Hanna Järvenojan esitys DevelOPE-seminaarissa 24.3.2009. Lisätietoa: http://develope.wordpress.com/2009/03/17/seminaari-35-oppiminen-taitoa-vai-tahtoa/
Hanna Järvenojan esitys DevelOPE-seminaarissa 24.3.2009. Lisätietoa: http://develope.wordpress.com/2009/03/17/seminaari-35-oppiminen-taitoa-vai-tahtoa/
Arjen puheenvuoro – hyvinvointia rakentamassa
Rehtori Ari Kontoniemi, Vihtavuoren koulu, Laukaa
- Puheenvuoro Suomen UNICEFin kouluhyvinvointitutkimuksen julkistamistilaisuudessa 19.11.2012.
Pitääkö olla huolissaan? Mistä puhutaan, kun puhutaan ylivilkkaudesta? Mitä ylivilkkauden taustalla voisi olla? Kuinka tukea lasta koulussa? Voisiko ylivilkkaus olla supervoima?
Arjen puheenvuoro – hyvinvointia rakentamassa
Rehtori Ari Kontoniemi, Vihtavuoren koulu, Laukaa
- Puheenvuoro Suomen UNICEFin kouluhyvinvointitutkimuksen julkistamistilaisuudessa 19.11.2012.
Pitääkö olla huolissaan? Mistä puhutaan, kun puhutaan ylivilkkaudesta? Mitä ylivilkkauden taustalla voisi olla? Kuinka tukea lasta koulussa? Voisiko ylivilkkaus olla supervoima?
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Työpaja 9: Kohti turvallista ja hyvinvoivaa arkea varhaiskasvatuksessa, koulussa ja oppilaitoksessa: Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa
Laura Repo, varhaiskasvatuksen arviointiasiantuntija, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Karvi.
Vahvuudet ja positiivinen psykologia Savonlinnan kehittämisessäLari Karreinen
Myönteisten tunteiden kokeminen laajentaa ajattelua ja auttaa näkemään enemmän mahdollisuuksia. Miten yhteisöjen, kylien. lähiöiden tai koko kaupungin vahvuuksien näkeminen, niistä keskusteleminen ja niihin pohjautuva osallistava kehittämistyö voisi tuoda mukanaan?
Esitys Asukasloikka -hankkeen päätösseminaarissa 11.10. #asukasloikka #rakennerahastiot
Esitelmä Mikkelin Uusi Koulu -seminaarissa 14.3.2024. Keskisenä sisältönä oppimisen ja hyvinvoinnin suhde, opettajuuden käsite ja peruskoulun tulevaisuustyöhön liittyvät kysymykset.
4. Tutkimuksen ja teorian kehittäjiä
Hyveet ja vahvuudet: mistä on kyse
Christopher
Peterson oli
psykologian
professori
Michiganin
yliopistossa
Martin E.P.
Seligman
positiivisen
psykologian
perustaja
Katherine K.
Dahlsgaard,
kliininen psykologi
kognitiivisen käyt-
täytymisterapian,
ahdistuksen ja
pelkojen tutkija.
Virtues
Projektin
kehittäjä,
psykoterapeutti
Tutkijoita, teorian kehittäjiä, merkittäviä innoittajia
Mihály
Csíkszentmihályi
Flow-käsitteen
luoja, hyvinvoinnin ja
onnellisuuden tutkija
5. Disease (sairaus, heikkoudet) Discovering periods of excellence
(erinomaisuuden
tunnistaminen, vahvuudet)
Disorder (epäjärjestys) Dreaming an ideal organization
(näkemys ihanteellisesta
työyhteisöstä, koulusta)
Damage (vahinko) Design new structures (uusien
vuorovaikutusrakenteiden
suunnittelu)
Disability (toimintakyvyttömyys) Delivering the dream (parannusten
toteuttaminen)
AI; ks. Hirvihuhta & Litovaara, 2002
Positiivisen ja perinteisen hyvinvointi- ja terveys
paradigman erilainen fokus.
Neljä patologista D:tä. Neljä myönteistä D:tä
6. Organisaation, kouluyhteisön arvon mitta on sen
kyky toteuttaa oppimista edistävää hyveille ja
vahvuuksille perustuvaa vuorovaikutusta.
