Maaseudun tulevaisuuden näkymät osaamisen näkökulmasta, Kehittyvän maaseudun hanketreffit hanketoimijoille ja sidosryhmille 27.-27.1.2013, koulutusjohtaja Susanna Tauriainen, MTK
Korona-aika on ravistellut suomalaisten arvoja: kestävistä elämäntavoista toivotaan pysyviä.
Poikkeusolot ovat muuttaneet monen elintapoja hetkellisesti kestävämpään suuntaan. Useat toivovat uusista elintavoista kuitenkin pysyviä, kertoo Sitran tuore selvitys joulukuussa 2020.
Sosiaalisen median käyttömahdollisuudet maatalousalalla Tauriainen MTKMTK ry
Diasarjassa esitellään johdatus sosiaalisen median käyttömahdollisuuksiin ja hyödyntämiseen maatalousalalla. Diasarja liittyy MTK:n järjestökoulutuksen kurssiin MTK 2.1 Työkaluja vaikuttamiseen, koulutusjohtaja Susanna Tauriainen
Korona-aika on ravistellut suomalaisten arvoja: kestävistä elämäntavoista toivotaan pysyviä.
Poikkeusolot ovat muuttaneet monen elintapoja hetkellisesti kestävämpään suuntaan. Useat toivovat uusista elintavoista kuitenkin pysyviä, kertoo Sitran tuore selvitys joulukuussa 2020.
Sosiaalisen median käyttömahdollisuudet maatalousalalla Tauriainen MTKMTK ry
Diasarjassa esitellään johdatus sosiaalisen median käyttömahdollisuuksiin ja hyödyntämiseen maatalousalalla. Diasarja liittyy MTK:n järjestökoulutuksen kurssiin MTK 2.1 Työkaluja vaikuttamiseen, koulutusjohtaja Susanna Tauriainen
Lari Rajantien esitys Resurssiviisas yrittäjyys -tilaisuudessa Jyväskylässä 29.10.2013.
Mitä on resurssiviisas yrittäjyys? Vanhaan maailmaan rakennetut toimintamallit eivät enää pysty tuottamaan hyvinvointia kestävällä tavalla. Tarvitaan uusia ideoita, ratkaisuja ja palveluja, jotka mahdollistavat luonnonvarojen viisaamman käytön. Yrittäjyys ja uudet yritykset ovat avainroolissa näiden ratkaisujen kehittämisessä ja uuden resurssiviisaan yhteiskunnan rakentamisessa.
Nurmet Rahaksi- ja EuroMaito-hankkeiden tulosseminaari. Luvassa monipuolinen kattaus tutkimustietoa nurmenviljelyn ja maidontuotannon eri osa-alueilta ulottuen viljelyteknisistä yksityiskohdista ruokintaan, talouteen ja lypsykarjan hyvinvointiin saakka. Paneelikeskustelussa syvennytään nautakarjatalouden suuriin kysymyksiin: yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen ja taloudellisen kannattavuuden parantamiseen.
Väestönkasvu, elintason nousu ja kaupungistuminen kuluttavat kiihtyvään tahtiin maapallon rajallisia luonnonvaroja. Tämä johtaa teollisuuden raaka-ainetarpeiden jatkuvaan kasvuun etenkin kehittyvissä maissa. Elinkeinoelämälle resurssien niukkuus merkitsee myös mahdollisuutta saavuttaa kilpailuetua uudenlaisilla, ekotehokkuuteen nojaavilla liiketoimintamalleilla. VTT on systemaattisesti kehittämässä ekodesign-konseptia, jossa raaka-aineita voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti tuotantoketjun eri vaiheissa.
Neljä vuonna 2020 rahoitettua valtakunnallista maaseudun tutkimus- ja kehittämishanketta on tuottanut tietoa siitä, mitä hyvä elämä maaseudulla vaatii toteutuakseen.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin Hyvä elämä maaseudulla -webinaarissa 16.3.2022 Kunta.tv:ssä. Webinaarissa kuultiin myös professori Arto O. Salosen mietteitä siitä, mikä tekee elämästä hyvän.
Webinaarin järjestivät yhteistyössä maaseutupolitiikan neuvosto MANE, KestäväMaaseutu -hanke, Sopeutuvat innovatiiviset maaseudut (SOMA) -hanke, HYVIS – Hyvän elämän jäljillä -hanke ja SAPE – Sujuva arki, parempi elämä -hanke. Hankkeita rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista.
