SAK:n Joonas Rahkolan, VTT Jouko Kajanojan ja Tampereen yliopiston Johanna Perkiön esitys – SAK:n koulutuspäivät opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteiskuntaopin opettajille 16.–17.9.2016 Kiljavan opistolla Nurmijärvellä
Valtakunnansovittelija Esa Longan esitys SAK:n koulutuspäivillä opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteiskuntaopin opettajille 12.9.2014 Kokoushotelli Siikarannassa.
Ehyt ry:n projektipäällikkö Merit Lindenin esitys SAK:n koulutuspäivillä opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteiskuntaopin opettajille 3.–4.5.2013 Espoon Siikajärvellä.
Valtakunnansovittelija Esa Longan esitys SAK:n koulutuspäivillä opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteiskuntaopin opettajille 12.9.2014 Kokoushotelli Siikarannassa.
Ehyt ry:n projektipäällikkö Merit Lindenin esitys SAK:n koulutuspäivillä opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteiskuntaopin opettajille 3.–4.5.2013 Espoon Siikajärvellä.
SAK:n Tapio Bergholmin esitys – SAK:n koulutuspäivät opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteiskuntaopin opettajille 16.–17.9.2016 Kiljavan opistolla Nurmijärvellä
SASK:in viestintäpäällikön Jukka Pääkkösen esitys SAK:n koulutuspäivillä opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteiskuntaopin opettajille 13.9.2014 Kokoushotelli Siikarannassa.
Yhdysvaltain suurlähetystön Shawn Waddoupsin esitys – SAK:n koulutuspäivät opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteiskuntaopin opettajille 16.–17.9.2016 Kiljavan opistolla Nurmijärvellä
SAK:in erikoistutkijan Tapio Bergholmin esitys SAK:n koulutuspäivillä opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteiskuntaopin opettajille 12.9.2014 Kokoushotelli Siikarannassa.
AKT:n puheenjohtajan Marko Piiraisen esitys SAK:n koulutuspäivillä opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteikuntaopin opettajille 3.–4.5.2013 Espoon Siikajärvellä.
SAK:n ekonomistin Erkki Laukkasen esitys SAK:n koulutuspäivillä opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteikuntaopin opettajille 3.–4.5.2013 Espoon Siikajärvellä.
Terhi Maczulskij, Palkansaajien tutkimuslaitos: Esitys SAK:n koulutuspäivillä opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteiskuntaopin opettajille 11.–12.9.2015
SAK:n kehittämisjohtajan Saana Siekkisen esitys SAK:n koulutuspäivillä opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteikuntaopin opettajille 3.–4.5.2013 Espoon Siikajärvellä.
Setan Transtukipisteen johtavan sosiaalityöntekijän Maarit Huuskan esitys SAK:n koulutuspäivillä opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteiskuntaopin opettajille 12.9.2014 Kokoushotelli Siikarannassa.
Kehoterapeutti Riitta Kokon esitys SAK:n koulutuspäivillä opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteikuntaopin opettajille 3.–4.5.2013 Espoon Siikajärvellä.
Tapani Kaakkuriniemi, Helsingin yliopisto: Esitys SAK:n koulutuspäivillä opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteiskuntaopin opettajille 11.–12.9.2015
SAK:n koulutus- ja työvoimapoliittisen asiantuntijan Kirsi Rasinaho esitys SAK:n koulutuspäivillä opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteikuntaopin opettajille 3.–4.5.2013 Espoon Siikajärvellä.
SAK:n koulutuspäällikön Mikko Koskisen esitys SAK:n koulutuspäivillä opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteiskuntaopin opettajille 13.9.2014 Kokoushotelli Siikarannassa.
Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n järjestöpäällikön Arto Saastamoisen esitys SAK:n ammatillisten opettajien koulutuspäivillä 20.9.2014 Petäys Resortissa.
SAK:n Mikko Koskisen esitys – SAK:n koulutuspäivät opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteiskuntaopin opettajille 16.–17.9.2016 Kiljavan opistolla Nurmijärvellä
Työmarkkinakatsaus on SAK:n asiantuntijoiden kahdesti vuodessa kokoama talousanalyysi. Katsauksissa seurataan Suomen talouden kehitystä erityisesti työmarkkinoiden näkökulmasta.
