beekman, Executive Director, Nordic Alcohol and Drugs Policy Network (NordAN)
Emil Juslin, European Policy Officer, IOGT, Ruotsi
Mariann Skar, former Secretary General, Eurocare, Norja
Pia Mäkelä, Research Professor, THL, Suomi
10.40 Kommenttipuheenvuoro
Sami Kuusela, toimittaja
10.55. Puheenjohtajan loppusanat
Päihdepäivät 2023: seminaari 11. Yrtitä edes: Kohtaamisia ja kannabiskeskuste...EHYT
Millaista on haittoja vähentävä kannabistyö? Miten keskustella kannabiksesta päätymättä väittelemään hyödyistä ja haitoista? Mitä kaikkea yhdellä käynnillä voidaan saada aikaan? Mitä voimme oppia vertaisohjaajilta kohtaamisesta?
Kannabis on yleisimmin käytetty laiton päihde Suomessa. Kannabiksen käyttö ei ole enää vain marginaali-ilmiö, etenkään nuorten aikuisten keskuudessa, joista kannabista on vähintään kokeillut lähes puolet. Meidän kaikkien on tärkeää opetella käymään kannabiskeskusteluja.
Kannabiskeskustelu alkaa kohtaamisesta. Yrtitä edes -seminaarissa kuulet nuorten kokemuksia kohtaamisista ja saat tietoa ja käytännön menetelmiä siihen, kuinka kannabiksesta voi keskustella nuoren aikuisen kanssa ja samalla tukea nuoren itsetuntoa ja identiteetin kehittymistä.
klo 9.00 Avaussanat
Eeva-Kaisa Hohenthal, Toiminnanjohtaja, YAD ry
klo 9.05 Kasvun kausia: Itsetunnon vahvistaminen kohtaamisessa
Reetta Salminen, Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti, Kasvun kausia
klo 9.25 Käynti kerrallaan: Jokainen kohtaaminen on tärkeä,
Tuomas Perkiö, Hanketyöntekijä, Walk in -terapia, Lasten ja nuorten keskus
klo 9.45 Mitä haluat kasvattaa? Menetelmiä kannabiksesta keskusteluun
Riikka Peltola, Projektityöntekijä, Hamppupelto-hanke, YAD ry
klo 9.55 Kohtaamisia -video ja tauko
klo 10.10 Vertaisuus kohtaamisessa: Mitä voimme oppia vertaisohjaajilta kohtaamisesta
Teemu Hannula, Yksilövalmentaja, Autismisäätiö
klo 10.30 Yrtitä edes: Haittoja vähentävä kannabistyö
Tihu Tiittanen ja vertaisohjaajat, Hamppupelto-hanke, YAD ry
klo 10.50 Kysymykset puhujille ja loppusanat
Päihdepäivät 2023 seminaari 8. Talousvaikeudet haastavat koko perheen hyvinvo...EHYT
Riippuvuuden aiheuttamat talousvaikeudet näyttäytyvät eri tavoin asiakkaan arjessa. Lapsuudessa koettu köyhyys saattaa lisätä riskiä päihde- ja mielenterveysongelmiin. Yksi kuntoutumisen askeleista on omien arvojen ja rahasuhteen tarkastelu. On tärkeää, että talousvaikeuksissa olevia perheitä kohtaavilla ammattilaisilla on riittävät valmiudet ottaa raha-asiat puheeksi, keinoja tukea rahankäytön suunnittelussa sekä ohjata eteenpäin. Asiakkaan kohtaamisessa ammattilaisen oma rahasuhde nousee esiin. Pitkittyessään talousvaikeudet heikentävät mielenterveyttä ja vaikuttavat koko perheen ja lasten hyvinvointiin. Erityisen herkkiä vaikutuksille ovat perheen vauvaikäiset.
Seminaari avaa suomalaisten vanhempien kokemuksia talousvaikeuksista, niiden moninaisia taustoja ja vaikutuksia. Ammattilaiset saavat keinoja, miten ottaa asiakkaan talous puheeksi ja kuinka tukea koko perheen arjen sujuvuutta ja mielenterveyttä.
Klo 15.00-15.05 Tilaisuuden avaus
Seminaarin avaa MIELI ry:n YLVA-hankkeen projektipäällikkö Janette Vesterinen
Klo 15.05-15.30 Rahasta voi ja pitää puhua
Takuusäätiön kehittämiskoordinaattori Maria Rumpunen johdattelee kuulijoita pohtimaan omaa rahasuhdettaan: Mistä suhde rahaan muotoutuu, mitkä tekijät muokkaavat sitä ja miten raha vaikuttaa meistä jokaiseen? Omat henkilökohtaiset arvomme ja asenteemme rahaan ovat taustalla, kun kohtaamme talousvaikeuksissa olevia asiakkaita ja otamme raha-asiat puheeksi. Tule kuulemaan Takuusäätiön asiantuntijan täsmävinkit, miten otat asiakkaan kanssa raha-asiat puheeksi.
Klo 15.30-15.55 Köyhyyden moniulotteiset vaikutukset perheissä
Jyväskylän yliopiston sosiaalityön väitöskirjatutkija Aino Sarkian tutkimusperustainen puheenvuoro lapsiperheköyhyydestä, perheiden omakohtaisista kokemuksista ja köyhyyden moniulotteisista vaikutuksista lapsen ja perheen hyvinvointiin
Klo 15.55-16.05 Tauko
Klo 16.05-16.35 “Nähkää erityisesti se perhe kokonaisuutena” –
taloudellisia haasteita kokevien vanhempien tuen tarpeet ja toiveet ammattilaisille
MIELI ry:n YLVA-hankkeen projektipäällikkö Janette Vesterinen ja projektisuunnittelija Minna Magnusson (Ylivelkaantuneiden perheiden mielenterveyden ja vanhemmuuden tuki) esittelevät ylivelkaantuneiden ja maksuvaikeuksia kokeneiden perheiden vanhempien ääntä hankkeessa kerätyn kyselyaineiston pohjalta:
- Miten talousvaikeudet ovat vaikuttaneet perheiden hyvinvointiin, vanhemmuuteen ja voimavaroihin?
- Millaisia avun ja tuen tarpeita perheillä on?
- Mitä vanhemmat toivovat ammattilaisilta?
- Miten huomioida paremmin koko perheen mielenterveys talousasioiden yhteydessä?
Keskustelua käydään yhdessä Yhden vanhemman perheiden liitto ry:n asiantuntijan Helka Beltin kanssa, jolla on omakohtainen kokemus siitä, miltä tuntuu velkaantua nuorena vanhempana, elää pitkään pienituloisena velallisena ja selvitä lainoista matalapalkkatyössäkin.
