Artikkelin kenttäetnografiani julkaisusta Nuorisotyö ja sen haasteet pienissä kunnissa 2004 Nuorisotyö -lehdessä 6/2004

1. Tutkimus pienten kuntien nuorisotyöstä:
IIAASTIINA NUORTTN I(OIITAAM ISIN TAATU
Petri Cederlöfin usean vuoden ajan
val mistelema tutki m us pi ente n ku n -
tien nuorisotyöstä jo tömän työn
tekijöi stä j u I ki steto o n m arrasku u n
alusso Nuorisotutkimuksen päivillö.
Tässä artikkelissa kirjoittaja kertoo
ai n ei stoI ö htöise n t utki m u sty ö n s ö
tuloksista. Ongelmoksi hän kotsoo
mm. sen ettö nuorisotyön ydinulot-
tuvuuden eli ohjaustoiminnan laatu
on kunnissa monenkirjavoa. Liian
usein se jää voihtuvan ja tehtävöön
niukasti, jos lainkaan koulutusta
saon ee n ty övoi m on varoo n. Tut-
kija peräökin lisäpanostusta am-
m atti mai seen ohja u sty öh ö n sekö
n u o ri soty ö h ö n ke skittyv i ö si hte e -
rejä. Tavoite voisi ollo mahdollista
saavuttao paitsi Iisäresurssei n,
Iöhikuntie n nykyi si ö voi m avaroja
yhdistömöllö.
arkastelen tutkimuksessani Suomen kunti-
en enemmistölle tyypi llisiä nuorisotoimia.
Aineiston keräsin vuosina 2001-2003 19
kunnasta, joista 17 on pieniä, korkeintaan
muutaman tuhannen asukkaan kuntia.
Nuorisotyön perusulottuvuudeksi esi-
tän pätevien,va kituisten
n uoriso-ohjaajien työn:
ammatillisen toiminnan
nuorten parissa. Nuori-
sotyön laadun kannalta
esitän myös sihteerien
työssä perustavaksi te-
kijäksi kontaktin nuori-
sotyön käytäntöön sekä
sen arkisen peruslaadun
ohjauksen ja esimiestuen.Tarkasteluni läh- teitayksittäisiin nuoriin.Tavallisestikyseessä
tökohtana ovat tapaukset, joissa kunnassa oli arkinen neuvonta ja tuki, mutta työhön
toimi sekä vakituinen nuoriso-ohjaaja että sisältyimyöserityisenvaativaa,puuttuvaa,tu-
nuorisoasioita organisoiva ja koordinoiva kevaajaohjaavaayksilötyötämuodoissa,jotka
nuorisosihteeri. Tällainen asetelma on vain eivätvälttämättä ole mahdollisia useimmille
j u I kisi I le a m matti ku n ni I le.Toisaa lta usei m mat
ohjaajat kokivat kaikille nuorille suunnatun
avoimen nuorisotoiminnan ohjauksen siinä
määrin sitovaksi, että tarpeelliseksi koettua
kontaktoivaa ja tukevaa "erityis-" tai "sosi-
aalista" nuorisotyötä jäi heidän mielestään
paljon toteutumatta.
Va i kka a m mattita itoisi I la n uoriso-o hjaaj i I I a
ol i va rsi n jäse ntynyt käsitys toi m i nta periaat-
teistaa n ja n uorisotyön sisä I löstä, enem m istö
heistä ei ollut kuvannut niitä selkiyttävästi;
niitä eiyleensä kuvattu kunnan nuorisotyön
asia ki rjoissa tai esitteissä ei kä ku n nan m uil la
toi m ijoi I la ol I ut rea I istista käsitystä a m mati I I i-
sesta nuorisotyöstä.Tämä on eräs nuorisotyön
ongelmista. On gel ma ksi täsmentyy myös se,
että ohjaajatyön "näkymätön"asema ja vaikut-
tavu us ei vä lttä mättä i I mene, sekä se, että eroa
yhtäältä laadukkaan työn ja toisaalta pelkän
passiivisen va lvon na n ja epäa m mattitaitoisen
läsnäolon välillä ei ohjaajan pätevyyden ja
osaamisen kannalta yleensä määritellä eikä
a ina kontrol loida.Siten työn va paamuotoisuu-
den kautta nuorisotyö voijoissakin kunnissa
olla myös heikkolaatuista.
