PAOK - Pirkanmaan avoin
oppimiskulttuuri -ohjelma
http://paokhanke.ning.com
paok@tampere.fi
Avoimuus, yhteisöllisyys ja
verkon hyödyntäminen
opetuksen kehittämisessä
Matleena Laakso
Tampereen lyseon lukio 11.8. 2009
Mikä on PAOK?
• Toisen asteen oppilaitoksille suunnattu toiminta-
ja kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on
luoda yhteisölliseen ja avoimeen toimintaan
perustuva oppimiskulttuuri.
• Projekti käynnistää maakunnan laajuisen
koordinoidun toiminnan toisen asteen
koulutuksen tieto- ja viestintätekniikan (TVT)
opetuskäytön kehittämiseksi ja sähköisen
toimintakulttuurin edistämiseksi.
PAOKin tavoitteet
• Projektissa verkko-opetuksen kehittäminen nähdään
kokonaisvaltaisena oppilaitoksen toimintakulttuurin
muutosprosessina, joka kohdistuu henkilöstön
osaamiseen, toimintaympäristön ja tukipalveluiden
kehittämiseen ja organisaatioiden muutosvalmiuteen.
• Kaiken toiminnan perustana on yhteisöllinen
oppiminen, jaettu asiantuntijuus sekä avoin ja
luottamuksellinen vuorovaikutus organisaatioiden ja
ihmisten välillä.
• Keskiössä ovat opetuksen tavoitteet, sisällöt ja
pedagoginen kehittäminen eli oppiminen ja
oppijakeskeisen oppimisympäristön luominen ja
kehittäminen.
• Opettajien ja opiskelijoiden työhyvinvoinnin ja
jaksamisen edistäminen.
PAOK:n tavoitteet
• Edistää oppilaitosten verkostomaista kehittämistyötä.
• Edistää tvt:n suunnitelmallista käyttöönottoa
opetuksessa ja toimintaympäristön kehittämisessä.
• Luoda yhdessä opettajien ja koulutuksen järjestäjien
kanssa opettajan täydennyskoulutukseen
houkuttelevia ja vaikuttavia toimintamalleja.
• Verkko-opetuksen hyvien käytäntöjen luominen ja
levittäminen.
• Lisätä opiskelijoiden tasa-arvoisuutta, opintojen
saavutettavuutta sekä koulutuksen henkilö-
kohtaistamista ja valinnaisuutta.
• Toteuttaa ja tukea yhteistyöoppilaitoksia Pirkanmaan
toisen asteen sähköisen toimintakulttuurin strategian
käyttöönottoa.
Palvelut
• Kollegavalmentajat (haku marraskuussa)
• Kehittämisprojektityöt (haku marraskuussa)
• Mentorointiohjelmat (haku 4.9.)
• Aine- ja toimialatiimitoiminnan kehittäminen
• Verkostotapaamiset
• TVT-opetuskäytön strategiatyö – konsultointi ja koulutus
• Opettajien TVT-osaamiskartoitukset
• Hanke- ja projektityön konsultointi
• Maakunnallinen verkkokurssitarjotin (seututarjotin.fi)
• Vuosittainen Avoin oppimiskulttuuri –seminaari (5.11.
klo 12), missä palkitaan Vuoden avoin oppimis-
kulttuuriteko (ehdotukset 14.9. – 7.10)
• Koulutukset
Sulautuva opetus
(Levonen, Joutsenvirta & Parikka 2009)
”Kuvaa pyrkimystä rakentaa moninaisista elementeistä
koostuva oppimisympäristö, jonka tavoitteena on
tarkoituksenmukaisesti integroida sekä opetuksen
elementtejä ja prosesseja että TVT:n tarjoamia ympäristöjä
ja vuorovaikutusvälineitä soveltuvin menetelmin ja
soveltuvissa tilanteissa.”