Klo 16.35-16.55 Taloudellinen stressi vauvaperheessä -
Jonna Lehikoinen, yhteisöhoidon ohjaaja ja projektipäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto
Päihdepäivät 2023 seminaari 7. Hyvän mielen kunta- ja MIVA (Mielenterveysvaik...EHYT
Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden mielenterveyttä ja toteuttaa ehkäisevää päihdetyötä osana muuta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä. Käytännönläheiset työkalut tukevat kuntia innostamaan eri sektoreita yhteistyöhön ja konkretisoimaan toimenpiteitä. Hyvän mielen kunta -kokonaisuus tarjoaa juuri tällaisia työkaluja. Se auttaa esimerkiksi kartoittamaan kunnan nykytilanteen, suunnittelemaan toimenpiteitä ja johtamaan työtä.
Seminaarissa tutustumme Hyvän mielen kunnan kokonaisuuteen ja kuulemme esimerkkejä siitä, kuinka työkaluja on otettu käytäntöön. Lisäksi tutustumme mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointiin ja mahdollisuuksiin hyödyntää sitä osana kuntien työtä.
Seminaari sopii kaikille mielenterveys- ja päihdetyöstä kiinnostuneille. Aikaa on varattu myös keskusteluun.
Hyvän mielen kunta ja Mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointi: hankkeiden tuotokset ja työkalut kuntien käyttöön
Puheenjohtaja Meri Larivaara, strategiajohtaja, MIELI ry
15.00 Seminaarin avaus ja johdattelua aiheen äärelle
Meri Larivaara, strategiajohtaja, MIELI ry
15.10 Hyvän mielen kunta: tarkistuslista johtamisen tukena
Timo Lehtinen, aikuiset ja työelämä -osaston johtaja, MIELI ry
15.30 Hyvän mielen kunta: työkalupakki kuntien käyttöön
Erja Brusila, asiantuntija, MIELI ry
Hanna Heikkilä, alue- ja järjestötyön päällikkö, EHYT ry
15.55 Haastattelu: Miten Hyvän mielen kunta toimii käytännössä?
Haastateltavana Laura Sillanpää, ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori, Kouvolan kaupunki
16.15 Hyvän mielen kuntaan voi perehtyä verkkokurssilla
Erja Brusila, asiantuntija, MIELI ry
16.30 Mielenterveysvaikutusten ennakkoarvioinnilla parempia päätöksiä
Taina Laaksoharju, asiantuntija, MIELI ry
6. Alkoholinkäyttö ja alkoholihaitat suomalaisten elämässäEHYT
Seminaari on suunnattu kaikille niille, joita kiinnostaa uusin tutkimustieto suomalaisten alkoholin käytöstä sekä niistä aiheutuvista haitoista ja vähentämisen keinoista. Seminaarissa saat perustiedot alkoholin käytöstä ja haitoista suomalaisten elämässä sekä siitä, miten juominen on ”normalisoitunut” osaksi elämäntapaa. Lisäksi tarjotaan tietoa siitä, miten alkoholin käyttö haittoineen liittyy eriarvoisuuteen sekä mitä ovat kansainväliseen tutkimusnäyttöön perustuvat toimet alkoholihaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi ja miten ne soveltuvat Suomen oloihin.
klo 15.00 Avaussanat
klo 15.05 Miten alkoholin riskikäyttö, humalajuominen ja kokonaiskulutus ovat muuttuneet Suomessa 2000-luvulla?
erikoistutkija Janne Härkönen, THL
klo 15.30 Miten, missä ja kenen kanssa me suomalaiset juomme? Juomatapatutkimuksen tuloksia.
tutkimusjohtaja Tomi Lintonen, Alkoholitutkimussäätiö
klo 15.55 Alkoholi ja eriarvoisuus: Miten alkoholinkäytön haitat jakautuvat iän, sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaan?
tutkimusprofessori Pia Mäkelä, THL
klo 16.20 Mitkä keinot tehoavat alkoholihaittojen ehkäisyssä ja vähentämisessä? Kansainvälisen vaikuttavuustutkimuksen tuloksia ja toimien soveltuvuus Suomeen.
erikoistutkija Katariina Warpenius, THL
klo 16.50 Keskustelua ja päätössanat
Päihdepäivät 2023 seminaari 3 3. Järjestämisvastuun muutoksen ja lainäädännön...EHYT
Päihde- ja mielenterveyslain uudistuessa ja uusien hyvinvointialueiden tultua voimaan, päihdepalveluissa on tapahtumassa muutoksia. Seminaarissa tarkastellaan uudistuksia palveluiden ja erityisesti asiakkaiden näkökulman kannalta. Tärkeimpänä näkökulmana on päihdepalveluiden järjestämisvastuun muutoksen ja päihde- ja mielenterveyslainsäädännön uudistuksen vaikutukset päihdepalveluihin ja asiakkaiden asemaan. Seminaarissa asiantuntijat pitävät aluksi puheenvuoroja, jonka jälkeen on vuorossa paneelikeskustelu, johon myös yleisö voi osallistua.
Seminaarin kohdeyleisönä ovat päihdetyön toimijat, ammattilaiset, vapaaehtoistoimijat, opiskelijat,
päätöksentekijät, asiantuntijat, kokemusasiantuntijat, vertaiset ja tutkijat.
Seminaari tuo sisältönsä ja toteutustapansa myötä eri toimijat laajasti yhteen seminaarin teeman tarkasteluun.
Päihdepäivät 2023 Seminaari 2. Helppo Raha - Slideshare.pdfEHYT
Seminaarissa käsitellään uusia ja osin vaikeastikin ymmärrettäviä digi- ja rahapelaamiseen liittyviä ilmiöitä kuten digipeleistä tienaamista, kryptosijoittamista ja digi- ja rahapelaamisen rajapintoja. Näitä ilmiöitä yhdistää median ja somen hypetys ja markkinointi ns. nopeasta helposta rahasta ja ne vetoavat erityisesti nuoriin miehiin. Seminaarin puhujat ovat johtavia käytännön työn tekijöitä ja asiantuntijoita omalla alallaan.
Seminaari on tarkoitettu sote-alan ammattilaisille (erityisesti nuorten ja nuorehkojen miesten kanssa työskenteleville), tutkijoille ja kaikista uusista digi-ja rahapelaamisen ilmiöistä kiinnostuneille. Seminaarin jälkeen osallistuja ymmärtää perusasiat näistä uusista ilmiöistä ja niiden haittapotentiaalin sekä saa vinkkejä siihen, miten haittoihin voi puuttua.
klo 12.00 Tervetuloa seminaariin
Krista Schulman, koulutussuunnittelija, EHYT ry
klo 12.05 Helppoa rahaa digi- ja rahapelien maailmassa: miksi ja keitä helppo raha houkuttaa?
Sanni Behm, projektipäällikkö, Peluurin Restart
klo 12.35 Kryptovaluutat pelissä ja pelinä
Jani Kinnunen, tutkijatohtori, Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikkö, Tampereen yliopisto
klo 13.05 Rahapelit, online-sijoittaminen ja kryptovaluutat - uusi Bermudan kolmio?