Lari Rajantien esitys Resurssiviisas yrittäjyys -tilaisuudessa Jyväskylässä 29.10.2013.
Mitä on resurssiviisas yrittäjyys? Vanhaan maailmaan rakennetut toimintamallit eivät enää pysty tuottamaan hyvinvointia kestävällä tavalla. Tarvitaan uusia ideoita, ratkaisuja ja palveluja, jotka mahdollistavat luonnonvarojen viisaamman käytön. Yrittäjyys ja uudet yritykset ovat avainroolissa näiden ratkaisujen kehittämisessä ja uuden resurssiviisaan yhteiskunnan rakentamisessa.
Nurmet Rahaksi- ja EuroMaito-hankkeiden tulosseminaari. Luvassa monipuolinen kattaus tutkimustietoa nurmenviljelyn ja maidontuotannon eri osa-alueilta ulottuen viljelyteknisistä yksityiskohdista ruokintaan, talouteen ja lypsykarjan hyvinvointiin saakka. Paneelikeskustelussa syvennytään nautakarjatalouden suuriin kysymyksiin: yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen ja taloudellisen kannattavuuden parantamiseen.
Väestönkasvu, elintason nousu ja kaupungistuminen kuluttavat kiihtyvään tahtiin maapallon rajallisia luonnonvaroja. Tämä johtaa teollisuuden raaka-ainetarpeiden jatkuvaan kasvuun etenkin kehittyvissä maissa. Elinkeinoelämälle resurssien niukkuus merkitsee myös mahdollisuutta saavuttaa kilpailuetua uudenlaisilla, ekotehokkuuteen nojaavilla liiketoimintamalleilla. VTT on systemaattisesti kehittämässä ekodesign-konseptia, jossa raaka-aineita voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti tuotantoketjun eri vaiheissa.
Neljä vuonna 2020 rahoitettua valtakunnallista maaseudun tutkimus- ja kehittämishanketta on tuottanut tietoa siitä, mitä hyvä elämä maaseudulla vaatii toteutuakseen.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin Hyvä elämä maaseudulla -webinaarissa 16.3.2022 Kunta.tv:ssä. Webinaarissa kuultiin myös professori Arto O. Salosen mietteitä siitä, mikä tekee elämästä hyvän.
Webinaarin järjestivät yhteistyössä maaseutupolitiikan neuvosto MANE, KestäväMaaseutu -hanke, Sopeutuvat innovatiiviset maaseudut (SOMA) -hanke, HYVIS – Hyvän elämän jäljillä -hanke ja SAPE – Sujuva arki, parempi elämä -hanke. Hankkeita rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista.
Maatalousalan ammatillisten tutkintojen kehittäminenMTK ry
OKM:n tutkintojen kehittämisen linjausten mukaisesti tutkintoja kootaan suurempiin kokonaisuuksiin. Samalla muodostetaan uusi maatalousalan erikoisammattitutkinto. Muutos antaa mahdollisuuden reagoida nopeammin työelämän muutostarpeisiin.
Luonnonvara- ja ympäristöalan koulutuksen muutostarpeet ammatillisessa koulut...MTK ry
Maatalous- ja ympäristöalan koulutustoimikunnan pj Susanna Tauriainen esittelee, miten luonnonvara- ja ympäristöalan ammatti- ja erikoisammattitutkintoja voitaisiin koota suurempiin kokonaisuuksiin. Samalla muodostetaan tutkintonimikkeet. Esitys tukee
Luonnonvara-alan koulutuksen yhteistyö Kaakkois-SuomessaMTK ry
MTK Kaakkois-Suomi kutsui koolle alueen luonnonvara-alan koulutuksen järjestäjät keskustelutilaisuuteen, jossa pohdittiin yhteistyömahdollisuuksia. Susanna Tauriaisen esitys loi kokonaiskuvaa koulutuspolitiikan keskeisistä muutoksista.
Keski-Pohjanmaan ammattiopiston opetushenkilökunnan MTK:n järjestöiltapäiväMTK ry
Keski-Pohjanmaan ammattiopiston luonnonvara-alan yksikön opetushenkilökunnan järjestöiltapäivä MTK:ssa 6.8.2014. Esityksen aiheena koulutuspolitiikan ajankohtaiset kysymykset ja maatalousopetus
Luentoesitys MTK:n koulutustiimille ensimmäisessä tapaamisessa. Kalvosarja kuvaa läpileikkausken aikuiskoulutuksen nykytilasta ja pedagogisesta lähestymistavasta.
