Toimintaa tunnille
•Download as PPTX, PDF•
1 like•402 views
Jouni Kallio - Toimintaa tunnille
Recommended
More Related Content
What's hot
Similar to Toimintaa tunnille
Similar to Toimintaa tunnille (10)
More from Messukeskus Helsinki
More from Messukeskus Helsinki (20)
Recently uploaded
Recently uploaded (7)
Toimintaa tunnille
- 4. Lyhytkestoinen Välkät Tauko- jumppa Liikuntatunnit ja -kerhot Toiminnallinen oppitunti Seisomatyöpiste Aktiiviset istuimet Istumisen vähentäminen Pitkäkestoinen Reipas liikunta Koulumatkat
- 5. 500opettajaa: Koulupäivän aikaisen liikunnan lisääminen edistää kouluviihtyvyyttä 97%
- 6. Päivä paikallaan Alakoulu Yläkoulu 65 % 71 % Lähde: LIKES 2010–2015 Kuva: John Holcroft
- 8. 500 opettajaa: ”Välituntiliikunta edistää oppituntien työrauhaa” 95%
- 9. Välkkätouhuilla työrauhaa! N=5146 Tekemistä, pelivälineitä Oppilaat liikuttajina SisätilojaLiikuntasali KoulumatkatUlkovälituntiTempauksia Pitkä välkkä Nämä toimenpiteet olivat tutkimuksessa yhteydessä parempaan oppitunnin työrauhaan:
- 12. 1. Vähennä 2. Katkaise 3. Vaihtele
- 15. Koulujen henkilökunta: Liikkuva koulu - toiminta on hyödyllistä oppimisen kannalta 89 % Liikkuvien koulujen henkilökuntakyselyn tuloksia, kevät 2017
- 17. Liikunta ja aivot Lisää hiussuonia ja uusia hermosoluja Parempi verenkierto ja hapensaanti Photo:aboutmodafinil.com Lisää aivojen tilavuutta Hippokampuksen tilavuus (mm2) Chaddock ym. 2010. Brain Research Chaddock ym. 2010. Develomental Neuroscience.
- 18. Istumisen jälkeen Kävelyn jälkeen Hyvät Heikot Tauko helpottaa tarkkaavaisuutta Drollette et al. 2014
- 19. van der Niet 2015. Pediatric Exercise Science. 30 min liikuntatuokio 2 x viikossa paransi oppilaiden toiminnanohjausta puolessa vuodessa
- 20. 10–20 minuutin reipas liikunta paransi matematiikan testituloksia Phillips ym. 2015. JTPE Howie ym. 2015. Research Quarterly for Exercise and Sport
- 22. Toiminnallinen oppitunti (alakoulu) Parempi keskittyminen seuraavalla tunnilla Mullender-Wijnsma ym. 2015
- 23. edellä oppimistuloksissa Liikunnalliset matematiikan ja äidinkielen oppitunnit2v 4kk Mullender-Wijnsma ym. 2016
- 24. tutkituista sai paremman tuloksen luovuutta mittaavassa testissä Kävely 80–100 % Oppezzo and Schwartz 2014
- 25. Koulupäivän aikainen liikunta ja oppiminen
- 26. Toiminnan askeleet Käytä toiminnallisia opetusmenetelmiä Aktivoiva kalustus Katkaise istuminen aktiivisilla tauoilla Luo toiminnallisia opetusmenetelmiä
Editor's Notes
- Ei luomusertifikaatti tai joutsenmerkki Jokainen koulu ja opettaja tuntee omat oppilaansa, olosuhteet Jokaisella opettajalla omat vahvuudet, epämukavuusalueet
- Samalla kun me saadaan virkeämpiä oppilaita, niin meillä on mahdollisuus lisätä kouluviihtyvyyttä. Tästä Mikko kertoo kohta enemmän.
- Koululaisten päivään kuuluu paljon paikallaan oloa, ja sen määrä kasvaa iän myötä. Tätä liikkumatonta aikaa kertyy alakoululaisilla 6 h 24 min ja yläkoululaisilla 8 h 12 min päivässä. Koulu liikuttaa ja istuttaa. Liikkuva koulu –tutkimuksen tuloksia 2010-2015. https://liikkuvakoulu.fi/sites/default/files/liikkuvakoulu_koulu_liikuttaa_ja_istuttaa_4s_0.pdf
- Saatko opiskella tunnilla rauhassa? - Välitunneilla monenlaista tekemistä - Pelivälineitä tarpeeksi tarjolla
- 19 28
- - Tällaisia kommentteja me ollaan saatu oppilailta
- Liikkuva koulu henkilökuntakyselyn tuloksia 2017. 3 400 vastaajaa: tuloksissa mukana koko vastannut henkilökunta, eli luokan- aineenopettajien lisäksi esimerkiksi koulunkäyntiavustajat, erityisopettajat ja rehtorit.
