Korttelitason kaupunki innovaatiot 050911Kimmo Rönkä
Kolmen korttelitason kaupunki-innovaation (moduulirakentaminen, lähilogistiikka/palvelueteinen ja talo palvelulla/hyvinvointikortteli) pika-analyysi. Osana kaupunki-innovaatiot -ohjelmaa (2010-2011) tehty selvitys.
Korttelitason kaupunki innovaatiot 050911Kimmo Rönkä
Kolmen korttelitason kaupunki-innovaation (moduulirakentaminen, lähilogistiikka/palvelueteinen ja talo palvelulla/hyvinvointikortteli) pika-analyysi. Osana kaupunki-innovaatiot -ohjelmaa (2010-2011) tehty selvitys.
Megapolis 2025 (Tre): Tammelan kehittaminen osa 2 – Tiina LeppänenDodoorg
Tiina Leppänen tarkastelee yhden kaupunginosan eli Tammelan kautta muutosta kohti kestävämpää kaupunkisuunnittelua ja asuntoarkkitehtuuria. Tammela on esimerkkinä keskustan tuntumassa ruutukaava-alueella sijaitsevasta lähiömäisestä ja väljästä kaupunginosasta, jonka muodostama miljöö herättää kysymyksen: Miksi kaupunki ei voisi täydentyä ja kasvaa sisältäpäin? Voisiko se maankäyttöä tehostamalla muuttua kaupunkimaisemmaksi ja saaden uusia ajallisia kerrostumia? Voisiko Tammela saada uudet rytminsä jatkuvasta muutoksesta?
Rahoitusinfo yrityksille 29.04.2021
Tervetuloa Turku Science Park Oy:n järjestämään rahoitusinfoon, jossa käydään läpi ajankohtaiset julkiset tukirahoitusmahdollisuudet yrityksille.
11.35 – 11.55 Ilmastorahaston tarjoamat rahoitusmahdollisuudet, Paula Laine, Ilmastorahasto
State of the Nation of the Built Environment in Finland 2015, launch event slides.
Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2015, julkistamistilaisuuden kalvot.
Aurinkolahden toteutus tarkoitti selkeää suunnan muutosta kaupungin aiemmassa tonttipolitiikassa.
Kaupunkisuunnittelun ja maankäytön näkökulmasta Helsinki luopui ensimmäistä kertaa 1970-luvun alun
jälkeen tonttien vuokrauksen- ja sosiaalisen sekoittamisen periaatteesta
Megapolis 2025 (Tre): Tammelan kehittaminen osa 2 – Tiina LeppänenDodoorg
Tiina Leppänen tarkastelee yhden kaupunginosan eli Tammelan kautta muutosta kohti kestävämpää kaupunkisuunnittelua ja asuntoarkkitehtuuria. Tammela on esimerkkinä keskustan tuntumassa ruutukaava-alueella sijaitsevasta lähiömäisestä ja väljästä kaupunginosasta, jonka muodostama miljöö herättää kysymyksen: Miksi kaupunki ei voisi täydentyä ja kasvaa sisältäpäin? Voisiko se maankäyttöä tehostamalla muuttua kaupunkimaisemmaksi ja saaden uusia ajallisia kerrostumia? Voisiko Tammela saada uudet rytminsä jatkuvasta muutoksesta?
Rahoitusinfo yrityksille 29.04.2021
Tervetuloa Turku Science Park Oy:n järjestämään rahoitusinfoon, jossa käydään läpi ajankohtaiset julkiset tukirahoitusmahdollisuudet yrityksille.
11.35 – 11.55 Ilmastorahaston tarjoamat rahoitusmahdollisuudet, Paula Laine, Ilmastorahasto
State of the Nation of the Built Environment in Finland 2015, launch event slides.
Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2015, julkistamistilaisuuden kalvot.
Similar to Täydennysrakentamissparri_määritelmä ja perusteluista Puustinen.pdf (7)
Aurinkolahden toteutus tarkoitti selkeää suunnan muutosta kaupungin aiemmassa tonttipolitiikassa.
