Avoin data ja avoin kaupunkiorganisaatio, Antti Poikola, HUB Jyväskylä
Avoimen datan avulla kaupunkilaisille tarjottavia digitaalisia palveluita voidaan kehittää kenen tahansa toimesta joustavasti ja tarvelähtöisesti. Mitä tämä tarkoittaa osallistumiselle ja demokratialle? Voisiko myös valmistelu- ja päätöksentekoprosessi olla avoin ja vuorovaikutteinen? Esimerkkejä avoimen datan ja avointen toimintamallien vaikutuksesta asioiden valmisteluun, päätöksentekoon ja yhteistuotantoon kunnissa ja kaupungeissa.
Avoin data ja avoin kaupunkiorganisaatio, Antti Poikola, HUB Jyväskylä
Avoimen datan avulla kaupunkilaisille tarjottavia digitaalisia palveluita voidaan kehittää kenen tahansa toimesta joustavasti ja tarvelähtöisesti. Mitä tämä tarkoittaa osallistumiselle ja demokratialle? Voisiko myös valmistelu- ja päätöksentekoprosessi olla avoin ja vuorovaikutteinen? Esimerkkejä avoimen datan ja avointen toimintamallien vaikutuksesta asioiden valmisteluun, päätöksentekoon ja yhteistuotantoon kunnissa ja kaupungeissa.
Helsinki Region Infoshare -esittely, avoin data ja mobiilisovellukset, 14.3.2012 luentokalvot Aalto-yliopiston kurssille Aalto T-111.5360 WWW Applications.
Julkinen Data - oppaan julkistamistilaisuusAntti Poikola
Opastusta julkisen datan avaamiseen
Julkistamistilaisuus 25.3.2010, klo 10:00 Postitalolla
Liikenne- ja viestintäministeriö on julkaissut oppaan siitä, kuinka julkinen sektori voi avata tietovarantonsa kaikkien ulottuville.
”Julkinen data - johdatus tietovarantojen avaamiseen” -opas pyrkii olemaan käytännönläheinen johdatus ensisijaisesti julkishallinnon työntekijöille edistämään datan hallittua avaamista. Oppaan ovat kirjoittaneet Antti Poikola, Petri Kola ja Kari A. Hintikka.
Lähes jokainen hallinnon organisaatio tuottaa dataa, joka voisi hyödyttää kansalaisia, liike-elämää ja myös hallintoa itseään. Toistaiseksi Suomessa ei ole ollut avoimen julkisen datan hyödyntämiseen opastusta tai käytäntöjä.
Oppaassa esitellään aihepiiriä ja siihen liittyviä käsitteitä, toimintamalleja ja tiedon ominaisuuksia. Lisäksi luodaan ideaalitilannekuvaa siitä, mitä avoimen datan hyödyntäminen parhaimmillaan voisi tuottaa.
Oppaassa pohditaan myös avoimeen datan jakamiseen liittyviä lainsäädännöllisiä, taloudellisia ja teknisiä kysymyksiä. Lopuksi esitetään suosituksia, joita noudattamalla keskustelu ja toiminta avoimen datan alueella voisi edetä ja siirtyä käytäntöön.
Suomessa on tuotettu erittäin laadukkaita datavarantoja, mutta usein aineistot julkaistaan muodossa, jota ei voida helposti jatkojalostaa. Yksi oppaan perusteemoista onkin tietovarannon avaaminen maksuttomasti kaikkien käytettäväksi niin, että dataa voidaan hyödyntää koneluettavassa muodossa.
Oppaassa esitellään työkalujen ja tapausesimerkkien kautta, mitä kaikkea on hyvä huomioida omia datavarantoja avattaessa. Lisäksi käsitellään hallinnon ja yksityisten yritysten välistä yhteistyötä, jolla voidaan tukea datan uudelleenkäyttöä ja näin lisätä sen yhteiskunnallista ja kansantaloudellista vaikuttavuutta.
”Julkinen data - johdatus tietovarantojen avaamiseen” -julkaisu on maksuton ja se on saatavana liikenne- ja viestintäministeriön verkkopalvelussa osoitteessa http://www.lvm.fi/web/fi/julkaisut/muut. Lisäksi opas on Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan sivuilla osoitteessa www.arjentietoyhteiskunta.fi.
Lisätietoja
neuvotteleva virkamies Taru Rastas, puh. (09) 160 28617 tai 040 715 5075
http://www.julkinendata.fi/
Jane Jacobs: 4 edellytystä elävälle kaupunkialueelle.