- Chaddockin ja kumppaneiden tutkimuksessa hyvä kestävyyskunto oli yhteydessä suurempaan hippokampuksen ja tyvitumakkeiden (basaaligangliot) etuosien tilavuuteen lapsilla. Kuvassa pylväiden korkeus kuvaa hippokampuksen ja tyvitumakkeiden etuosien tilavuutta. Tämä viittaisi siihen, että säännöllinen kestävyysliikunta lisää muistiin ja toiminnanohjaukseen liittyvien aivoalueiden tilavuutta. Yhteenvetona aivojen rakenteisiin ja toimintaan liittyvistä mekanismeista: Edellä mainitut mekanismit lisäävät ihmisen oppimispotentiaalia. Ne kehittävät tarkkaavaisuutta ja keskittymistä sekä parantavat tiedonkäsittely- ja muistitoimintoja. Lisäksi muutokset aivoissa kehittävät positiivisia selviytymismenetelmiä ja myötävaikuttavat oppimisen kannalta edullisten tunteiden syntymiseen.
- Aivot eivät pysty käsittelemään kaikkea aistien tavoittamaa informaatiota. Tarkkaavaisuudella tarkoitetaan kykyä poimia aistitiedon runsaudesta sen hetkisen toiminnan kannalta oleellisin tieto. Tarkkaavaisuus on kykyä kohdistaa huomiota tiettyyn asiaan, esimerkiksi opetukseen koulussa. Toiminnanohjaus kuvaa tiedonkäsittelyn koordinointia ja kontrollointia. Toiminnanohjaus säätelee muita inhimillisen toiminnan kannalta olennaisia tiedollisia toimintoja, kuten muistia, tarkkaavaisuutta ja ajattelua. Tähän tutkimukseen osallistui 40 8-10-vuotiasta oppilasta. Oppilaat jaettiin kahteen ryhmään sen mukaan, miten hyvin he suoriutuivat toiminnanohjausta vaativasta tehtävästä. Sen jälkeen verrattiin, miten ryhmät suoriutuvat tehtävästä levon jälkeen tai 20 minuutin reippaan kävelyn jälkeen. Huomattiin, että erityisesti heikosti suoriutuneet pärjäsivät testissä liikunnan jälkeen paremmin kuin levon jälkeen ja että kävely lisäsi aivojen aktiivisuutta.
- Alakoululaisten (53 oppilasta, 8‒12-vuotiaita) kouluviikkoon lisättiin kaksi puolen tunnin mittaista liikuntatuokiota. Liikuntatuokion aikana oppilaat liikkuivat reippaasti opettajan ohjauksessa, esimerkiksi leikkivät hippaa ja pelailivat erilaisia pallopelejä, tekivät kuntopiirityyppistä lihaskuntoharjoittelua. Erityistä huomiota kiinnitettiin liikunnan intensiteettiin ja mukavuuteen. Liikuntatuokio sisälsi reipasta liikuntaa sekä kognitiivisesti haastavia pelejä. Puolen vuoden jälkeen liikuntaan osallistuneiden oppilaiden tulokset toiminnanohjausta vaativissa tehtävissä (erityisesti inhibitio/tarkkaavuuden kontrolli ja työmuisti) parantuivat huomattavasti verrattuna niihin oppilaisiin, jotka eivät osallistuneet liikuntatuokioihin. Lasten fyysinen kunto ei parantunut.
- Phillips ym. 2015. Tutkimuksessa tarkasteltiin kovatehoisen liikunnan (70–85% maksimihapenottokyvystä) vaikutuksia matematiikan testituloksiin. 72 kahdeksannen luokan oppilasta jaettiin satunnaisesti kahteen ryhmään. Ensimmäisessä vaiheessa ensimmäisen ryhmän oppilaat osallistuivat 20 minuutin kuntopiiriin, joka sisälsi hyppyjä, juoksua, polvennostoa, ja askellusta. Toisen ryhmän oppilaat puolestaan istuivat ja katsoivat liikuntatuntiin liittyvää videota 20 minuuttia. Kummankin ryhmän oppilaat tekivät yhteensä 2 matematiikan testiä: 30 minuutin kohdalla liikunnan/istumisen jälkeen ja 45 minuutin kohdalla liikkumisen/istumisen jälkeen. Kaksi viikkoa myöhemmin tutkimuksen toisessa vaiheessa sama toistettiin, mutta ryhmät vaihtoivat osia. Matematiikan testitulokset olivat kummallakin ryhmällä merkitsevästi parempia 30 minuuttia liikunnan jälkeen verrattuna istumiseen. Liikunnan hyödyt eivät näkyneet 45 minuutin kuluttua. Howie 2015. Tutkimukseen osallistui 96 9–12-vuotiasta oppilasta. Jokainen oppilas osallistui neljään erilaiseen tuokioon: 10 minuutin esitelmän kuuntelu istuen, 5 minuutin, 10 minuutin ja 20 minuutin reipas liikuntatauko, joiden kunkin jälkeen oppilaat tekivät matematiikan testin. Reipas liikunta sisälsi marssia, hyppyjä, juoksua paikallaan ja erilaisia käsiliikkeitä. Matematiikan testitulokset olivat merkitsevästi korkeampia 10 minuutin ja 20 minuutin liikuntatauon jälkeen verrattuna 10 minuutin istumiseen. 5 minuutin taukoliikunnalla ei ollut vastaavaa vaikutusta. Taukoliikunta ei parantanut tuloksia kognitiomittauksissa.
