Taloyhtiöjournalismin tulevaisuuden haasteet / Riina TakalaKiinteistöposti
Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaarissa (Finlandia-talo 10.4.2013) ollut esitys aiheella taloyhtiöjournalismin tulevaisuuden haasteet. Luennoitsijana Riina Takala Kiinteistöpostista.
Varman sijoitusten markkina-arvo nousi tammi‒syyskuun aikana 45,4 (42,4) miljardiin euroon. Sijoitussalkku tuotti 6,2 (3,1) % eli 2,7 miljardia euroa. Yhtiön vakavaraisuus vahvistui 11,4 (10,1) miljardiin euroon.
Varman sijoitukset tuottivat 7,8 (4,7) % eli 3,3 miljardia euroa vuonna 2017. Sijoitusten arvo nousi 45,4 (42,9) miljardiin euroon. Vakavaraisuus vahvistui 1,3 miljardilla eurolla ja oli vuoden lopussa 11,5 (10,2) miljardia. Yhtiön kustannustehokkuus kehittyi edelleen positiivisesti: Varma käytti liikekuluihin tarkoitetuista vakuutusmaksuista 67 (72) %.
SAK:n edustajisto hyväksyi uudistetun vuosikertomuksen 25. toukokuuta 2018. Tutustu vaikuttamistyöhömme viime vuonna. Asiantuntijakuulemisten, tiedotteiden, työryhmä-, neuvosto- ja hallitusosallistumisten lisäksi sivuilta löytyvät esimerkiksi SAK:n talouden tärkeimmät luvut. Viime vuoden vaikuttamistyötä ja tärkeimpiä tapahtumia esittelevässä julkaisussa äänen saa myös henkilöstö.
Taloyhtiöjournalismin tulevaisuuden haasteet / Riina TakalaKiinteistöposti
Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaarissa (Finlandia-talo 10.4.2013) ollut esitys aiheella taloyhtiöjournalismin tulevaisuuden haasteet. Luennoitsijana Riina Takala Kiinteistöpostista.
Varman sijoitusten markkina-arvo nousi tammi‒syyskuun aikana 45,4 (42,4) miljardiin euroon. Sijoitussalkku tuotti 6,2 (3,1) % eli 2,7 miljardia euroa. Yhtiön vakavaraisuus vahvistui 11,4 (10,1) miljardiin euroon.
Varman sijoitukset tuottivat 7,8 (4,7) % eli 3,3 miljardia euroa vuonna 2017. Sijoitusten arvo nousi 45,4 (42,9) miljardiin euroon. Vakavaraisuus vahvistui 1,3 miljardilla eurolla ja oli vuoden lopussa 11,5 (10,2) miljardia. Yhtiön kustannustehokkuus kehittyi edelleen positiivisesti: Varma käytti liikekuluihin tarkoitetuista vakuutusmaksuista 67 (72) %.
SAK:n edustajisto hyväksyi uudistetun vuosikertomuksen 25. toukokuuta 2018. Tutustu vaikuttamistyöhömme viime vuonna. Asiantuntijakuulemisten, tiedotteiden, työryhmä-, neuvosto- ja hallitusosallistumisten lisäksi sivuilta löytyvät esimerkiksi SAK:n talouden tärkeimmät luvut. Viime vuoden vaikuttamistyötä ja tärkeimpiä tapahtumia esittelevässä julkaisussa äänen saa myös henkilöstö.
Pori muutoksen pyörteissä -toimintaympäristökatsaus 1 2017Porin kaupunki
’PORI MUUTOKSEN PYÖRTEISSÄ’ -toimintaympäristökatsauksessa kuvataan Porin työllisyys-, väestö- ja yleistä kehitystä. Toimintaympäristökatsaus julkaistaan kolme kertaa vuodessa neljän kuukauden jaksoissa. Liitteenä oleva toimintaympäristökatsaus perustuu pääosin tammi-huhtikuun tietoihin vuonna 2017.