1. alueella pitää olla useampi kuin yksi ja mielellään useampi, kuin kaksi pääasiallista käyttötarkoitusta
esim. asuminen + kaupallinen + työpaikat tai toimistot + iltaharrastukset. Tämä takaa sen, että alueella on tasaisesti ihmisvirtaa eri vuorokauden aikoihin, koska tasainen ihmisvirta on se, mikä luo mahdollisia kaupallisille palveluille. Jos on esim valtava toimistoalue, niin siellä ei pysy hengissä mikään muu, kuin teolliseen tuotantotahtiin pystyvä lounasravintola, joka on tyhjillään suurimman osan päivästä. Jos taas on palkkä asuinalue, niin se kannattelee ehkä pitseriaa. Näiden ensisijaisten käyttötarkoitusten yhdistäminen on kaupallisten palveluntuottajien näkökulmasta enemmän kuin 1+1, sillä se takaa ihmisvirtaa eri kellonaikoihin.
Keskustassa esim. kulttuuri- harraste, vapaa-aika, viihdetilat tuovat paljon kaivattua vilinää ilta-aikaan. Olennaista on, että eri toimintoja ei väkisin pyritä erottelemaan toisistaan, luomalla lisää Ylistönmäkiä työpaikoiksi, Seppälänkankaita kaupalle ja Lutakkoja asumiselle. Terveempää olisi, että kaikilla alueilla olisi sekaisin kaikenlaisia toimintoja.
Kolme muuta Jacobsin pointtia ovat:
2. Riittävän lyhyet korttelipituudet (oikopolkuja kävelijöille)
3. Eri ikäisiä ja kuntoisia rakennuksia, sillä halvemmille ja huonokuntoisemmille rakennuksille on myös kysyntää, joka tuottaa alueelle monipuolisuutta
4. riittävä ihmistiheys (ei vain asukastiheys, vaan tiheys ihmisiä, jotka tulevat alueelle eri syistä)
20121211 open cities_open_organizationsAntti Poikola
This document discusses open cities and open organizations. It describes three projects involving crowdsourcing for cycling infrastructure, participatory urban planning, and an open knowledge festival. It also lists publications on open data and social media for citizen participation. Examples are provided of transparency, participation and collaboration in open cities. Open government data is defined and its social and economic benefits outlined. Examples are given of city data and civic applications using city data. Internet tools for collaboration are discussed, including motivations for participation and different participation methods like meetings, commenting, and mapping applications.
Helsinki Region Infoshare -esittely, avoin data ja mobiilisovellukset, 14.3.2012 luentokalvot Aalto-yliopiston kurssille Aalto T-111.5360 WWW Applications.
Julkinen Data - oppaan julkistamistilaisuusAntti Poikola
Opastusta julkisen datan avaamiseen
Julkistamistilaisuus 25.3.2010, klo 10:00 Postitalolla
Liikenne- ja viestintäministeriö on julkaissut oppaan siitä, kuinka julkinen sektori voi avata tietovarantonsa kaikkien ulottuville.
”Julkinen data - johdatus tietovarantojen avaamiseen” -opas pyrkii olemaan käytännönläheinen johdatus ensisijaisesti julkishallinnon työntekijöille edistämään datan hallittua avaamista. Oppaan ovat kirjoittaneet Antti Poikola, Petri Kola ja Kari A. Hintikka.
Lähes jokainen hallinnon organisaatio tuottaa dataa, joka voisi hyödyttää kansalaisia, liike-elämää ja myös hallintoa itseään. Toistaiseksi Suomessa ei ole ollut avoimen julkisen datan hyödyntämiseen opastusta tai käytäntöjä.
Oppaassa esitellään aihepiiriä ja siihen liittyviä käsitteitä, toimintamalleja ja tiedon ominaisuuksia. Lisäksi luodaan ideaalitilannekuvaa siitä, mitä avoimen datan hyödyntäminen parhaimmillaan voisi tuottaa.
Oppaassa pohditaan myös avoimeen datan jakamiseen liittyviä lainsäädännöllisiä, taloudellisia ja teknisiä kysymyksiä. Lopuksi esitetään suosituksia, joita noudattamalla keskustelu ja toiminta avoimen datan alueella voisi edetä ja siirtyä käytäntöön.
Suomessa on tuotettu erittäin laadukkaita datavarantoja, mutta usein aineistot julkaistaan muodossa, jota ei voida helposti jatkojalostaa. Yksi oppaan perusteemoista onkin tietovarannon avaaminen maksuttomasti kaikkien käytettäväksi niin, että dataa voidaan hyödyntää koneluettavassa muodossa.
Oppaassa esitellään työkalujen ja tapausesimerkkien kautta, mitä kaikkea on hyvä huomioida omia datavarantoja avattaessa. Lisäksi käsitellään hallinnon ja yksityisten yritysten välistä yhteistyötä, jolla voidaan tukea datan uudelleenkäyttöä ja näin lisätä sen yhteiskunnallista ja kansantaloudellista vaikuttavuutta.