- Tutkimuksessa tarkasteltiin oppilaiden tehtäviin keskittymiseen käytettyä aikaa toiminnallisen oppitunnin jälkeisellä tunnilla verrattuna tavallisen oppitunnin jälkeiseen tuntiin. Toiminnallisen matematiikan ja äidinkielen oppitunnin tarkoituksena oli edistää oppimista mutta myös parantaa lasten fyysistä kuntoa. Toiminnallisen oppitunnin alussa oppilaat seisoivat pulpettinsa takana. Jokainen toiminnallinen oppitunti sisälsi 10-15 matematiikkaa ja 10-15 min äidinkieltä. Liikkuminen oli joko oppiaineeseen liittyvää (esim. lasten tuli hypätä 6 kertaa ratkaistessaan yhtälön 2x3) tai perusliikuntaa esim. marssia, juoksua, hyppyjä. Liikunnalliset harjoitukset vuorottelivat tunnin aikana. 86 2.-3.-luokan oppilasta. Interventio kesti 22 viikkoa, jonka aikana oli 63 toiminnallista oppituntia (kolme kertaa viikossa). Tehtäviin keskittymistä observoitiin intervention alussa, keskellä ja lopussa. Intervention alussa tehtäviin keskittymisessä ei ollut eroja toiminnallisen tunnin jälkeen verrattuna tavalliseen oppituntiin. Mutta intervention puolessa välissä ja lopussa toiminnallisen oppitunnin jälkeen oppilaiden tehtäviin keskittyminen oli merkittävästi parempaa tavallisen oppitunnin jälkeiseen keskittymiseen verrattuna.
- Viekö toiminnallinen opetus sitten aikaa oppimiselta? Tutkimuksia tästä on jo jonkun verran, ja suosittelen tutustumaan Syväojan Heidin koosteeseen aiheesta – https://liikkuvakoulu.fi/sites/default/files/liikkuva_keho_tehokkaat_aivot_tiivistelma_4s_0.pdf Tässä yksi uusimmista tutkimuksista alakoululaisilta: Mullender-Wijnsma 2016. Hollanti. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää liikunnallisen oppitunnin vaikutuksia oppimiseen. 499 2.-3.-luokan oppilasta osallistui tutkimukseen kahden vuoden ajan. Oppilaat jaettiin satunnaisesti toiminnallisen opetuksen ryhmään ja kontrolliryhmään. Liikunnallisen matematiikan ja äidinkielen oppitunnin tarkoituksena oli edistää oppimista, mutta myös parantaa lasten fyysistä kuntoa. Toiminnallisen oppitunnin alussa oppilaat seisoivat pulpettinsa takana. Jokainen toiminnallinen oppitunti sisälsi 10-15 minuuttia matematiikkaa ja 10-15 minuuttia äidinkieltä. Liikkuminen oli joko oppiaineeseen liittyvää (esim. lasten tuli hypätä 6 kertaa ratkaistessaan yhtälön 2x3) tai perusliikuntaa esim. marssia, juoksua, hyppyjä. Liikunnalliset harjoitukset vuorottelivat tunnin aikana. Liikunnallisen opetuksen ryhmä osallistui kolme kertaa viikossa toiminnalliselle matematiikan ja äidinkielen oppitunnille. Kontrolliryhmän oppilaat noudattivat tavallista lukujärjestystä. TULOKSET: Kahden vuoden jälkeen liikunnallisiin oppitunteihin osallistuneet oppilaat saivat paremmat testitulokset oikeinkirjoituksessa ja matemaattisten taitojen testeissä verrattuna niihin oppilaisiin, jotka eivät osallistuneet toiminnalliseen opetukseen. Eroja ei ollut lukusujuvuudessa. Liikunnallisiin oppitunteihin osallistuneet http://pediatrics.aappublications.org/content/early/2016/02/22/peds.2015-2743
- Yliopisto-opiskelijoita Kävely toteutettiin joko ulkona tai sisällä juoksumatolla Järjestys satunnaistettiin Jopa pelkän ulkona liikkumisen vaikutus tutkittiin työntämällä osallistujia pyörätuolissa Luovuustehtävänä mm. ”Keksi mahdollisimman monta käyttötarkoitusta tiiliskivelle”. Eniten pisteitä sai harvinaisista vastauksista, kuten ”Arkkuna Barbien hautajaisissa” https://www.apa.org/pubs/journals/releases/xlm-a0036577.pdf
- Onko tuttu?