Maatalousyrittäjän opintorahan nykytila ja kehittäminen, Tauriainen MTKMTK ry
Diasarjassa esitellään maatalousyrittäjän osaamisvaatimuksia, niiden täydentämistä, maatalousyrittäjän opisntorahan nykytilannetta ja kehittämisehdotuksia, koulutustusjohtaja Susanna Tauriainen
Luonnonvara- ja ympäristöalan oppilaitosten vetovoimaisuus yhteishaussa 2013MTK ry
Tilastoon koottu luonnnonvara- ja ympäristöalan oppilaitosten vetovoimaisuus (ensij. hakija/opiskelijapaikka) ensimmäisessä yhteishaussa 2013 ennen täydennyshakua. (lähde: www.koulutusnetti.fi)
1. Maaseudun tulevaisuuden
näkymät – osaaminen
Kehittyvän maaseudun hanketreffit hanketoimijoille ja
sidosryhmille
27.-28.11.2013 Kuortaneen urheiluopisto
Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry
22.11.2013
2. RUOKAA TARVITAAN JOKA VUOSI
LISÄÄ
− 9 miljardin ihmisen ruokkimiseen tarvitaan
vuonna 2050 70 % nykyistä enemmän
tuotantoa
− Ruokaturva lähtee läheltä
− Ruuantuotantoon tarvitaan tulevaisuudessa
kaikki tuotantoon kelpaava maatalousmaa
Vain ennätyssato joka vuosi riittää
tyydyttämään kasvavan kysynnän
2
3. Kotitalouksissa syntyvä
ruokahävikki
•
keskimäärin 23 kg per henkilö
• 5-henkisessä perheessa noin 115 kg vuodessa, arvoltaan noin 700
euroa
• kotitalouksissa syntyvät ruokahävikkimäärät vaihtelivat tutkimusaikana
0 – 23,4 kg/hlö ja muutettuna vuositasolle 0 – 160 kg/hlö/vuosi.
• Suurin osa poisheitetystä ruoasta oli nopeasti pilaantuvaa tuoreruokaa
ja ruoanlaitosta sekä ruokailusta ylijäänyttä ruokaa.
• Eniten pois heitettiin vihanneksia 19 %, kotiruokaa 18%, maitotuotteita
17%, leipää 13% sekä hedelmiä ja marjoja 13%. Lihaa, kalaa ja
kanamunia heitettiin pois yhteensä 7 % ja valmisruokia 6 %.
4. Suomalaisten ruoka- ja
maatalousasenteet
• Suomalaiset haluavat kotimaista lähiruokaa ja alkuperämerkintöjä
• Nuorten keskuudessa tietämättömyyttä maatalouteen ja ympäristöja EU-ulottuvuuteen liittyvistä kysymyksistä
• Ympäristöpainotus asenteessa maatalouteen
• Maatalouden ravinnekierrätystä tulisi kehittää
• Erityisen vaikeita kysymyksiä mielipiteen muodostamisen kannalta
ovat:
Luonnon monimuotoisuus laiduntava karja
Viljelijöiden työhön liittyvät kysymykset
Maataloustukien vaikutus kuluttajahintoihin
Ympäristönormit ja eläinten hyvinvointikysymykset
Lääkkeiden ja hormonien käytön valvonta
• Suomalaiset eivät ole siirtymässä kasvisruokaan
5. Luonnonvara-alojen tutkimus
Tuotannon
Geenivarojen ja
geneettisen
diversiteetin
säilyttäminen ja
hyödyntäminen
Ruokaketjun kestävä
ja vastuullinen
biotalous
Hyvinvoinnin
edistäminen
Maaseudun
elinkeinojen paikallisja aluetalous
Maataloudesta Itämereen
ja sisävesistöihin
kohdistuvan ravinne- ja
torjuntaainekuormituksen
vähentäminen
Kasvihuoneteknologia
n tuotannon
edistäminen,
energiansäästö sekä
teknologian
tuotteistamis- ja
vientinäkökohdat
kannattavuus ja
tehokkuus
Luonnonvarojen
kestävä käyttö:
luonnonvarat,
maankäyttö,
biomateriaalit,
bioenergia
Ilmastonmuutoksen
hillintä ja
sopeutuminen maa- ja
elintarviketaloudessa
6. Nuoret ja työelämä
Nuorten ja työelämä – kaksi eri maailmaa? 2012 Taloudellinen tiedotustoimisto
• Väittämä: Nuorten käsitykset työstä liittyvät enemmän työn avulla
saavutettaviin asioihin kuin itse työn tekemiseen.