Tavoite:
– Opetuksen mahdollistaminen: uusien opiskelijoiden
tavoittaminen tai yhteyksien ylläpitäminen
– Opetuksen uudistaminen: tvt:n avulla voidaan lisätä mm.
vertaisvuorovaikutusta
– Opetuskäytäntöjen muuttaminen: uudet
koulutusohjelmat vaativat uudenlaista toteutustapaa
Sulautuva opetus
(Levonen, Joutsenvirta & Parikka 2009)
• Integrointi:
– Tiedon ja toiminnan muodot
– Opetuksen metodit
– Verkko- ja kasvokkainen opetus
– Koulutus ja työssäoppiminen
– Sykroninen ja asykroninen opetus
– Yhdessä oppiminen ja itseohjautuva opiskelu
→ Opetuksen suunnittelun yhteydessä on aina
määriteltävä integroinnin tavoite ja aste
Sulautuva opetus
Tutkimustuloksia
– ainakin yhtä tehokasta kuin luokkaopetus
– keskeyttämisprosentit alentuneet
– tavoittaa syrjäytymässä olevia nuoria
– lisää oppilaiden kiinnostusta myös koulutyön
ulkopuolella
– antaa tietyt ajalliset puitteet
– opiskelun kontrolloitavuus
– tietoteknisten ja teknologisten taitojen kehittäminen
(Cook 2005; Eastman ym. 2002; Godwin-Jones 2003; Joutsenvirta &
Vehkalahti 2005; Hilz ym. 2004; Newlin ym. 2002; Oblender 2002)
Miksi oppimista verkossa?
• Opiskelijakeskeinen, konstruktiivinen
kokemuksellinen ja yhteisöllinen oppiminen
• Työelämän tarpeet
– jatkuva muutos
– kansainvälisyys
– osattava työskennellä itsenäisesti ja
yhteistoiminnallisesti verkossa
– kyettävä yhteisölliseen tiedon rakentamiseen ja
jakamaan asiantuntijuutta
• Uudelle sukupolvelle arkipäivää
• Etäopiskelu ja yhteydet oppilaitoksen ulkopuolelle
• Jatko-opintovalmiudet, elinikäinen oppiminen
Miksi verkkoympäristöjä?
(Lakkala 2006)
• Tarjoavat ryhmän jäsenille yhteisen työskentelytilan, jota
rakentaa omien tavoitteiden mukaisesti.
• Työkalujen ja sosiaalisen yhteisön käyttäminen ajattelun tukena,
tiedon lähteenä ja muistin laajennuksena sekä prosessin
tallentajana.
• Jaettu asiantuntijuus ja yhteisöllinen tiedonrakentelu
• Mahdollisuus työskennellä omaan tahtiin
• Tietomäärän saatavuus verkossa tai verkko oppimisympäristönä
ei sinänsä tue mielekästä oppimista, vaan voi johtaa
pinnalliseen tietojen selailuun ja kopiointiin tai tiedonkäsittelyn
ylikuormittumiseen. → Kehittyneiden tietokäytäntöjen
oppiminen edellyttää osallistumista asiantuntijoille tyypillisiin
aitoihin ja systemaattisiin työskentelytapoihin
Sosiaalinen media
• Toikkanen ja Kalliala (2009) ovat tiivistäneet
määritelmän opetukseen rajaten: Sosiaalinen
media on ”prosessi, jossa yksilöt ja ryhmät
rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen,
yhteisöjen ja verkko-teknologioiden avulla”.
• Kuvaa vuorovaikutteista media-ympäristöä, jossa
kaikki osallistujat saman aikaisesti vastaanottavat
informaatiota ja käsittelevät ja tuottavat sitä
muiden käytettäväksi (Kärnä & Kallioniemi 2007).
Sosiaalinen media
• Sosiaaliselle medialle keskeisiä ominaisuuksia ovat mm.
– vertaistuotanto
– viestijän ja vastaanottajan välisten roolien
sekoittuminen
– siirtymä ryhmien sosiaalisesta dynamiikasta
verkostojen toimintalogiikkaan.