’PORI MUUTOKSEN PYÖRTEISSÄ’ -katsauksessa tarkastellaan Porin kehitystä suhteessa aikaisempaan kehitykseen ja 20 suurimman kaupungin kehitykseen. Tavoitteena on tunnistaa tilastollisen analyysin avulla Porin kehityksen ja muutoksen tärkeimmät suuntaviitat sekä sijoittuminen suhteessa muihin suuriin ja keskisuuriin kaupunkeihin.
Ellen Vogt (Kuntaliitto): Perustoimeentulotuen Kela-siirrostako säästöä: Miten kuntien kustannuksille kävi? Esitys seminaarissa Uusi toimeentulotukijärjestelmä ei ole vielä valmis – tutkimus kehittämisen tukena II (Kelan päätalo, Helsinki 8.5.2018).
Mitä suomalainen finanssiala tavoittelee seuraavan hallituksen ohjelmaan?
Nyt on varmistettava, että Suomi nähdään edelleen houkuttelevana ja turvallisena investointi- ja sijoituskohteena.
Vastuullisen finanssitoimialan merkitys yritysten ja kotitalouksien rahoittajana, pitkäaikaisena sijoittajana sekä riskien vakuuttajana korostuu nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa.
Nyt erityisesti on varmistettava finanssitoimialan kyky rahoittaa talouskasvu ja työllisyys.
Toimialan sääntelyyn ja verotukseen ei pidä tehdä muutoksia. On vältettävä pankkien pääomavaatimusten kiristämistä ja taloudellisten rasitteiden lisäämistä.
Uusi maailmanpoliittinen tilanne korostaa EU-jäsenyytemme keskeistä merkitystä osana Suomen poliittista ja taloudellista identiteettiä. Suomen on oltava jatkossakin talous- ja rahaliiton ytimessä.
Kyberturvallisuuden torjunta ja varautuminen erilaisiin uhkiin edellyttävät saumatonta ja tiivistä yhteistyötä sekä tietojenvaihtoa julkisen ja yksityisen sektorin välillä.
Pori muutoksen pyörteissä -toimintaympäristökatsaus 1 2017Porin kaupunki
’PORI MUUTOKSEN PYÖRTEISSÄ’ -toimintaympäristökatsauksessa kuvataan Porin työllisyys-, väestö- ja yleistä kehitystä. Toimintaympäristökatsaus julkaistaan kolme kertaa vuodessa neljän kuukauden jaksoissa. Liitteenä oleva toimintaympäristökatsaus perustuu pääosin tammi-huhtikuun tietoihin vuonna 2017.
’PORI MUUTOKSEN PYÖRTEISSÄ’ -katsauksessa tarkastellaan Porin kehitystä suhteessa aikaisempaan kehitykseen ja 20 suurimman kaupungin kehitykseen. Tavoitteena on tunnistaa tilastollisen analyysin avulla Porin kehityksen ja muutoksen tärkeimmät suuntaviitat sekä sijoittuminen suhteessa muihin suuriin ja keskisuuriin kaupunkeihin.
Ellen Vogt (Kuntaliitto): Perustoimeentulotuen Kela-siirrostako säästöä: Miten kuntien kustannuksille kävi? Esitys seminaarissa Uusi toimeentulotukijärjestelmä ei ole vielä valmis – tutkimus kehittämisen tukena II (Kelan päätalo, Helsinki 8.5.2018).
Mitä suomalainen finanssiala tavoittelee seuraavan hallituksen ohjelmaan?
Nyt on varmistettava, että Suomi nähdään edelleen houkuttelevana ja turvallisena investointi- ja sijoituskohteena.
Vastuullisen finanssitoimialan merkitys yritysten ja kotitalouksien rahoittajana, pitkäaikaisena sijoittajana sekä riskien vakuuttajana korostuu nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa.
Nyt erityisesti on varmistettava finanssitoimialan kyky rahoittaa talouskasvu ja työllisyys.
Toimialan sääntelyyn ja verotukseen ei pidä tehdä muutoksia. On vältettävä pankkien pääomavaatimusten kiristämistä ja taloudellisten rasitteiden lisäämistä.