Tanja Sihvonen, viestintätieteen professori, Vaasan yliopisto
13.35 Paneelikeskustelu
Krista Schulman, EHYt ry ja puhujat
klo 14 seminaari päättyy
Päihdepäivät 2023: 1. Aidon kohtaamisen rakennusaineet Työpajassa on tarkoitus avata arvostavan ja kunnioittavan kohtaamisen merkitystä toiminnallisten menetelmien avulla. Osallistujat huomaavat työpajassa käytettävien menetelmien tuomat reaktiot, tunteet ja hyödyt niin itsessään kuin muissakin. Työpajamenetelmiä on helppo integroida osaksi omaa ja työyhteisön työtapoja. Lisäksi seminaarissa kuullaan tutkijatohtori Riikka Perälän alustus palveluiden saavutettavuudesta.
Järjestäjä: Kalliolan klinikka oy ja Helsingin kaupunki
Korvaushoitoa on ollut tarjolla opioidiriippuvaisille jo kahdenkymmenen vuoden ajan, ja korvaushoidossa olevien asiakkaiden joukossa alkaa olla yhä enemmän niitä, joiden elämäntilanne on sellainen, että hoidon lopettaminen on ajankohtaista. Hoitojärjestelmämme ei kuitenkaan aktiivisesti näytä tukevan korvaushoidon lopettamista, vaikka korvaushoidon lopettamiseen tulisi panostaa samalla intensiteetillä kuin hoidon aloitukseen.
Kokemusasiantuntijat ovat tuoneet esille nykyiseen palvelujärjestelmäämme liittyviä haasteita, joista yksi keskeinen näyttää liittyvän siihen, ettei korvaushoidon lopettamista suunnitteleville asiakkaille ole luotuna selkeää prosessia. Korvaushoidossa työskentelevien ammattilaisten näkemykset vahvistavat haasteen. Kokemusasiantuntijoiden mukaan hoidossa oleville ei myöskään puhuta siitä, että hoito on mahdollista tuetusti ja suunnitelmallisesti lopettaa. Toisin sanoen korvaushoidon aloitusvaihe on hyvin strukturoitu, mutta lopetusvaihe ei.
Korvaushoidon onnistunut lopettaminen on uudenlainen vaihe identiteetin muutostyölle, ja asiakkaat tarvitsevat lopettamisen jälkeen kuntoutusta ja tukea uudenlaisessa elämäntilanteessaan.
Hoitojärjestelmäämme olisi aika tarkastella kriittisesti korvaushoidossa olevien asiakkaiden osalta ja ryhtyä luomaan korvaushoidon prosessiin selkeä rakenne myös hoidosta irti haluaville asiakkaille. Hoidossa oleville tarvitaan lisäksi nykyistä enemmän psykososiaalista tukea lääkehoidon rinnalle.
Seminaarissamme haluamme puhua siitä, että korvaushoidon lopettaminen on monen päihdekuntoutujan tavoite. Korvaushoidon ei aina tarvitse olla loppuelämän kestoinen hoito, vaan siitäkin on mahdollista onnistuneesti irrottautua. Korvaushoidon onnistunut lopettaminen on prosessi, ja haluamme tässä seminaarissa tuoda kahden eri palvelunjärjestäjän näkökulmia ja kokemuksia aiheesta sekä antaa äänen korvaushoidon lopettaneille henkilöille.
Seminaari on suunnattu korvaushoidossa ja päihderiippuvaisten parissa työtä tekeville ammattilaisille, korvaushoidossa oleville asiakkaille sekä aiheesta kiinnostuneille.
13:00 Seminaarin avaussanat
Puheenjohtaja Amanda Tammivirta, liiketoimintajohtaja, Kalliolan Klinikka oy.
13.05 Korvaushoidosta irrottautuminen: Näkökulmia kumppa
Päihdepäivät 2022: Harrastustoiminta ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edist...EHYT
Järjestäjä: Elämäni Sankari ry, Suomen Syöpäyhdistys ja Mieli ry
Koronapandemian aikana urheiluharrastussektori on kokenut kovia ja erityisesti lapsille / nuorille suunnatut urheiluharrastustoiminnan rajoitteet ovat vaikuttaneet negatiivisesti lasten terveeseen kehitykseen. Seminaari antaa osallistujilleen hyvän ja ajankohtaisen kokonaiskuvan siitä, miten urheiluharrastukset toimivat ehkäisevän työn ja hyvinvoinnin edistämisen mahdollistajana. Seminaari vastaa ajankohtaiseen osaamistarpeeseen vapaa-ajan toimintaympäristöissä tapahtuvasta ehkäisevästä työstä ja terveyden edistämisestä. Seminaarin osallistujat oppivat ymmärtämään kokonaisuuksia ja näkemään ehkäisevän työn mahdollisuudet terveyden edistämistyössä. Uusien materiaalien, verkkokoulutusten ja eri toimintamallien avulla opitaan hyödyntämään olemassa olevia materiaaleja sekä jalkauttamaan niitä ”kentälle”. Seminaari nostaa myös esiin ja tarjoaa ratkaisumahdollisuuksia kasvaviin haasteisiin digi- ja rahapelaamiseen sekä mielenterveyteen liittyen.
13.00 Johdanto teemaan ja tilaisuuden avaus.
Seminaarin puheenjohtaja, Henrik Norrena, Elämäni Sankari ry
13.05 Asiantuntijan pohjustus aiheeseen UKK-Instituutin johtajan ja tohtorin näkökulmasta
Tommi Vasankari, UKK-Instituutti
13.25 Seminaarin puheenjohtaja Henrik Norrena ohjaa keskustelun nykytilanteeseen ja vallitseviin käytäntöihin.
Miten vastaamme toimintaympäristössä havaittuihin haasteisiin? Mitä toimintoja ja työkaluja on tarjolla?
13.25 Selvitys 12-17 -vuotiaiden joukkueurheilun parissa toimivien urheiluseuratoimijoiden tiedoista
ja asenteista sekä päihteiden käyttöä ja rahapelaamista ehkäisevästä ja digipelaamisen haittoja ehkäisevästä toiminnasta urheiluseuroissa (EHYT ry 2022)
Tom Korolainen, LitM, liikunnanopettaja
13.45-13.50 Tauko
13.50 Ehkäisevän työn verkko-koulutusmateriaali valmentajille ja seuratyöntekijöille sekä kohtaavan työn ja hyvinvoinnin haasteista / mahdollisuuksista vapaa-ajan toimintaympäristöissä
Teemu Koskimäki, hankekoordinaattori, Elämäni Sankari ry
14.10 Nuuskaton urheilu toimintamalli – kokemuksia toimintaympäristöön jalkautuksesta
Heidi Kolehmainen, hyvinvoinnin edistämisen asiantuntija, Pohjois-Savon Syöpäyhdistys
14.30 Nuorelle urheilijalle turvallisuutta ja kasvun mahdollisuuksia Nuori mieli urheilussa -toiminnan avulla
Johannes Parkkonen, päällikkö Nuorisotoiminnan yksikkö, Mieli ry
14.50 Kommenttipuheenvuoro
Juha Jäntti, Pyydetty loppupuheenvuoro valmentajalta, joka toimii ns. ”kentän äänenä”
Juha Jäntti, miesten salibandymaajoukkue/Classic miehet F-liiga.
