Satu Kankkonen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen päivä 22.11.2018

1. 20.11.2018
Monialainen kunnan
hyvinvointijohtaminen - toimiiko rakenne
ja ohjaako hyvinvointikertomus?
Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 22.11.2018

2. Tampereen seutu on yhdessä tekemisen edellä kävijä
• Tampereen kaupunkiseutu on Suomen
kakkoskeskus, monipuolinen ja
nopeasti kasvava seutu, koti yli 380 000
asukkaalle ja sijoittumisalue yli 24 000
yritykselle.
• Seutuyhteistyötä organisoi Tampereen
kaupunkiseudun kuntayhtymä.
• Kaupunkiseutu muodostuu Tampereen,
Nokian, Ylöjärven, Kangasalan ja
Oriveden kaupungeista sekä Lempäälän,
Pirkkalan ja Vesilahden kunnista.
20.11.2018

3. Tampereen kaupunkiseutu
yhdessä tekemisen edelläkävijä
kansainvälinen älykkään kasvun keskus
Hyvä saavutettavuus
Houkutteleva osaamis- ja innovaatioympäristö
Monipuolinen elinkeinorakenne
Aluetaloutta vahvistava yrittäjyys- ja
työllisyyspolitiikka
Toimiva yhdyskuntarakenne
Rajaton sijoittumisalue
Tasapainoiset asuntomarkkinat
Älykäs ja helppo asiointi
Hyvinvoivat kuntalaiset
Osallistava toimintaympäristö

4. Kaupunkiseudun HYMY-hanke
20.11.2018
• Alkuvuodesta 2018 Tampereen kaupunkiseudun, MAL-verkoston ja
Porin kaupungin yhteistyöllä käynnistyi HYMY eli
hyvinvointiympäristön tietopohjan mallintaminen ja ymmärryksen
laajentaminen -hanke.
• Hankkeen ideana oli integroida hyvinvointipalvelujen kehittäminen
paremmin osaksi maankäytön, asumisen, liikenteen ja elinkeinojen
suunnittelua.
• Tavoitteena oli tukea terveys- ja hyvinvointinäkökulman huomioimista
kaikessa suunnittelussa, päätöksenteossa ja toteutuksessa.
• Hankkeen päätehtävä oli kehittää kuntarajat ylittävää seudullista
tietopohjaa sekä kuntien yhteistyötä edistäviä tietoperusteisen
hyvinvointijohtamisen menetelmiä ja prosesseja.

5. Selvitys kuntien hyvinvointivaikutuksista ja johtamisesta
20.11.2018
• Osana hanketta toteutettiin kesällä 2018 HYMY –
selvitys, jossa pääpaino oli elinympäristön
hyvinvointivaikutusten mallintamisessa
Tampereen kaupunkiseudulla ja Porissa.
• Selvityksessä on keskitytty analysoimaan kuntien
tekemiä laajoja hyvinvointikertomuksia
hyvinvointijohtamisen välineenä.
• Lisäksi kiinnostuksen kohteena ovat olleet
kuntien oman ja seudullisen tietotuotannon
hyödyntäminen sekä monialaisen
hyvinvointijohtamisen kokemus kuntien
viranhaltijoiden kertomana.

6. 20.11.2018
Kokemus monialaisuudesta
hyvinvointijohtamisessa –
hyvinvointikäsitykset haastattelujen
valossa

7. Selvityksen taustalla oleva käsitteellinen viitekehys
• Hyvinvointikertomus rakentuu
hyvinvointijohtamisen ja tiedolla
johtamisen varaan.
• Hyvinvointijohtamista
toteutetaan hyvinvointitiedon
perusteella
• Hyvinvointikäsitys vaikuttaa
siihen, millaista hyvinvointietoa
pidetään oleellisena ja miten sitä
pyritään mallintamaan.

8. Hyvinvointikäsitykset haastattelujen valossa
• Yhteistä kaikille haastateltaville oli toimialasta riippumatta, että he kokivat
oman toimialansa toiminnan hyvinvointia edistävänä.
• Eroja oli kuitenkin siinä, miten hyvinvointia kuvattiin. Erityisesti teknisen
sektorin edustajat kuvailivat hyvinvointia laajaksi ja monimutkaiseksi ilmiöksi
ja käsitteeksi.
• Kaikille oli myös yhteistä, että he eivät kokeneet kuntaorganisaatiolla tai edes
hyvinvointiryhmällä olevan yhteistä jaettua hyvinvointikäsitystä – useimmat
haastateltavat eivät kuitenkaan nähneet yhteisen käsityksen puuttumista
ongelmallisena, vaan pitivät sitä luonnollisena kuntakontekstissa.
• Subjektiivinen hyvinvointikäsitys näyttäytyi selvityksessä hyvinvointiryhmän
jäseniä yhdistävänä tekijänä. Subjektiivisuutta käsiteltiin kuitenkin yli
puolessa haastatteluissa kokemuksena, jota selitettiin koulutustaustan tai
toimialan kautta.
20.11.2018