... mutta huonomminkin asiat
voivat olla
Suomen kuntien enemmistössä ei toimi va-
kituisia ammatillisia nuoriso-ohjaajia, vaan
tu ntipa I kattuja tai määräaikaisia nuorisotila-
va lvojia. Monet hei stä voivat ol la käytä n nössä
päteviä, mutta toimija-asemaltaan heidän
mahdollisuutensa ja siten motivaationsa
edel lä kuvaamaan i laad u kkaaseen ohjaajatyö-
hön voivat ol la hyvin raja I liset.Tutkimu kseni
kunnissa toimi paitsi päteviä valvojia tai mo-
tivoitu neita tu ntityöntekijöiden ryh miä, myös
epäpäteviä ja tehtävään huonosti sopivia
toimijoita. Nuorisotyön ammatillisuuden,
laadun ja arvostuksen kannalta on erotet-
tava nämä työnkuvat edellä kuvaamastani
selvästi ammatillisesta nuoriso-ohjauksesta.
Epäpätevän jaltai heikosti ohjatun valvoja-
työn tapauksissa ilmeni eniten nuorisotilan
h uonoku ntoisu utta, epäsiisteyttä,jä rjestys- ja
"Epöpötevön tai heikosti oh-
jatun valvojatyön tapauksisso
ilmeni eniten nuorisotilan huo-
n o ku nt oi s u utto, e p ä si i st eyttä,
j ö rj estys- j a köytt öyty mi s h äi ri -
öitä sekä n uori soti I atoi mi n n an
huonoa mainetta."
kuntien vähemmistössä,mutta se käytausta-
esimerkiksi melko hyvistä mahdollisuuksista
tavoitteel I iseen ku n na n n u orisotyöhön. Ku nti-
en enemmistössä voimavarat ja mahdollisuu-
det ovat rajallisemmat, mutta yleiset haasteet
jokseenkin samat.
Luottamuksellisiin tukisuhteisiin
eijää aikaa...
N uorisotilavalvon nan ja "avoimen toiminnan"
voi nähdä keskeisenä nuorisotyön ulottuvuu-
tena.Ammatil lisesti asen noituvan ja toimivan
ohjaajan työssä "peI kkä"oleskeI u sekä tarkem-
min organisoimaton nuorisotoiminta voivat
m uodostaa keskeisen konta kti perusta n.Toki
haasteeksi mää rittyy periaattei ltaa n jäsentynyt
ja suunniteltu, ohjelmallinen ja sisäl löllinen
toiminta. Sellainen voi lisätä nuorisotyön
vaikuttavuutta, mutta se ei silti ole tavoit-
tavuuden ja vaikutuksen tae. Laadukkaassa
nuorisotyössä yhdistyvät em.avoimuus sekä
jäsen nelty toim i ntaidea.Yhtenä edel lytyksenä
sille on ohjaajan jopa näennäisesti passii-
vinen mutta sosiaalisesti ja psykologisesti
aktiivinen, osallistuva ja osallistava asenne
ja osaaminen.
Tutkimukseni ammatillisil la, pitkäaikaisil la
ohjaaji I la oli j u u ri täl laiseen asetel maa n perus-
tuva laaja kontaktipinta ja yhteys paikkakun-
nan nuoriin;he tunsivat hyvin ja luottamuk-
sellisesti monia nuoria ja heidän perhetilan-
teitaan useiden vuosien
ajalta. Merkityksel I istä
tässä oli pitkäjänteisyys
ja työsuhteen jatkuvuus,
jotka lisäävät n uorisotyön
mahdollista paikallista
vaikuttavuutta.