Kaupunkisuunnittelun ja maankäytön näkökulmasta Helsinki luopui ensimmäistä kertaa 1970-luvun alun
jälkeen tonttien vuokrauksen- ja sosiaalisen sekoittamisen periaatteesta
Täydennysrakentamissparri_määritelmä ja perusteluista Puustinen.pdf
1. Smartland.fi
Smart land use policy for
sustainable urbanization
Täydennysrakentamissparri
Tuulia Puustinen
28.9.2022
2. Smartland.fi pähkinänkuoressa
Hankkeen tavoitteena on
1. Tutkia maankäyttöpolitiikan vaikutuksia
• Asumisen saatavuuteen ja hintaan
• Alueiden eriytymiskehitykseen
• Kaupunkien hiilidioksidipäästöihin ja
energiakulutukseen
• 2. Auttaa kehittämään tehokkaita
maankäyttöpoliittisia toimintatapoja
Tutkimushankkeen
toteutuksesta vastaavat
• Aalto-yliopisto
• Helsingin yliopisto
• Turun yliopisto
• Ilmatieteenlaitos
#SmartLandFI
3. Tervetuloa SmartLandin
vuosiseminaariin!
Toivottavasti pääset myös vuosiseminaariimme, kutsu ja
ilmoittautumislinkki löytyvät Howspacen pääsivulta. Kutsua saa mielellään
jakaa omassa organisaatiossa.
AIKA: 3.11. klo 12-15.30
TOTEUTUS: Hybridinä, tervetuloa paikan päälle, osallistua voi myös
etäyhteyksin.
4. Sparrin ohjelma ja käytännöt
Aikataulu (Esityksen kesto 15min, jonka jälkeen 10min aikaa kysymyksille)
12.00 Täydennysrakentamisen määritelmästä ja perusteluista (Tuulia Puustinen, Aalto)
12.15 Uudisrakentamisen käynnistämät muuttoketjut pääkaupunkiseudulla (Oskari Harjunen, Aalto)
12.40 Alueellisen eriytymisen hallinta täydennysrakentamisella (Jarkko Rasinkangas, Turun yliopisto)
12.55 Täydennysrakentamisen vaikutukset segregaatioon (Aleksi Karhula, Helsingin yliopisto)
13.20 Täydennysrakentamisesta syntyvät hiilipäästöt vs. hiilineutraaliustavoite (Ilmari Talvitie, Aalto)
13.45 “When the city knows more, we become more" - terveisiä Montrealista (Aija Staffans, Aalto)
14.10 Lopuksi: Täydennysrakentaminen ja maankäyttöpolitiikka (Tuulia Puustinen, Aalto)
Howspace
• Saa kysyä, keskustella ja kommentoida!
5. • Käytämme työskentelyssä Howspace-alustaa. Käytetään nyt heti muutama minuutti
seuraavaan:
1. Pyydämme, että jokainen etsisi viestin ja liittyisi alustalle
1. Lähetetty tänään 28.9. – juuri äsken – viesti, jonka otsikko: Tervetuloa Howspace -työtilaan!
Lähettäjänä Elisa Bergman.
2. Klikkaamalla viestin ‘Siirry tästä Howspace-työtilaan’ painikkeesta pääset suoraan alustalle.
2. Jos viestiä ei löydy etkä pääse alustalle, niin:
1. Laita Teamsin chat-kenttään nimesi, lähetämme sinulle heti uuden viestin TAI
2. Soita tai laita tekstari Elisalle, puh. 044 200 1250, hän auttaa hetimiten.
HAASTAMME KYSYMÄÄN, KOMMENTOIMAAN JA
KESKUSTELEMAAN!
8. Mitä täydennysrakentaminen tarkoittaa?
”Olemassa oleville tonteille tai olemassa olevan infran lähialueille sijoittuva
lisä-, korvaus- tai uudisrakentaminen, jolla pyritään kasvattamaan nykyisen
infran käyttöastetta ja tiivistämään yhdyskuntarakennetta.”