• Työvälineet useimmiten Ilmaisia, kohtuullisen
helppokäyttöisiä, eivät vaadi ohjelmien asentamista,
käytetään internet-selaismen kautta, vaativat
rekisteröitymisen eivätkä hajoa käytössä! (Rongas 2008)
Sosiaalisen median palveluilla on
mahdollista (Rongas 2008)
• varastoida aineistoja ja kartuttaa sisältöjä vähän
kerrallaan (esimerkiksi wiki)
• jakaa aineistoja, tiedottaa ja järjestää viestintä
mahdollisimman vaivattomalla tavalla (esimerkiksi
verkostoitumissivusto tai blogi)
• koota verkkoaineistoista harjoituksia ja kokonaisia
kurssipaketteja opiskelun tueksi
• toteuttaa reaaliaikaista ohjausta ja opetusta
(esimerkiksi chat, Skype tai ConnectPro)
• rakentaa oppimisympäristö (esimerkiksi Ning tai wiki)
http://sometu.ning.com/
Sosiaalisen median palveluilla on
mahdollista (Rongas 2008)
• tarjota kognitiivisia apuvälineitä oppimiseen (jaetut
kalenterit, verkkosanakirjat, miellekarttaohjelmat,
sosiaaliset kirjanmerkit)
• järjestää ajan ja paikan rajat ylittäviä verkko-
keskusteluita ja ryhmätöitä (esimerkiksi Google-
dokumentit, wikit, blogit, Flickr, Ning)
• tarjota opiskelijoille mahdollisuus tuottaa omaa
ajatteluaan näkyväksi ja nähdä muiden ajattelun
tuotoksia (oppimispäiväkirjat, portfoliot)
• kanavoida opiskelua tukevaa ajankohtaista sisältöä
useasta lähteestä yhteen paikkaan (syötteet,
mashup)
• kerätä ja prosessoida tietoa kollektiivisesti (tutkivan ja
ongelmalähtöisen oppimisen menetelmät)
http://www2.edu.fi/kenguru/fi/
OPH:n tuottama TVT-taitojen täydennyskoulutusmateriaali
http://sosiaalinenmedia.googlepages.co
m/home (Rongas 2008)
Sosiaalisen median työvälineet (Rongas 2008)
Työvälineet useimmiten
• Ilmaisia
• kohtuullisen helppokäyttöisiä
• eivät vaadi ohjelmien asentamista
• käytetään internet-selaismen kautta
• vaativat rekisteröitymisen
• eivät hajoa käytössä!
Ohje alkutaipaleelle
• tutustu ja katsele, mitä muut tekevät
• kokeile jotakin omalta tuntuvaa
• aloita pienistä ja hyödyllisistä asioista
• kysele ja auta edistymisesi myötä muita
Yliopisto-opiskelijat: palautteen ja laadun kehittä-
misen näkökulmasta opiskelijat kokivat mm.
(JY:Sosiaalinen media aktivoivan oppimisen välineenä 2008)
• Oppineensa enemmän ja syvemmin kuin perinteisillä tavoilla
• Toisten tuotosten näkeminen ja kommentoinen jalosti omaa
ajattelua ja oppimista
• Sosiaalinen media rohkaisi omien mielipiteiden ja tuotosten
esittämiseen
• Henkilökunnan palaute kannusti opiskelijoita entisestään
• Kurssien välietapit päivämäärineen jäsensivät työskentelyä
• Erityyppiset internet-lähteet täydensivät ja syvensivät
teoreettista lähteistöä
• Orientaatiojakso sekä läpitapaamiset ovat keskeisiä, vaikka
itse kurssityöskentely tapahtuisi täysin itsenäisesti ja etänä
Biggs: Linjakas opetus (constructive
alignment)
• Kaikki opetukseen liittyvät osatekijät – oppimiselle
asetetut tavoitteet ja opetussuunnitelmatyö,
käytettävät opetusmenetelmät, oppimisen ja
opetuksen arviointi sekä laadun kehittämistyö –
suunnitellaan ja toteutetaan siten, että ne tukevat
toisiaan ja edistävät perustehtävää eli oppimista.
• Keskeistä on opiskelijoiden oppimiseen tähtäävä
toiminta
– opiskelijat ”rakentavat merkityksiä”
– opettajan tehtävänä on tukea opiskelijoita
opiskelemaan syväsuuntautuneesti
Opetuksen linjakas toteutus
• Linjakkaan opetuksen lähtökohta = selkeät
oppimistavoitteet, jotka määritellään etukäteen
– tavoiteltavat ymmärryksen tasot voidaan
määritellä: esim. opiskelija ”tunnistaa” vs.
”ymmärtää, pystyy soveltamaan”
• Opetettavan aineksen valinta on olennainen osa
koulutuksen suunnittelua
• Muuttuva oppiaines ja rajalliset resurssit pakottavat
jatkuvaan arviointiin - ydinainesanalyysi
• Sisällön määrä suhteutettava käytettävissä olevaan
aikaan
Opetuksen linjakas toteutus
Menetelmät
– tarkoituksenmukaisuus
– opetus- ja työskentelytavat tukevat asetettujen
oppimistavoitteiden saavuttamista
– passiivinen vs. aktivoiva opetus
– tietoa ei voi siirtää
– uusien tietojen työstäminen aikaisempien
tietojen pohjalta
Opetuksen linjakas toteutus
Arviointi
– toteutuivatko oppimistavoitteet
– arviointikäytännöt ohjaavat opiskelijan
oppimista
•opiskelustrategian valinta
•jos haluat muuttaa opiskelijan oppimista,
muuta arviointimenetelmiä
•opiskelijoiden tulkinnat – opettajan
tietoisuus niistä

Rellun veso 11.8.2009 #ITKretroesitys

  • 1.
