SlideShare a Scribd company logo
Mission Impossible
– verkkopalvelun onnistunut kehittäminen
Jyrki Kasvi
Meillä on ongelma
   Ajoneuvohallintokeskuksen (AKE) tietojärjestelmäuudistus venyi 4:stä 12 vuoteen ja hinta nousi 27
    miljoonasta eurosta kolminkertaiseksi
   Tullin 2,7 miljoonaa maksanut Rita-tietojärjestelmä myöhästyi neljä vuotta.
   Valtionhallinnon 9 miljoonaa euroa maksaneelle Valda-asianhallintajärjestelmälle ei enää sen
    valmistuttua löytynyt käyttäjiä.
   Sähköisen reseptin kehittelyyn kuluin 10 vuotta ja kymmeniä miljoonia.
   Helsingin kaupungin taloushallinnon tietojärjestelmän käyttöönoton seurauksena 150.000 laskun
    lähettäminen viivästyi kuukausilla.
   Espoon kaupungin sosiaalitoimen tietojärjestelmän käyttöönoton seurauksena
    toimeentulotukipäätöksen saaminen kesti 40 päivää
   Kansallisen potilastietojärjestelmän piti olla käytössä vuonna 2007. Yli 20 miljoonaa euroa
    myöhemmin järjestelmä otetaan käyttöön 2013-2015.
   OKM:n taiteen edistämiskeskuksen Salama-tietojärjestelmä toimii niin hitaasti, että apurahat
    joudutaan käsittelemään käsin, koska se on nopeampaa.
   Eduskunnan salijärjestelmä myöhästyi vuoden ja ylitti budjetin kolmanneksella
   sähköiseen henkilökorttiin käytettiin 20 miljoonaa euroa. Vuonna 2006 sitä käytettiin 500 kertaa.
   Ongelmia toki myös yksityisellä puolella, mutta niitä ei repostella julkisuudessa.

    20.3.2013                           TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry                     2
Kilpailu ei toimi
 Toimittajaloukku estää kilpailun ja tulee kalliiksi
   Jos tietojärjestelmän ja sen rajapintojen oikeudet jäävät toimittajalle, lisätyöt,
        muutokset ja päivitykset voidaan tilata vain toimittajalta toimittajan hintaan.
        – Tietojärjestelmä ei ole koskaan valmis! Aina kun lainsäädäntö, organisaatio
          työmenetelmät tai toimintaprosessit muuttuvat, myös tietojärjestelmiä on
          muutettava.
        – Tietojärjestelmien hankkiminen on halpaa, kun sitä vertaa ylläpitoon.

 Ylisuuret hankkeet rajaavat tarjoajien joukkoa
   Satojen miljoonien eurojen kokonaisjärjestelmiä pystyy tarjoamaan vain pari
    ohjelmataloa.
   Pienikin muutos edellyttää koko kokonaisjärjestelmän avaamista.

 Ratkaisuehdotuksia:
   Modulaariset avoimia rajapintoja käyttävät tietojärjestelmät, jotka voidaan
        kilpailuttaa ja päivittää osa kerrallaan

  20.3.2013                           TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry         3
Hankintakäytännöt julkisen sektorin haasteena
 Hankintalaki ei periaatteessa estä ketterää järjestelmäkehitystä
   Perinteinen kilpailutus edellyttää että tiedetään, mitä ollaan tilaamassa.
    – Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä tietojärjestelmän tarkka
       ennakkomäärittely on kuitenkin mahdotonta. Maali liikkuu!
   Hankintalaki periaatteessa sallii ketterän järjestelmäkehityksen mutta kukaan ei
    halua markkinaoikeuteen ennakkotapaukseksi
    – Tietojärjestelmähankinnan päätyminen markkinaoikeuteen pysäyttää sekä
       hankinnan että siihen liittyvän kehitystoiminnan 1-2 vuodeksi.

 Ratkaisuehdotuksia:
   Hankintalain päivittäminen ja selkeyttäminen
    – jos edes Tekes ei saa selvää, mitä hankintalaki käytännössä tarkoittaa...
   Markkinaoikeuden käsittelyaikojen nopeuttaminen
    – Esim. esikäsittely valitusten perusteluiden arvioimiseksi
   Varmuuden vuoksi valittamisen houkuttelevuuden vähentäminen
    – 100 miljoonien hankkeissa pienikin mahdollisuus houkuttelee valittamaan.

  20.3.2013                      TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry           4
Tietojärjestelmä on vain väline
 Tietojärjestelmäkeskeinen ajattelu sivuuttaa palveluprosessit
   Tietojärjestelmä on vain väline palveluprosessin kehittämiseksi!
    – Tietojärjestelmä toimintatapoja muuttamatta laskee työn tuottavuutta ja laatua
   Tietojärjestelmien lisäksi myös toimintatapojen ja -prosessien oltava yhteentoimivia
    – Esim. videoneuvottelujen käyttäminen etäkonsultaatioissa
   Tietojärjestelmien lisäksi myös metatiedon ja sanaston on oltava yhtenäistä
    – Esim. THL:n sanastotyö

 Osaamisen epätasapaino
   Toimittajalla on paljon tilaajaa enemmän kokemusta tietojärjestelmähankinnoista
    – Hankkeita ohjaavat työryhmät, joissa tilaajan edustajat istuvat oman toimen
          ohessa.
        – Hankkeiden seurataan ja jatkuvaan uudelleenmäärittelyyn vain siivu työajasta.

