Metsätalous ja kaavoitus -infotilaisuuden esitysmateriaali 8.6.2018Suomen metsäkeskus
Metsätalous ja kaavoitus -infotilaisuuden esitysmateriaali 8.6.2018, UKK-instituutti Tampere
Markus Nissinen, MTK Metsälinja
Markus Hytönen, Ramboll Finland Oy
Salli Uljas, Kangasalan kaupunki
Jyrki Ottman, Tampereen kaupunki
Kaavoitustilaisuuden järjestivät 8.6.2018 yhteistyössä Suomen metsäkeskus ja MTK Metsälinja.
Tuomo Puumalainen, Arbonaut Ltd. - Tietietofoorumi 7.11.2019 - kohti ajantasaista tietietoa, Vantaa
Tietietofoorumi kokosi yhteen jälleen tietiedon tuottajat, käyttäjät ja kehittäjät yhteen. Tällä kertaa foorumissa perehdyttiin mm. tiedonkeräämisessä ja -hyödyntämisessä käytettäviin sovelluksiin, esiteltiin Yksityistietiedon palvelualustan (YTPA) tilannetta, etenemistä ja testiversiota sekä kuultiin muita ajankohtaisia tietoiskuja aihepiiriin liittyen. Foorumin järjestelyissä oli mukana myös TTS Työtehoseuran ja Suomen metsäkeskuksen Kantava -yhteistyöhanke, jossa kehitettyä metsätielaskuria esiteltiin foorumissa.
Metsätieto ja sähköiset palvelut -hankkeen välitulosseminaari Helsingissä 22.1.2018. Lisätietoa hallituksen kärkihankkeesta maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilla: http://mmm.fi/metsatieto-ja-sahkoiset-palvelut
Metsätieto ja sähköiset palvelut -hankkeen välitulosseminaari Helsingissä 22.1.2018. Lisätietoa hallituksen kärkihankkeesta maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilla: http://mmm.fi/metsatieto-ja-sahkoiset-palvelut
Millainen on tulevaisuuden puhdas kaukolämpöverkko? -esitys Kondensoivan lämmön talteenoton seminaarissa Turussa 23.8.2018
Karoliina Auvinen, Smart Energy Transition -hanke
Vesihuoltolaitoksille aurinkosähkö soveltuu erinomaisesti, sillä sähkön kulutus on suurimmillaan valoisaan aikaan. Mitä kannattaa huomioida suunniteltaessa aurinkosähkön hyödyntämistä?
Aineisto on tuotettu osana Energiatehokas vesihuoltolaitos -hanketta (2016-2018).
Metsätalous ja kaavoitus -infotilaisuuden esitysmateriaali 8.6.2018Suomen metsäkeskus
Metsätalous ja kaavoitus -infotilaisuuden esitysmateriaali 8.6.2018, UKK-instituutti Tampere
Markus Nissinen, MTK Metsälinja
Markus Hytönen, Ramboll Finland Oy
Salli Uljas, Kangasalan kaupunki
Jyrki Ottman, Tampereen kaupunki
Kaavoitustilaisuuden järjestivät 8.6.2018 yhteistyössä Suomen metsäkeskus ja MTK Metsälinja.
Tuomo Puumalainen, Arbonaut Ltd. - Tietietofoorumi 7.11.2019 - kohti ajantasaista tietietoa, Vantaa
Tietietofoorumi kokosi yhteen jälleen tietiedon tuottajat, käyttäjät ja kehittäjät yhteen. Tällä kertaa foorumissa perehdyttiin mm. tiedonkeräämisessä ja -hyödyntämisessä käytettäviin sovelluksiin, esiteltiin Yksityistietiedon palvelualustan (YTPA) tilannetta, etenemistä ja testiversiota sekä kuultiin muita ajankohtaisia tietoiskuja aihepiiriin liittyen. Foorumin järjestelyissä oli mukana myös TTS Työtehoseuran ja Suomen metsäkeskuksen Kantava -yhteistyöhanke, jossa kehitettyä metsätielaskuria esiteltiin foorumissa.
Metsätieto ja sähköiset palvelut -hankkeen välitulosseminaari Helsingissä 22.1.2018. Lisätietoa hallituksen kärkihankkeesta maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilla: http://mmm.fi/metsatieto-ja-sahkoiset-palvelut
Metsätieto ja sähköiset palvelut -hankkeen välitulosseminaari Helsingissä 22.1.2018. Lisätietoa hallituksen kärkihankkeesta maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilla: http://mmm.fi/metsatieto-ja-sahkoiset-palvelut
Millainen on tulevaisuuden puhdas kaukolämpöverkko? -esitys Kondensoivan lämmön talteenoton seminaarissa Turussa 23.8.2018
Karoliina Auvinen, Smart Energy Transition -hanke
Vesihuoltolaitoksille aurinkosähkö soveltuu erinomaisesti, sillä sähkön kulutus on suurimmillaan valoisaan aikaan. Mitä kannattaa huomioida suunniteltaessa aurinkosähkön hyödyntämistä?