Avaamme tilannekuvaa eri mittareiden avulla. Katsaukset seuraavat erityisesti bruttokansantuotteen, inflaation, korkojen, vaihtotaseen, investointien, liikevaihtojen, ansio- ja kustannustason sekä työllisyyden ja työttömyyden kehitystä.
Katsauksen on koonnut SAK:n ekonomisti Tatu Knuutila.
SAK:n Tapio Bergholmin esitys – SAK:n koulutuspäivät opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteiskuntaopin opettajille 16.–17.9.2016 Kiljavan opistolla Nurmijärvellä
SASK:in viestintäpäällikön Jukka Pääkkösen esitys SAK:n koulutuspäivillä opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteiskuntaopin opettajille 13.9.2014 Kokoushotelli Siikarannassa.
Yhdysvaltain suurlähetystön Shawn Waddoupsin esitys – SAK:n koulutuspäivät opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteiskuntaopin opettajille 16.–17.9.2016 Kiljavan opistolla Nurmijärvellä
SAK:in erikoistutkijan Tapio Bergholmin esitys SAK:n koulutuspäivillä opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteiskuntaopin opettajille 12.9.2014 Kokoushotelli Siikarannassa.
AKT:n puheenjohtajan Marko Piiraisen esitys SAK:n koulutuspäivillä opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteikuntaopin opettajille 3.–4.5.2013 Espoon Siikajärvellä.
SAK:n ekonomistin Erkki Laukkasen esitys SAK:n koulutuspäivillä opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteikuntaopin opettajille 3.–4.5.2013 Espoon Siikajärvellä.
Terhi Maczulskij, Palkansaajien tutkimuslaitos: Esitys SAK:n koulutuspäivillä opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteiskuntaopin opettajille 11.–12.9.2015
SAK:n kehittämisjohtajan Saana Siekkisen esitys SAK:n koulutuspäivillä opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteikuntaopin opettajille 3.–4.5.2013 Espoon Siikajärvellä.
Setan Transtukipisteen johtavan sosiaalityöntekijän Maarit Huuskan esitys SAK:n koulutuspäivillä opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteiskuntaopin opettajille 12.9.2014 Kokoushotelli Siikarannassa.
Kehoterapeutti Riitta Kokon esitys SAK:n koulutuspäivillä opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteikuntaopin opettajille 3.–4.5.2013 Espoon Siikajärvellä.
Tapani Kaakkuriniemi, Helsingin yliopisto: Esitys SAK:n koulutuspäivillä opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteiskuntaopin opettajille 11.–12.9.2015
SAK:n koulutus- ja työvoimapoliittisen asiantuntijan Kirsi Rasinaho esitys SAK:n koulutuspäivillä opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteikuntaopin opettajille 3.–4.5.2013 Espoon Siikajärvellä.
SAK:n koulutuspäällikön Mikko Koskisen esitys SAK:n koulutuspäivillä opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteiskuntaopin opettajille 13.9.2014 Kokoushotelli Siikarannassa.
Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n järjestöpäällikön Arto Saastamoisen esitys SAK:n ammatillisten opettajien koulutuspäivillä 20.9.2014 Petäys Resortissa.
SAK:n Mikko Koskisen esitys – SAK:n koulutuspäivät opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteiskuntaopin opettajille 16.–17.9.2016 Kiljavan opistolla Nurmijärvellä
Työmarkkinakatsaus on SAK:n asiantuntijoiden kahdesti vuodessa kokoama talousanalyysi. Katsauksissa seurataan Suomen talouden kehitystä erityisesti työmarkkinoiden näkökulmasta.
Avaamme tilannekuvaa eri mittareiden avulla. Katsaukset seuraavat erityisesti bruttokansantuotteen, inflaation, korkojen, vaihtotaseen, investointien, liikevaihtojen, ansio- ja kustannustason sekä työllisyyden ja työttömyyden kehitystä.
Katsauksen on koonnut SAK:n ekonomisti Tatu Knuutila.