Peter Scholtesin mukaan jopa 95 % organisaation
toimivuudesta riippuu yhteistyöprosessien –
vuorovaikutuksen ja suhteiden – laadusta ja vain 5
% yksilön taidoista.
Muutos ei tapahdu kuluneita tiivisteitä vaihtamalla-
perinteinen kehityskeskustelu ohjaa yksilöitä -on
tarpeeton jäänne- systeemi ei kehity - tuottaa
arviointivirheen
Oppiminen tapahtuu
vuorovaikutuksessa
7. Mistä syystä syviä vahvuuksia?
Vahvuudet auttavat ihmistä tulevaisuudessa heikkouksien parantamista
enemmän. Yksilöt, jotka perustavat tulevaisuutensa vahvuuksilleen saavuttavat
enemmän, kuin että he tekisivät saman pyrkiessään parantamaan heikkouksiaan.
Metataidot parantavat oppimisen taitoja ja lisäävät koulussa viihtymistä.
Vahvuuksien hallintaan liittyy voimakas siirtovaikutus, joka vaikuttaa hyvinvointiin koko
elämänkaaren ajan.
Hyveisiin ja vahvuuksiin paneutuneet oppilaat harjaantuvat tekemään
valintoja eettisin perustein ja mahdollisuuksiaan optimoiden. Tulevaisuususko
perustuu tahdonvoimaan, joka on kognitiivinen ominaisuus. Hyveiden ja vahvuuksien
tutkiminen harjaannuttaa ihmisiä tulevaisuuden suunnitteluun.
Hyveet ja vahvuudet tarjoat eheyttävän näkökulman opetukseen.
Opetussuunnitelmassa (2016) etsitään eheyttäviä elementtejä esim. ilmiöpohjaisesta
oppimisesta.
Hyveet ja vahvuudet tarjoavat perustan kodin ja koulun menestykselliselle
yhteistyölle. Tutkimustemme perusteella tiedämme, mitä vahvuuksia suomalaiset
vanhemmat toivovat koulun lapsissa kehittävän.
8. Universaalit hyveet ja vahvuudet
”Neuroverkko”
Elämän ilo,
sitoutuminen,
merkityksel-
lisyys
Tieto ja
viisaus
Uteliaisuus
Tiedonjano
Arviointi-
kyky
Kekseliäisyys
Sosiaalinen
tilannetaju
Näkemyk-
sellisyys
Rohkeus
Urheus
Sinnikkyys
Rehellisyys
Rakkaus ja
inhimillisyys
Ystävällisyys
Rakastavuus
Oikeuden-
mukaisuus
Kansalaisuus
ReiluusJohtajuus
Kohtuulli-
suus
ItsehillintäKaukonäköisyys
Nöyryys/
Vaatimattomuus
Henki-
syys
Kauneuden
arvostus
Kiitollisuus
Toivo
Anteeksi-
antavaisuus
Huumori
Antaumuk-
sellisuus
9. Eri vahvuudet voivat tutkitusti auttaa eri asioissa
(Seligman, Petersson, Park al. 2006)
Kiitollisuus ja rakkaudellisuus ovat keskeisiä hyvinvoinnin ja
onnellisuuden kannalta
Ystävällisyys, auttavaisuus, anteeksiantavaisuus ja henkisyys
tunnetaan keskeisinä onnentaitoina
Uteliaisuus, sinnikkyys, itsehillintä tärkeää etenkin opiskelussa,
menestyksessä ja taitojen kehittämisessä eri aloilla
Koulumenestykseen ovat olleet yhteydessä myös toivo, näkemyk-
sellisyys, oikeudenmukaisuus, rakkaudellisuus ja kiitollisuus
Rohkeus, huumori, ystävällisyys, hengellisyys, kauneuden arvostus
liittyy onnistuneeseen toipumiseen fyysisestä sairaudesta, psyykkisestä
häiriöstä ja traumaattisista kokemuksista
Akateemista menestymistä ennustavat ominaisvahvuudet sinnikkyys,
harkitsevaisuus, luovuus, avarakatseisuus, uteliaisuus, kaukonäköisyys
10. Kasvuyhteisöllisyyskoulun indikaattorit
Hankkeen tarkoitus (OKM)
Tarkoituksena suunnitella, kehittää ja luoda indikaattorit
vahvuuksille ja hyveille perustuvasta kasvuyhteisöstä,
koulusta, joka rakentuu Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan
”Kasvun ajattelutavan” opettamiseen, oppimiseen ja
kasvuyhteisöllisyyteen.