    PAOK - Pirkanmaanavoin oppimiskulttuuri -ohjelma http://paokhanke.ning.com paok@tampere.fi
  • 2.
    Avoimuus, yhteisöllisyys ja verkonhyödyntäminen opetuksen kehittämisessä Matleena Laakso Tampereen lyseon lukio 11.8. 2009
  • 3.
    Mikä on PAOK? •Toisen asteen oppilaitoksille suunnattu toiminta- ja kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on luoda yhteisölliseen ja avoimeen toimintaan perustuva oppimiskulttuuri. • Projekti käynnistää maakunnan laajuisen koordinoidun toiminnan toisen asteen koulutuksen tieto- ja viestintätekniikan (TVT) opetuskäytön kehittämiseksi ja sähköisen toimintakulttuurin edistämiseksi.
  • 4.
    PAOKin tavoitteet • Projektissaverkko-opetuksen kehittäminen nähdään kokonaisvaltaisena oppilaitoksen toimintakulttuurin muutosprosessina, joka kohdistuu henkilöstön osaamiseen, toimintaympäristön ja tukipalveluiden kehittämiseen ja organisaatioiden muutosvalmiuteen. • Kaiken toiminnan perustana on yhteisöllinen oppiminen, jaettu asiantuntijuus sekä avoin ja luottamuksellinen vuorovaikutus organisaatioiden ja ihmisten välillä. • Keskiössä ovat opetuksen tavoitteet, sisällöt ja pedagoginen kehittäminen eli oppiminen ja oppijakeskeisen oppimisympäristön luominen ja kehittäminen. • Opettajien ja opiskelijoiden työhyvinvoinnin ja jaksamisen edistäminen.
  • 5.
    PAOK:n tavoitteet • Edistääoppilaitosten verkostomaista kehittämistyötä. • Edistää tvt:n suunnitelmallista käyttöönottoa opetuksessa ja toimintaympäristön kehittämisessä. • Luoda yhdessä opettajien ja koulutuksen järjestäjien kanssa opettajan täydennyskoulutukseen houkuttelevia ja vaikuttavia toimintamalleja. • Verkko-opetuksen hyvien käytäntöjen luominen ja levittäminen. • Lisätä opiskelijoiden tasa-arvoisuutta, opintojen saavutettavuutta sekä koulutuksen henkilö- kohtaistamista ja valinnaisuutta. • Toteuttaa ja tukea yhteistyöoppilaitoksia Pirkanmaan toisen asteen sähköisen toimintakulttuurin strategian käyttöönottoa.
  • 6.
    Palvelut • Kollegavalmentajat (hakumarraskuussa) • Kehittämisprojektityöt (haku marraskuussa) • Mentorointiohjelmat (haku 4.9.) • Aine- ja toimialatiimitoiminnan kehittäminen • Verkostotapaamiset • TVT-opetuskäytön strategiatyö – konsultointi ja koulutus • Opettajien TVT-osaamiskartoitukset • Hanke- ja projektityön konsultointi • Maakunnallinen verkkokurssitarjotin (seututarjotin.fi) • Vuosittainen Avoin oppimiskulttuuri –seminaari (5.11. klo 12), missä palkitaan Vuoden avoin oppimis- kulttuuriteko (ehdotukset 14.9. – 7.10) • Koulutukset
  • 7.
    Sulautuva opetus (Levonen, Joutsenvirta& Parikka 2009) ”Kuvaa pyrkimystä rakentaa moninaisista elementeistä koostuva oppimisympäristö, jonka tavoitteena on tarkoituksenmukaisesti integroida sekä opetuksen elementtejä ja prosesseja että TVT:n tarjoamia ympäristöjä ja vuorovaikutusvälineitä soveltuvin menetelmin ja soveltuvissa tilanteissa.” Tavoite: – Opetuksen mahdollistaminen: uusien opiskelijoiden tavoittaminen tai yhteyksien ylläpitäminen – Opetuksen uudistaminen: tvt:n avulla voidaan lisätä mm. vertaisvuorovaikutusta – Opetuskäytäntöjen muuttaminen: uudet koulutusohjelmat vaativat uudenlaista toteutustapaa
  • 8.