 Projektipöhö syö resurssit varsinaiselta kehitystyöltä
   Kuinka suuri osa tunneista kuluu raportointiin ja palavereihin?

  20.3.2013                        TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry             5
Kun kehitetään tietojärjestelmiä eikä toimintaa
 Esimerkiksi laskun sähköinen käsittely eräässä kuntayhtymässä
  1.     Lasku tulee tilaajalle
  2.     Sisäpostina keskushallintoon
  3.     Skannataan
  4.     Sähköpostina takaisin
  5.     Asiatarkastus
  6.     Sähköpostina esimiehelle
  7.     Hyväksyntä
  8.     Sähköpostina keskushallintoon
  9.     Maksetaan (usein myöhässä viivästyskorkojen kera)

 Laskun maksaminen saisi kestää vain viisi päivää
   Kukaan ei voi olla sairas, matkalla, koulutuksessa, tehdä oikeita töitään
   Kun tietojärjestelmä lukitsee toimintaprosessin, ihmiset eivät voi enää joustaa




  20.3.2013                        TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry        6
Kun johto hankkii tietojärjestelmän…

                                          Ei hajuakaan todellisuudesta.




                                                                             X
Kenen ja mihin tätä pitäisi käyttää
  Miten järjestelmää käytetään




                                                                             Hei, tämä homma ei kuulu tänne!

                                                                              Materiaalinhallinnan ongelmat
                                                                                 Käyttöliittymän ongelmat
X


                                      Valtava määrä marmatusta ja kurinaa.
Käyttäjän sähköinen näkökulma
 (sähköisen) palvelun on palveltava käyttäjän kokemaa
   palveluprosessia, ei tuottajaorganisaation rakennetta
    Esim. palkka.fi ja työnantajamaksujen maksaminen

 Käytettävyys: palvelun on vastattava käyttäjän valmiuksiin
    Kehittäjät eivät aina osaa asettua käyttäjän asemaan
    Esim. verkkopankkeja käytetään paljon mobiilikäyttöliittymällä, koska se on
     yksinkertaisempi
    Käytettävyystestaus osaksi verkkopalvelun vastaanottoa!

 Laajakaista ei ole vielä kaikkien ulottuvilla
    Palveluiden on toimittava myös hitailla yhteyksillä

 Sähköinen palvelu ei ole koskaan valmis
    Käyttäjän kokemus ei saa silti muuttua joka päivityksessä


  20.3.2013                       TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry      8
Tietomurtolähtöinen tietoturva
 Sähköisen palvelun tietoturva pettää ennemmin tai myöhemmin!
   Aukotonta tietoturvaa ei ole
   Jopa tietoturvayhtiöiden järjestelmiin on murtauduttu

 Minimoidaan tietomurron tai hyökkäyksen haitat ennakolta jo
  suunnitteluvaiheessa
   Käyttäjiltä kerätään vain välttämätöntä tietoa, joka säilytetään kryptattuna
   Järjestelmien segmentointi, kerrostaminen ja skaalautuminen

 Valmis toimintamalli _kun_ tietoturva pettää
   Ilmoittamisvelvoite käyttäjille, viranomaisille ja asiakkaille tulossa
   Resursoitu ajantasainen palautumissuunnitelma

 Liikkuva maali
   Tekniikka ja maailma muuttuvat nopeasti
   Tietoturvaa ja kuormituksen sietokykyä on testattava säännöllisesti (case Stuk)
Slammer kaatoi vuonna 2003 Davis-Bessen (Ohio) ydinvoimalan turvajärjestelmän viideksi tunniksi.




               Slammer pääsi järjestelmään alihankkijan ja voimayhtiön intranettien välille
               luodun dokumentoimattoman, palomuurin kiertäneen yhteyden kautta
CC 3.0 SA BY Sebastien Delorme




Esteetöntä verkkopalvelua
 Jokainen hyötyy jossain elämän-
  vaiheessa esteettömyydestä
   Skaalautuvat fontit, selkokieli, hiiretön
    käyttö, apuvälineet, …
   Käytettävyys, opittavuus, muistettavuus, saavutettavuus, …

 Stigmatisaatio vähentää erityisryhmille suunniteltujen laitteiden
  ja palveluiden houkuttelevuutta
   Siksi varsinaisten peruspalveluiden on oltava helppokäyttöisiä ja opittavissa!
   Tarvitaanko kehittäjiä, joilla on omakohtaista kokemusta parkinsonista, reumasta ja
        alzheimerista?

 Sähköisten palveluiden korvatessa perinteiset esteettömyyden
  merkitys korostuus
   Myös sähköisten palveluiden on oltava kaikkien esteettömästi saavutettavissa


  20.3.2013                         TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry           11
Suomalainen verkkokauppa – etsi yksi virhe?




 20.3.2013          TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry   12
Poikkeus vahvistaa säännön:




 20.3.2013          TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry   13
Suomen sisämarkkinat ovat EU!




 20.3.2013         TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry   14
U.S. Army Photo


Sukupuolten välinen digikuilu?
            Keskustelua?