Näillä nuoriso-ohjaa-
jilla oli vuosittain useita
I uottamuksellisia tukisuh-
G4 nuorisotyö 6/2004

2. käyttäytymishäiriöitä sekä nuorisotilatoimin- "ohjaajamaiset käytännön organisaattorit"ja
nan huonoa mainetta ja kielteisiä käsityksiä "nuorisotyön ylläpitäjät'l
koko nuorisotyöstä.Sen sijaan päteviksi mää- "Ohjaajamaiset"sihteerit panostivat vuo-
rittelemäni vakituiset ohjaajat (ja sihteerit) sitasollajatkuvastikäytännön nuorisotyöhön
kykenivät puuttumaan tällaisiin ongelmiin ja -toimintaan ja heidän työnkuvansa muis-
ammattitaitoisestijatulkintanimukaan myös tutti ammatillisten nuoriso-ohjaajien työtä,
ennaltaehkäisemään niitä. vaikka. he vastasivat samalla 2-3 toimialan
organisointi- ja hal I intotehtävistä. Su hteessa
n uorisoti lava lvoj ii n he mää rittyivät a rkisesti
"Ohjaajamaiset organisaattorit" ja 1yöpareiksi tai ohjaaviksija tukeviksi esimie-
"nuorisotyön ylläpitäjät" hiksi; tällöin he saattoivat myös vähintään
kohtu u I lisesti ohjata tilatoi mi n nan kin sisä ltöä
Niissä harvoissa kunnissa,joissa toimi pysyvästi ja laatua. Heillä oli myös neuvovia ja tukevia
sekä nuorisotyöhön keskittyvä ohjaaja että kontakteja yksittäisiin nuoriin. "Ohjaajamai-
sihteeri, kyettiin nuorisotyön tavoitteellisia set" sihteerit vastasivat heikosti arvostetun
tehtäviätoteuttamaan laadukkaasti.Sihteerin nuorisotyön haasteisiin omalla henkilökoh-
ja ohjaajan välilllä vallitsi selkeä yhteistyö- taisella motivaatiollaan ja aktiivisuudellaan.
ja/tai työnjakosuhde ja toiminta oli melko He identifioituivat nuorisotyöntekijöiksi jal
suunnitelmallista,pitkäjänteistäjamoniamma- tai nuorisotyön edistäjiksi ja puolustajiksi,
tillistakin.Enimmäkseennuorisotyönasemaoli vaikka heidän kunnallinen työnkuvansa oli
melko hyvä; sen saavut- moninaisempi.Mutta he
tamisessa ja toiminnan "Tutkimukseni kuluessa kaikki eivät olisivoineet hoitaa
laadukkuudessa keskeistä ne huoremmot) yhdistel- kaikkia tehtäviään yhtä
oli se' että nuorit.:ll:: mösihteerit, iotka eivöt vielä laldlrkaasti
ainakaan
:Ji;,',"i,T,Ht"JjlXl:, ':i;;;perhesitein
paikka;;;; :::iii?;i"il*ll,l,';i-
realistisestitehty selväksi nolle vakiintuneita, jättivät tä työaikarajoista riippu-
ja jäsennetty toimijoille työpoikkonso...Myös moni jo matta jahai laiminlöivät
itselleen ja ne tunnettiin kauan vhdistelmävirassa toi- jossain määrin muitateh-
kuntaorganisaatiossa. .: t a. ,.. täviään.Paikallisennuo-
parhaimminaan ;;k; mineista kertoi pohtineensa ,,[;ö'' taadun kannatta
sihteerin että ohjaajan siirtymistä muihin tehtäviin.' tarå oli hyvä asia,mutta
työnkuvat olivat sisällöl- eiaina kuntatyönantajan
täänrunsaitajamoniulotteisia.Sihteeritoimi hyväksymää, vaan saattoi aiheuttaa myös
selkeästi nuorisotyön ohjaajana,ohjaajaatu- konflikteja.
kevana esimiehenä,kontaktoi myös itse nuoria "Nuorisotyön ylläpitäminen" puolestaa n
ja toimi "kentällä'isekä kehitti nuorisotyötä, luonnehtii tutkimuksessa yleisintä yhdis-
toimi moniammatillisissa suhteissa ja näki telmäsihteerien työtilannetta. Enemmistö
toimialan strategisesti kyeten kuvaamaan näistäkin sihteereistä toimi myös käytännön
toiminnot osana muiden ammattien, toimi- nuorisotyössä ja ohjaustehtävissä kausittain
joiden, kunnan jne. tehtävien rintamaa. ja/ tai eri tilanteissa, mutta heidän suhteensa
Tutkimukseni kuten myös koko Suomen nuoriin ja nuorten toimintaan eiollutjatkuvaa
kuntien enemmistössä nuorisotyöstä kuiten- eikä laajaa.Heillä eiollut paljoakaan kontakteja
kin vastaa kahta tai kolmea toimialaa hoitava nuoriin, erityisnuorisotyöllisiä kontakteja ei
yhdistelmäsihteerija vaihteleva joukko nuo- juuri lainkaan. Useimmat heistä eivät juuri-
risotilavalvojia. Nuorisotyön toteutumisen kaan kiinnittäneet huomiota nuorisotilatoi-
kannalta jaoin näiden yhdistelmäsihteerien minnan ja sen valvojan toiminnan laatuun;
työnkuvat (en henkilöitä!) kahteen tyyppiin: näissä kunnissa ilmenivätkin tilatoiminnan
Teksti: Petri Cederlöf
ongelmallisimmat ja heikkolaatuisimmat
tapaukset.