”Julkinen data - johdatus tietovarantojen avaamiseen” -julkaisu on maksuton ja se on saatavana liikenne- ja viestintäministeriön verkkopalvelussa osoitteessa http://www.lvm.fi/web/fi/julkaisut/muut. Lisäksi opas on Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan sivuilla osoitteessa www.arjentietoyhteiskunta.fi.
Lisätietoja
neuvotteleva virkamies Taru Rastas, puh. (09) 160 28617 tai 040 715 5075
http://www.julkinendata.fi/
Jane Jacobs: 4 edellytystä elävälle kaupunkialueelle.
1. alueella pitää olla useampi kuin yksi ja mielellään useampi, kuin kaksi pääasiallista käyttötarkoitusta
esim. asuminen + kaupallinen + työpaikat tai toimistot + iltaharrastukset. Tämä takaa sen, että alueella on tasaisesti ihmisvirtaa eri vuorokauden aikoihin, koska tasainen ihmisvirta on se, mikä luo mahdollisia kaupallisille palveluille. Jos on esim valtava toimistoalue, niin siellä ei pysy hengissä mikään muu, kuin teolliseen tuotantotahtiin pystyvä lounasravintola, joka on tyhjillään suurimman osan päivästä. Jos taas on palkkä asuinalue, niin se kannattelee ehkä pitseriaa. Näiden ensisijaisten käyttötarkoitusten yhdistäminen on kaupallisten palveluntuottajien näkökulmasta enemmän kuin 1+1, sillä se takaa ihmisvirtaa eri kellonaikoihin.
Keskustassa esim. kulttuuri- harraste, vapaa-aika, viihdetilat tuovat paljon kaivattua vilinää ilta-aikaan. Olennaista on, että eri toimintoja ei väkisin pyritä erottelemaan toisistaan, luomalla lisää Ylistönmäkiä työpaikoiksi, Seppälänkankaita kaupalle ja Lutakkoja asumiselle. Terveempää olisi, että kaikilla alueilla olisi sekaisin kaikenlaisia toimintoja.
Kolme muuta Jacobsin pointtia ovat:
2. Riittävän lyhyet korttelipituudet (oikopolkuja kävelijöille)
3. Eri ikäisiä ja kuntoisia rakennuksia, sillä halvemmille ja huonokuntoisemmille rakennuksille on myös kysyntää, joka tuottaa alueelle monipuolisuutta
4. riittävä ihmistiheys (ei vain asukastiheys, vaan tiheys ihmisiä, jotka tulevat alueelle eri syistä)
20121211 open cities_open_organizationsAntti Poikola
This document discusses open cities and open organizations. It describes three projects involving crowdsourcing for cycling infrastructure, participatory urban planning, and an open knowledge festival. It also lists publications on open data and social media for citizen participation. Examples are provided of transparency, participation and collaboration in open cities. Open government data is defined and its social and economic benefits outlined. Examples are given of city data and civic applications using city data. Internet tools for collaboration are discussed, including motivations for participation and different participation methods like meetings, commenting, and mapping applications.
Selvitys julkishallinnon avoimen datan kysynnästä ja tarjonnasta hri_raporttiHelsinki Region Infoshare
Antti Poikolan tekemä selvitys HRI-hankkeelle. Aiheena julkishallinnon avoimen datan kysyntä ja tarjonta. Toimenpidesuositukset HRI-hankkeelle tiedon avaamiseksi.
Teknologian kehitys koulujen näkökulmastaGlen Koskela
Teknologian kehitys koulujen näkökulmasta. Espoon kaupunki, seminaari rehtoreille ja tt-vastuuopettajille. Huhtikuu 2011. April 2011.
(Presentation is in Finnish.)
HY Sosiaalisen Median Seminaari OSY 15.11.2011Teemu Ropponen
k
Esitys Osallistumisympäristöstä HY:n
Sosiaalisen median seminaarissa
http://sosiaalisenmedianseminaarisarja.blogspot.com/2011/06/vaikuttaminen-osallisuus-ja-sosiaalinen.html
"Vaikuttaminen, osallisuus ja sosiaalinen media"
Similar to Kaupunkitutkimus - kaupunkidata - avoin data (20)
Datan siivousta tehokkaasti – Google RefineAntti Poikola
Tutoriaali http://datajournalismi.fi/tutoriaaleja/
Haaste: Mitkä ovat yleisimpiä ammatteja eduskuntavaaliehdokkaiden joukossa?