30.9.2010       www.kasvi.org            15
TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry
 TIEKE on v. 1981 perustettu tietoyhteiskunnan puolueeton ja
       riippumaton vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja.
 TIEKEn toiminnan painopisteet ovat
       1. Tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittäminen
       2. Sähköisten toimintaprosessien edistäminen
       3. Tietoyhteiskunnan tietopalvelut

 TIEKEn toimintatapoja ovat hankkeet, foorumit, palvelut,
       seminaarit ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.
 TIEKEn jäsenenä on yli 80 julkista ja yksityistä organisaatiota
        Jäsenmaksu liikevaihdon perusteella 3 500 €, 1 700 € tai 800 €

 TIEKEn liikevaihto on n. 1,3 milj. € vuodessa
        TIEKEssä työskentelee 12 henkilöä
2013                                 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry   16

More Related Content

Similar to Mission impossible

Hallituksen selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien ja raho...
Hallituksen selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien ja raho...Hallituksen selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien ja raho...
Hallituksen selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien ja raho...
TIEKE Finnish Information Society Development Centre
 
Terveydenhoitoalan tietojärjestelmien kehittämisen haasteet
Terveydenhoitoalan tietojärjestelmien kehittämisen haasteetTerveydenhoitoalan tietojärjestelmien kehittämisen haasteet
Terveydenhoitoalan tietojärjestelmien kehittämisen haasteet
Jyrki Kasvi
 
Tereydenhoitoalan tietojärjestelmien kehittämisen haasteet
Tereydenhoitoalan tietojärjestelmien kehittämisen haasteetTereydenhoitoalan tietojärjestelmien kehittämisen haasteet
Tereydenhoitoalan tietojärjestelmien kehittämisen haasteet
TIEKE Finnish Information Society Development Centre
 
Sosiaalihuollon tietojärjestelmät – Eväitä järkeviin hankintoihin
Sosiaalihuollon tietojärjestelmät – Eväitä järkeviin hankintoihinSosiaalihuollon tietojärjestelmät – Eväitä järkeviin hankintoihin
Sosiaalihuollon tietojärjestelmät – Eväitä järkeviin hankintoihin
TIEKE Finnish Information Society Development Centre
 
Kuntien haaste: Enemmän vähemmällä
Kuntien haaste: Enemmän vähemmälläKuntien haaste: Enemmän vähemmällä
Kuntien haaste: Enemmän vähemmällä
Jyrki Kasvi
 
Hankintavalmistelu
HankintavalmisteluHankintavalmistelu
Hankintavalmistelu
Gosei Oy
 
Esiselvityksen tulosraportti - asianhallintajärjestelmät
Esiselvityksen tulosraportti - asianhallintajärjestelmätEsiselvityksen tulosraportti - asianhallintajärjestelmät
Esiselvityksen tulosraportti - asianhallintajärjestelmät
AKUSTI - tietohallintoyhteistyöfoorumi
 
Gosei hankintavalmistelu-18.9.2013.key
Gosei hankintavalmistelu-18.9.2013.keyGosei hankintavalmistelu-18.9.2013.key
Gosei hankintavalmistelu-18.9.2013.keyGosei Oy
 
Sähköisen asioinnin kehittäminen, Ilkka Mattila, Solita Oy
Sähköisen asioinnin kehittäminen, Ilkka Mattila, Solita OySähköisen asioinnin kehittäminen, Ilkka Mattila, Solita Oy
Sähköisen asioinnin kehittäminen, Ilkka Mattila, Solita OyIlkkaMattila
 
Sähköisen asioinnin kehittäminen, Ilkka Mattila, Solita Oy
Sähköisen asioinnin kehittäminen, Ilkka Mattila, Solita OySähköisen asioinnin kehittäminen, Ilkka Mattila, Solita Oy
Sähköisen asioinnin kehittäminen, Ilkka Mattila, Solita Oy
IlkkaMattila
 
Slush Backstage 2015 final
Slush Backstage 2015 finalSlush Backstage 2015 final
Slush Backstage 2015 final
Bo Harald
 
Miksi sähköisiä palveluja kansalaisille?
Miksi sähköisiä palveluja kansalaisille? Miksi sähköisiä palveluja kansalaisille?
Miksi sähköisiä palveluja kansalaisille?
Paivi Sutinen
 
Digitalisaation katekismus
Digitalisaation katekismusDigitalisaation katekismus
Digitalisaation katekismus
Jyrki Kasvi
 
Kuluttajistuminen ja valtionhallinto - mahdollisuudet ja riskit
Kuluttajistuminen ja valtionhallinto - mahdollisuudet ja riskitKuluttajistuminen ja valtionhallinto - mahdollisuudet ja riskit
Kuluttajistuminen ja valtionhallinto - mahdollisuudet ja riskit
Valtiokonttori / Statskontoret / State Treasury of Finland
 
5 radikaalia tapaa tuoda kuntien IT nykyaikaan
5 radikaalia tapaa tuoda kuntien IT nykyaikaan5 radikaalia tapaa tuoda kuntien IT nykyaikaan
5 radikaalia tapaa tuoda kuntien IT nykyaikaan
Otso Kivekäs
 
Arkkitehtuurityöllä yhteistä suuntaa asiakas- ja potilastietojärjestelmien uu...
Arkkitehtuurityöllä yhteistä suuntaa asiakas- ja potilastietojärjestelmien uu...Arkkitehtuurityöllä yhteistä suuntaa asiakas- ja potilastietojärjestelmien uu...
Arkkitehtuurityöllä yhteistä suuntaa asiakas- ja potilastietojärjestelmien uu...
Karri Vainio
 
Atk-tuen synty ja toiminnan tavoitteet 5
Atk-tuen synty ja toiminnan tavoitteet 5Atk-tuen synty ja toiminnan tavoitteet 5
Atk-tuen synty ja toiminnan tavoitteet 5
Kimmo Yli-Savola
 
Digitalisaatio ja valtioneuvosto
Digitalisaatio ja valtioneuvostoDigitalisaatio ja valtioneuvosto
Digitalisaatio ja valtioneuvosto
Jyrki Kasvi
 