"N uorisotyön yl läpitäjien"työ oIi kuiten kin
kunnan odotusten mukaista: nuorisotyö mää-
rittyi kunnassa ja sihteerin työnkuvassa margi-
naa I iseksi. Monet tässä tila nteessa toi mi neista
sihteereistä olivat kyllä henkilökohtaisesti
päteviä nuorisotyöhön ja myös kiinnostuneita
siitä, mutta he panostivat siihen vain muita
tehtäviä painottavan työnkuvansa rajoissa
ja näin heidän odotettiinkin tekevän.Jotkut
heistä olivat myös tyytyväisiä vaihtelevaan ja
monialaiseen työnkuvaansa ja siihen,että työ
ei ol I ut yksi nomaa n n uorisotyötä. Pai ka I lisel le
nuorisotyölle tämä oli rajoite. Riippumatta
koulutuksestaan, osaamisestaan ja kiinnos-
tuksestaan nämä toimijat eivät työroolissaan
mää rity ensisija isesti n uorisotyöntekijöi ksi.
N uorisotoimen vaikea asema
Tutkimusku ntien enem mistössä ei ohjaajien
saati valvojien toiminnan laatuvaatimuksia tai
edes työnkuvia ollut määritelty.Tämä nuo-
risotyön perus- ja jopa ydinulottuvuudeksi
esittämäni toiminta oli siis usein järjestet-
ty välinpitämättömästi ja mahdollisimman
halvalla. Siten kuntien enemmistössä perus-
n uorisotyö voi toteutua epäammatillisena ja
hei kkolaatuisena. Vakituisia, pitkäjänteisesti
toi mivia ja päteviä n uoriso-ohjaajia ei mon ii n
kuntiin haluta palkata,eivätkä he niissä ehkä
kauan viihtyisikään. Tutkimukseni kuluessa
myös kaikki ne (nuoremmat) yhdistelmä-
sihteerit, jotka eivät vielä olleet perhesitein
pai kkakunnalle vakiintuneita, jättivät työ-
paikkansa. Syinä olivat vaikeus keskittyä
kunnolla mihinkään yhdistelmätyönkuvan
osa-alueeseen, nuorisotyön heikko asema ja
kuntaorganisaation heikko tuki tai jopa selvästi
kielteinen asennoituminen nuorisotyöhön
ja sitä edustavaan toimijaan. Myös moni jo
kauan yhdistelmävirassa toimineista kertoi
pohtineensa siirtymistä muihin tehtäviin,
koska työ oli ylikuormittavaa tai työnantajan
ta holta epä kiitol I ista.Tosi n pääosa pitkäa i kai-
sista si hteereistä oli sopeutu n ut tilanteeseen
"kapinoimatta"sitä vastaan. å
6/2004 nuorisotyö re%

3. Turruuus prrNTrN KUNTTTN NuoRrsoTvösrÄ:
llmsrrrNA NUoRTTN KoI{TAAMrsrN IAATU
t Suhteessa nuorisotyön julkisesti määri-
teltyihin tehtäviin, niiden mielekkäisiin edel-
lytyksiin ja haasteisiin useimpien kuntien
nuorisotyön arvostus, asema, voimavarat ja
ma hdol I isu udet ol ivat ri ittä mättömät.Yhd is-
tel mäsi hteereistä selvi mmin n uorisotyön ke-
h ittä m iseen keskittyivät va i n ne "ohjaaja ma i-
set"si hteerit,jotka joko ol ivat sovitta neet työn
myös omaan vapaa-aikaansa ja saaneet sille
kunnan hyväksynnän,tai ne,jotka panostivat
erityisesti nuorisotyöhön myös vasten kunta-
organisaation tahtoa (saaden siitä moitteita,
työtä myönteisenä pa nostuskohteena. Mutta
joslkun nuorisotyö on lakisääteinen toimiala
ja kunnallinen työtehtävä, on kohtuutonta,
että siitä jo kuormitettuina vastaavien henki-
löiden vastuulle kasautuu vielä nuorisotyön
perustelukin,sen puolustaminen siihen kiel-
teisesti tai vä lin pitämättömästi su hta utuvassa
ku ntaorgan isaatiossa. Ku n nissa ta rvittaisi i n
nuorisotyötä kehittävään selkiytys- ja iden-
titeettityöhön motivoivaa tukea ja ohjausta.
