2. Scrum on projektinhallinnan viitekehys, jota käytetään yleisesti ketterässä
ohjelmistokehityksessä. Vaikka Scrum on kehitetty erityisesti ohjelmistoprojektien
hallintaan, sitä voidaan soveltaa myös yleisesti projektinhallinnassa.
Ensimmäisinä idean Scrumin kehitysprosessista kuvasivat 1986 Hirotaka Takeuchi ja Ikujiro
Nonaka. Teoksessaan Takeuchi ja Nonaka kuvaavat uudenlaisen, holistisen lähestymistavan
tuotekehitykseen, jossa yksi ainoa monitaitoinen (engl. cross-functional) ryhmä suorittaa
kehitysprosessin alusta loppuun vaiheistuksella, joka on vahvasti lomittunut.
Ryhmän toimintaa verrataan rugby-joukkueeseen, jossa koko ryhmä pyrkii etenemään
yksikkönä ja toimimaan tiiviissä yhteistyössä. Myös menetelmän nimi (engl. scrum) viittaa
rugbyn aloitusryhmitykseen. Nimi on myös sittemmin jäänyt käyttöön johtuen
menetelmän yhtäläisyyksistä rugby-joukkueeseen ja sen toimintaan; molemmat ovat
erilaisiin tilanteisiin sopeutuvaisia, nopeita ja itseohjautuvia.
Scrum: projektinhallinta
3. Scrum: työskentelytapa
Scrumissa työskennellään toistavasti ja lisäävästi (engl. iterative-incremental)
ennustettavuuden optimoimiseksi ja riskien kontrolloimiseksi. Tavoitteena oleva tuote
kehittyy pikkuhiljaa täydellisemmäksi ja valmiimmaksi useiden kehitysjaksojen aikana.
Kehitysjaksoa kutsutaan sprintiksi (engl. Sprint). Sprintti on 1-4 viikon mittainen aikaraja,
jonka sisällä tuotetaan “valmiin” määritelmän täyttävä, käyttökelpoinen ja potentiaalisesti
julkaisukelpoinen tuoteversio. Jokaisen sprintin sisältö sovitaan sprintin
suunnittelupalaverissa ennen sprintin aloitusta, ja toteutettaviksi valitaan sellaisia tuotteen
kehitysjonon kohtia, joilla on sillä hetkellä suurin merkitys projektin onnistumiselle.
Sprintin lopuksi järjestetään sprinttikatselmus, jossa kehitystiimi esittelee sprintin
konkreettiset saavutukset (esim. ohjelmiston uusimman version) tuoteomistajalle sekä
mahdollisille sidosryhmien edustajille palautteen saamiseksi ja ymmärryksen lisäämiseksi
kehityksen tilasta. Ennen seuraavan sprintin aloittamista pidetään vielä sprintin
retrospektiivi, jossa tarkastellaan prosessin näkökulmasta mikä sprintin aikana sujui hyvin
ja mitä voitaisiin parantaa seuraavassa sprintissä.
4. Scrum: roolit 1
Scrum-kehityksessä käytetään yhtä tai useampaa scrumtiimiä (engl. scrum team).
Scrumtiimi koostuu tuoteomistajasta, scrummasterista ja kehitystiimistä. Scrumtiimi
päättää kunkin sprintin tavoitteet ja tehtävät, ja vastaa yhdessä siitä, että asetettuihin
tavoitteisiin päästään. Scrumtiimi on itseohjautuva ja monitaitoinen, ja sillä on valta
päättää omista työmenetelmistään.
Yksi scrumtiimin jäsen toimii tuoteomistajana (engl. product owner). Tuoteomistaja vastaa
tuotteen arvon ja kehitystiimin työn arvon maksimoimisesta. Käytännössä tämä tapahtuu
määrittelemällä tuotteen vaatimukset sekä järjestämällä tuotteen kehitysjono yhteistyössä
scrumtiimin kanssa. Tuoteomistaja on yksi henkilö, ei komitea. Tuoteomistaja voi
hyödyntää komiteoita tai edustaa sellaisen toiveita tuotteen kehitysjonon kautta.