Teoreettisena viitekehyksenä erityisesti kasvun ajattelun
teoria, voimaantumisen teoria, positiivinen psykologia,
kehityspsykologia, valinnan teoria ja näkökulman vaihtamisen
teoria
11. Luottamus ja ilo
Ohjaavat periaatteet
Hyvekieli
Johdon ja henkilöstön
vuorovaikutus
Vanhempien ja opettajien
vuorovaikutus
Opettajien keskinäinen
vuorivaikutus
Opettajien ja oppilaiden
vuorovaikutus
Oppilaiden keskinäinen
vuorovaikutus
Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa.
Kouluyhteisön arvon mitta on sen kyky toteuttaa oppimista
edistävää hyveille ja vahvuuksille perustuvaa vuorovaikutusta
Avain: Toteutuu erinomaisesti Toteutuu kiitettävästi Toteutuu hyvin Toteutuu tyydyttävästi Toteutuu välttävästi
Tutkimuksen ja kehittämisen kohteet
12. Itseensä käpertyvä
kasvuyhteisö
Vuorovaikutuksen
tehtävänä on tällaisessa
organisaatiossa "todistaa
oikeaksi" omat ajattelu- ja
toimintatavat usein
aggressiivisella tavalla.
Reaktiivinen
kasvuyhteisö
Vuorovaikutuksen tehtävänä
regoida ympäristömuutoksiin
ja vahvistaa omia puolus-
tautumiskeinoja ja
yhdenmukaistaa ihmisten
käyttäytymistä.
Vastaanottavainen
kasvuyhteisö
Vuorovaikutus tukee
työmoraalia, sosiaalisuutta,
itsekunnioitusta ja
todellisuudentajua sekä
auttaa stressitilanteissa.
Ennakoiva
kasvuyhteisö
(OPS 2016)
Vuorovaikutus edistää tärkeiden
tulosten aikaansaamista, luovuutta,
mielikuvitusta, työn mielekkyyttä,
sisäistä työmotivaatiota, itsetiedostusta
ja arvostusta, yksilöllisten vahvuuksien
ja persoonallisuuden kehittymistä.
Oppiva, resilienssi
huippukasvuyhteisö
(OPS 2016)
Vuorovaikutuksen tehtävänä on
vanhojen uskomusten, tapojen,
myyttien ja mielikuvien jatkuva
testaaminen, jatkuva vanhan
poisoppiminen
Koulujen vuorovaikutuskriteeriperusteinen
eriytyminen-arviointi-vertailu
13. Hyveiden ja
vahvuuksien
tunnistaminen ja
käsitteellistäminen
ja toteuttaminen
Luottamus ja ilo
Ohjaavat periaatteet
Hyvekieli
Johdon ja henkilöstön
vuorovaikutus
Vanhempien ja opettajien
vuorovaikutus
Opettajien keskinäinen
vuorivaikutus
Opettajien ja oppilaiden
vuorovaikutus
Oppilaiden keskinäinen
vuorovaikutus
Hyveiden ja
vahvuuksien
vuorovaikutus-
suhteiden
indikaattorien
laadinta
Hyve- ja
vahvuustoimen-
piteiden
vaikuttavuuden
arviointi, mallien
kehittäminen
Hyve- ja
vahvuuspeda-
gogisten työkalujen
ja välineiden
kehittäminen
Hyveiden ja vahvuuksien kulttuurin ja vahvuuspedagogiikan
kehittäminen paikallisella tasolla
Kehittä
mis-
askeleita
14. Voimaannuttavien hyvien suhteiden
olemassaolo edellyttää myönteisiä,
voimaannuttavia asenteita
Voimannuttavien hyvien suhteiden
toteutuminen edellyttää
emotionaalista ja fyysistä
henkilökohtaista turvallisuutta
Voimaannuttava vuorovaikutus
toisten kanssa on yksi hyvien
suhteiden perusmittareista.
