Tuomo Puumalainen, Arbonaut Ltd. - Tietietofoorumi 7.11.2019 - kohti ajantasaista tietietoa, Vantaa
Tietietofoorumi kokosi yhteen jälleen tietiedon tuottajat, käyttäjät ja kehittäjät yhteen. Tällä kertaa foorumissa perehdyttiin mm. tiedonkeräämisessä ja -hyödyntämisessä käytettäviin sovelluksiin, esiteltiin Yksityistietiedon palvelualustan (YTPA) tilannetta, etenemistä ja testiversiota sekä kuultiin muita ajankohtaisia tietoiskuja aihepiiriin liittyen. Foorumin järjestelyissä oli mukana myös TTS Työtehoseuran ja Suomen metsäkeskuksen Kantava -yhteistyöhanke, jossa kehitettyä metsätielaskuria esiteltiin foorumissa.
Taakanjakosektori: tavoitepolku ja lisätoimet, ilmastopolitiikan ala: päästöt ja nielut, kokonaispäästöjen tavoiteura, päästöjen rajoittaminen, päästöjen poissulkemisen haasteita, menestyvä ja ”nettonegatiivinen” Suomi
Taakanjakosektori: tavoitepolku ja lisätoimet, ilmastopolitiikan ala: päästöt ja nielut, kokonaispäästöjen tavoiteura, päästöjen rajoittaminen, päästöjen poissulkemisen haasteita, menestyvä ja ”nettonegatiivinen” Suomi
Metsänkäsittelyn mahdollisuudet vaikuttaa puuston määrään (hiilivarasto) ja kasvuun (hiilinielu) Suomessa, Vaikutustarkastelu kohdistuu puustoon, tarkasteluun ei sisälly käsittelyvaikutuksia metsämaan ja muun kasvillisuuden hiilivarastoihin ja niiden muutoksiin.
Puutuotteet toimivat hiilivarastona ja tässä varastossa tapahtuu muutoksia, kasvihuonekaasuinventaario (KHK) tuottaa tietoa näistä muutoksista , tietoja raportoidaan: YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan alla, myös EU:lle, EU:n LULUCF-tilinpidossa
Vaasan kaupungin Siri Gröndahlin esitys Jyväskylän Pyöräilyviikon Kyllä pyörille -seminaarissa 10.5.2023.
https://www.pyorailyviikko.fi/kylla-pyorille-ja-vaikuttajien-pyoraily-2023/
KMTK, tieliikenne laserkeilausohjelma - Tietietofoorumi 7.11.2019 - Jari Ande...Suomen metsäkeskus
Jari Andersin, Maanmittauslaitos - Tietietofoorumi 7.11.2019 - kohti ajantasaista tietietoa, Vantaa
Tietietofoorumi kokosi yhteen jälleen tietiedon tuottajat, käyttäjät ja kehittäjät yhteen. Tällä kertaa foorumissa perehdyttiin mm. tiedonkeräämisessä ja -hyödyntämisessä käytettäviin sovelluksiin, esiteltiin Yksityistietiedon palvelualustan (YTPA) tilannetta, etenemistä ja testiversiota sekä kuultiin muita ajankohtaisia tietoiskuja aihepiiriin liittyen. Foorumin järjestelyissä oli mukana myös TTS Työtehoseuran ja Suomen metsäkeskuksen Kantava -yhteistyöhanke, jossa kehitettyä metsätielaskuria esiteltiin foorumissa.
Metsänkäsittelyn mahdollisuudet vaikuttaa puuston määrään (hiilivarasto) ja kasvuun (hiilinielu) Suomessa, Vaikutustarkastelu kohdistuu puustoon, tarkasteluun ei sisälly käsittelyvaikutuksia metsämaan ja muun kasvillisuuden hiilivarastoihin ja niiden muutoksiin.
Puutuotteet toimivat hiilivarastona ja tässä varastossa tapahtuu muutoksia, kasvihuonekaasuinventaario (KHK) tuottaa tietoa näistä muutoksista , tietoja raportoidaan: YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan alla, myös EU:lle, EU:n LULUCF-tilinpidossa
Vaasan kaupungin Siri Gröndahlin esitys Jyväskylän Pyöräilyviikon Kyllä pyörille -seminaarissa 10.5.2023.