Digitalisaatiokartoitus Etela-Savossa
Digitalisaatiokartoitus Etela-SavossaDigitalisaatiokartoitus Etela-Savossa
Digitalisaatiokartoitus Etela-Savossa
Kimmo Haapea
 
Mirjami Laitinen: Mihin suuntaan julkishallinnon ict:n tulisi kehittyä?
Mirjami Laitinen: Mihin suuntaan julkishallinnon ict:n tulisi kehittyä?Mirjami Laitinen: Mihin suuntaan julkishallinnon ict:n tulisi kehittyä?
Mirjami Laitinen: Mihin suuntaan julkishallinnon ict:n tulisi kehittyä?
Valtiokonttori / Statskontoret / State Treasury of Finland
 

Similar to Mission impossible (20)

Hallituksen selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien ja raho...
Hallituksen selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien ja raho...Hallituksen selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien ja raho...
Hallituksen selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien ja raho...
 
Terveydenhoitoalan tietojärjestelmien kehittämisen haasteet
Terveydenhoitoalan tietojärjestelmien kehittämisen haasteetTerveydenhoitoalan tietojärjestelmien kehittämisen haasteet
Terveydenhoitoalan tietojärjestelmien kehittämisen haasteet
 
Tereydenhoitoalan tietojärjestelmien kehittämisen haasteet
Tereydenhoitoalan tietojärjestelmien kehittämisen haasteetTereydenhoitoalan tietojärjestelmien kehittämisen haasteet
Tereydenhoitoalan tietojärjestelmien kehittämisen haasteet
 
Sosiaalihuollon tietojärjestelmät – Eväitä järkeviin hankintoihin
Sosiaalihuollon tietojärjestelmät – Eväitä järkeviin hankintoihinSosiaalihuollon tietojärjestelmät – Eväitä järkeviin hankintoihin
Sosiaalihuollon tietojärjestelmät – Eväitä järkeviin hankintoihin
 
Kuntien haaste: Enemmän vähemmällä
Kuntien haaste: Enemmän vähemmälläKuntien haaste: Enemmän vähemmällä
Kuntien haaste: Enemmän vähemmällä
 
Hankintavalmistelu
HankintavalmisteluHankintavalmistelu
Hankintavalmistelu
 
Esiselvityksen tulosraportti - asianhallintajärjestelmät
Esiselvityksen tulosraportti - asianhallintajärjestelmätEsiselvityksen tulosraportti - asianhallintajärjestelmät
Esiselvityksen tulosraportti - asianhallintajärjestelmät
 
Gosei hankintavalmistelu-18.9.2013.key
Gosei hankintavalmistelu-18.9.2013.keyGosei hankintavalmistelu-18.9.2013.key
Gosei hankintavalmistelu-18.9.2013.key
 
Sähköisen asioinnin kehittäminen, Ilkka Mattila, Solita Oy
Sähköisen asioinnin kehittäminen, Ilkka Mattila, Solita OySähköisen asioinnin kehittäminen, Ilkka Mattila, Solita Oy
Sähköisen asioinnin kehittäminen, Ilkka Mattila, Solita Oy
 
Sähköisen asioinnin kehittäminen, Ilkka Mattila, Solita Oy
Sähköisen asioinnin kehittäminen, Ilkka Mattila, Solita OySähköisen asioinnin kehittäminen, Ilkka Mattila, Solita Oy
Sähköisen asioinnin kehittäminen, Ilkka Mattila, Solita Oy
 
Slush Backstage 2015 final
Slush Backstage 2015 finalSlush Backstage 2015 final
Slush Backstage 2015 final
 
Miksi sähköisiä palveluja kansalaisille?
Miksi sähköisiä palveluja kansalaisille? Miksi sähköisiä palveluja kansalaisille?
Miksi sähköisiä palveluja kansalaisille?
 
Digitalisaation katekismus
Digitalisaation katekismusDigitalisaation katekismus
Digitalisaation katekismus
 
Kuluttajistuminen ja valtionhallinto - mahdollisuudet ja riskit
Kuluttajistuminen ja valtionhallinto - mahdollisuudet ja riskitKuluttajistuminen ja valtionhallinto - mahdollisuudet ja riskit
Kuluttajistuminen ja valtionhallinto - mahdollisuudet ja riskit
 
5 radikaalia tapaa tuoda kuntien IT nykyaikaan
5 radikaalia tapaa tuoda kuntien IT nykyaikaan5 radikaalia tapaa tuoda kuntien IT nykyaikaan
5 radikaalia tapaa tuoda kuntien IT nykyaikaan
 
Arkkitehtuurityöllä yhteistä suuntaa asiakas- ja potilastietojärjestelmien uu...
Arkkitehtuurityöllä yhteistä suuntaa asiakas- ja potilastietojärjestelmien uu...Arkkitehtuurityöllä yhteistä suuntaa asiakas- ja potilastietojärjestelmien uu...
Arkkitehtuurityöllä yhteistä suuntaa asiakas- ja potilastietojärjestelmien uu...
 
