Materiaalissa kuvataan lyhyesti sukupuolivaikutusten arvioinnin tarkoitus ja toteuttaminen. Päätöksenteossa ja toimenpiteiden suunnittelussa on hyvä tehdä ennakkoarviointia niiden vaikutuksesta miehiin ja naisiin sekä tyttöihin ja poikiin, jotta oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo toteutuisi ja toimenpiteet ja palvelut vastaisivat miesten ja naisten tarpeita.

1. SUKUPUOLIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

2. NIINHÄN SEN PITÄISI MENNÄ. JA NIIN SE MYÖS USEIN MENEEKIN – VALITETTAVASTI.
Työssä ja kaikessa elämässä meidän tulisi olla tasavertaisia, X- ja Y- kromosomien
määrästä riippumatta. Ei ole aivan sama, miten asioihin suhtautuu. Ansaitset saman
kuin muutkin. Aivan saman.

3. MITÄ SUKUPUOLIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI ON?
• Sukupuolivaikutusten arviointi= suva tai suvaus.
• Ohjelman, hankkeen, toimenpiteen, määräyksen tai lakiesityksen arvioimista
siltä kannalta, miten niiden ennakoidaan vaikuttavan naisiin ja miehiin.
Suva ajoittuu toimenpiteen valmisteluvaiheeseen. Vain tällöin voidaan
vaikuttaa lopputulokseen!
• Etukäteen suoritettava laadunvarmistus.
Keino vähentää eriarvoisuutta ja edistää sukupuolten tasa-arvoa.
Voidaan suvata myös toimenpiteen toteuttamisen jälkeen (mutta mitä on
enää tehtävissä?)
• Ei ole kiteytynyt täsmälliseksi menetelmäksi.

4. TAUSTAA
• Sukupuolivaikutusten arviointia voidaan perustella kansallisilla ja kansainvälisillä
normeilla.
Tasa-arvolain 4 §:ssä säädetty viranomaisten velvollisuus edistää tasa-arvoa.
Perustuslain perusoikeussäädökset, jotka on otettava huomioon
säädösvalmistelussa.
Pekingin julistus ja toimintaohjelma.
Amsterdamin sopimuksen 3. artikla.
Työelämän tasa-arvodirektiivin 1. artikla.
• Laki ei toistaiseksi velvoita arvioimaan sukupuolivaikutuksia.

5. SUKUPUOLELLA ON MERKITYSTÄ
• Hankkeet, toimenpiteet jne. vaikuttavat ihmisten elämään.
Koska naisilla ja miehillä on erilaiset elämäntilanteet, toimintatavat ja
tarpeet, voivat erilaiset toimenpiteet vaikuttaa erilailla naisten ja miesten
elämään.
• Unohtamalla sukupuolinäkökulma, hukkaamme tarpeellista tietoa.
Sukupuolinäkökulma = miten asia koskee naisia ja miehiä.
• Arvioida voidaan esimerkiksi, missä suhteessa toimenpide edistää tasa-arvoa
seuraavilla osa-alueilla:
– Taloudellinen asema, työelämä, vanhemmuus, koulutus, hyvinvointi,
terveys, turvallisuus, osallisuus, vapaa-aika tai muilla alueilla.

6. SUVAUKSEN VAIHEET
1. ARVIOINNIN TARPEEN SELVITTÄMINEN
• Selvitetään sukupuolivaikutusten arvioinnin tarpeellisuutta (sukupuolirelevanssi)
kartoittamalla alustavasti arvioitavan aiheen tai kohteen nykytila, käyttäjä- ja
intressiryhmät, voimavarat ja ongelmat.
Käydään läpi esim. valmistelutyön aineistot, ihmisiä koskevia tilastoja ja
aiempia selvityksiä.
• Apukysymyksiä arvioinnin tarpeen selvittämiseen:
Kohdistuuko hanke ihmisiin?
Onko alalla eroja sukupuolten välillä?
KYLLÄ Lähdetään arvioimaan sukupuolivaikutuksia.
EI Sukupuolivaikutuksia ei tarvitse selvittää enempää, mutta
hanketta tms. koskevaan raporttiin perustelut, miksi ei suvattu.

7. SUVAUKSEN VAIHEET
2. ARVIOINNIN SUUNNITTELU
• Arvioinnin aikatauluttaminen toimenpiteen suunnitteluvaiheeseen.
• Suvan sisällyttäminen toimenpiteestä vastaavan ”työryhmän” toimeksiantoon.
Onko itse työryhmässä molemmat sukupuolet edustettuina?
Käytetäänkö ulkopuolisia asiantuntijoita vai huolehtiiko työryhmä siitä itse?
• Tasa-arvo –käsitteeseen, sukupuolen mukaan eriteltyihin tilastoihin ja arviointiin
perehtyminen.
• Tavoitetilan määrittely.
Edistääkö toimenpide tasa-arvoa?
• Arviointikysymysten ja kriteerien valinta.

8. SUVAUKSEN VAIHEET
3. ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN
• Tietojen hankkiminen*, analyysi ja johtopäätökset.
*tilastot, tutkimukset, tasa-arvonormisto?
• Tulokset raportoidaan toimenpiteen suunnitteluvaiheessa.
Tulosten hyödyntäminen Saadaanko aikaan parempi toimenpide?
Seurannan varmistaminen.
• Arvioinnin tulosten huomioiminen toimenpiteen suunnittelussa!

9. LÄHTEET
• Opas sukupuolivaikutusten arviointiin (2009). STTK, Helsinki.
• Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Mitä jokaisen virkamiehen tulee tietää? Sosiaali-
ja terveysministeriö, Helsinki.
• Sukupuolivaikutusten arvioiminen lainsäädäntöhankkeissa (Suvaopas) (2007). Sosiaali- ja
terveysministeriö, Helsinki.
• Saari, Milja (2002): Mitä sukupuolivaikutusten arviointi on?

10. Lapin Letka -hanke, www.lapinletka.fi