Tässä tutkimuksessa olemme tarkastelleet laajasti SAK:n nais- ja miesvaltaisten alojen vastaajien arvioita työelämästä ja elämän arvoista. Kysyimme mielipidettä yhteensä 55:ssä eri asiassa. Tarkasteltavana olevista asioista lähes 90 prosenttia on sellaisia, joissa ei havaittu juurikaan mielipide-eroja nais- ja miesvaltaisten alojen välillä.
Suuri osa vastaajista odottaa työltä työturvallisuutta ja hyvää työporukkaa. Monen odotukset kohdistuvat myös työpaikan jatkuvuuteen ja siihen, että esimies on helposti lähestyttävä.
SAK:n uusi strategia täsmentää keskusjärjestön roolia ja uudistaa sen toimintatapoja vastamaan työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. Strategiakausi ulottuu vuoteen 2028.
SAK:n keinovalikoimassa on jatkossakin neuvotteleminen niin työnantajien kuin kolmikantaisesti yhdessä työnantajien ja kulloisenkin hallituksen kanssa. Aiempaa tärkeämpään rooliin strategiassa nostetaan vaikuttaminen poliittiseen päätöksentekoon Suomessa ja Euroopan unionissa. Myös asiantuntijuuden ja viestinnän rooli korostuu.
Strategiassa huomioidaan myös digitalisaation ja ilmastonmuutoksen työntekijöille aiheuttamat haasteet. Muutos kohti ekologisesti kestävää taloutta on toteutettava oikeudenmukaisesti.
SAK:n Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla -tutkimus piirtää kuvaa eri alojen digitalisaatiokehityksestä. Se katsoo kehitystä nimenomaan suorittavaa työtä tekevien työntekijöiden työn näkökulmasta.
SAK:n Verianilla teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisista 52 prosenttia hyväksyy Orpon-Purran hallituksen suunnittelemia työelämäheikennyksiä vastustavat lakot. 42 prosenttia vastaajista ei hyväksy lakkoja. Erityisen vankkaa kannatus on SAK:n ja STTK:n jäsenliittoihin järjestäytyneiden palkansaajien keskuudessa.
Orpon-Purran hallituksen suunnittelemat leikkaukset ja heikennykset kohdistuvat erityisesti työväestöön ja kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin. Lue SAK:n esitteestä, millaisia muutoksia työlainsäädäntöön, lakko-oikeuteen ja sosiaaliturvaan hallitus on toteuttanut tai esittää.
Den här guiden berättar om de rättigheter och skyldigheter som finns i arbetslivet, och som garanterar ett rättvist arbetsliv för oss alla.
Alla som jobbar behöver tillförlitlig information om de avtal, förfaringssätt och termer som rör arbetslivet – men speciellt viktigt är det för dem som är nya i arbetslivet. Den här guiden ger dig grundläggande kunskaper om arbetslivet och hjälper dig att enkelt kolla vad du ska tänka på när du börjar på ett nytt jobb eller befinner dig i en ny situation. Ibland kan det uppstå frågor eller problem som du behöver mer hjälp för att lösa. Då ska du komma ihåg adressen www.arbetslivetsspelregler.fi.
Arbetslivets spelregler är en guide som har sammanställts av experter vid Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC. Guiden lämpar sig för unga, personer som har flyttat till Finland och alla som vill lära sig mer om det finländska arbetslivet.
SAK haluaa, että seuraava Euroopan parlamentti jatkaa työntekijöiden oikeuksien vahvistamista. SAK:n tavoitteiden muita teemoja ovat muun muassa demokratian ja oikeusvaltion puolustaminen, EU:n talouspolitiikka ja oikeudenmukainen ilmastosiirtymä sekä EU:n ulkosuhteet ja laajentuminen.
Joulukuun puolessavälissä 2023 toteutetun kyselyn mukaan 63 prosenttia Suomen väestöstä hyväksyi ammattiliittojen torstaina 14. joulukuuta toteuttamat poliittiset lakot. SAK:n Verianilla teettämään kyselyyn vastasi 2 405 henkilöä, jotka edustavat Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaalla asuvat. Kysely toteutettiin 15.–20.12.2023 ja sen virhemarginaali on noin 2,0 %-yksikköä molempiin suuntiin.