15.00 Seminaarin päätös puheenjohtaja Henrik Norrena
Päihdepäivät 2022: Stigmaa purkavat sanat ja kuvatEHYT
Järjestäjä: A-klinikkasäätiö
Sanat eivät koskaan ole pelkkiä sanoja. Eivätkä valokuvat vain valokuvia. Sanat ovat valtaa, valokuvat ovat valtaa. Pohdimme eri alojen ammattilaisten kanssa kieltä ja valokuvia todellisuuden rakentajana ja tulkitsijana sekä kielen arvolatautuneisuutta. Keskiössä ovat päihteidenkäyttäjiä ja -käyttöä kuvaavat sanat ja valokuvat. Miksi on väliä sillä, millaista kieltä tai millaista kuvastoa käytämme ihmisten ja ilmiöiden kuvaamiseen. Millaiset sanat ja valokuvat purkavat päihteidenkäyttäjiin ja -käyttöön liitettyä stigmaa eli häpeäleimaa? Entä millaiset sanat ja kuvat syventävät stigmaa? Pohdimme esimerkiksi ehkäisevän päihdetyön verkostossa eli EPT-verkostossa syntynyttä huoneentaulua käsitteistä, visuaalista viestintää stigman purkajana ja rakentajana sekä sitä, miten kiinnittää kieleen huomiota arjen toiminnassa.
10.00 Mistä puhumme, kun puhumme stigmasta puheessa, tekstissä ja kuvissa
Hannu Jouhki, toimitusjohtaja, A-klinikkasäätiö
10.05 Sanojen hyvät, pahat ja rumat – Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkostossa tehty termityö
Kim Kannussaari, asiantuntija, Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto
10.30 Miten asioista ja ihmisistä puhutaan matalan kynnyksen päihdetyössä
Aino Rukkila, kehittämiskoordinaattori, ja Serafiina Grefberg, vertainen, A-klinikkasäätiö/Osis
10.50 Tauko
11.00 Lopetetaan leimaavien kuvien käyttö
Inari Viskari, asiantuntija, THL
11.20 Kuvat valokuvaajan ja journalismin näkökulmasta
Markku Niskanen, kuvatoimituksen päällikkö, Helsingin Sanomat, ja Annika Rauhala, valokuvaaja
11.45 Keskustelua ja yhteenvetoa
12.00 Seminaari päättyy
Päihdepäivät 2022: Stigmaa purkavat sanat ja kuvat Inari ViskariEHYT
Järjestäjä: A-klinikkasäätiö
Sanat eivät koskaan ole pelkkiä sanoja. Eivätkä valokuvat vain valokuvia. Sanat ovat valtaa, valokuvat ovat valtaa. Pohdimme eri alojen ammattilaisten kanssa kieltä ja valokuvia todellisuuden rakentajana ja tulkitsijana sekä kielen arvolatautuneisuutta. Keskiössä ovat päihteidenkäyttäjiä ja -käyttöä kuvaavat sanat ja valokuvat. Miksi on väliä sillä, millaista kieltä tai millaista kuvastoa käytämme ihmisten ja ilmiöiden kuvaamiseen. Millaiset sanat ja valokuvat purkavat päihteidenkäyttäjiin ja -käyttöön liitettyä stigmaa eli häpeäleimaa? Entä millaiset sanat ja kuvat syventävät stigmaa? Pohdimme esimerkiksi ehkäisevän päihdetyön verkostossa eli EPT-verkostossa syntynyttä huoneentaulua käsitteistä, visuaalista viestintää stigman purkajana ja rakentajana sekä sitä, miten kiinnittää kieleen huomiota arjen toiminnassa.
10.00 Mistä puhumme, kun puhumme stigmasta puheessa, tekstissä ja kuvissa
Hannu Jouhki, toimitusjohtaja, A-klinikkasäätiö
10.05 Sanojen hyvät, pahat ja rumat – Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkostossa tehty termityö
Kim Kannussaari, asiantuntija, Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto
10.30 Miten asioista ja ihmisistä puhutaan matalan kynnyksen päihdetyössä
Aino Rukkila, kehittämiskoordinaattori, ja Serafiina Grefberg, vertainen, A-klinikkasäätiö/Osis
10.50 Tauko
11.00 Lopetetaan leimaavien kuvien käyttö
Inari Viskari, asiantuntija, THL
11.20 Kuvat valokuvaajan ja journalismin näkökulmasta
Markku Niskanen, kuvatoimituksen päällikkö, Helsingin Sanomat, ja Annika Rauhala, valokuvaaja
11.45 Keskustelua ja yhteenvetoa
12.00 Seminaari päättyy
Päihdepäivät 2022: Mitä mä teen tän asiakkaan kanssa – ilmoitusvelvollisuudes...EHYT
Järjestäjä: EPT-verkoston huumetyöryhmä
Miten huumeita käyttävän asiakkaan kohtaamiseen vaikuttaa työntekijän ilmoitusvelvollisuudet ja -oikeudet? Mitä asialle voisi tehdä? Asiaa pohditaan ja siihen haetaan ratkaisuja ilmoitusvelvollisuuden yleisestä, työntekijän sekä asiakkaan näkökulmasta.
10.00–10.05 Seminaarin avaus ja teeman esittely.
Mirka Vainikka, toiminnanjohtaja, Irti Huumeista ry
10.05–10.35 Yleistä ilmoitusvelvollisuudesta ja -vastuusta. Milloin pitää ilmoittaa ja kenelle? (lastensuojeluun? poliisille? terveydenhuoltoon?)
HUOM! Sairastapauksen vuoksi Mirka Vainikka esittää Pia Pulkkisen, Helsingin kaupungin päihdepalveluiden päällikön diaesityksen.
10.40–11.05 Työntekijän haasteet ilmoittamisessa/ilmoittamatta jättämisestä.
Robert Koski, projektipäällikkö, HDL Tukialus -hanke
11.10–11.15 Tauko
11.15–11.40 Asiakkaan näkökulmat teemaan
Juha-Pekka Pääskysaari, ohjaaja, Sininauha Oy
11.45–12.00 Yhteenveto, yleisökysymykset kaikille ja seminaarin lopetus
Mirka Vainikka, Irti Huumeista ry
Päihdepäivät 2022: Vangista tavikseen - rikollisuudesta irtautumisen monet h...EHYT
Vangista tavikseen - rikollisuudesta irtautumisen monet haasteet
Järjestäjä: Kriminaalihuollon Tukisäätiö, Rikosseuraamuslaitos
Vankilasta vapautuvat ovat yhteiskunnassamme erityisen huonossa asemassa. Vapautuminen on haavoittuva nivelvaihe, joka voi pudottaa uudestaan marginaalin vangiksi. Vankilataustainen kantaa usein leimaa, stigmaa ja häntä tarkastellaan vahvojen stereotypioiden kautta. Tämän lisäksi yhteiskuntaan sopeutumiseen vaikuttavat aikaisemmat huonot kokemukset ja negatiivinen minäkuva.