Hyvien suhteiden toteutuminen
edellyttää voimaannuttavaa
osallistumista sekä vaikuttamisen
kokemusta ja mahdollisuuksia.
Hyvien suhteiden jatkuvalla
seurannalla ja arvioinnilla
kartoitetaan voimaannuttavan hyvien
suhteiden vuorovaikutuksen yleistä
tilaa ja kehitystä.
Voimaannuttavaa hyveet ja vahvuudet
huomioivaa yhdessäoloa päivittäin
Hyvien suhteiden vaikutusten
arvioinnin päätavoitteena on
voimaannuttavien toimenpiteiden
tulosten ja vaikuttavuuden
määrittäminen.
15. Syvien vahvuuksien koulu-kehityshistoria
Syvien vahvuuksien koulu
- Esipilotti Keravalla, Ahjon koulu 2010
- Varsinainen pilotti 6 koulua eri puolilta maata 2011-2014
- Lasten, vanhempien ja opettajien vahvuusarvioinnit
- Vanhempain illat
- Opettajien koulutukset
- Seminaari Itä-Suomen yliopistossa
- Tutkimus vahvuusodotuksista
- Valtakunnallinen seminaari Onnelassa
Raporttikirja Kasvamaan havahtuminen, Koulun kehityskertomus ja
uudistaminen, Oikeus luonteeseen (yliopistojen kasvatustieteellisille
tiedekunnille ja opettajavalmistuslaitoksille 500 kpl)
16. Syvien vahvuuksien koulu – mistä
tulokset kertovat
Kertovat siitä, mitä kulttuurisesti arvostetaan ja painotetaan, mistä puhutaan
ja millaista käytöstä palkitaan, millaiset termit ovat ylipäätään tuttuja
Numeerisesti mittaamalla voidaan selvittää esim. koululle tyypillisimmät
vahvuudet keskustelun pohjaksi
Se mikä on määritelty sanallisesti tulee yhteiseksi omaisuudeksi, käsitteeksi,
kulttuurin, johtamisen ja pedagogiikan pohjaksi
Harjoittamalla ja huomiota kiinnittämällä vahvuudet voivat muuttua,
vahvistua, tuottaen voimaantuneisuutta ja resilienssiä
Positiivisen psykologian periaatteiden mukaan keskitytään vahvuuksiin, siihen
mitä on, ei siihen mitä ei ole
Tärkeä tulos on myös se, miten innostuneesti oppilaat reagoivat, millaisena he
vahvuuksien tunnistamisen kokivat ja mitä muutoksia opettajat huomasit
heidän käytöksessään (Hyvää on se, mikä tekee ihmisille hyvää” (Pekka 6 v.)
17. Hankkeen tämän hetkinen tilanne
Kouluja 13
Henkilökuntaa 528
Oppilaita 4737
Opetusryhmiä 264
Vielä harkitsevia 2
Valmennettavia 8
Sertifiointiin tähtääviä 2-3
18. Kasvuyhteisöllisyyskoulun
indikaattorit 2015-1017(OKM)
- Struktuurin rakentaminen 2015
- Haastattelut ja priifaukset 2015
- Kumppanien tavoittaminen 2015-2016
- Valmennukset 2016-2017 ja alustava ”suomalaisen
hyvän koulun” indikaattorit- mallitus
--------------------------------------------------------------------
- Maakuntaseminaarit 2017?
Tulosten kuvaaminen ja raportointi 2017-2018
19. Rakkaudellisuus ja ihmisyys: Kuuluu vahvuuksia, joihin sisältyy myötätuntoa,
anteliaisuutta sisältäen esimerkkejä rakkaudesta ja ystävällisyydestä
Urheus: Kuuluu emotionaalisiin vahvuuksiin, joiden käyttöön kuuluu se, että
ihminen aikoo saavuttaa tavoitteensa vastustuksesta huolimatta. Ilmenee ulkoisena
tai sisäisenä, näkyy rohkeutena, sitkeytenä ja aitoutta vaativissa tilanteissa.
Oikeudenmukaisuus: Kuuluu vahvuuksia, jotka ilmenevät yhteisöllisessä elämässä
sisältäen esimerkkejä oikeudenmukaisuudesta, johtajuudesta ja kansalaisuudesta ja
kyvystä toimi ryhmässä.