SAK:n vero-ohjelman tavoitteena on toimia avauksena ja ohjenuorana aiheesta käytävään keskusteluun. Ohjelmassa käydään läpi kaikki verotuksen osa-alueet ja tarjotaan ratkaisuja verojärjestelmän kehittämiseen.
SAK:n mukaan verotuksen painopistettä tulee siirtää työn verotuksesta haittojen ja pääomien verotukseen. SAK:lle tärkeitä tavoitteita ovat myös reilu tulonjako ja ilmastoon sekä ympäristöön liittyvät verokysymykset.
Kaksi kolmasosaa (67 prosenttia) SAK:laista luottamushenkilöistä kertoo, että heidän työpaikallaan on pantu toimeen ilmastonmuutosta hillitseviä toimia viimeisten kahden vuoden aikana. Ilmastotoimia tekevien SAK:laisten työpaikkojen osuus on kasvanut nopeasti, sillä vuonna 2019 vastaava osuus oli 44 prosenttia.
12:sta sak:laisilla aloilla työskentelevän pienipalkkaisen työntekijän haastattelu toimeentulovaikeuksista ja siitä, miten he pyrkivät tilannettaan rakotmaan.
More from Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK (20)
Silpputyö ja tasa-arvo, onko perustulo ratkaisu työelämän muuttuviin työnteon tapoihin?
1. SILPPUTYÖ JA TASA-ARVO, ONKO
PERUSTULO RATKAISU TYÖELÄMÄN
MUUTTUVIIN TYÖNTEON TAPOIHIN?
VTT Jouko Kajanoja
Tohtoriopiskelija Johanna Perkiö, Tampereen yliopisto
Joonas Rahkola, ekonomisti, SAK
2. PERUSTULO JA TASA-ARVO. MITEN KÄVISI
NUORTEN NAISTEN TYÖLLISYYDEN?
25 – 40 –vuotiaiden naisten
työllisyys on Suomessa
selvästi alhaisempi kuin
Ruotsissa. Kotihoidon tuki
selittää eroa osittain.
25 – 40 –vuotiaiden naisten
työllisyys on Suomessa
selvästi alhaisempi kuin
Ruotsissa. Kotihoidon tuki
selittää eroa osittain.
3. PERUSTULO JA TALOUDELLINEN KANNUSTAVUUS
Työtulo
Käytettävissä
oleva tulo
(työtulo + etuudet
– verot)
Ratkaisu 2: pienennetään
efektiivisiä marginaaliveroasteita
alentamalla sosiaaliturvan tasoa.
Taloudellisesti mahdollinen,
mutta romuttaisi sosiaaliturvan
tason.
Ratkaisu 1: pienennetään
efektiivisiä marginaaliveroasteita
leikkaamatta sosiaaliturvan
tasoa. Taloudellisesti mahdoton.
Nykyinen sosiaaliturva:
Verotuksen ja etuuksien
yhteisvaikutuksesta käteen
jäävät tulot kasvavat hitaasti
työtulojen kasvaessa
Voidaanko työn teon kannusteita, eli työllistymisveroasteita ja
efektiivisiä veroasteita, laskea merkittävästi tavalla, joka on
1.Taloudellisesti toteuttamiskelpoinen
2.Sosiaalisesti hyväksyttävissä?
Jos perustulo verotettaisiin pois,
efektiiviset marginaaliveroasteet
nousisivat.
4. PERUSTULOKOKEILU: TYÖLLISTYMISVEROASTEET
LASKEVAT SELVÄSTI, MUTTA MALLIN PERUSTULO OLISI
HIRMUISEN KALLIS KOKO VÄESTÖLLÄ
Käteen jäävät tulot kasvaisivat työtulojen saajilla, koska verojärjestelmä
säilyy nykyisellään eikä perustulo siten tule verotetuksi pois.
Koko väestöön sovellettuna kokeilumalli lisäisi julkisia menoja n. 11 mrd.