Atk-tuen synty ja toiminnan tavoitteet 5
Atk-tuen synty ja toiminnan tavoitteet 5Atk-tuen synty ja toiminnan tavoitteet 5
Atk-tuen synty ja toiminnan tavoitteet 5
 
Digitalisaatio ja valtioneuvosto
Digitalisaatio ja valtioneuvostoDigitalisaatio ja valtioneuvosto
Digitalisaatio ja valtioneuvosto
 
Digitalisaatiokartoitus Etela-Savossa
Digitalisaatiokartoitus Etela-SavossaDigitalisaatiokartoitus Etela-Savossa
Digitalisaatiokartoitus Etela-Savossa
 
Mirjami Laitinen: Mihin suuntaan julkishallinnon ict:n tulisi kehittyä?
Mirjami Laitinen: Mihin suuntaan julkishallinnon ict:n tulisi kehittyä?Mirjami Laitinen: Mihin suuntaan julkishallinnon ict:n tulisi kehittyä?
Mirjami Laitinen: Mihin suuntaan julkishallinnon ict:n tulisi kehittyä?
 

More from TIEKE Finnish Information Society Development Centre

Kouluttajakoulutus 3 Digitaitomerkistön arvioija
Kouluttajakoulutus 3 Digitaitomerkistön arvioijaKouluttajakoulutus 3 Digitaitomerkistön arvioija
Kouluttajakoulutus 3 Digitaitomerkistön arvioija
TIEKE Finnish Information Society Development Centre
 
Kouluttajakoulutus 2 Osaamismerkkiohjelmistot
Kouluttajakoulutus 2 OsaamismerkkiohjelmistotKouluttajakoulutus 2 Osaamismerkkiohjelmistot
Kouluttajakoulutus 2 Osaamismerkkiohjelmistot
TIEKE Finnish Information Society Development Centre
 
Kouluttajakoulutus 1 Digitaaliset osaamismerkit
Kouluttajakoulutus 1 Digitaaliset osaamismerkitKouluttajakoulutus 1 Digitaaliset osaamismerkit
Kouluttajakoulutus 1 Digitaaliset osaamismerkit
TIEKE Finnish Information Society Development Centre
 
Digitaitomerkistö_2023.pptx
Digitaitomerkistö_2023.pptxDigitaitomerkistö_2023.pptx
Valtakunnallinen digitaitojen osaamismerkisto
Valtakunnallinen digitaitojen osaamismerkistoValtakunnallinen digitaitojen osaamismerkisto
Valtakunnallinen digitaitojen osaamismerkisto
TIEKE Finnish Information Society Development Centre
 
TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen
TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteenTIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen
TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen
TIEKE Finnish Information Society Development Centre
 
Tiedosta 1/2021 Ajankohtaisia hankkeita
Tiedosta 1/2021 Ajankohtaisia hankkeitaTiedosta 1/2021 Ajankohtaisia hankkeita
Tiedosta 1/2021 Ajankohtaisia hankkeita
TIEKE Finnish Information Society Development Centre
 
TIEKEn Tiedosta-lehti 1/2020 - Digi vie puhtaaseen tulevaisuuteen
TIEKEn Tiedosta-lehti 1/2020 - Digi vie puhtaaseen tulevaisuuteenTIEKEn Tiedosta-lehti 1/2020 - Digi vie puhtaaseen tulevaisuuteen
TIEKEn Tiedosta-lehti 1/2020 - Digi vie puhtaaseen tulevaisuuteen
TIEKE Finnish Information Society Development Centre
 
Jarjestodigi kartoitus 2019
Jarjestodigi kartoitus 2019Jarjestodigi kartoitus 2019
Osaaminen näkyväksi digitaalisilla osaamismerkeillä
Osaaminen näkyväksi digitaalisilla osaamismerkeilläOsaaminen näkyväksi digitaalisilla osaamismerkeillä
Osaaminen näkyväksi digitaalisilla osaamismerkeillä
TIEKE Finnish Information Society Development Centre
 
Jarjestodigi kartoitus 2018 julkaisutilaisuuden yhteenveto
Jarjestodigi kartoitus 2018 julkaisutilaisuuden yhteenvetoJarjestodigi kartoitus 2018 julkaisutilaisuuden yhteenveto
Jarjestodigi kartoitus 2018 julkaisutilaisuuden yhteenveto
TIEKE Finnish Information Society Development Centre
 
Badge finland 11042018
Badge finland 11042018Badge finland 11042018
Järjestödigi 2017 -kartoitus: Yhteenveto tuloksista julkaisutilaisuudessa 15....
Järjestödigi 2017 -kartoitus: Yhteenveto tuloksista julkaisutilaisuudessa 15....Järjestödigi 2017 -kartoitus: Yhteenveto tuloksista julkaisutilaisuudessa 15....
Järjestödigi 2017 -kartoitus: Yhteenveto tuloksista julkaisutilaisuudessa 15....
TIEKE Finnish Information Society Development Centre
 
Nanokoulutuksilla digiosaavaan tulevaisuuteen
Nanokoulutuksilla digiosaavaan tulevaisuuteenNanokoulutuksilla digiosaavaan tulevaisuuteen
Nanokoulutuksilla digiosaavaan tulevaisuuteen
TIEKE Finnish Information Society Development Centre
 
Badge finland esitys 24112017
Badge finland esitys 24112017Badge finland esitys 24112017
AamuAreena: Taltio
AamuAreena: TaltioAamuAreena: Taltio
Suomi tekoälyn paalupaikalla
Suomi tekoälyn paalupaikallaSuomi tekoälyn paalupaikalla
Digiosaamisen merkitys ja kehittäminen, selvityksen tuloksia
Digiosaamisen merkitys ja kehittäminen, selvityksen tuloksiaDigiosaamisen merkitys ja kehittäminen, selvityksen tuloksia
Digiosaamisen merkitys ja kehittäminen, selvityksen tuloksia
TIEKE Finnish Information Society Development Centre
 