https://www.pyorailyviikko.fi/kylla-pyorille-ja-vaikuttajien-pyoraily-2023/
KMTK, tieliikenne laserkeilausohjelma - Tietietofoorumi 7.11.2019 - Jari Ande...Suomen metsäkeskus
Jari Andersin, Maanmittauslaitos - Tietietofoorumi 7.11.2019 - kohti ajantasaista tietietoa, Vantaa
Tietietofoorumi kokosi yhteen jälleen tietiedon tuottajat, käyttäjät ja kehittäjät yhteen. Tällä kertaa foorumissa perehdyttiin mm. tiedonkeräämisessä ja -hyödyntämisessä käytettäviin sovelluksiin, esiteltiin Yksityistietiedon palvelualustan (YTPA) tilannetta, etenemistä ja testiversiota sekä kuultiin muita ajankohtaisia tietoiskuja aihepiiriin liittyen. Foorumin järjestelyissä oli mukana myös TTS Työtehoseuran ja Suomen metsäkeskuksen Kantava -yhteistyöhanke, jossa kehitettyä metsätielaskuria esiteltiin foorumissa.
Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoillaSuomen metsäkeskus
Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoilla
Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi -hankkeen materiaalia
2. Hankkeesta
• Arbonautin ja Metsätehon yhteisprojekti, mikä aloitettiin keväällä 2018
• Tavoitteena on luoda kuljetuskelpoisuusluokitus (yksityisille) sorateille,
joka kertoisi tukkirekoilla liikennöitävyyden vuodenajoittain
• Luokitus muodostetaan täysin käyttäen julkisesti saatavilla olevia
kaukokartoitus- sekä muita paikkatietoaineistoja
• Arbonaut tekee kuljetuskelpoisuusmallinnuksen ja jakelee tulokset
• Metsäteho koordinoi kenttämittausten ja -havaintojen keräystä ja sen
osakkaat antavat palautetta mallin toimivuudesta
• Kenttämittauksia sekä aiheeseen liittyvä gradu myös Itä-Suomen
yliopistosta (rahoittanut Metsä Group)
• Hanke sai aluksi rahoitusta Luken koordinoimista EFFORTE ja MEOLO -
hankkeista
3. Taustaa
• Kausivaihtelu aiheuttaa puun toimitusketjuille 70
milj. euron lisäkustannukset vuodessa.*
▪ 59 % kohdistuu puun korjuuseen
▪ 19 % kaukokuljetuksiin ja yksityisteiden kunnossapitoon
▪ 22 % puun ylimääräiseen varastointiin.
• Olosuhdetietoa, erityisesti tarkkaa paikkatietoa,
yksityisteistä on saatavilla erittäin huonosti.
▪ raskaan liikenteen kuljetusten suunnittelu
▪ tien kunnossapitotarpeen arviointi
▪ Alemman tieverkon kunto?
• Hyvät kokemukset korjuukelpoisuuskartoista
(https://www.metsakeskus.fi/korjuukelpoisuuskarta
t)
• Voisiko samankaltainen kaukokartoitukseen
perustuva prosessi toimia myös yleisessä ja laajoja
alueita kattavassa sorateiden kuljetuskelpoisuuden
arvioinnissa ja luokituksessa?
*Metsätehon tuloskalvosarja 8/2017
Korjuukelpoisuuskarttojen tämän
hetken kattavuus
4. Hankkeen lähtökohdat
• Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tavoitteena luoda
staattinen luokitus ja toisessa vaiheessa dynaaminen
ennustemalli
▪ Staattinen = pitkän aikavälin ennuste: Millaisissa olosuhteissa tie on
käytettävissä puutavarakuljetuksiin
▪ Dynaaminen = lyhyen aikavälin ennuste: Onko tie liikennöitävissä
nyt, ensi viikolla, kahden viikon kuluttua?
• Tekijöitä, jotka vaikuttavat tien kuljetuskelpoisuuteen:
▪ Rakenteelliset ratkaisut: Miten tie on rakennettu ja suojattu
ympäröivää kosteutta vastaan?
▪ Ympäröivä kosteus: Miten suuria vesimassoja tiehen kohdistuu?
▪ Maaperä: Miten kosteus imeytyy / nousee rakenteisiin?
▪ Ojat ja niiden kunto: Vedenkuljetus pois rakenteista?
▪ Puuston varjostavuus: Miten nopeasti aurinko kuivattaa kosteuden?
▪ Tien pinnan kallistukset ja muoto, uraisuus: Jääkö vesi seisomaan?
Miten se virtaa tiellä?