Aineisto on tuotettu osana Energiatehokas vesihuoltolaitos -hanketta (2016-2018).
Aurinkoenergian vaihtoehdot ja energiatuki - Mari Turunen, Kuopion kaupunkiSuomen metsäkeskus
Mari Turunen, Kuopion kaupunki - Bioenergia ja lämpöyrittäjäpäivä 4.12.2019, Energia- ja metsäalan toimijoiden koulutus- ja neuvottelupäivä, IsoValkeinen, Kuopio
Tapio Tuomen esitys "Tulevaisuuspähkinä taajamaalueiden ulkopuolella: lähienergian ja yleisen sähköverkon fiksu yhdistäminen (kysymyksiä ja ajatuksia ratkaisujen löytämiseen)" Tulevaisuuden tutkimuksen seuran tilaisuudessa "Sähköinen tulevaisuus taajamien ulkopuolella" 14.1.2020 klo 17-20
paikka: Tieteiden talo, Sali 505, Kirkkokatu 6, Helsinki"
Energiatehokas puhtaan veden pumppaus - Energiatehokas vesihuoltolaitosMotiva
Pumppauksiin kuluu iso osa vesihuoltolaitoksen energiankulutuksesta. Tehosta puhtaan veden pumppauksen energiankäyttöä näillä vinkeillä.
Aineisto on tuotettu osana Energiatehokas vesihuoltolaitos -hanketta (2016-2018).
Energiankulutuksen ja energiatehokkuuden raportointi - Energiatehokas vesihuo...Motiva
Energiankulutuksen järjestelmällinen seuranta on välttämätöntä laitoksen energiankulutuksen hahmottamisessa ja merkittävien energiaa kuluttavien toimintojen tunnistamisessa. Raportointi ja raportointijärjestelmä mahdollistaa energiankulutuksen pitkäaikaisen ja tavoitteellisen seurannan.
Esitys Motivassa 18.4.2018, Tapio Tuomi
Esityksessä käydään läpi akkujen käyttö. Miksi ne ovat nousseet keskusteluun ja mihin ne sopivat. Esityksen taustamateriaalina on "Akkujen merkitys kasvaa: milloin, miten ja millä edellytyksillä?
suomalaisten toimijoiden näkemyksiä tilanteesta vuoden 2018 alussa"-raportti. Raportit tekijät Raimo Lovio ja Tapio Tuomi. Raportti toteutettiin osana Smart Energy Transition -hanketta, johon resurssit saatiin osana Aalto-yliopiston rahoittamaa poikkitieteellistä HEBSTO-hanketta (High-energy batteries for grid-scale storage).
Similar to Matti Virkkunen VTT: Biomassaterminaalikartoitukset (20)
TAPIO ForestTEST - uudet verkkokurssit esittelyssäTAPIO
Modernia metsäalan opetusta mukaansatempaavina verkkokursseina. Esittelyssä kevään 2017 uutuudet Sertiseriffi FSC, TAPIO Harvennuskortti ja TAPIO Maanmuokkauskortti.
Lanseeraustilaisuuden diaesitys.
Tutkija Jaana Sorvali, Luke: Sidosryhmien tunnistamat sopeutumistarpeet (Sopeutumisen tila - Ilmastokestävyyden tarkastelut maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla)
Martti Rask: Toimialakohtaiset toimenpidesuositukset - KalatalousTAPIO
Erikoistutkija Martti Rask, Luke: Toimialakohtaiset toimenpidesuositukset - Kalatalous (Sopeutumisen tila - Ilmastokestävyyden tarkastelut maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla)
Risto Sievänen: Toimialakohtaiset toimenpidesuositukset - MetsätalousTAPIO
Johtava tutkija Risto Sievänen, Luke: Toimialakohtaiset toimenpidesuositukset - Metsätalous (Sopeutumisen tila - Ilmastokestävyyden tarkastelut maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla)
Tutkimusprofessori Pirjo Peltonen-Sainio, Luke: Sopeudu tai haavoitu? (Sopeutumisen tila - Ilmastokestävyyden tarkastelut maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla)
Best Practices for Sustainable Forest Management in FinlandTAPIO
The development of The Best Practices for Sustainable Forest Management in Finland has been carried out by Tapio for several decades. The primary target of these Best Practices is to support management decisions among the small private forest owners.