Näkemyksissä eroja sijoittuuko täydennysrakentaminen määritelmällisesti tontin, rajoiltaan
määritetyn alueen, olemassa olevan infran lähialueille ja/tai/vai kaupunkirakenteen sisälle
Asemakaavan muutos edellyksenä
usean mielestä, ei kuitenkaan kaikkien
Minkätyyppistä rakentamista
määritelmään sisältyy?
”---Voi olla yhdistelmä vanhan rakennuskannan
purkamista/korjaamista/laajentamista tai myös
kokonaan uutta rakentamista.”
” Täydennysrakentamiseksi katsotaan hankkeet, joilla toteutetaan asemakaavan
muutokseen perustuvaa lisärakentamista. Täydennysrakentamiseksi ei katsota
vanhan rakennuksen purkua ja sitä vastaavan rakennusoikeuden toteuttamista tai
tontilla jo asemakaavan olevan rakennusoikeuden mukaista hyödyntämistä”
”Täydennysrakentaminen tarkoittaa mielestäni sitä, että olemassa olevalle tontille tai rajoiltaan
määritellylle alueelle, joka on voimassa olevan asemakaavan mukaisesti rakennettu, tulee lisää
rakennusoikeutta joko kaavamuutoksen tai poikkeamispäätöksen turvin tai voimassa olevan
asemakaavan sallimissa rajoissa vajaasti rakennettua tonttia täydennetään uusilla
rakennuksilla tai nykyistä rakennusta korottamalla.”
”Ensinnäkin välillä termit lisärakentaminen ja täydennysrakentaminen tuppaavat menemään sekaisin. Itse ainakin ymmärrän, että
lisärakentaminen sijoittuu olemassa olevalle tontille, jossa on jo rakentamista. Täydennysrakentaminen sen sijaan sijoittuu paikkaan,
johon ei ennen ole osoitettu rakentamista. Mutta nyt kun tämän kirjoitan, niin eihän se niin selkeää olekaan. Kyllä kuitenkin sanoisin,
että yksikerroksisen toimitilan purkaminen ja korkean asuinkerrostalokokonaisuuden rakentaminen sen paikalle olisi
täydennysrakentamista... Täydennysrakentaminen joka tapauksessa sijoittuu olemassa olevaan ympäristöön, joka on jo ainakin
kertaalleen kaavoitettu.”
”Rakentaminen olemassa olevan rakennuskannan ja infran yhteyteen.---”
9. • Määritelmällinen monitulkintaisuus heijastaa
tiivistämisen monimutkaisuutta strategisena
tavoitteena
• Maankäyttöpolitiikan tulee huomioida hyvin
erilaisia tilanteita ja toimijoiden intressejä,
mikäli tavoitteena on edistää
täydennysrakentamista
• Systemaattinen ymmärrys erilaisten
tiivistämismuotojen vaikutuksista
maankäyttöpolitiikkaan ja sen
hyväksyttävyyteen on vähäistä
• Vaikeuttaa olemassa olevan tiedon
hyödyntämistä esimerkiksi kuntien
täydennysrakentamisstrategioissa
Määritelmän
merkityksestä
10. Maapoliittinen näkökulma on yksi esimerkki mahdollisuudesta
käsitteellistää erilaisia täydennysrakentamistyyppejä
Lähde: Puustinen, Krigsholm & Falkenbach 2022 forthcoming in Land Use Policy
• Olemme tunnistaneet kirjallisuudesta neljä yleistä, maapolitiikan kannalta relevanttia
täydennysrakentamistyyppiä, joilla kaikilla erilainen maapoliittinen konfliktiprofiili
• Maapolitiikka voidaan määritellä strategisten maapolitiikkainstrumenttien yhdistelmänä, jolla
maankäyttöä ohjataan strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi (mm. Hartmann and Spit, 2015;
Meijer and Jonkman, 2020)