AamuAreena: Tiedustelulaki ja ICT - Urkinta on lailla rakennettava
AamuAreena: Tiedustelulaki ja ICT - Urkinta on lailla rakennettavaAamuAreena: Tiedustelulaki ja ICT - Urkinta on lailla rakennettava
AamuAreena: Tiedustelulaki ja ICT - Urkinta on lailla rakennettava
TIEKE Finnish Information Society Development Centre
 
Digiosaava suomi tänään ja huomenna
Digiosaava suomi tänään ja huomennaDigiosaava suomi tänään ja huomenna
Digiosaava suomi tänään ja huomenna
TIEKE Finnish Information Society Development Centre
 

More from TIEKE Finnish Information Society Development Centre (20)

Kouluttajakoulutus 3 Digitaitomerkistön arvioija
Kouluttajakoulutus 3 Digitaitomerkistön arvioijaKouluttajakoulutus 3 Digitaitomerkistön arvioija
Kouluttajakoulutus 3 Digitaitomerkistön arvioija
 
Kouluttajakoulutus 2 Osaamismerkkiohjelmistot
Kouluttajakoulutus 2 OsaamismerkkiohjelmistotKouluttajakoulutus 2 Osaamismerkkiohjelmistot
Kouluttajakoulutus 2 Osaamismerkkiohjelmistot
 
Kouluttajakoulutus 1 Digitaaliset osaamismerkit
Kouluttajakoulutus 1 Digitaaliset osaamismerkitKouluttajakoulutus 1 Digitaaliset osaamismerkit
Kouluttajakoulutus 1 Digitaaliset osaamismerkit
 
Digitaitomerkistö_2023.pptx
Digitaitomerkistö_2023.pptxDigitaitomerkistö_2023.pptx
Digitaitomerkistö_2023.pptx
 
Valtakunnallinen digitaitojen osaamismerkisto
Valtakunnallinen digitaitojen osaamismerkistoValtakunnallinen digitaitojen osaamismerkisto
Valtakunnallinen digitaitojen osaamismerkisto
 
TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen
TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteenTIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen
TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen
 
Tiedosta 1/2021 Ajankohtaisia hankkeita
Tiedosta 1/2021 Ajankohtaisia hankkeitaTiedosta 1/2021 Ajankohtaisia hankkeita
Tiedosta 1/2021 Ajankohtaisia hankkeita
 
TIEKEn Tiedosta-lehti 1/2020 - Digi vie puhtaaseen tulevaisuuteen
TIEKEn Tiedosta-lehti 1/2020 - Digi vie puhtaaseen tulevaisuuteenTIEKEn Tiedosta-lehti 1/2020 - Digi vie puhtaaseen tulevaisuuteen
TIEKEn Tiedosta-lehti 1/2020 - Digi vie puhtaaseen tulevaisuuteen
 
Jarjestodigi kartoitus 2019
Jarjestodigi kartoitus 2019Jarjestodigi kartoitus 2019
Jarjestodigi kartoitus 2019
 
Osaaminen näkyväksi digitaalisilla osaamismerkeillä
Osaaminen näkyväksi digitaalisilla osaamismerkeilläOsaaminen näkyväksi digitaalisilla osaamismerkeillä
Osaaminen näkyväksi digitaalisilla osaamismerkeillä
 
Jarjestodigi kartoitus 2018 julkaisutilaisuuden yhteenveto
Jarjestodigi kartoitus 2018 julkaisutilaisuuden yhteenvetoJarjestodigi kartoitus 2018 julkaisutilaisuuden yhteenveto
Jarjestodigi kartoitus 2018 julkaisutilaisuuden yhteenveto
 
Badge finland 11042018
Badge finland 11042018Badge finland 11042018
Badge finland 11042018
 
Järjestödigi 2017 -kartoitus: Yhteenveto tuloksista julkaisutilaisuudessa 15....
Järjestödigi 2017 -kartoitus: Yhteenveto tuloksista julkaisutilaisuudessa 15....Järjestödigi 2017 -kartoitus: Yhteenveto tuloksista julkaisutilaisuudessa 15....
Järjestödigi 2017 -kartoitus: Yhteenveto tuloksista julkaisutilaisuudessa 15....
 
Nanokoulutuksilla digiosaavaan tulevaisuuteen
Nanokoulutuksilla digiosaavaan tulevaisuuteenNanokoulutuksilla digiosaavaan tulevaisuuteen
Nanokoulutuksilla digiosaavaan tulevaisuuteen
 
Badge finland esitys 24112017
Badge finland esitys 24112017Badge finland esitys 24112017
Badge finland esitys 24112017
 
AamuAreena: Taltio
AamuAreena: TaltioAamuAreena: Taltio
AamuAreena: Taltio
 
Suomi tekoälyn paalupaikalla
Suomi tekoälyn paalupaikallaSuomi tekoälyn paalupaikalla
Suomi tekoälyn paalupaikalla
 
Digiosaamisen merkitys ja kehittäminen, selvityksen tuloksia
Digiosaamisen merkitys ja kehittäminen, selvityksen tuloksiaDigiosaamisen merkitys ja kehittäminen, selvityksen tuloksia
Digiosaamisen merkitys ja kehittäminen, selvityksen tuloksia
 
AamuAreena: Tiedustelulaki ja ICT - Urkinta on lailla rakennettava
AamuAreena: Tiedustelulaki ja ICT - Urkinta on lailla rakennettavaAamuAreena: Tiedustelulaki ja ICT - Urkinta on lailla rakennettava
AamuAreena: Tiedustelulaki ja ICT - Urkinta on lailla rakennettava
 