    Sulautuva opetus (Levonen, Joutsenvirta& Parikka 2009) • Integrointi: – Tiedon ja toiminnan muodot – Opetuksen metodit – Verkko- ja kasvokkainen opetus – Koulutus ja työssäoppiminen – Sykroninen ja asykroninen opetus – Yhdessä oppiminen ja itseohjautuva opiskelu → Opetuksen suunnittelun yhteydessä on aina määriteltävä integroinnin tavoite ja aste
  • 9.
    Sulautuva opetus Tutkimustuloksia – ainakinyhtä tehokasta kuin luokkaopetus – keskeyttämisprosentit alentuneet – tavoittaa syrjäytymässä olevia nuoria – lisää oppilaiden kiinnostusta myös koulutyön ulkopuolella – antaa tietyt ajalliset puitteet – opiskelun kontrolloitavuus – tietoteknisten ja teknologisten taitojen kehittäminen (Cook 2005; Eastman ym. 2002; Godwin-Jones 2003; Joutsenvirta & Vehkalahti 2005; Hilz ym. 2004; Newlin ym. 2002; Oblender 2002)
  • 10.
    Miksi oppimista verkossa? •Opiskelijakeskeinen, konstruktiivinen kokemuksellinen ja yhteisöllinen oppiminen • Työelämän tarpeet – jatkuva muutos – kansainvälisyys – osattava työskennellä itsenäisesti ja yhteistoiminnallisesti verkossa – kyettävä yhteisölliseen tiedon rakentamiseen ja jakamaan asiantuntijuutta • Uudelle sukupolvelle arkipäivää • Etäopiskelu ja yhteydet oppilaitoksen ulkopuolelle • Jatko-opintovalmiudet, elinikäinen oppiminen
  • 11.
    Miksi verkkoympäristöjä? (Lakkala 2006) •Tarjoavat ryhmän jäsenille yhteisen työskentelytilan, jota rakentaa omien tavoitteiden mukaisesti. • Työkalujen ja sosiaalisen yhteisön käyttäminen ajattelun tukena, tiedon lähteenä ja muistin laajennuksena sekä prosessin tallentajana. • Jaettu asiantuntijuus ja yhteisöllinen tiedonrakentelu • Mahdollisuus työskennellä omaan tahtiin • Tietomäärän saatavuus verkossa tai verkko oppimisympäristönä ei sinänsä tue mielekästä oppimista, vaan voi johtaa pinnalliseen tietojen selailuun ja kopiointiin tai tiedonkäsittelyn ylikuormittumiseen. → Kehittyneiden tietokäytäntöjen oppiminen edellyttää osallistumista asiantuntijoille tyypillisiin aitoihin ja systemaattisiin työskentelytapoihin
  • 12.
    Sosiaalinen media • Toikkanenja Kalliala (2009) ovat tiivistäneet määritelmän opetukseen rajaten: Sosiaalinen media on ”prosessi, jossa yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja verkko-teknologioiden avulla”. • Kuvaa vuorovaikutteista media-ympäristöä, jossa kaikki osallistujat saman aikaisesti vastaanottavat informaatiota ja käsittelevät ja tuottavat sitä muiden käytettäväksi (Kärnä & Kallioniemi 2007).
  • 13.
    Sosiaalinen media • Sosiaalisellemedialle keskeisiä ominaisuuksia ovat mm. – vertaistuotanto – viestijän ja vastaanottajan välisten roolien sekoittuminen – siirtymä ryhmien sosiaalisesta dynamiikasta verkostojen toimintalogiikkaan. • Työvälineet useimmiten Ilmaisia, kohtuullisen helppokäyttöisiä, eivät vaadi ohjelmien asentamista, käytetään internet-selaismen kautta, vaativat rekisteröitymisen eivätkä hajoa käytössä! (Rongas 2008)
  • 14.
    Sosiaalisen median palveluillaon mahdollista (Rongas 2008) • varastoida aineistoja ja kartuttaa sisältöjä vähän kerrallaan (esimerkiksi wiki) • jakaa aineistoja, tiedottaa ja järjestää viestintä mahdollisimman vaivattomalla tavalla (esimerkiksi verkostoitumissivusto tai blogi) • koota verkkoaineistoista harjoituksia ja kokonaisia kurssipaketteja opiskelun tueksi • toteuttaa reaaliaikaista ohjausta ja opetusta (esimerkiksi chat, Skype tai ConnectPro) • rakentaa oppimisympäristö (esimerkiksi Ning tai wiki)
  • 15.