• Maapolitiikkakonflikti: Ristiriitatilanne, joka maapolitiikan tulee huomioida tai sovittaa yhteen
• Konfliktit liittyvät
• Kunnan taloudelliseen panokseen ja siihen liittyviin riskeihin täydennysrakentamistavoitteiden
saavuttamisessa
• Tekijöihin, jotka vähentävät harjoitetun politiikan vaikuttavuutta
• Taloudellisten hyötyjen ja haittojen sekä ulkoisvaikutusten oikeudenmukaiseen jakautumiseen
• Käytäntöjen ja prosessien läpinäkyvyyteen ja tasapuolisuuteen
• Erilaisten politiikkatavoitteiden ristiriitaisuuteen
11. Maapoliittinen näkökulma täydennysrakentamistyyppeihin
Photo: srv.fi
2) Politiikkalähtöinen laaja-alainen strategisten
alueiden tiivistäminen
• Asuinalueiden huomattava tiivistämiseen strategisesti
tärkeillä painopistealueilla, kuten asemanseuduilla,
kasvukäytävillä tai kaupunkiuudistusalueilla
• Esimerkkejä tiivistettävät asemanseudut metroradan
varressa pääkaupunkiseudulla
1) Politiikkalähtöinen laaja-alainen alueen
käyttötarkoituksen muutos
• Mm. vanhojen teollisuus-, satama- tai esimerkiksi
asema-alueiden käyttötarkoituksen muutos
pääasiassa asuintarkoitukseen
• Suomalaisia esimerkkejä tyypistä ovat esimerkiksi
Kalasataman ja Jätkäsaaren aluekehityshankkeet
Helsingissä, Vaasan ravirata
12. 3) Omistajalähtöinen (useimmiten) yksittäisten
kerrostalotonttien tiivistäminen
• Mm. ullakkorakentaminen, lisäkerrosten rakentaminen,
kerrostalotontin täydennysrakentaminen, yksittäisen
kerrostalokohteen purkava uusrakentaminen
• Suomalainen esimerkki omistajalähtöisestä, yksittäisten
kerrostalotonttien tiivistämisestä on asunto-osakeyhtiön
tontilla tapahtuva täydennysrakentaminen
Maapoliittinen näkökulma täydennysrakentamistyyppeihin
Kuva:
https://www.hel.fi/kan
slia/taydennysrakent
aminen-
fi/esimerkkeja/rakenn
uksen-korottaminen
Kuva: Gallagher et al. 2020
Kuva: Jamie Donovan,
https://www.maankaytto.fi/arkisto/mk220/mk220_2198_puustinen.pdf
4) Omistajalähtöinen omakotitaloalueiden vähittäinen
tiivistäminen
• Mm. vinttien ja autotallien muuttaminen asuintarkoitukseen,
purkava uusrakentaminen sekä tonttien lohkominen
täydennysrakentamista varten
14. d
1 2 3 4 5
TÄYDENNYSRAKENTAMISEN AJUREITA JA PERUSTELUJA
YMPÄRISTÖ TALOUS SOSIAALINEN
KESTÄVYYS
DEMOGRAFISET
MUUTOSVOIMAT
Hiilipäästöjen
vähentäminen
Hajautumisen estäminen
Julkisen ja kevyen
liikenteen käytön
lisääminen
Tiiviin kaupunkirakenteen
energiatehokkuus
Biodiversiteetin ja
ekosysteemipalvelujen
säilyttäminen
No Net Land Take - tavoite
Monipuolinen
asuntotarjonta
Segregaation estäminen
Säästöt infra- ja
palveluverkkokustannuksissa,
julkisen liikenteen ylläpidossa
Keskustan ja lähiöiden
kehittäminen
Säästöt as.oy:n remonteissa
Hyvä saavutettavuus
Täydennysrakentamisen korkea
kannattavuus
kiinteistömarkkinoilla
Verotuskannan laajentaminen
Agglomeraatioedut, kilpailu
Väestönkasvu
Kaupungistuminen
Maan arvonnousu
Kysynnän kasvu
Väestön ikääntyminen
Eriarvoistumisen kasvu
Asumisen
kaupallistuminen
Sijoituspääoman kasvu
kiinteistömarkkinoilla
Ilmastonmuutos