Digiosaava suomi tänään ja huomenna
Digiosaava suomi tänään ja huomennaDigiosaava suomi tänään ja huomenna
Digiosaava suomi tänään ja huomenna
 

Mission impossible

  • 1. Mission Impossible – verkkopalvelun onnistunut kehittäminen Jyrki Kasvi
  • 2. Meillä on ongelma  Ajoneuvohallintokeskuksen (AKE) tietojärjestelmäuudistus venyi 4:stä 12 vuoteen ja hinta nousi 27 miljoonasta eurosta kolminkertaiseksi  Tullin 2,7 miljoonaa maksanut Rita-tietojärjestelmä myöhästyi neljä vuotta.  Valtionhallinnon 9 miljoonaa euroa maksaneelle Valda-asianhallintajärjestelmälle ei enää sen valmistuttua löytynyt käyttäjiä.  Sähköisen reseptin kehittelyyn kuluin 10 vuotta ja kymmeniä miljoonia.  Helsingin kaupungin taloushallinnon tietojärjestelmän käyttöönoton seurauksena 150.000 laskun lähettäminen viivästyi kuukausilla.  Espoon kaupungin sosiaalitoimen tietojärjestelmän käyttöönoton seurauksena toimeentulotukipäätöksen saaminen kesti 40 päivää  Kansallisen potilastietojärjestelmän piti olla käytössä vuonna 2007. Yli 20 miljoonaa euroa myöhemmin järjestelmä otetaan käyttöön 2013-2015.  OKM:n taiteen edistämiskeskuksen Salama-tietojärjestelmä toimii niin hitaasti, että apurahat joudutaan käsittelemään käsin, koska se on nopeampaa.  Eduskunnan salijärjestelmä myöhästyi vuoden ja ylitti budjetin kolmanneksella  sähköiseen henkilökorttiin käytettiin 20 miljoonaa euroa. Vuonna 2006 sitä käytettiin 500 kertaa.  Ongelmia toki myös yksityisellä puolella, mutta niitä ei repostella julkisuudessa. 20.3.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 2
  • 3. Kilpailu ei toimi  Toimittajaloukku estää kilpailun ja tulee kalliiksi  Jos tietojärjestelmän ja sen rajapintojen oikeudet jäävät toimittajalle, lisätyöt, muutokset ja päivitykset voidaan tilata vain toimittajalta toimittajan hintaan. – Tietojärjestelmä ei ole koskaan valmis! Aina kun lainsäädäntö, organisaatio työmenetelmät tai toimintaprosessit muuttuvat, myös tietojärjestelmiä on muutettava. – Tietojärjestelmien hankkiminen on halpaa, kun sitä vertaa ylläpitoon.  Ylisuuret hankkeet rajaavat tarjoajien joukkoa  Satojen miljoonien eurojen kokonaisjärjestelmiä pystyy tarjoamaan vain pari ohjelmataloa.  Pienikin muutos edellyttää koko kokonaisjärjestelmän avaamista.  Ratkaisuehdotuksia:  Modulaariset avoimia rajapintoja käyttävät tietojärjestelmät, jotka voidaan kilpailuttaa ja päivittää osa kerrallaan 20.3.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 3
  • 4. Hankintakäytännöt julkisen sektorin haasteena  Hankintalaki ei periaatteessa estä ketterää järjestelmäkehitystä  Perinteinen kilpailutus edellyttää että tiedetään, mitä ollaan tilaamassa. – Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä tietojärjestelmän tarkka ennakkomäärittely on kuitenkin mahdotonta. Maali liikkuu!  Hankintalaki periaatteessa sallii ketterän järjestelmäkehityksen mutta kukaan ei halua markkinaoikeuteen ennakkotapaukseksi – Tietojärjestelmähankinnan päätyminen markkinaoikeuteen pysäyttää sekä hankinnan että siihen liittyvän kehitystoiminnan 1-2 vuodeksi.  Ratkaisuehdotuksia:  Hankintalain päivittäminen ja selkeyttäminen – jos edes Tekes ei saa selvää, mitä hankintalaki käytännössä tarkoittaa...  Markkinaoikeuden käsittelyaikojen nopeuttaminen – Esim. esikäsittely valitusten perusteluiden arvioimiseksi  Varmuuden vuoksi valittamisen houkuttelevuuden vähentäminen – 100 miljoonien hankkeissa pienikin mahdollisuus houkuttelee valittamaan. 20.3.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 4
  • 5. Tietojärjestelmä on vain väline  Tietojärjestelmäkeskeinen ajattelu sivuuttaa palveluprosessit  Tietojärjestelmä on vain väline palveluprosessin kehittämiseksi! – Tietojärjestelmä toimintatapoja muuttamatta laskee työn tuottavuutta ja laatua  Tietojärjestelmien lisäksi myös toimintatapojen ja -prosessien oltava yhteentoimivia – Esim. videoneuvottelujen käyttäminen etäkonsultaatioissa  Tietojärjestelmien lisäksi myös metatiedon ja sanaston on oltava yhtenäistä – Esim. THL:n sanastotyö  Osaamisen epätasapaino  Toimittajalla on paljon tilaajaa enemmän kokemusta tietojärjestelmähankinnoista – Hankkeita ohjaavat työryhmät, joissa tilaajan edustajat istuvat oman toimen ohessa. – Hankkeiden seurataan ja jatkuvaan uudelleenmäärittelyyn vain siivu työajasta.  Projektipöhö syö resurssit varsinaiselta kehitystyöltä  Kuinka suuri osa tunneista kuluu raportointiin ja palavereihin? 20.3.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 5