Itsehillintä ja kohtuullisuus: Kuuluu vahvuuksia, jotka suojaavat ihmistä liialli-
suuksilta sisältäen esimerkkejä anteeksiannosta, nöyryydestä, varovaisuudesta ja
itsehillinnästä.
Transkenttisyys-Henkisyys: Kuuluu vahvuuksia, jotka liittävät ihmisen suurempiin
tarkoituksiin ja elämän merkityksellisyyttä koskeviin kysymyksiin sisältäen
esimerk-kejä kiitollisuudesta, toivosta ja hengellisyydestä.
(Soveltaen Dahlsgaard, Peterson & Seligman, 2005
Viisaus ja tieto: Kuuluu kognitiivisiin vahvuuksiin, jotka liittyvät tiedon hankintaan
ja tiedon käyttöön. Esimerkkejä löytyy luovuudesta, uteliaisuudesta, harkinnasta ja
näkökulmien avaruudesta
Vahvuudet Opetussuunnitelman 2016
tavoitteissa
20. •Sitoutuminen -sinnikkyys opiskeluun
•Saavutukset -tulokset parantuneet!
•Pätevyydentunto -kyvykkyysuskomukset
•Empatia, myötätunto -liittyminen toisiin
•Subjektiivinen hyvinvointi -mieliala iloisempi
•Myönteinen koulukulttuuri -kiitollisuuskulttuuri
•Resilienssi -toipumisvahvuus
vastoinkäymisistä
Luokkahuonekokemuksia
vahvuusperustaisesta opetuksesta
(Lotta Uusitalo-Malmivaara 2014)
Tutkimusaineistosta (Pirjo Pyykkö) löysi seitsemän positiivista oppilastyyppiä:
Ideoijat, Tekijät, Esiintyjät, Auttajat, Kannustajat, Ihailijat ja Seikkailijat. Tyypin
nimi kuvaa oppilaan vahvinta aluetta ja toimintaa, josta hän kokee erityisen paljon
iloa sekä saa onnistumisen elämyksiä ja vahvistusta omalle minäkäsitykselleen.
21. Hyveiden ja vahvuuksien siirtovaikutus laajenee ja kehittyy kestäväksi hyvinvoinnin
kehitykseksi koko yhteiskuntaan;
Hyveistä ja vahvuuksista muodostuu valintaetu, joka perustuu tahtoon ja jota
kutsutaan konatiiviseksi valintaeduksi (affektiivinen valinta, kognitiivinen valinta,
konatiivinen valinta);
Kasvun ajattelutapa, elämän tarkoitus ja eettiset toimintatavat kaivertuvat suojaaviksi
toipumisvahvuutta lisääväksi luonteen piirteiksi (resilienssi);
Hyvän tekemisen kokemukset onnellistuttavat ja lisäävät elämään tyytyväisyyttä ja
parantavat mentaalista terveyttä ;
Kyky nähdä erilaisia reittejä tulevaisuuteen ja tapoja saavuttaa tulevaisuustavoitteet
paranee edistäen ammattien valinnan vahvuuksille perustuvaa selkeyttä;
Uuden opetussuunnitelman yleiset tavoitteet selkeytyvät ja konkretisointi syvenee .
Hyveet ja vahvuudet liittyvät OP S:n yleiseen osaan ja tarjoavat edellytyksen
ilmiöpohjaiseen opetukseen.
Sisäinen (Onnellisuus) ja ulkoinen (Työ) elämäntarkoitus ja itsetuntemus ja –arvostus
vahvistuvat; vahvuuksien käyttäminen luo tunteen, että on luonut oman sisäisen ja
ulkoisen kohtalonsa.
Syvien vahvuuksien koulu- on
uudistumisen liike, jossa.