Vapautuvien vankien asunnottomuus on Suomen mittakaavassa aivan omaa luokkaansa. Työllistyminen on haastavaa ilman asuntoa, koulutusta, työkokemusta ja vahvasti leimattuna. Vapautuva vanki tarvitsee erityisen suunnitelman ja tukea haastavaan nivelvaiheeseen. Tämä edellyttää vahvaa yhteistyötä valtion, kuntien ja kolmannen sektorin välille. Tätä haavoittuvaa nivelvaihetta tarkastellaan seminaarissa vertaistyön kautta.
Seminaari on tarkoitettu sosiaali-, terveys- ja ohjausalan ammattilaisille.
10.00 Pohjustus aiheeseen Mia Juselius
- Kaksi kokemusasiantuntijaa on jokaisen osion mukana koko seminaarin ajan.
1. Vankilan sopeuttavia toimia klo 10.05
- Klo 10.05 Koevapaus tueksi nivelvaiheeseen: kokemusasiantuntijat sekä rikosseuraamusesimies Teija Nurmiluoto, Helsingin vankila,
- Klo 10.25 Kuntoutusta vankilan sijaan – sakkovankihanke: kokemusasiantuntijat sekä erityisasiantuntija Ulla Knuuti, Rikosseuraamuslaitos,
2. Vapautumisen monet mahdollisuudet 10.45
- Klo 10.35 Päihteet odottaa portilla; päihteiden käyttö hallintaan: kokemusasiantuntijat sekä projektipäällikkö Marko Karuvaara
- Tauko 5 minuuttia.
- Klo 11.10 Mihin mä sit meen? Asunnottomuus uuden elämän esteenä: kokemusasiantuntijat sekä vapautuvien asumisen asiantuntija Mia Juselius
- Klo 11.25 Arkeen kiinni – koulutuksen ja työelämän kautta: kokemusasiantuntijat sekä oppimisvalmennuksen asiantuntija Anna Taavitsainen
- Klo 11.40 Kenen kanssa mä pyörin? Sosiaaliset suhteet ja liittyminen yhteiskuntaan. Kokemusasiantuntijat sekä vastaava ohjaaja Hanna Myyrä, Nuorten toiminta ja Juntu-hanke
- Klo 11.55 Kommentteja/kysymyksiä. Voimme vastailla tulleisiin kysymyksiin myös jälkikäteen.
Päihdepäivät 2022: Vangista tavikseen - rikollisuudesta irtautumisen monet h...
Virtuaaliset Päihdepaivat 2020, seminaari 1: Ruoka-avussa näkyy tuen tarpeiden kirjo
1.
2. Opastinsilta 7 A, FIN-00520 Helsinki | toimisto@sininauha.fi | www.sininauhaliitto.fi Anne Hyyrynen
9.11.2020
Virtuaaliset päihdepäivät 9.11.2020
Ruoka-avussa näkyy avun tarpeiden kirjo
Sininauhaliitto Ruokajonosta osallisuuteen –hanke,
Kirkkopalvelut Osallistava yhteisö –hanke ja Tampereen
Kierto -hanke
3. Ruoka-avussa näkyy avun tarpeiden kirjo
• Suomessa ruoka-apua ryhdyttiin toteuttamaan 90-luvun laman aikoihin
”hätäavuksi”.
• Järjestöt ja seurakunnat toteuttavat ruoka-apua.
• Ruoka-avun tarvitsijoiden ryhmä on heterogeeninen.
• Ruoka-apu on edelleen monille välttämätön lisä arjesta selviytymiseen.
• Kauppojen ja muiden lahjoittajien hävikkiruokakassi.
• Osallistavat, kohtaavat ja yhteisöllisyyttä lisäävät toimintamallit.
• Koronakriisi haastoi ruoka-aputyötä kehittämään uusia kumppanuuksia ja
tapoja toimia.
Opastinsilta 7 A, FIN-00520 Helsinki | toimisto@sininauha.fi | www.sininauhaliitto.fi Anne Hyyrynen 9.11.2020
4. Ruokajonosta osallisuuteen –hanke 2018-20
• Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama toimintalinja 5.
valtakunnallinen ESR –hanke. Painopisteenä osallisuuden edistäminen ja
köyhyyden torjunta.
• Tavoitteena osallistavan toiminnan kehittäminen sekä paikallisten
verkostojen käynnistäminen ja tukeminen
• Kohderyhmänä yhteiskunnassa syrjään jääneet ja ruoka-avussa asioivat
ihmiset.
• Tarkoituksena ruoka-avussa asioivien ihmisten tilanteen paraneminen
• Koordinoijana Sininauhaliitto ja toteuttajatahoina Rovaniemen
päiväkeskus ry, ViaDia ry (Helsinki, Jyväskylä ja Hämeenlinna),
Myrskylyhty ry, Keravan seurakunta, Turun A-kilta ja Helsingin Vieraskoti
ry.
Opastinsilta 7 A, FIN-00520 Helsinki | toimisto@sininauha.fi | www.sininauhaliitto.fi Anne Hyyrynen 9.11.2020
5. Ruokajonosta osallisuuteen –hankkeen osallistavat
toimintamallit
• Kehittämistarpeet esiin ruoka-avussa asioivien alkukartoituksella
• Toimintojen kokeilu ja kehittäminen yhdessä kohderyhmän kanssa
toiminta-alueilla
• Jos oli mahdollisuuksia niin oli myös haasteita.
• Tuloksena alueellisten tarpeiden mukaiset osallisuutta lisäävät
toimintamallit ruoka-avussa asioiville:
• erilaiset keskusteluryhmät, yhteisöruokailut, matalankynnyksen tuki ja ohjaus,
yksilöllisyyttä korostavat ruokajaot ja virkistystoiminta vapaaehtoisille
• Arvostava kohtaaminen korostuu
• Lisätietoja Sininauhaliitto
Opastinsilta 7 A, FIN-00520 Helsinki | toimisto@sininauha.fi | www.sininauhaliitto.fi Anne Hyyyrnen
6. HELSINGIN VIERASKOTI
- Mitä yhteisö toivoi – alkukartoitus tienviittana.
- Vahvistetaan vaikuttamisen mahdollisuuksia, edistetään
aitoa osallisuutta!
- Yhteisö kohdattiin yksikkönä, johon kuuluu niin asukkaat
kuin henkilökunta.