Finska skogsvårdsrekommendationerna ger dig råd om skogsvård och skogsvårdsmetoder. De bygger på frivillighet och är de medverkande organisationernas gemensamma syn på god skogsvård.
Metsänhoidon suositukset ovat riippumattomia, tutkimukseen ja käytännön kokemukseen perustuvia kansallisia suosituksia. Esittelydiat vapaasti käytettävissä. 2016. www.metsanhoitosuositukset.fi
Matti Virkkunen VTT: Biomassaterminaalikartoitukset
1. TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY
Terminaalikartoitukset
Biomassaterminaalit-esiselvityshankkeen
lopputyöpaja
Matti Virkkunen
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
14.03.2016
2. 215.3.2016 2
Tausta: mihin terminaaleja tarvitaan
§ Puskurivarasto
§ Linkki kuljetusmuotojen välillä
§ Toimitetun laadun tasaaminen
§ Tarjonnan sesonkiluontoisuuden vähentäminen
3. 315.3.2016 3
Tausta: Terminaalien kustannusvertailua
terminaalien koon ja materiaalin varastokierron
mukaan
§ Suurissa yksiköissä kustannukset hiukan alhaisemmat
§ Suora syöttö murskaan/hakkuriin antaa alhaisimmat kustannukset
§ Kokopuulle, kannoille ja hakkuutähteelle kierto kausivaraston kautta
ei ole taloudellisesti kannattava vaihtoehto
4. 415.3.2016 4
Tausta: Terminaalin kustannusjakauma
§ Pääosa kustannuksista muodostuu terminaalin käsittelyoperaatioista
§ Murskaus/haketuskustannus suurin yksittäinen kustannus à
tehostuspotentiaali
§ Laskettu mobiililaitteilla, tehostamispotentiaalia sähkökäyttöisillä kiinteillä
laitteilla
5. 515.3.2016 5
4 €/m3
2.2 €/MWh
Puun arvo
ennen
puunkorjuuta
20 €/m3
10.8 €/MWh
Hakkuu ja
metsäkuljetus
0.67 €/m3
0.36 €/MWh
Varastoinnin
kustannus (5%
korko
11 €/m3
6 €/MWh
Haketus ja
kuljetus( n. 100
km)
27.8 €/m3
15 €/MWh
Laitoksen käyttö- ja
pääomakustannukset
2.2 13 13.4 19.4 34.4 48.4*Arvon
kehitys/MWh
*Kaukolämmön keskimääräinen
myyntihinta ilman veroja
Menee
suoraan
metsänomista
jalle.
Korjuuyrityksen
osuus
arvoketjussa.
Sitoutuneen
pääoman
kustannukset.
Huom!
Varastointi voi
myös lisätä
arvoa!
Kuljetus- ja
haketus-
yrityksen osuus
arvoketjussa
Voimalaitoksen osuus
arvoketjussa.
Tausta: Biomassan terminaalitoimitusten arvoketju:
karsittu ranka
Korjuun tuet:
Metsänomistaja/korjuuyritys
Biomassan
kasvu
Biomass
purchase
Harvesting &
Forwarding
Varastointi
Haketus ja
kuljetus
Poltto
laitoksessa
Lämmön
toimitus
Biomassan
osto
Hakkuu &
lähikuljetus
Käsittelyt: purku, sis. kuljetukset, lastaukset,
haketus/murskaus, lastaus kuljetusvälineeseen,
sitoutuneen po:n kustannukset, terminaalin
kiinteät kustannukset
5,4 – 6,8 €/m3
2,7 – 3,4 €/MWh
Biomassan
tienvarsihinta
10€/MWh
Kuljetus
terminaaliin
3-6€/MWh
Toimitus
terminaalista
(rautatie, 600 km)
6,2 – 8,2€/MWh
10 13 - 16 15,7 – 19,4 21,9 – 22,8
Arvon kehitys/
MWh
Arvon
kehitys/MWh
Arvon
kehitys/MWh
Lähde: Sikanen
2014 ja
Virkkunen
2014
7. 715.3.2016 7
Energiapuuterminaalikartoitus
§ VTT kartoitti Metsätalouden kehittämiskeskus
Tapion toimeksiannosta Suomessa toimivat
vuotuiselta läpivirtaukseltaan yli 100 GWh/a (50
000 kiinto-m3/a) energiapuuterminaalit
§ Mukaan luetuilta terminaaleilta edellytettiin
vakiintunutta polttoaineen käsittelyä (haketus,
murskaus)
§ Terminaaleiksi ei luettu käyttöpaikkojen
yhteydessä olevia metsäpolttoaineen käsittely-,
varastointi- ja vastaanottopaikkoja, vaan
terminaali luettiin mukaan, jos polttoaine siirrettiin
terminaalista käyttöpaikalle rekalla
§ Työ toteutettiin tärkeimmille metsähakkeen
käyttäjille ja metsätoimijoille kohdistettuna
puhelin- ja sähköpostikyselynä
9. 915.3.2016 9
Energiapuuterminaalikartoitus
§ Toimitusmäärät ovat yritysten itsensä ilmoittamia ja perustuvat
lämmityskausien 2013–2014 ja 2014–2015 tietoihin
§ Edellä mainitut lämmityskaudet olivat poikkeuksellisen leutoja ja
tämä vaikutti myös metsäpolttoaineen toimitusmääriin
terminaaleista.