Tuoteomistaja tuntee tuotteen liiketoimintaa ja edustaa asiakkaita ja käyttäjiä.
Tuoteomistaja varmistaa, että scrumtiimi toteuttaa jokaisessa sprintissä sellaisia
vaatimuksia, jotka ovat tuotteen onnistumisen kannalta keskeisimpiä. Tuoteomistaja
hyväksyy sprinttikatselmuksessa edellisen sprintin tuoteversion ja osallistuu sprintin
suunnittelupalaveriin varmistaakseen, että kehitystiimi ymmärtää sprinttiin valittavat
tuotteen kehitysjonon kohdat riittävällä tarkkuudella. Tuoteomistaja myös auttaa
kehitystiimiä ymmärtämään vaatimuksia ja tarvittaessa tarkentaa sprinttiin valittujen
vaatimusten toteutustapaa sprintin aikana.
5. Scrum: roolit 2
Toinen scrumtiimin rooleista on kehitystiimi (engl. development team). Kehitystiimi koostuu
ammattilaisista, jotka muuttavat sprinttiin valitun tuotteen kehitysjonon sisällön
potentiaalisesti julkaisukelpoikseksi “valmiiksi” tuoteversioksi jokaisessa sprintissä.
Ainoastaan kehitystiimin jäsenet osallistuvat tuoteversion kehitykseen. Kehitystiimit ovat
monitaitoisia sisältäen kaiken tarvittavan osaamisen potentiaalisesti julkaisukelpoisen
tuoteversion kehittämiseksi. Kehitystiimin jäsenillä voi olla erityistä osaamista tai erilaisia
työn painopisteitä, mutta vastuu kehityksestä kuuluu koko kehitystiimille yhdessä.
Kolmas scrumtiimin rooli on scrummaster (engl. scrum master). Scrummaster vastaa siitä,
että kaikki ymmärtävät ja käyttävät Scrumia. Scrummasterit tekevät tämän varmistamalla,
että scrumtiimit pitäytyvät Scrumin teoriassa, käytännöissä ja säännöissä. Scrummaster on
scrumtiimin palveleva johtaja. Toisin kuin perinteisellä esimiehellä, scrummasterilla ei ole
scrumtiimin jäseniin suoraa määräysvaltaa, vaan hän vaikuttaa scrumtiimiin Scrum-
prosessin kautta. Scrummasterin tehtävät koostuvat suurelta osin ryhmän työskentelyä
haittaavien esteiden poistamisesta ja ryhmän valmentamisesta itseohjautuvuuteen.
Scrummaster tarkkailee työn etenemistä, ja jos sprintin tavoitteiden saavuttaminen alkaa
näyttää epätodennäköiseltä, hän kommunikoi kehitystiimin ja tuoteomistajan kanssa
tilanteen korjaamiseksi tai sprintin sisällön kaventamiseksi. Scrummaster myös suojaa tiimiä
ulkopuoliselta hälyltä, kuten sprintin aikana pyydetyiltä uusilta vaatimuksilta, ja tekee
kaikkensa turvatakseen tiimilleen työrauhan.
6. Scrum: tuotokset
• Tuotteen kehitysjono (engl. product backlog) on järjestetty lista kaikesta, mitä tuotteessa saatetaan
tarvita, sekä ainoa lähde tuotteeseen toteutettaville vaatimuksille ja muutoksille. Tuoteomistaja
vastaa tuotteen kehitysjonosta mukaan lukien sen sisältö, saatavuus ja järjestäminen. Tuotteen
kehitysjono ei ole koskaan valmis, vaan se kehittyy, kun tuote sekä ympäristö kehittyy.