Lajikato
Korjausvelka
lähiöissä
Puustinen 2022, lähteet: Puustinen et al. 2017; Gerber et al. 2018; Bibri et al. 2020; Demski et al. 2020; Teller 2021; Smartland.fi-tutkimushaastattelut
Muutosvoimia
taustalla
Kehitettävän maan
niukkuus
Ylikunnallinen ohjaus
POLITIIKAN
TOIMINTAYMPÄRISTÖ
15. • Haastateltavina kuntien maapolitiikan
asiantuntijat, esim. nimikkeellä tonttipäällikkö,
maankäyttöpäällikkö, geodeetti jne. (n=30)
• Haastattelut toteutettiin 2020
d
1 2 3 4 5
YMPÄRISTÖ TALOUS SOSIAALINEN
KESTÄVYYS
POLITIIKAN
TOIMINTAYMPÄRISTÖ
DEMOGRAFISET
MUUTOSVOIMAT
Julkisen liikenteen
kasvun vaikutukset
hiilipäästöihin (15
mainintaa)
Hajautumisen estäminen
(6)
Monipuolinen
asuntotarjonta (3)
Segregaation estäminen (2)
Säästöt infrakustannuksissa
(ei tarvita uusia
investointeja) (21)
Säästöt
palveluverkkokustannuksissa
(11)
Julkisen liikenteen tehokas
hyödyntäminen (9)
Keskustan kehittäminen (7)
Maanomistajan hyöty (2)
Kunnan maaomaisuuden
kehittäminen (1)
Kysyntäsyyt (2)
Kehitettävän maan
niukkuus (2)
Valtakunnalliset
alueidenkäyttötavoitteet
tai MAL-sopimukset (2)
Miksi täydennysrakennetaan? Alustavia tutkimustuloksia
Suomen 30 suurimmasta kunnasta
16. 12.00 Täydennysrakentamisen määritelmästä ja perusteluista (Tuulia Puustinen, Aalto)
12.15 Uudisrakentamisen käynnistämät muuttoketjut pääkaupunkiseudulla (Oskari Harjunen, Aalto)
12.40 Alueellisen eriytymisen hallinta täydennysrakentamisella (Jarkko Rasinkangas, Turun yliopisto)
12.55 Täydennysrakentamisen vaikutukset segregaatioon (Aleksi Karhula, Helsingin yliopisto)
13.20 Täydennysrakentamisesta syntyvät hiilipäästöt vs. hiilineutraaliustavoite (Ilmari Talvitie, Aalto)
13.45 “When the city knows more, we become more" - terveisiä Montrealista (Aija Staffans, Aalto)
14.10 Lopuksi: Täydennysrakentaminen ja maankäyttöpolitiikka (Tuulia Puustinen, Aalto)
Ohjelmassa eteenpäin
18. • Täydennysrakentamista ei voi käsitteenä tai sen
perusteluihin vedoten käsitellä vain yhtenä
asiana, jota tavoitellaan ja joka tuo juuri tiettyjä
mitattavia etuja tai seurauksia, koska variaatio
käsitteen sisällä on niin suuri
• Motivaatioita tärkeä ymmärtää ja punnita
politiikan tavoitteiden määrittämisessä,
erilaisten strategioiden luomisessa sekä
täydennysrakentamisen vaikutuksia
tarkasteltaessa-> muodostavat pohjan
politiikan hyväksyttävyydelle
• Nämä pitäisi huomioida paremmin
täydennysrakentamista edistävässä
maankäyttöpolitiikassa
Koontia
19. Palautetta & tarpeita ja vinkkejä
tutkijoille
Toivottavasti ennätät jättämään palautetta nyt tilaisuuden päätteeksi.
Linkki anonyymiin palautteeseen löytyy Howspacen aloitussivulta.
Presentaatiot ovat pian saatavilla tilaisuudessa käytetyllä Howspace-sivulla.
20. Tervetuloa SmartLandin
vuosiseminaariin!
Toivottavasti pääset myös vuosiseminaariimme, kutsu ja
ilmoittautumislinkki löytyvät Howspacen pääsivulta. Kutsua saa mielellään
jakaa omassa organisaatiossa.
AIKA: 3.11. klo 12-15.30
TOTEUTUS: Hybridinä, tervetuloa paikan päälle, osallistua voi myös
etäyhteyksin.