Opastinsilta 7 A, FIN-00520 Helsinki | toimisto@sininauha.fi | www.sininauhaliitto.fi Piia Niilola 11/2020
7. YHTEISÖRUOKAILU
- Toteuttajana pääosin yhteisön asukkaat
- Toteutus kerta viikkoon -> juurruttaminen kahden vuoden
projektina
- Yhteistyön rakentaminen ruoka-avun verkostoihin alueella
- Jatkuva kehittäminen, ydintoimijat kehittämässä!
Opastinsilta 7 A, FIN-00520 Helsinki | toimisto@sininauha.fi | www.sininauhaliitto.fi Piia Niilola 11/2020
8. DIGITUKI
- Digitukipäivystykset, ”Digi-tiistai” ryhmätoiminta sekä
ajanvaraus
- Myös talon työntekijöille! (Asukastoimijoiden tarvittaessa
työhön kutsuminen, kalenterit ja tapahtumamarkkinointi,
some)
- MargIt-verkoston rakentaminen 09/2018 -
Opastinsilta 7 A, FIN-00520 Helsinki | toimisto@sininauha.fi | www.sininauhaliitto.fi Piia Niilola 11/2020
9. KOKEILUSTA HANKKEEKSI
- Kokeilu takana, hanke edessä?
- Margit-verkoston tuki
- Digituen merkityksellisyys: digi kuuluu kaikille
- Digiosallisuutta asunnottomille –hanke käynnistynyt 5/2020
Kumppanuus mm. Helsingin vieraskoti, Raittila, Kipinä ry, Tukikohta ry, Sininauhasäätiö Illusia, Hermannin
erityisdiakonia, Espoon ViaDia sekä UusiX-verstas Helsingissä, Digi –ja väestötietovirasto, Kela, Helsingin kaupunki
Opastinsilta 7 A, FIN-00520 Helsinki | toimisto@sininauha.fi | www.sininauhaliitto.fi Piia Niilola 11/2020
10. #DIGIOSALLISUUS
- Päivystykset, kurssitukset, etätuki.
- Asiakastyö, toimijat sekä vaikuttaminen.
- Kokeile, innostu ja etene! Rohkeus palkitsee.
- Taidot, välineet ja mahdollisuudet vaihtelevat paljon!
- Digiosallisuus kuuluu kaikille – korona viimeisteli perustelut.
Opastinsilta 7 A, FIN-00520 Helsinki | toimisto@sininauha.fi | www.sininauhaliitto.fi Piia Niilola 11/2020
12. Kiitos, että kuuntelit!
Piia Niilola
Projektipäällikkö
p. 050 428 6106
piia.niilola@sininauha.fi
https://twitter.com/PiiaNiilola
https://www.facebook.com/Niilola.Piia
https://www.instagram.com/piia_niilola/
Facebook: https://www.facebook.com/digiosallisuus/
YouTube: Digitukea – ihan jokaiselle https://www.youtube.com/watch?v=J2Q5uDUHFjQ
Janne Haikka
Projektityöntekijä
p. 044 491 85 66
janne.haikka@sininauha.fi
https://twitter.com/digitaattori
https://www.facebook.com/digitaattori
https://www.instagram.com/digitaattori/
Opastinsilta 7 A, FIN-00520 Helsinki | toimisto@sininauha.fi | www.sininauhaliitto.fi Piia Niilola 11/2020
13. Tutkimusjulkaisu Osallisuutta ruoka-avun rinnalle? -
- havaintoja ja näkökulmia toiminnan ääreltä
• Torsten winter ja Tuukka Niemi
• Julkaistu 30.9.2020
• Kirja on saatavilla osoitteesta: www.sininauhaliitto.fi
• Aineisto kerättiin Ruokajonosta osallisuuteen –hankkeeseen
osallistuneilta kyselyn avulla ja haastattelemalla hankehenkilöstöä ja
yhteisötoimijoita syksyllä 2019.
Opastinsilta 7 A, FIN-00520 Helsinki | toimisto@sininauha.fi | www.sininauhaliitto.fi
Anne Hyyrynen 9.11.2020
14. Tutkimusjulkaisun tavoitteet
1) Ketkä Ruokajonosta osallisuuteen -hanke
tavoitti?
2) Lisäsikö osallistuminen hankkeessa
kehitettyyn toimintaan osallisuutta?
3) Mitkä asiat edistävät ja mitkä estävät ruoka-
avun rinnalle rakennettavaa osallistavaa
prosessia?
Opastinsilta 7 A, FIN-00520 Helsinki | toimisto@sininauha.fi | www.sininauhaliitto.fi Anne Hyyrynen 9.11.2020
17. Osallisuuskysymykset
Opastinsilta 7 A, FIN-00520 Helsinki | toimisto@sininauha.fi | www.sininauhaliitto.fi Anne Hyyrynen 9.11.2020
Taulukko 4. Osallisuuskysymysten vertailu Yhteinen keittiö -hankkeen arvioinnin* ja
Ruokajonosta osallisuuteen -hankkeen kyselyn välillä.
18. Yhteisötoimijoiden ja hanketyöntekijöiden ajatuksia
• Kohderyhmän tavoittamisen haasteet
On hankalaa tehdä jotain flyeria tai millä ikinä sä mainostatkaan sitä
sun ryhmää. Miten sen kirjoittaa, että ”sinä siellä ojan pohjalla, tämä
on just sulle”?
• Osallisuus on kohtaamista ”samalla tasolla”
Ei [asiakkaat] välttämättä työntekijää kaipaa, vaan se on se kontakti
toisiin ihmisiin, mitä kaivataan.
• Kehittäminen vaatii organisaation innostusta ja sitoutumista.
Heillä oli sellainen luulo, että heille tuodaan joku systeemi, että ”tässä ole
hyvä, ruvetkaa tekemään sitä”.
Opastinsilta 7 A, FIN-00520 Helsinki | toimisto@sininauha.fi | www.sininauhaliitto.fi Anne Hyyrynen 9.11.2020
19. Pohdintaa tutkimusjulkaisusta
Opastinsilta 7 A, FIN-00520 Helsinki | toimisto@sininauha.fi | www.sininauhaliitto.fi Anne Hyyrynen 9.11.2020
• Nuorten ja kaikkein huono-osaisimpien osallistaminen on ruoka-avun
yhteydessä hankalinta.
• Vapaamuotoinen yhdessäolo menee ryhmätoiminnan edelle osallisuuden
kannalta.
• Rooleja korostavat asenteet asiakkaita kohtaan yhteisöissä voivat olla
osallisuuden rakentumiselle kielteisiä.
• Muutosvastaisuus yhteisöissä on usein ruoka-aputoiminnan kehittämisen
esteenä.
• Osallisuustyö nähdään ruoka-apuyhteisöissä usein toissijaisena resurssien
puutteen takia.