Keskeistä ol isi n uorisotyön sisä I lön kon kreet-
ti nen kirkastami nen työntekijöil le itselleen ja
sen saattaminen paikallisten ja alueellisten
päättäjien ja eri toimialojen tietoisuuteen.
Nuorisotyön edistäminen edellyttäisi sen
strategisen aseman ja rakenteiden kehittä-
mistä alueittain ja paikallisesti.
Voimavaroiltaan ja mahdollisuu ksiltaan
erilaisissa kunnissa ja kaupungeissa eivät
nuorisotyön tavoitteelliset tehtävät voi olla
täysin samoja.Toisistaan voi erottaa ainakin
a) useiden henkilöiden nuorisotyöorgani-
saatiot, pienet b) noin 2-3 vakituisen työn-
tätyön (n uoriso-ohjaajat perusn uori sotyössä
ja erityisnuorisotyössä) varmistamista. Sen
sijaan että pienissä lähikunnissa toimii kus-
sakin esim. kahdesta tai kolmesta toimialasta
vastaavia yhd istel mäsi hteereitä, voisi yhdestä
toimialasta kuten nuorisotyöstä vastaavan
sihteerin toimialueen laajentaa väestöpoh-
jaisesti esim. noin 10 000 asukkaan alueelle
yli lähikuntarajojen - jos vain kunnat olisivat
tällaiseen valmiita.
lksrurnupAxtnr }{uonuoruTrtr-{ux5lu
plirvrrrilTo
4.n.zoot Kr.o g-u:
NuonrrorYö ln
'tN
HÄÄtTtrT
tt
PrtNttt[ KUNNrffÄ
PetriCederlöfin kirjasta Nuorisotyöja sen
h aasteet pie ni ssö ku n ni ssa keskustelevat
kou lutusjohtaja Si rpaTeräväi nen (H umak,
Helsinki), sivistystoimenjohtaja Hanna
Värri (Utajårvi),tutkija Heikki Silvennoinen
ja kehittäjä Katariina Soanjärvi (KANNUS-
TE - Jyväskylän seudun nuorisotyön ja
kansalaistoimi nnan osaamisverkosto).
Keskusteluttajana toimii tutki m usjohtaja
Tommi Ho,ikkala (Nuorisotutkimusver-
kosto).
Tilaisuus pidetään Fark-hotellissa
Helsingin Käpylässä.
Paneelion maksuton ja avoin muille-
kin kuin ("loppuunmyydyille") Nuoriso-
tutkimuksen päiville osallistuville.
llmoita kuitenkin paneeliin osallis-
tumisestasi Sofi a, Laineelte Nuorisotut-
kimusseuraan sp: sofi a,laine@alli.fi
www.n u0risotutkirmusseura.fi
joiden seurauksena he jo- tekijän organisaatiot ja c)
ko jättivättyöpaikkansa tai "Monisso pienissä kunnisso käytännössä noin yhden
sopeutuivat tilanteeseen). nuorisotyön toteutus on si_ henkilötyövuoden tai sitä
Monissa pienissä kunnissa a.! ,,-'_ !_ , ! ,, , pienemmillävoimavaroilla
nuorisotyon tot"rt;r;; tä puoltavien ia omalla ok- i","rir"r,yö.Järkimmäisiä
sitä puoltavien ja omalla tiivisuudellaan edistövien on suuri osa kunnista.
aktiivisuudellaanedistävien henkilöiden varassa, joita Asukasluvultaan ja alu-
henkilöiden varassa,joita il- ilman kunta todennököi- eellisesti pienten kuntien
man kunta todennäköisesti _ - _t2 _2- , . .. 2_- nuorisotyön perustehtävi-
sivuuttaisi tehtävän vielä ses:t..stvuuttotst tentavon en turvaaminen edellyttäisi
selvemmin. Tällöin kunta vielä selvemmin." ensisijaisesti vakituisen ja
eioletunnustanut nuoriso- pätevän käytännön kent-
E s€='
s* nuorisotyö 6/2004