=> Kuljetuskelpoisuusmalli, joka
yleistettävissä koko maan sorateille
• Käytettävissä olevat aineistot:
▪ Digiroad-vektoriaineistot
▪ Maanmittauslaitoksen harvat laserkeilausaineistot (0.7 ppm^2)
▪ GTK:n maaperäkartat 1:20 000, 1:200 000
Neljä pilottialuetta: Kouvola, Kuru,
Pyhäjärvi, Sonkajärvi sisältäen noin 1000
km yksityisteitä
5. Tuotettuja tausta-aineistoja
Ojien syvyys ja tien korkeus Kosteusindeksi ja valuma-alueet
Maaperäkartat
Auringon säteilykertymä
Tien reuna ja leveys
Rakenteelliset
ratkaisut
Ympäröivä kosteus
Ojat ja niiden kunto
Maaperä
Puuston varjostavuus
6. Mittauksia ja havaintoja
• Kenttämittaukset 2018 Kurusta ja Sonkajärveltä
▪ Subjektiivinen tien kunnon luokitus + Loadman pudotuspaino-
mittaukset + mittauksia liittyen tausta-aineistojen validointiin
▪ Opinnäytetyö Itä-Suomen yliopistoon
• Mitta Oy:n kantavuusmittaukset Kurusta ja Kouvolasta 2019
▪ Tehty järeämmällä peräkärrykalustolla
▪ Objektiivinen mittaustieto kantavuudesta
• Maastoretkeilyt
▪ Tien kantavuuteen vaikuttavien tekijöiden asiantuntija-arviointi
• Mallin muokkaus palautteen ja havaintojen mukaan
▪ Uusia selittäviä tekijöitä
▪ Opetusaineistot mallille
Kuru, 1.11.2018
Kouvola, 3.10.2019
• Tien pinnan merkitys kuljetuskelpoisuudelle
on merkittävä: Onko ajettu mursketta
milloin, minkälaista ja miten paksusti
• Kuljetuskelpoisuuden visuaalinen arviointi
maastossa kohtuullisen yhtenevää, mutta
silti subjektiivista
--> Pudotuspainomittaukset tärkeää
objektiivista informaatiota
7. Staattinen malli
Mitä luokitus kertoo?
▪ Yleisnäkymä mahdollisista riskiteistä.
▪ Kohdat, jotka todennäköisesti vaativat
kunnostusta
Mitä luokitus ei kerro?
▪ Miten tie on rakennettu
▪ Milloin tie on perusparannettu / sorastettu
/ kunnostettu
▪ Kestääkö tie liikennöintiä juuri nyt
Malli saatavilla
myös rajapinnan
kautta
tietojärjestelmiin
Keräämme tällä hetkellä
palautetta Arbonaut
ProMS-järjestelmän
kautta testialueilla
8. Estimoitu
1 2 3 4 sum
1 369 12 18 10 409
2 34 1 5 1 41
3 38 6 56 16 116
4 16 1 16 55 88
sum 457 20 95 82
Mitattu
Staattinen malli
• Kuljetuskelpoisuusluokitus tuotetaan 24 metrin
tiesegmenteille, ensimmäinen riskiluokitus testialueille
kesällä 2018
• Tuorein malli luokittelee segmentit vuodenaika-
luokituksella:
1. Kelirikko, 2. kesä, 3. kuiva kesä, 4. talvi
• Vuoden 2019 malli koneoppiva ja sen opetetukseen
käytetty kerättyjä koeala-aineistoja
• Mitta Oy:n tekemät pudotuspainomittaukset luokiteltu
vuodenaikaluokkiin
• Tämän hetken mallin perusteella tien
kuljetuskelpoisuusluokkaa selittää:
▪ Maalaji
▪ Ojien kunto (etenkin turvemailla)
▪ Kosteusindeksi (etenkin hienojakoisilla kivennäismailla)
▪ Lisäksi jonkin verran säteilyindeksi ja tien leveys
Oikeinluokitus% 73,5
Kappa-arvo 0,49
11. Tulevaisuus: Dynaaminen malli
• Dynaaminen malli:
▪ Säähistoria: Sadanta, haihdunta, lumi, lämpötilat…
▪ Sääennusteet
▪ Muut dynaamiset tietolähteet
▪ Automaattinen joukkoistettu tiedonkeruu
• Tuottaa tämän hetken tiedon sekä ennusteen
lähiajalle kuljetuskelpoisuuden kehityksestä
• Ottaa huomioon vuosikohtaisen vaihtelun
• Malli julkaistaan kyselypalveluna joka
integroitavissa eri suunnittelujärjestelmiin
• Teiden perustiedot edelleen tarpeellisia:
▪ Tien rakennustiedot
▪ Tien perusparannustiedot
▪ Sorastukset
▪ Muut huoltotoimenpiteet
→ Saataisiinko tietoa paremmin
tulevaisuudessa esimerkiksi Digiroadin
kautta?