Uusi maailmanpoliittinen tilanne korostaa EU-jäsenyytemme keskeistä merkitystä osana Suomen poliittista ja taloudellista identiteettiä. Suomen on oltava jatkossakin talous- ja rahaliiton ytimessä.
Kyberturvallisuuden torjunta ja varautuminen erilaisiin uhkiin edellyttävät saumatonta ja tiivistä yhteistyötä sekä tietojenvaihtoa julkisen ja yksityisen sektorin välillä.
The document summarizes key priorities and positions of the Finnish Financial Sector regarding the EU financial policy agenda for 2019-2023. The priorities include:
1. Ensuring stable and reliable financial markets through consistent EU rules and supervision while limiting additional regulation.
2. Developing the European banking union cautiously, only increasing risk sharing after reducing banks' risks, and reviewing sovereign debt treatment.
3. Continuing to diversify and deepen EU capital markets after Brexit in a market-driven way without new taxes like a financial transaction tax.
4. Promoting sustainable finance through transparency and incentives while avoiding overregulation and market uncertainty.
Vakuutuslääkärin ja hoitavan lääkärin roolierosta keskusteltiin 29.11.2017 lähinnä kansanedustajille suunnatussa tilaisuudessa. Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Finanssiala ry, Tapaturmavakuutuskeskus, Työeläkevakuuttajat Tela ja Vakuutuskeskus. Esitys sisältää tietoa etuus- ja korvausjärjestelmän periaatteista sekä vakuutuslääkärin osallisuudesta päätöksenteossa.
Päivitetty STM osoite 2.3.2021
Pääekonomistit Tiina Helenius työeläkeyhtiö Elosta ja Henna Mikkonen Säästöpankista käyvät läpi koronan vaikutuksia maailmantalouteen ja Pörssisäätiön Sari Lounasmeri vaikutuksia osakemarkkinoille. Kolmanneksi kuullaan kryptovaluutoista ja digitaalisesta keskuspankkirahasta Suomen Pankin neuvonantaja Aleksi Grymiltä.
Talous tutuksi -koulutukset on suunniteltu erityisesti historian ja yhteiskuntaopin ja matematiikan opettajille, kotitalous- ja luokanopettajille, rehtoreille, opoille ja opettajiksi opiskeleville. Koulutus sopii opettajille niin ala- ja yläkouluissa kuin lukioissa. Koulutusta voivat vapaasti seurata myös muut kuin opettajat. Osallistuminen ei vaadi aikaisempaa osallistumista tai taustatietoja.
Koulutuksia järjestävät yhdessä Finanssiala ry:n lisäksi Talous ja nuoret TAT, Suomen Pankki, Pörssisäätiö sekä Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto ja Opetushallitus.
Perjantain seminaarissa perehdytään talousosaamisen PISA-tutkimuksen tuloksiin ja siitä vedettäviin johtopäätöksiin sekä konkreettisiin vinkkeihin koulujen yrittäjyyskasvatukseen. Talous tutuksi -kiertue toteutetaan kahtena etänä seurattavana aamupäiväseminaarina.
The document summarizes the European Commission's Action Plan on Sustainable Finance. It discusses establishing a unified taxonomy for sustainable finance across Europe. It also outlines proposals to foster sustainable finance in different sectors like banks, insurance companies, credit rating agencies and institutional investors. The plan aims to reorient capital flows towards sustainable development and close Europe's investment gap in climate and energy targets. It provides a schedule of upcoming legislative proposals to start work on the taxonomy, revise reporting requirements, and establish sustainability benchmarks and a green bond prospectus.
Finanssialalle.fi on sivusto, joka on suunnattu uravalintaa pohtiville, alanvaihtajille ja täydennyskoulutusta hakeville finanssialan työntekijöille. Mitä kaikkea sivusto pitää sisällään?
The document describes how a person named Anssi interacts with Finland's financial sector at different stages of his life. As a child, Anssi's parents take out insurance policies for him. As a teenager and young adult, Anssi opens bank accounts, takes out loans for education and vehicles, and begins saving and investing. In middle age, Anssi takes out home loans and insurance. In retirement, Anssi uses assets accumulated over his lifetime to fund additional care. The financial sector plays a role in everyone's lives in Finland and generates tax revenue to fund important services.