Julkaisusuunnitelmaksi kutsutaan kehitysjonoa, joka sisältää kaikki tuotteen kehitysjonosta
seuraavaan julkaisuun valitut kohdat (engl.product backlog Item) sekä alustavasti suunnitellun
määrän sprinttejä julkaisun toteuttamiseen.
• Sprintin tehtävälista (engl. sprint backlog) koostuu sprintin suunnittelupalaverissa valituista
tuotteen kehitysjonon kohdista sekä suunnitelmasta niiden toteuttamiseksi. Sprintin tehtävälista on
kehitystiimin antama ennuste siitä, mitä toiminnallisuutta seuraavaan tuoteversioon tulee
sisältymään sekä tarvittavista tehtävistä toiminnallisuuden toteuttamiseksi. Sprintin tehtävälista
määrittää ja tekee näkyväksi kaiken työn, jonka kehitystiimi kokee tarpeelliseksi kehittääkseen
tuotteen kehitysjonon kohdat “valmiiksi” tuoteversioksi ja saavuttaakseen sprintin tavoitteen.
Tuoteomistaja ei voi sprintin aikana vaihtaa kehitysjonon kohtia toisiin. Kehitystiimi voi sen sijaan
milloin tahansa muuttaa, lisätä tai poistaa sprintin tehtäviä varmistaakseen, että sprintin tavoite ja
valitut tuotteen kehitysjonon kohdat toteutuvat.
• Edistymiskäyrä (engl. burndown chart) kuvaa tuotteen tai sprintin jäljelläolevaa työmäärää.
• Tuoteversio (engl. increment) on summa kaikista tuotteen kehitysjonon kohdista, jotka ovat
valmistuneet sprintin ja aiempien sprinttien aikana. Sprintin lopussa siinä valmistuneen
tuoteversion tulee olla “valmis”, joka tarkoittaa, että se täyttää scrumtiimin “valmiin” määritelmän
ja on käyttökelpoisessa kunnossa, riippumatta siitä, päättääkö tuoteomistaja julkaista sen.
7. Scrum: tapahtumat 1
Scrumissa käytetään ennaltasovittuja tapahtumia luomaan säännöllisyyttä ja minimoimaan muiden
kuin Scrum-palavereiden tarve. Scrumin tapahtumat ovat aikarajattuja eli jokaisella niistä on
maksimipituus. Tämä varmistaa sen, että suunnittelulle varataan riittävästi aikaa, mutta
suunnitteluprosessissa ei pääse syntymään hukkaa.
• Sprintti (engl. sprint) on scrumin ydin, enintään kuukauden pituinen tai sitä lyhyempi aikaraja, jonka
sisällä tuotetaan “valmiin” määritelmän täyttävä, käyttökelpoinen ja potentiaalisesti
julkaisukelpoinen tuoteversio. Sprinteillä on sama pituus koko kehityksen ajan. Uusi sprintti alkaa
välittömästi edellisen päätyttyä.
• Sprintin suunnittelupalaveri (engl. sprint planning meeting) on palaveri, jossa suunnitellaan sprintin
aikana tehtävä työ. Tämä suunnitelma luodaan yhteistyössä koko scrumtiimin kesken. Sprintin
suunnittelupalaverin pituus rajataan enintään kahdeksaan tuntiin kuukauden mittaiselle sprintille.
Lyhyemmille sprinteille varataan suhteessa vähemmän aikaa. Esimerkiksi kahden viikon sprintille
varataan enintään neljä tuntia.