• Ruoka-avun rinnalle voi kehittää kaikenlaista osallistavaa, kohtaavaa
toimintaa sekä rakentaa erilaisia kumppanuuksia kohderyhmän
tavoittamiseksi ja tukemiseksi
21. Ruoka-apu
Suomessa
• Suomessa jaetaan vuosittain 20 milj. kg
ruoka-apua, josta 90% on hävikkiruokaa
• Jakajia ovat yhdistykset, seurakunnat ja
kunnalliset toimijoita, yht. yli 1000 toimijaa
• Ruoka-avussa asioi arvioiden mukaan 100-
200 000 suomalaista vuodessa
• Korona lisäsi ruoka-avun tarvetta
23. Tutkimuskysymykset
• miten asiakasmäärät muuttuivat keväällä 2020?
• miten ylijäämä- tai lahjoitusruokaa riitti jaettavaksi keväällä 2020?
• miten ruoka-aputoimijat selviytyivät keväästä 2020?
• mitä ruoka-aputoimijat toivovat tehtävän, että avuntarve vähenisi?
Päihdepäivät 9.11.2020
Aineistot
• Verkkokysely lähetettiin Osallistava yhteisö –hankkeen verkostoille
kesällä 2020, 186 vastausta
• Osallistava yhteisö –hankkeen ja Sininauhaliiton järjestämien ruoka-
aputoimijoiden verkkotapaamisten muistiot aj. 19.3.-4.6.2020: 11
tapaamista, 131 eri osallistujaa
24. Verkkokyselyaineisto (N = 186)
Taulukko 1. Minkä kokoisella paikkakunnalla pääasiassa toimitte?
(%) N
Yli 200 000 asukkaan 19,4 % 36
100 000 - alle 200 000 asukkaan 8,6 % 16
50 000 - alle 100 000 asukkaan 12,9 % 24
30 000 - alle 50 000 asukkaan 7,5 % 14
alle 30 000 asukkaan 51,6 % 96
Yhteensä 100 186
Päihdepäivät 9.11.2020
25. Kuvio 1. Ruoka-aputoimijoiden raportoima asiakasmäärien muutos maalis-
huhtikuussa 2020 paikkakunnan koon mukaan (%). (N = 186)
Päihdepäivät 9.11.2020
33
61
34
31
24
43
6
11
15
15
5
6
15
2
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
Yli 100 000 asukkaan
30 000 - alle 100 000 asukkaan
alle 30 000 asukkaan
Kasvoi huomattavasti Kasvoi jonkin verran Pysyi ennallaan
väheni jonkin verran Eos
26. Kuvio 2. Ruoka-aputoimijoiden raportoima asiakasmäärien muutos touko-kesäkuussa
2020 paikkakunnan koon mukaan (%). (N = 186)
Päihdepäivät 9.11.2020
21
32
27
29
42
35
12
13
23
15
5
7
23
8
7
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
Yli 100 000 asukkaan
30 000 - alle 100 000 asukkaan
alle 30 000 asukkaan
Kasvoi huomattavasti Kasvoi jonkin verran Pysyi ennallaan
väheni jonkin verran Eos
27. Kuvio 3. Ruoka-aputoimijoiden raportoima asiakasmäärien muutos vuoden 2020
ensimmäisellä puoliskolla paikkakunnan koon mukaan (%). (N = 186)
Päihdepäivät 9.11.2020
19
53
26
38
26
51
8
8
15
19
11
4
15
3
4
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
Yli 100 000 asukkaan
30 000 - alle 100 000 asukkaan
alle 30 000 asukkaan
Kasvoi huomattavasti Kasvoi jonkin verran Pysyi ennallaan
väheni jonkin verran Eos
28. Ylijäämäruoan riittävyys
Taulukko 5. Miten ruoka-aputoimintanne on saanut ylijäämä- tai lahjoitusruokaa
jaettavaksi maalis-kesäkuussa vuonna 2020?
(%) N
Ruoan saatavuus on ollut hyvä 36,0 67
Ruoan saatavuus on ollut suhteellisen normaalia 44,6 83
Ruoan saatavuus on ollut normaalia vaikeampaa 19,4 36
Yhteensä 100 186
Päihdepäivät 9.11.2020
29. Yhteenveto:
Asiakasmäärien kasvu ja ruoan saatavuus
• Peräti kolme neljästä raportoi asiakasmäärien kasvaneen joko merkittävästi
tai ainakin jonkin verran
• Eniten asiakasmäärät kasvoivat maalis-huhtikuussa
• Eniten asiakasmäärät kasvoivat asukasluvultaan 30 000 ja 100 000 välillä olevissa
keskisuurissa kaupungeissa
• Joka viides raportoi hävikkiruoan saatavuuden olleen riittämätöntä
koronakevään aikana
• Koronakriisi ei vaikuttanut yhtä merkittävästi hävikkiruoan saatavuuteen kaikissa Suomen
kunnissa, normaali saatavuus ei kuitenkaan välttämättä tarkoita riittävää saatavuutta
Päihdepäivät 9.11.2020
30. Koronatilanne vaikutti
ruoka-avun järjestämiseen
• Aineistona ruoka-aputoimijoiden
verkkotapaamisten muistiot
• Toiminnassa oli huomioitava
• kokoontumisrajoitukset
• riskiryhmiin kuuluvat vapaaehtoiset jäivät pois
• hygienia- ja turvallisuusohjeet
• Toiminnan muutokset
• yhteisöllisten toimintojen sulkeminen
• muutokset jakotilanteen sujuvoittamiseksi
• jakoaikojen laajentaminen ja hajauttaminen
• puhelinpalvelu, kotiinkuljetus
• Tiedottamisen haasteet
• muuttuneet järjestelyt, ajat ja paikat
• koronaan liittyvä tiedotus
Päihdepäivät 9.11.2020
31. …ja lisäsi avun tarvetta
• Ruoka-avun tarve kasvoi, huhtikuussa moni kertoi jo
kaksinkertaistuneista asiakasmääristä
• Uudet avuntarvitsijat: erityisesti lapsiperheet, lomautetut
• Hävikin saatavuus vaihteli ja ennustettavuus heikkeni
→Poikkeusajan voimavarana tiivistynyt paikallinen yhteistyö sekä
yhdistystoimijoiden ketteryys ja joustavuus
→Yhteistyö mahdollisti hyvien käytäntöjen jakamisen, tiedon
kokoamisen, antoi välineitä ja loi toivoa
→Juuri nyt: kohtaavan työn, yhteisöllisyyden sekä ohjaus- ja
neuvontapalvelujen jälleenrakennus
Päihdepäivät 9.11.2020
32. Toimijat toivovat pitkäjänteisiä ratkaisuja
• Ruoka-avun kasvaneesta tarpeesta uhkaa tulla pitkäaikaista
• Mielenterveys-, päihde- ja talousvaikeudet lisääntyneet, perheiden
hyvinvoinnista huolta
• Yhdistykset ja seurakunnat kantoivat suuren vastuun kriisiajan
hätäavusta
Toimijat tunnistivat ruoka-avun tarvetta ylläpitäviä ongelmakohtia:
• Perusturvan ja eläkkeiden taso ei ole kohdillaan, kun tulot eivät riitä
ruokaan
• Palvelujärjestelmän byrokraattisuus ja monimutkaisuus
• Heikko työllisyystilanne etenkin pienillä paikkakunnilla
• Asumismenojen kohtuuttomuus etenkin suurissa kaupungeissa
• Ohjaus- ja neuvontapalvelujen ja kohtaavan työn puutteet
Päihdepäivät 9.11.2020
33. Johtopäätökset
• Suomessa on paljon niin huonosti pärjääviä kotitalouksia,
että pienikin muutos toimeentulossa tai arjessa uhkaa
suistaa elämän raiteiltaan. Koronakriisi paljasti, että määrä
on merkittävä.