Vakuutuslääkärin ja hoitavan lääkärin roolierosta keskusteltiin 29.11.2017 lähinnä kansanedustajille suunnatussa tilaisuudessa. Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Finanssiala ry, Tapaturmavakuutuskeskus, Työeläkevakuuttajat Tela ja Vakuutuskeskus. Esitys sisältää tietoa etuus- ja korvausjärjestelmän periaatteista sekä vakuutuslääkärin osallisuudesta päätöksenteossa.
2. • Sopimukset tehdään parantuvan taloudellisen tilanteen maisemassa
o On epäselvää, miksi vienti alkoi juuri nyt vetämään
• Suomen talouden rakenteelliset ongelmat ovat kuitenkin edelleen ratkaisematta => positiivinen
suhdannesykli ei kykene niitä hoitamaan
• Historian valossa maailmantalouden suhdannesyklit ovat olleet pituudeltaan 2-10 vuotta =>
nykyinen sykli alkoi jo viime vuosikymmenen lopulla
• Suomi pääsi mukaan ”juhliin” vasta vähän aikaa sitten => on todennäköistä, ettei nykyisistä
taloussuhdanteista päästä nauttimaan muutamaan vuotta kauempaa
o Nykyisen kasvun syyt on ymmärrettävä ennen johtopäätösten tekoa
o On varauduttava siihen, ettei noususuhdanne jatku enää kauaa => Suomi kohtaan seuraavan taantuman
heikossa kunnossa
o Talouden rakenteet on saatava kuntoon, jotta olisimme vakaalla pohjalla
Neuvottelukierroksen lähtökohtia
7.9.2017 2Tuomas Aarto
4. 0
25
50
75
100
125
150
175
200
225
1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010
Työpanoksen vaikutus Tuottavuuden vaikutus
Suomen talouden ongelmat ovat talouden ytimessä ja
rakenteellisia
4
Talouskasvu ei korjaa ongelmia
Bkt:n kasvu vuodesta 1900, mrd. €
Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito
Vuosien 1900–2016
talouskasvusta 95 %
johtuu tuottavuus-
kasvusta
Työpanoksen osuus talouskasvusta 5 %
Jouni Vihmo7.9.2017
Bkt vuonna 1900: 7,3 mrd. € Bkt vuonna 2016: 214 mrd. €
Hidastunut
tuottavuuskehitys
näkyy hitaana
talouskasvuna
5. • Työmarkkinoiden tunnelma on tällä hetkellä odottava => jyrkkiäkin puheenvuoroja on käytetty,
mutta on otaksuttavaa, että keskeisillä liitoilla on realistinen kuva siitä, mihin maisemaan tulevia
ratkaisuja tehdään
• Pääavaus vientiteollisuudesta => merkitys
• Kustannusvaikutuskatto –ajattelun implementoituminen tärkeää
o Viennin merkitys kansantalouden kannalta => kasvu kestävälle pohjalle
o Kaikki vaikuttaa kaikkeen => verkostomainen toimintatapa sitoo eri toimialat yhteen
• Erityisen tärkeää
o Vuoden 2007 tapahtumat eivät saa toistua
o Julkinen sektori
o Mahdolliset alakohtaiset ongelmat hoidettava alojen sisällä
• Kaikki on omissa käsissämme, muualla on tehty kalliita ratkaisuja, onko meillä malttia hyödyntää
tilanne?
Miltä neuvottelukierros näyttää?