22. Näyttöä siitä, mikä toimii- ei projektinomainen
Pahoinvoinnista aiheutuvia kustannuksia alentava–
Koskee kaikkia–
Sopii koulun strategiaan (OPS)-
Sovitettavissa koulun normaaliin kasvatustehtävään–
Välittömästi käytettävissä–
Tarjoaa rakentavan välineen kodin ja koulun yhteistyöhön-
Tarjoaa mahdollisuuden arvioida koulun vuorovaikutusta
(vuorovaikutus on kasvatusyhteisön arvon mitta)
Uusi ja vaikutuksellinen–
Mitä on vahvuuksiin perustuva käytäntö
Vahvuuksien tasa-arvo – Syvien vahvuuksien koulu - erilainen fokus
Paras hyvinvointi koulussa – pedagoginen työn imu – iloinen oppiminen-
ei ole nollasummapeli!
23. Yhteiskunnan
ja kotien
asialla
Hyveile ja
vahvuuksille
pohjautuvat
periaatteet ja valinnat
Osaava yhteen-
kuuluva ja yhteis-
työkykyinen
kouluyhteisö
Hyvejohtajuus ja
voimaantuva henkilöstö,
osallistuvat oppilaat,
iloinen yhteisö
Hyveille ja vahvuuksille
perustuva oppimisen
sisältö ja logiikka
Systematisoitu viestintä ja
vuorovaikutteiset
oppimisen tilat
Syvien vahvuuksien koulu- Polku24/7
Hyve- ja vahvuus-
perusteinen ihmis- ja
yhteisökäsitys
Maailman parasta
universaalia
oppimista
Koulun tehtävänä on suunnitella, toteuttaa ja kehittää oppimista ja
osaamista, jolla lapset kohtaavat maailman.
24. Kehittämään hyveille ja vahvuuksille
perustuvaa koulua.
Järjestämään sivistystoimen johdolle,
rehtoreille ja opettajille koulutusta
hyveille ja vahvuuksille perustuvasta
koulusta ja sen johtamisesta.
Hankeraportin painatus ja julkistaminen
2017
Katalyyttinen kumppanuus
25. Vahvuuksien ja Voimaantumisen
kohtaamisfoorumi
Osallistujat: 80-100
Maamme positiivisen psykologian/pedagogiikan ja voimaantumisen tutkijat (mm.
opinnäytetöissä positiivisen psykologian/pedagogiikan ja voimaantumista
käyttäneet)
Positiivisen psykologian ja voimaantumisen viitekehystä organisaation toiminnassa
ja kehittämistyössä käyttäneet, oppimisverkoston jäsenet
Tarkoitus:
a) Kutsua maamme positiivisen psykologian/pedagogiikan ja voimaantumisen tutkijat
ja kehittäjät yhteiseen foorumiin ja verkostoon
b) Esitellä tutkijoiden löydöksiä (myös vaikuttavuuden osalta)
c) Esitellä organisaatioiden kehittämistyössä käytettyjä positiivisen pedagogiikan ja
voimaantumisen perusteita, löydöksiä, menetelmiä ja toimintatapoja
d) Tehdä arvioita eri toimijoiden positiivisen psykologian/positiivisen pedagogiikan
synergian yhdistämismahdollisuuksista jatkossa
Toimintatapa:
Dialoginen yhdessä ajattelu, toiminnalliset menetelmät, case-esittelyt, ryhmämessut,
mahdollisten kehittämisryhmien muodostaminen, yhteisten tuotosten laatiminen
Odotettavissa olevat vaikuttavuudet:
Prosessin tuloksena syntyy uusia positiivisen pedagogiikkaan ja voimaantumiseen
liittyviä tutkimus- ja kehittämishankkeita yksilön, yhteisön ja organisaation
kulttuurin lähtökohdista
Syntyy inspiroitumisen, yhdessä loistamisen, palvelemisen ja oppimisen kokemuksia
26. Juhani Räsänen
KM, tietokirjailija-kouluttaja, hankejohtaja
Syvien vahvuuksien koulu
Julkiviestintä Oy, Voimaantumiskeskus Paseera
GSM +35850 5201340
Suvikatu 9 B, 04430 Järvenpää
juhani.rasanen@julkiviestinta.inet.fi
www.syvienvahvuuksienkoulu.fi
Atso Juote
työnohjaaja, organisaatiokonsultti (FinOD)
Kehityspiikki Consulting Oy
GSM +35840 5263425
Korppaanmäentie 36
00300 Helsinki
atso.juote@kehityspiikki.fi
www.kehityspiikki.fi
Kiitos!