• Päiväpalaveri (engl.daily scrum) on enintään 15 minuutin mittainen aikarajattu palaveri, jossa
kehitystiimi tahdistaa keskinäiset työnsä ja luo suunnitelman seuraaville 24 tunnille. Tämä tapahtuu
tarkastelemalla edellisen päiväpalaverin jälkeen tehtyä työtä ja ennustamalla, mitä voidaan
toteuttaa ennen seuraavaa päiväpalaveria. Päiväpalaverissa jokainen kehitystiimin jäsen kertoo
vuorollaan 1) Mitä olen tehnyt viime päiväpalaverin jälkeen, 2) Mitä aion tehdä ennen seuraavaa
päiväpalaveria, ja 3) Onko työni etenemisellä esteitä. Päiväpalaveri ei ole raportointia, vaan
kehitystiimin oma tapaaminen, jonka tarkoitus on optimoida työpäivän arvo ja todennäköisyys sille,
että kehitystiimi pääsee sprintin tavoitteeseen. Mikäli keskustelua halutaan jatkaa 15 minuutin
jälkeen, on tarkoituksenmukaista sopia erillinen palaveri, vaikka välittömästi päiväpalaverin jälkeen.
8. Scrum: tapahtumat 2
• Tuotteen kehitysjonon työstö (engl. product backlog grooming) tarkoittaa yksityiskohtien,
työmääräarvioiden ja kehitysjonon kohtien keskinäisen järjestyksen lisäämistä. Kyseessä on toistuva
prosessi, jossa tuoteomistaja ja kehitystiimi lisäävät yhteistyössä yksityiskohtia tuotteen
kehitysjonoon. Työstön aikana tuotteen kehitysjonon kohtia katselmoidaan ja arvioidaan. Niitä
voidaan kuitenkin päivittää milloin tahansa muulloinkin tuoteomistajan toimesta tai toiveesta.
Työstöön käytetään yleensä enintään 10% kehitystiimin kapasiteetista. Kehitystiimi vastaa kaikista
työmääräarvioista. Tuoteomistaja voi vaikuttaa kehitystiimiin auttamalla sitä ymmärtämään
vaatimuksia ja tekemään kompromisseja.
• Sprinttikatselmus (engl. sprint review) on sprintin lopussa pidettävä epämuodollinen palaveri, jossa
tarkastellaan kehitetty tuoteversio ja sopeutetaan tarvittaessa tuotteen kehitysjonoa.
Sprinttikatselmuksen aikana scrumtiimi ja sidosryhmät selvittävät yhteistyössä, mitä sprintissä
kehitettiin. Perustuen tähän tietoon ja mahdollisiin sprintin aikana tuotteen kehitysjonoon tehtyihin
muutoksiin osallistujat keskustelevat siitä, mitä voitaisiin kehittää seuraavaksi. Kehitystiimin
esittämän tuotedemon tavoitteena on saada palautetta, edistää keskustelua ja luoda realistinen
pohja seuraavan sprintin suunnittelupalaverille. Sprinttikatselmus rajataan enintään neljään tuntiin
kuukauden sprintille. Lyhyemmille sprinteille varataan suhteessa vähemmän aikaa.
• Sprintin retrospektiivi (engl. sprint retrospective) antaa scrumtiimille tilaisuuden tarkastella
työskentelyään ja tehdä suunnitelman kehitysprosessin parannuksille, jotka toteutetaan seuraavassa
sprintissä. Sprintin retrospektiivi pidetään sprinttikatselmuksen jälkeen ja ennen seuraavan sprintin
suunnittelupalaveria. Palaveri rajataan enintään kolmeen tuntiin kuukauden sprintille. Lyhyemmille
sprinteille varataan suhteessa vähemmän aikaa.
9.
10.
11. ROOLI HALUAISIN ETTÄ TOIVE KOSKA
PERUSTELU
OHJAAJANA HALUAISIN ETTÄ VOISIN LISÄTÄ
OPISKELIJAN SUORAAN KURSSILLE KOSKA
NÄIN VOISIN OHJATA OPISKELIJAA
12. MA TI KE TO PE
KÄYNNISTYS DAILY STAND-UP DAILY STAND-UP DAILY STAND-UP DAILY STAND-UP
GROOMING PLANNING POKER TIIMI, RETRO JA DEMO
MA TI KE TO PE
DAILY STAND-UPDAILY STAND-UP