7.9.2017 5Tuomas Aarto
6. Sopimus
päättyy
Palkan-
Saajia
Eräillä sopimusaloilla
Syyskuu 2017 11 500 Paperiteollisuuden työntekijät
Lokakuu 2017 245 000 Teknologiateollisuus, viestinvälitys ja logistiikka-ala, ICT ylemmät ja
toimihenkilöt, vakuutusala
Marraskuu
2017
88 000 Kemian työntekijät ja toimihenkilöt, lehdistön toimituksellinen henkilöstö,
rahoitusala, mekaanisen metsäteollisuuden työntekijät, paperiteollisuuden
toimihenkilöt, tekstiili- ja vaatetusteollisuuden työntekijät, suunnittelu- ja
konsulttialan toimihenkilöt
Joulukuu 2017 3000 Tekstiilihuoltoala, neuvonta-ala
Tammikuu 2018 437 000 Energiateollisuus, elintarviketeollisuuden toimihenkilöt, jakajat, graafisen
alan toimihenkilöt, kirjatyöntekijät, kauppa, matkailu- ja ravintolapalvelut,
kiinteistöala, pahvin- ja paperinjalostusala, Paltan valtiotaustaiset
sopimukset, sosiaaliala, terveyspalvelut, yliopistot ja opetusala;
kunta, valtio, kirkko
Huhtikuu 2018 7700 Vartiointiala
Työehtosopimusten päättyminen eräillä aloilla (kikyssä) 2017–2018
10. 10Jouni Vihmo
Lähde: Euroopan komissio
90
93
95
98
100
103
105
108
110
113
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Suomi Ruotsi Saksa Euroalue
Suomella on kilpailukykyongelma
Palkkamalttia tarvitaan vielä monta vuotta
Suhteelliset yksikkötyökustannukset (euroalue = 100)
7.9.2017
Vuosien 2017-2018
kilpailukyvyn
parantuminen perustuu
ennusteeseen, jonka
taustalla on oletus
palkkamaltista.
Faktat
päättyvät
Tähän!
11. • Vakuutusalan sopimus päättyy lokakuun lopussa, neuvottelut alkoivat 4.9.
• Rahoitusalan sopimus päättyy marraskuun lopussa, neuvottelut alkavat 2.10.
• Keskeiset viestit
o Palkkamalttia – hauraan kasvun hedelmiä ei pidä poimia liian aikaisin => talous kestävälle
pohjalle, kustannusvaikutusajattelu, finanssialan palkkakeskustelu palkkamallin pohjaksi
o Joustoa työaikoihin – vastataan asiakkaiden toiveisiin vapaammista palveluajoista
o Hyvällä yhteistyöllä vahvistetaan paikallista sopimista
- Paikallista sopimista toimivammaksi, lisää mahdollisuuksia ja hyvän yhteistyön jatkamista
Neuvottelut finanssialalla
7.9.2017 11Tuomas Aarto
12. Finanssityö: tuottavuutta, hyvinvointia ja
osaamista
• Lähtökohtana on
asiakaskäyttäytymisen muutos
sekä digitalisaation ja
robotiikan tuomat muutokset
finanssialan työhön.
• Tavoitteena on lisätä alalle
tuottavuutta ja hyvinvointia.
13. Finanssityön kolme kärkeä luotaavat
tulevaisuuteen
• Työehdot: Työlainsäädännön kehittäminen ja
finanssialan työehtojen uudistaminen.
• Liittoyhteistyö: Hyvinvoiva Finanssiala -hankkeen
pohjalta jatketaan yhteistyötä työntekijäliittojen
kanssa. Työn uudet muodot
https://youtu.be/6WzYhn3Z24A.
• Koulutus: Alalle tulevan ja olemassa olevan henkilöstön
osaamisen vahvistaminen. Finanssiakatemia yhdistää
koulutuksen ja alan työelämän.
14. 92
77
93 92
89 89
95
99 100
27
33
44 44
34
31
12
4 2
14
30
24
20
15 14
5 5
2
0
20
40
60
80
100
KAIKKI n=1088 15-17 v.
n=30
18-24 v.
n=112
25-34 v.
n=207
35-44 v.
n=173
45-54 v.
n=175
55-64 v.
n=194
65-74 v.
n=156
75-79 v.
n=41
Arkisin Lauantaisin Sunnuntaisin
Haluaisitteko saada henkilökohtaista pankki- ja vakuutuspalvelua arkisin, lauantaisin vai
sunnuntaisin? Voitte valita useammankin vaihtoehdon.
% vastaajista, jotka haluavat saada henkilökohtaista pankkipalvelua vuonna 2017
Henkilökohtaista pankkipalvelua
arkisin/viikonloppuisin