9. ”… Mä luulen, että siinä tulee meidän jokaisen oma
arvomaailma ja se tietty sektorikohtaisuuskin vastaan, että
kyllä mä veikkaan että jos kysyy vaikka tolta meidän
talousjohtajalta tai kaupunginjohtajalta niin he voi katsoa vähän
eri tavalla sitä hyvinvointia kuin me katsotaan sivistyspalveluissa
että arvomaailma vähän näkyy siinä. Mutta kaikilla kunnilla nyt
tavoitteena on, että me halutaan, että meidän asukkaat on
onnellisia ja hyvinvoivia ja mahdollisimman terveet elämäntavat
ja että ne elää sellaista hyvää elämää. Se on varmaan jaettu,
mutta se että me syvemmin ymmärrettäisiin samalla tavalla,
että mikä siihen johtaa siihen heidän hyvinvointiin … mä en
usko, että missään kunnassa on päästy siihen, että kaikki sektorit
ovat samaa mieltä, koska kaikki katsovat hiukan kuitenkin
subjektiivisesti asiaa.”
Johtaja, hyvinvointipalvelut
20.11.2018

10. Hyvinvointikäsitykset haastattelujen valossa
• Haastateltavat olivat yksimielisiä myös siitä, että elinympäristö on osa heidän
omaa ja organisaationsa hyvinvointikäsitystä.
• Selvitykseen osallistuneet haastateltavat (johtavat viranhaltijat) liittivät
elinympäristöön monenlaisia hyvinvointivaikutuksia. Hyvän elinympäristön
tekijöitä olivat:
– turvallisuuden tunne ja viihtyvyys
– esteettisyys, esteettömyys ja elämyksellisyys
• Vaikka hyvinvointia edistävä elinympäristö on osa jaettua
hyvinvointikäsitystä, sen mallinnus vaihtelee ja nähdään pääasiassa
terveyshaittojen mittaamisena.
20.11.2018
Terveyshaittoja
vähentävän
elinympäristön
tietopohja
Hyvinvointia
edistävän
elinympäristön
tietopohja

11. 20.11.2018
Kokemus monialaisuudesta
hyvinvointijohtamisessa –
hyvinvointiryhmän toiminta ja
hyvinvointikertomustyö

12. Monialaisuus hyvinvointiryhmän toiminnassa
• Lähes kaikki haastateltavat toivat esille poikkihallinnollisuuden tai
monialaisuuden merkityksen hyvinvointijohtamisessa.
• Tästä huolimatta kaikki johtavat viranhaltijat eivät kokeneet hyvinvointityön
tai etenkään hyvinvointiryhmän toiminnan kuuluvan heille.
• Erityisesti teknisten alojen suhtautuminen hyvinvointiryhmän työhön oli
vaihtelevaa – haastateltavat mielsivät ylipäätään oman toimialansa roolin
pienemmäksi kuin hyvinvointipalvelujen roolin – ulkopuolisuuden kokemus.
• Teknisten alojen sitoutumisesta puhuivat myös muiden toimialojen edustajat.
• Koska kaikki haastateltavat kuitenkin kokivat oman toimialansa toiminnan
hyvinvointia edistävänä, syy hyvinvointiryhmän toiminnan merkitykselliseksi
kokemiseen näyttäisi olevan muualla kuin yksin hyvinvointikäsityksessä.
20.11.2018

13. ”… Oon havainnut, että se väki mikä siellä hoitaa sitä
(hyvinvointityötä), on tällaista sotepainotteista. Heillä on ehkä,
ja tietysti se on ihan luonnollista, että heillä ei ole kovin syvällistä
tuntemusta siitä, että miten nää vaikka maankäytön prosessit ja
muut menee ja heille voi olla joskus uutta se, että kun kertoo
siitä, että minkälaista se valmistelu on… Kun meillä on nää
maankäytön ja muut prosessit, ne on hyvin kattavia ja raskaita,
ne on vakiintuneita tietyllä tavalla niin ainakaan itte en haluu
siihen rinnalle mitään teennäistä sellaista tehä, vaan jonkun –
ismin takia… vaan että mun mielestä pitää olla sillai, että
hyvinvointityö on toimintojen sisällä. Että sisäistetään sinne
sisälle eikä erillisenä… jos me lähetään sellaseen, että nyt pitää
ruveta erikseen keksimään… koska se on kivaa tai joku on sitä
mieltä, että se on kiva juttu, niin se on väärin koska meillä on
monta muutakin kivaa juttua.”
Johtaja, tekniset palvelut
20.11.2018