  • 6. Kun kehitetään tietojärjestelmiä eikä toimintaa  Esimerkiksi laskun sähköinen käsittely eräässä kuntayhtymässä 1. Lasku tulee tilaajalle 2. Sisäpostina keskushallintoon 3. Skannataan 4. Sähköpostina takaisin 5. Asiatarkastus 6. Sähköpostina esimiehelle 7. Hyväksyntä 8. Sähköpostina keskushallintoon 9. Maksetaan (usein myöhässä viivästyskorkojen kera)  Laskun maksaminen saisi kestää vain viisi päivää  Kukaan ei voi olla sairas, matkalla, koulutuksessa, tehdä oikeita töitään  Kun tietojärjestelmä lukitsee toimintaprosessin, ihmiset eivät voi enää joustaa 20.3.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 6
  • 7. Kun johto hankkii tietojärjestelmän… Ei hajuakaan todellisuudesta. X Kenen ja mihin tätä pitäisi käyttää Miten järjestelmää käytetään Hei, tämä homma ei kuulu tänne! Materiaalinhallinnan ongelmat Käyttöliittymän ongelmat X Valtava määrä marmatusta ja kurinaa.
  • 8. Käyttäjän sähköinen näkökulma  (sähköisen) palvelun on palveltava käyttäjän kokemaa palveluprosessia, ei tuottajaorganisaation rakennetta  Esim. palkka.fi ja työnantajamaksujen maksaminen  Käytettävyys: palvelun on vastattava käyttäjän valmiuksiin  Kehittäjät eivät aina osaa asettua käyttäjän asemaan  Esim. verkkopankkeja käytetään paljon mobiilikäyttöliittymällä, koska se on yksinkertaisempi  Käytettävyystestaus osaksi verkkopalvelun vastaanottoa!  Laajakaista ei ole vielä kaikkien ulottuvilla  Palveluiden on toimittava myös hitailla yhteyksillä  Sähköinen palvelu ei ole koskaan valmis  Käyttäjän kokemus ei saa silti muuttua joka päivityksessä 20.3.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 8
  • 9. Tietomurtolähtöinen tietoturva  Sähköisen palvelun tietoturva pettää ennemmin tai myöhemmin!  Aukotonta tietoturvaa ei ole  Jopa tietoturvayhtiöiden järjestelmiin on murtauduttu  Minimoidaan tietomurron tai hyökkäyksen haitat ennakolta jo suunnitteluvaiheessa  Käyttäjiltä kerätään vain välttämätöntä tietoa, joka säilytetään kryptattuna  Järjestelmien segmentointi, kerrostaminen ja skaalautuminen  Valmis toimintamalli _kun_ tietoturva pettää  Ilmoittamisvelvoite käyttäjille, viranomaisille ja asiakkaille tulossa  Resursoitu ajantasainen palautumissuunnitelma  Liikkuva maali  Tekniikka ja maailma muuttuvat nopeasti  Tietoturvaa ja kuormituksen sietokykyä on testattava säännöllisesti (case Stuk)
  • 10. Slammer kaatoi vuonna 2003 Davis-Bessen (Ohio) ydinvoimalan turvajärjestelmän viideksi tunniksi. Slammer pääsi järjestelmään alihankkijan ja voimayhtiön intranettien välille luodun dokumentoimattoman, palomuurin kiertäneen yhteyden kautta
  • 11. CC 3.0 SA BY Sebastien Delorme Esteetöntä verkkopalvelua  Jokainen hyötyy jossain elämän- vaiheessa esteettömyydestä  Skaalautuvat fontit, selkokieli, hiiretön käyttö, apuvälineet, …  Käytettävyys, opittavuus, muistettavuus, saavutettavuus, …  Stigmatisaatio vähentää erityisryhmille suunniteltujen laitteiden ja palveluiden houkuttelevuutta  Siksi varsinaisten peruspalveluiden on oltava helppokäyttöisiä ja opittavissa!  Tarvitaanko kehittäjiä, joilla on omakohtaista kokemusta parkinsonista, reumasta ja alzheimerista?  Sähköisten palveluiden korvatessa perinteiset esteettömyyden merkitys korostuus  Myös sähköisten palveluiden on oltava kaikkien esteettömästi saavutettavissa 20.3.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 11
  • 12. Suomalainen verkkokauppa – etsi yksi virhe? 20.3.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 12
  • 13. Poikkeus vahvistaa säännön: 20.3.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 13
  • 14. Suomen sisämarkkinat ovat EU! 20.3.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 14
  • 15. U.S. Army Photo Sukupuolten välinen digikuilu? Keskustelua? 30.9.2010 www.kasvi.org 15
  • 16. TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry  TIEKE on v. 1981 perustettu tietoyhteiskunnan puolueeton ja riippumaton vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja.  TIEKEn toiminnan painopisteet ovat 1. Tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittäminen 2. Sähköisten toimintaprosessien edistäminen 3. Tietoyhteiskunnan tietopalvelut  TIEKEn toimintatapoja ovat hankkeet, foorumit, palvelut, seminaarit ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.  TIEKEn jäsenenä on yli 80 julkista ja yksityistä organisaatiota  Jäsenmaksu liikevaihdon perusteella 3 500 €, 1 700 € tai 800 €  TIEKEn liikevaihto on n. 1,3 milj. € vuodessa  TIEKEssä työskentelee 12 henkilöä 2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 16