§ Useassa terminaalissa olisi reilusti kapasiteettia toimitusmäärien
kasvattamiseen
10. 1015.3.2016 10
Energiapuuterminaalikartoitus
§ Läpivirtaukseltaan yli 100 GWh
terminaaleja löydettiin
kartoituksessa 14 kpl
§ Vuotuinen toimitusmäärä näiden
terminaalien läpi on noin 2,2 TWh
eli n. 1,1 miljoonaa kiinto-m3/vuosi
(vrt. metsähakkeen käyttö lämpö-
ja voimalaitoksissa 7,6
Mm3/vuosi)
§ Jakautuneet tasaisesti läpi maan,
palvelevat ensisijaisesti lähellä
sijaitsevia CHP-laitoksia
11. 1115.3.2016 11
Energiapuuterminaalikartoitus
§ Suomessa toimivat vuotuiselta läpivirtaukseltaan yli 100 GWh
energiapuuterminaalit
§ Yhteenlaskettu vuotuinen toimitusmäärä näiden terminaalien läpi
n. 2,2 TWh eli n. 1,1 Miljoonaa kiintokuutiota energiapuuta.
13. 1315.3.2016 13
Energiapuuterminaalit Suomessa
§ 202 energiapuuterminaalia*
§ Metsäpolttoaineen toimitusmäärä
terminaaleista 6,5 TWh (3,2
miljoonaa kiintokuutiota)
§ 42% lämpö- ja voimalaitoksissa
käytetystä metsähakkeesta (7,5
Mm3)
§ Suomen suurin terminaali sijaitsee
Rovaniemellä, toimitusmäärä 400
GWh/a
(*terminaalin vuotuiseksi vähimmäistoimitusmääräksi asetettiin 1 GWh tai 500 m3-
kiinto/vuosi. Vain käyttöpaikasta erillään olevat terminaalit laskettiin mukaan = toimitus
terminaalista käyttöpaikalle rekalla. Lisäksi vaatimuksena oli vakiintunut polttoaineen
valmistus/varastointi terminaalipaikalla.)
14. 1415.3.2016 14
Energiapuuterminaalit Ruotsissa
§ 270 terminaalia: Vuotuinen energiapuun
toimitusmäärä terminaalien kautta 7,86 TWh,
55% toimitetusta hakkeesta
§ 42 terminaalia varustettu rautatie-
yhteydellä
§ Runsaasti alle 2 ha terminaaleja (154 kpl),
näiden läpi kulkee yli puolet vuotuisesta
terminaalitoimitusmäärästä
§ 95 % Ruotsin metsäpolttoainevaroista
(hakkuutähde ja kannot) sijoittuu nykyisten
terminaalien hankinta-alueille, 65 %
rautatieyhteydellä varustettujen terminaalien
hankinta-alueille
Vihr:
Nykyiset
terminaalit
Pun:
nyk.
terminaa-
lien
ulkopuo-
lelle jäävät
puunkor-
juualueet
15. 1515.3.2016 15
Energiapuuterminaalien kokojakauma, Suomi
§ Teoreettinen kertavarastokapasiteetti 24 GWh/ha
§ Jos varastoala oletetaan käytetyksi kokonaan (ja oletus 1
kierto/a), ovat terminaalien pinta-alat kokoluokittain noin 0,2 ha,
1 ha, 2 ha ja 6 ha
16. 1615.3.2016 16
Energiapuuterminaalien kokojakauma, Ruotsi
§ Teoreettinen kertavarastokapasiteetti 24 GWh/ha
§ Jos varastoala oletetaan käytetyksi kokonaan, kiertää varasto
ruotsalaisterminaalissa alle kerran vuodessa
17. 1715.3.2016 17
Kyselytytutkimus: vastaukset toimijoilta
§ A) Mikä on biomassaterminaalien tämänhetkinen tilanne
osana metsäbiotalouden hankintaketjua?