• Koronakriisin alkuvaiheessa ruoka-aputoimijat ja heidän
asiakkaansa olivat vaarassa jäädä oman onnensa nojaan.
• Avustustoiminta on täysin riippuvaista ruokahävikistä ja jo
ennen korona-aikaa sen saatavuudessa on ollut haasteita
• Heikossa asemassa olevien auttamisen ei pitäisi jäädä
kolmannen sektorin harteille varsinkaan kriisitilanteessa.
Päihdepäivät 9.11.2020
35. Verkostot ja yhteistyö kantavat
• Huolet: mielenterveys-, päihde- ja talousvaikeudet lisääntyneet,
perheiden hyvinvointi, yksinäisyys, pitkittyvä köyhyys
• On tärkeää, että ihmisten kokonaisvaltainen avuntarve kohdataan
asianmukaisin keinoin ja pitkäjänteisesti
• Edellyttää yhdistysten, seurakuntien ja kuntien yhteistyötä ja yhteistä
tahtotilaa: asiakasryhmien etu ja hyvinvoinnin edistäminen
• Tulee tuntea toiset alueella toimivat ja saada riittävästi tietoa toisten
toiminnasta
• Verkostoyhteistyö ja koordinaatio eivät synny itsestään
• Tietoa tuottamalla ja siitä viestimällä voidaan muuttaa köyhyyttä
ylläpitäviä rakenteita
Päihdepäivät 9.11.2020
36. Kiitokset!
Reetta Nick, projektipäällikkö
p. 040 809 1684
reetta.nick@kirkkopalvelut.fi
Ruoka-apu.fi
Myös Twitter, Facebook ja Instagram
#enemmänkuinruokaa
Päihdepäivät 9.11.2020
37. Opastinsilta 7 A, FIN-00520 Helsinki | toimisto@sininauha.fi | www.sininauhaliitto.fi Anne Hyyrynen
9.11.2020
Virtuaaliset päihdepäivät 9.11.2020
Ruoka-aputoimijoiden verkkotapaamiset
mahdollistava monenlaista
38. Ruoka-aputoimijoiden verkkotapaamiset
• Ruoka-aputoimijoiden verkkotapaamiset käynnistyivät 19.3.2020
yhteistyössä Osallistava yhteisö –hankkeen kanssa.
• Teams-alustalla onnistuu isonkin joukon kohtaaminen
• Kevään poikkeusaikana toteutuivat viikoittain, kesäkuusta alkaen joka
kuukauden ensimmäinen torstai klo 12-14.
• Osallistujia noin 40/tapaaminen, kaiken kaikkiaan lähes 150 eri toimijaa.
• Mahdollistaa tiedon saamista, hyvien käytäntöjen jakamista,
vertaistukea, toimijoiden yhteistyötä.
• Tapaamisten sisällön suunnittelu
• Ilmoittautuminen info@ruoka-apu.fi
Opastinsilta 7 A, FIN-00520 Helsinki | toimisto@sininauha.fi | www.sininauhaliitto.fi Anne Hyyrynen 9.11.2020
40. Osallistava
yhteisö
2019-2021
• Ruoka-apu.fi-verkkoalustan
yhteiskehittäminen, tuottaminen ja
käyttöönoton tukeminen
• Valtakunnallisen yhteistyön
edistäminen ja tilaisuuksien
toteuttaminen
• Paikallisten yhteistyöverkostojen
tukeminen
• Osallisuutta lisäävien
työmuotojen vahvistaminen
• Vaikuttamisviestintä
• Rahoittaja STEA
• Hallinnointi Kirkkopalvelut ry
41. • Ruoka-apu.fi on ruoka-apua
etsivien ja sitä järjestävien
verkkopalvelu
• Asiakasohjauksen väline
• Ajantasaiset tiedot ruoka-
aputapahtumista ja yhteisöllisistä
ruokailuista valitulla alueella
• Tapahtumia voi tarkastella kartan,
listan tai kalenterinäkymän avulla
• Palvelu on kaikille avoimesti
käytettävissä ja maksuton
• Käyttäjätunnukset tarvitaan vain
tapahtumien ilmoittamiseen,
ruoka-apua etsivä ei koskaan
kirjaudu
• Avattu 28.1.2020
42.
43. • Käyttäjätunnuksia 418
(29.10.2020)
• Mukana 225 eri organisaatiota,
joista yli puolet yhdistyksiä, 40 %
seurakuntia ja n. 5 %
kuntatoimijoita
• Sivulla vierailuja ka. 22 600/kk,
yht. 136 000 (viimeiset 6kk)
• Yhteensä 45 000 eri kävijää (6kk)
Eniten vierailuja sivulla/kunta Käytetyimmät alasivut
Pääsivu/hakutoiminnot
Sivulla vierailleiden ikäjakauma (kaikki vierailut)
44. Mukaan Ruoka-apu.fi-sivulle
• Palvelu on avoimesti käytettävissä ja
maksuton
• Kirjautumistunnukset voi hakea ”Hae
tunnuksia”-sivulta
• Tapahtumia voi ilmoittaa nimetty henkilö
toimipisteestä, myös esim.
vapaaehtoinen
• Kysy neuvoa tai tilaa maksuton
käyttöönottokoulutus: info@ruoka-
apu.fi. Koulutamme myös etänä!
45. Ota yhteyttä!
Reetta Nick, projektipäällikkö, p. 040 809 1684
reetta.nick@kirkkopalvelut.fi
Annmari Salmela, verkkoviestinnän kehittäjä,
p. 0405761017, annmari.salmela@kirkkopalvelut.fi
Asiakaspalvelu: info@ruoka-apu.fi
Twitter, Facebook ja Instagram: Ruoka-apu.fi
#enemmänkuinruokaa
46. Opastinsilta 7 A, FIN-00520 Helsinki | toimisto@sininauha.fi | www.sininauhaliitto.fi Etunimi sukunimi Päiväys
Monenlainen yhteistyö on
tulevaisuudessa tärkeää!
Kiitos kun kuuntelit!