• Väittämä: Kouluaineilla ei ole yhteyttä työhön eikä työelämään
• Väittämä: Palkalla on merkitystä, muttei eniten
• Väittämä: Pelko vääristä valinnoista kipsaa nuoret
• Väittämä: Tyttöjä kiinnostavat eniten sosiaalisiksi mielletyt alat,
poikien suosiossa on ICT
• Väittämä: Kansainvälisyys osana työnkuvaa jakaa mielipiteitä
• Väittämä: Yrittäjyys on tuttua vain joka toiselle nuorelle
• Väittämä: Nuoret eivät saa tarpeeksi itselle merkityksellistä tietoa
työstä ja työelämästä, vaikka kanavia tiedon saamiseen ja
välittämiseen on enemmän kuin koskaan
7. ”Olin itse hyvin innostunut tämän tehtävänannon
lukiessani, sillä minulla itselläni olisi suurta kiinnostusta
käydä kesätöissä jollain maatilalla. Ensimmäisenä
mieleen tuleekin työskenteleminen eläinten ja luonnon
parissa kauniina kesäpäivänä. Nuorien
käyttömahdollisuudet ovat käytännössä rajattomat,
sillä nuorilta löytyy paljon energiaa ja intoa. Ja vaikka
maaseudulla työskenteleminen ei jonkun juttu olisikaan,
olisi hänkin todennäköisesti tyytyväinen saamaansa
korvaukseen.” lukiolainen
8. maatalouspolitiikka
asiakaspalvelu
ympäristönsuojelu
työlainsäädäntö
(päästöt, jätteet, vaaralliset
maankäytön säätely
aineet, haju, melu ym.)
jokamiehenelintarvikeLainsäädäntö ja
oikeudet
hygienia
yhteiskunnallinen
lupamenettelyt
ohjaus
vesiensuojelu
työsuojelu
ympäristötuet
sosiaali- ja
verolainsäädäntö
eläintensuojelu
Susanna Tauriainen
ympäristöviestintätaidot markkinointi
esiintymisen
taidot
Sosiaaliset
taidot
yrittäjyys
yhteistyö ja esimiestaidot
verkottuminen
eläinten
hyvinvointi
some
kasvien ja eläinten
biologia
luonnon
monimuotoisuus
luonnonjärjestelmien
toiminta
Ammattiosaamisen näytöt käyttöön luonnonvara-alla
metsänhoito ja hyödyntäminen
luonnonvarojen käyttö
energia- ja
ainevirrat
biomateriaalien käyttö
maaseudun
lähiruoka
elinvoimaisuus
green care hoivamaatalous
yrittäjyys
Taloudellinen
kestävyys
tuotteistaminen
sähköinen
markkinointi
riskien arviointi ja hallinta
laatu- ja ympäristöjärjestelmät
elinkaariajattelu ja
investoinnit
Työsuojelu ja hyvinvointi
kokonaisuuksien oman identiteetin
hahmottaminen
kehittäminen
muutosvalmius oppimisen taidot
Maatalousyrittäjän
osaamisvaatimukset
kriittinen ajattelu
koneiden,
laitteiden ja
työvälineiden
käyttö- ja
kunnossapitoosaaminen
kunnat
Teknologian
hyödyntäminen
tietotekniikka
tietokoneteknologia
tuotantoketjut ja -prosessit
maatilat ja
maaseutuyritykset
Työympäristöt
sidosryhmät
neuvonta
sosiaalisen kestävyyden
edistäminen
hygienia
henkisen ja fyysisen
hyvinvoinnin ylläpito
kotimaan ja
ulkomaan kauppa
omat arvot ja oman työn arviointi
ammattietiikka ja kehittäminen
oma suhde luonnonvaroihin
sosiaaliset
suhteet
ergonomia
asenne
metsälainsäädäntö
viljelykasvien
viljeleminen ja
viljelymenetelmien
tunteminen
Tieto luonnosta ja
luonnonvaroista
turvalliset työtavat
ja välineet
kuluttajat
tutkimus
elintarviketeollisuus
hallinto
järjestöt
oppilaitokset
tapojen
vaaliminen
jäljitettävyys
kulttuuriympäristön
tuntemus
maisemaKulttuurinen psykologia
kestävyys
paikalliset
työmenetelmät
erikoistuotteiden
ja käsityötaidot
tuntemus
suvaitsevaisuus,
monikulttuurisuuden
kohtaaminen