§ Vastauksissa korostui terminaalien hyvä toimitusvarmuus.
Terminaalit ovat tärkeitä vuoden polttoainetoimituskierron tasaajia.
Yksi toimijoista korosti myös konetyön helppoutta ja alhaisempia
kustannuksia terminaaliympäristössä.
§ Polttoaineen laatu terminaaleista toimitettaessa on tasainen –
asiakkaat kiittävät
§ Pienet toimijat välttävät terminaaleja kustannussyistä ja koska
heidän tapauksessa toimitukset voidaan varmistaa myös suorassa
toimitusketjussa tienvarsivarastoista.
§ Pääosa toimijoista säilyttää terminaalitoiminnan nykyisellä
tasollaan tai laajentaa toimintaa. Yksi toimijoista pyrkii luopumaan
terminaalitoiminnasta kokonaan.
18. 1815.3.2016 18
Kyselytytutkimus: vastaukset toimijoilta
§ B) Mitä mahdollisuuksia biomassaterminaalien
kehittämisellä on elinkeinoelämälle?
§ Toimiva terminaaliverkosto mahdollistaa esim. turvemaa- ja muiden
talvikorjuukohteiden lisäämisen. Terminaaleilta edellytetään
ympärivuotista operointimahdollisuutta niin tiestön kuin
ympäristöasioiden osalta.
§ Terminaali luo sijaintipaikkansa ympärille aina oman taloudellisen
”ekosysteemin”. Terminaalia ympäröivälle alueelle kietoutuu
monenlaista pientä ja keskisuurta yrittämistä.
§ Terminaalitoiminta voi laajentua pelkästä materiaalin hienonnuksesta
yhä pidemmälle kohti polttoaineen jalostusta esimerkiksi
liikennedieselöljyksi. Tämä parantaa syrjäseutujen kilpailuasetelmaa
sillä riittävän korkeatasoisia jalosteita voidaan kuljettaa tehokkaasti
pitkiäkin matkoja.
§ Terminaalivarastoinnin ongelma on kalleus (sis. runsaan
käyttöpääoman) ja raaka-ainehävikit. Terminaalien kehittämisessä on
olennaista, että raaka-ainetta voidaan jalostaa, ts. kuiva-ainetta lisätä
ja/tai sekoittaa eri jakeita. Tähän on myös tärkeää liittää korjuu- /
haketus- / kuljetusyrittäjien kesätyömahdollisuuksien lisääminen.
19. 1915.3.2016 19
Kyselytytutkimus: vastaukset toimijoilta
§ C) Millaisia kehittämis- ja investointitarpeita
biomassaterminaaliverkostoon tai terminaaleihin liittyy?
§ Terminaalin maantieteellinen sijainti on hyvin oleellinen tekijä –
kaavoitus ratkaisevassa roolissa
§ Tulevien vuosien kasvavat hankintamäärät yhdessä lyhyiden talvien
kanssa edellyttävät terminaalitoiminnan lisäämistä
§ Terminaaleissa hyvin harvoin vielä on sähkövoimalla toimivia
hienontimia, hakkureita/murskia. Näillä laitteilla pystyy parantamaan
ehkä merkittävimmin entisestään tehokasta ketjua
§ Valmiin hakkeen kaukokuljetustehoa pystyttävä parantamaan –
hakekuorman tiivistäminen
§ Lähialueen kunnat ja kaupungit ovat suuressa roolissa
terminaalitoiminnan käynnistämisessä. Valtakunnan tasolla
johdonmukainen ja selkeä tukipolitiikka olisi tärkeää pitkäkestoisen
toiminnan vakiinnuttamisessa
§ Olisi hyvä selvitellä yhteisterminaalien mahdollisuuksia ja siihen
liittyvää terminaaliyrittäjyyttä
20. 2015.3.2016 20
Hyödyllisiä linkkejä aihepiirin julkaisuihin
Solid biomass fuel terminal concepts
and a cost analysis of a satellite
terminal concept
www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2015/T2
11.pdf
Cost analysis of a satellite terminal for
forest fuel supply in Finland
http://www.tandfonline.com/doi/full/10.
1080/02827581.2015.1082617