  • 16.
    Sosiaalisen median palveluillaon mahdollista (Rongas 2008) • tarjota kognitiivisia apuvälineitä oppimiseen (jaetut kalenterit, verkkosanakirjat, miellekarttaohjelmat, sosiaaliset kirjanmerkit) • järjestää ajan ja paikan rajat ylittäviä verkko- keskusteluita ja ryhmätöitä (esimerkiksi Google- dokumentit, wikit, blogit, Flickr, Ning) • tarjota opiskelijoille mahdollisuus tuottaa omaa ajatteluaan näkyväksi ja nähdä muiden ajattelun tuotoksia (oppimispäiväkirjat, portfoliot) • kanavoida opiskelua tukevaa ajankohtaista sisältöä useasta lähteestä yhteen paikkaan (syötteet, mashup) • kerätä ja prosessoida tietoa kollektiivisesti (tutkivan ja ongelmalähtöisen oppimisen menetelmät)
  • 17.
  • 18.
  • 19.
    Sosiaalisen median työvälineet(Rongas 2008) Työvälineet useimmiten • Ilmaisia • kohtuullisen helppokäyttöisiä • eivät vaadi ohjelmien asentamista • käytetään internet-selaismen kautta • vaativat rekisteröitymisen • eivät hajoa käytössä! Ohje alkutaipaleelle • tutustu ja katsele, mitä muut tekevät • kokeile jotakin omalta tuntuvaa • aloita pienistä ja hyödyllisistä asioista • kysele ja auta edistymisesi myötä muita
  • 20.
    Yliopisto-opiskelijat: palautteen jalaadun kehittä- misen näkökulmasta opiskelijat kokivat mm. (JY:Sosiaalinen media aktivoivan oppimisen välineenä 2008) • Oppineensa enemmän ja syvemmin kuin perinteisillä tavoilla • Toisten tuotosten näkeminen ja kommentoinen jalosti omaa ajattelua ja oppimista • Sosiaalinen media rohkaisi omien mielipiteiden ja tuotosten esittämiseen • Henkilökunnan palaute kannusti opiskelijoita entisestään • Kurssien välietapit päivämäärineen jäsensivät työskentelyä • Erityyppiset internet-lähteet täydensivät ja syvensivät teoreettista lähteistöä • Orientaatiojakso sekä läpitapaamiset ovat keskeisiä, vaikka itse kurssityöskentely tapahtuisi täysin itsenäisesti ja etänä
  • 21.
    Biggs: Linjakas opetus(constructive alignment) • Kaikki opetukseen liittyvät osatekijät – oppimiselle asetetut tavoitteet ja opetussuunnitelmatyö, käytettävät opetusmenetelmät, oppimisen ja opetuksen arviointi sekä laadun kehittämistyö – suunnitellaan ja toteutetaan siten, että ne tukevat toisiaan ja edistävät perustehtävää eli oppimista. • Keskeistä on opiskelijoiden oppimiseen tähtäävä toiminta – opiskelijat ”rakentavat merkityksiä” – opettajan tehtävänä on tukea opiskelijoita opiskelemaan syväsuuntautuneesti
  • 22.
    Opetuksen linjakas toteutus •Linjakkaan opetuksen lähtökohta = selkeät oppimistavoitteet, jotka määritellään etukäteen – tavoiteltavat ymmärryksen tasot voidaan määritellä: esim. opiskelija ”tunnistaa” vs. ”ymmärtää, pystyy soveltamaan” • Opetettavan aineksen valinta on olennainen osa koulutuksen suunnittelua • Muuttuva oppiaines ja rajalliset resurssit pakottavat jatkuvaan arviointiin - ydinainesanalyysi • Sisällön määrä suhteutettava käytettävissä olevaan aikaan
  • 23.
    Opetuksen linjakas toteutus Menetelmät –tarkoituksenmukaisuus – opetus- ja työskentelytavat tukevat asetettujen oppimistavoitteiden saavuttamista – passiivinen vs. aktivoiva opetus – tietoa ei voi siirtää – uusien tietojen työstäminen aikaisempien tietojen pohjalta
  • 24.
    Opetuksen linjakas toteutus Arviointi –toteutuivatko oppimistavoitteet – arviointikäytännöt ohjaavat opiskelijan oppimista •opiskelustrategian valinta •jos haluat muuttaa opiskelijan oppimista, muuta arviointimenetelmiä •opiskelijoiden tulkinnat – opettajan tietoisuus niistä