14. Monialaisuus hyvinvointiryhmän toiminnassa
• Positiivisina näkökulmina hyvinvointiryhmän työssä nähtiin ”omista
lukkiutuneista näkökulmista” eroon pääseminen ja työryhmän työskentelyn
tasa-arvoistava vaikutus – ”mikään sektori ei ole ylitse tai alitse muiden”.
• Hyvinvointityön kiinnittäminen käytännön kontekstiin voisi auttaa
hahmottamaan omaa roolia hyvinvointijohtamisessa – teemakohtaiset
alaryhmät voivat olla hyvä ilmiöpohjaisen lähestymisen väline ja lisätä
hyvinvointityön myönteistä kokemusta.
• Hyvinvointikoordinaattoreiden rooli nähtiin hyvinvointiryhmän työssä ja
erityisesti kertomuksen laadinnassa todella keskeisenä.
• Toisaalta jotkut kuvailivat hyvinvointikoordinaattorin roolia
hyvinvointiryhmän toiminnassa ja kertomuksen laadinnassa liian suureksi.
• Vaikka monialaisuus hyvinvointiryhmän toiminnassa toteutuisikin –
kertomuksen laadintaa on vaikea nähdä monialaisena, jos itse kertomuksen
laadinta jää loppujen lopuksi yhden ihmisen vastuulle.
20.11.2018

15. ”Hyvinvointikertomus, toki me käydään sitä kokouksessa läpi,
mutta jos nyt ihan rehellisesti sanon, niin mä sen kirjoitan.”
Hyvinvointikoordinaattori
”Me voidaan toimittaa, mitä se hyvinvointityön raportoija
haluaa. Se on mitä vastapuoli odottaa, että kun emmehän me
nyt tyrkytä tässä minnekään mitään hyvinvointiraporttia.”
Johtaja, tekniset palvelut
”Ja sanotaanko näin, että käy sääliksi (nimi,
hyvinvointikoordinaattori), että se on yhden ihmisen varassa
liian paljon.”
Johtaja, hyvinvointipalvelut
20.11.2018

16. Hyvinvointikertomus ja laadinnan käytännöt
• Hyvinvointikertomus ei näyttäisi lunastavan sille asetettuja tavoitteita, koska
kokemus oli, että hyvinvointikertomuksella ei ole suurta roolia heidän työssään –
kertomus ei ohjaavaa tai sillä ei ole käytännön vaikutusta.
• Hyvinvointikertomus näyttää olevan ”pakollisen raportin” maineessa –
heijastusvaikutus hyvinvointiryhmän toimintaan?
• Osa johtajista näki, että hyvinvointikertomuksen rooli vahvistuu tulevaisuudessa,
mutta sen pitää kytkeytyä vahvemmin kuntastrategiaan ja kunnan talousarvioon.
• Hyvinvointikertomuksen laadinnan prosessista ei näytä kunnissa olevan kovin
yhtenevää käsitystä - esille tuli myös hyvinvointikertomuksen laadintaan liittyvä
kiire.
• Positiivista oli se, että suurin osa hyvinvointiryhmän jäsenistä koki, että he voivat
vaikuttaa kertomuksen indikaattoreiden valintaan.
• Hyvinvointityöryhmän jäsenten erilaiset kokemuksen laadinnasta voivat olla
kytköksissä heidän omaksumaansa rooliin ryhmän toiminnassa.
20.11.2018

17. Yleisiä johtopäätöksiä selvityksen pohjalta
• Johtopäätöksiä:
– Hyvinvoinnin edistäminen ymmärrettiin koko kunnan tehtävänä ja se
nähdään kunnan toimintoja läpäisevänä toimintana.
– Hyvinvointikäsitys ei ole yhteinen ja jaettu – mutta sitä ei nähty
ongelmana.
– Käytössä oleva hyvinvointitieto ei vastannut hyvinvointikäsityksiin (laaja)
– käsitys laajempi kuin käytössä ollut hyvinvointitieto.
– Hyvinvointiryhmän työtä ei koeta omaksi.
– Mielikuvat hyvinvointikertomuksen strategisuudesta ovat vaihtelevia –
kertomuksen asema ei kaikissa selvitystyöhön osallistuneissa kunnissa ole
THL-määritelmän mukainen.
20.11.2018

18. Miten tästä eteenpäin - suosituksia
• Tarvitaan parempaa yhteistyötä hyvinvointijohtamisessa – eri toimijoille
”omien halujen ja kykyjen mukaiset tehtävät”. Monialaisen hyvinvointityön
parastaminen?
• Hyvinvointikertomuksesta pitäisi saada aidosti koko kunnan
hyvinvointipolitiikkaa ohjaava asiakirja – kertomuksen laadinnan prosessi olisi
hyvä kuvata. Lisäksi tulisi varmistaa, että kertomus kytkeytyy paremmin
osaksi kunnan strategiaa ja vuosikellon mukaisia suunnittelu- ja
toimeenpanoasiakirjoja.
• Tarvitaan paikallisiin erityispiirteisiin sovitettuja tavoitteita ja niiden
seurantaa (kuntarajojen sisällä).
• Tarvitaan myös kuntarajojen yli tapahtuvaa tarkastelua. Kaikki ilmiöt eivät ole
mallinnettavissa kuntarajojen mukaan – seututasoinen tarkastelu olisi
suositeltavaa, koska erityisesti elinympäristön hyvinvointivaikutukset
näyttäytyvät toiminallisella alueella.
• Tarvitaan tietoperusteista kehittämistyötä.
20.11.2018

19. 20.11.2018
Kiitos!
Hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikkö
Satu Kankkonen satu.kankkonen@tampereenseutu.fi