Vaaditut ohjelmat / työkalut:
Google Refine -ohjelma asennettuna
Sisältö tiivistetysti:
- Miten siivotaan Oikeusministerion ehdokasdatan sarake, jossa on ehdokkaiden itse ilmoittama arvo/ammatti/asema -tieto?
- Datan tuominen Google refineen
- Facet text facet
- Samankaltaisten klusterointi ja yhdistäminen
- Edit cells / split multi-valued cells
- Datan vieminen Refinesta exceliin
Tutoriaalissa käytettävä data:
Lataa data osoitteesta http://192.49.229.35/E2011/s/ehd_listat/kokomaa.htm
Suora linkki taulukkoon on http://192.49.229.35/E2011/s/ehd_listat/e2011ehd.xls
Ks. http://datajournalismi.fi/tutoriaaleja/#A
Lyhyt johdattelu datajournalismiin: mitä uutta on datajournalismissa, millainen työprosessi siihen liittyy ja muutamia esimerkkejä. Luennon sisältöä päivitetään säännöllisesti ja sovelletaan eri kohderyhmille, täällä julkaistu versio on yleinen "peruspaketti".
Ks. http://datajournalismi.fi/tutoriaaleja/#B
Neljä datajournalistille tärkeää tapaa datan hankkimiseen – avoin data, tietopyynnöt, ruudunraaputus ja joukkoistaminen.
1. Kaupunkitutkimus – Kaupunkidata
ja Avoin data
Kaupunkitutkimuksen päivät 2012
Tieteiden talo, Helsinki
Työryhmä 7. Avoin data – avoin kaupunki:
kaupunkitutkimuksen digitaalinen ulottuvuus
Antti Poikola
Otavan Opisto
Kuva: Peter Tattersall
www.julkinendata.fi
1
Attribution - Share 3.5.2012 Helsinki www.julkinendata.fi
Alike 1.0 Finland
2. Data ja kaupunkitutkimus – Geoffrey West
NY Times artikkeli: A Physicist Solves the City
http://www.nytimes.com/2010/12/19/magazin
e/19Urban_West-
t.html?_r=1&pagewanted=all
TED talk: Geoffrey West: The surprising math of
cities and corporations
http://www.ted.com/talks/geoffrey_west_the_
surprising_math_of_cities_and_corporatio
ns.html
Tieteellisempi tausta löytyy artikkelista:
Growth, innovation, scaling, and the pace of
life in cities. Bettencourt & Al.
http://www.pnas.org/content/104/17/7301.full
2
Attribution - Share 3.5.2012 Helsinki www.julkinendata.fi
Alike 1.0 Finland
3. Kaupunki datan valossa tarkasteltuna
Datan perusteella kaupungit ovat ennustettavalla tavalla
samankaltaisia - noudattavat samanlaisia "urbaaneja
luonnonlakeja":
Sublineaarinen kasvu (suuruuden ekonomia) liittyy infraan ja
resursseihin (katuverkon pituus)
Lineaarinen kasvu liittyy yleensä inhimillisiin tarpeisiin (työpaikat,
asunnot, veden kulutus)
Superlineaarinen kasvu liittyy sosiaalisiin verkostoihin
(taloudellinen aktiivisuus, kulttuuri, rikollisuus tarttuvat taudit)
3
Attribution - Share 3.5.2012 Helsinki www.julkinendata.fi
Alike 1.0 Finland
6. Mitä dataa kaupungilla on?
6
Attribution - Share 3.5.2012 Helsinki www.julkinendata.fi
Alike 1.0 Finland
7. A A - Sosiaalitoimi
B B - Terveys
C C - Taloushallinto laskutus
D D - Asiakas
E E - Ympäristö
F - Taloushallinto
F
kirjanpito
G G - Muut
H H - Valvonta ja turvallisuus
J I - Kulunvalvonta
J J - Henkilöstö palkkaus
K K – Henkilöstö työaika
8. H – Valvonta ja turvallisuus
8
Attribution - Share 3.5.2012 Helsinki www.julkinendata.fi
Alike 1.0 Finland
9. Mitä on julkishallinnon avoin data?
Mikä ei ole salaista on julkista – voisiko se olla myös avointa?
Avoin Hallinnon
data data
Avoin
hallinnon
data
Julkinen
hallinnon
data
9
Attribution - Share 3.5.2012 Helsinki www.julkinendata.fi
Alike 1.0 Finland
10. Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma
http://www.vn.fi/hallitus/hallitusohjelma/pdf332889/en334743.pdf
Viestintä (s.50): ”Julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja avataan
kansalaisten ja yritysten käyttöön. Tavoitteena on julkisen sektorin
hallinnoimien digitaalisten tietoaineistojen saattaminen helposti
uudelleenkäytettävässä muodossa tietoverkkojen kautta
kansalaisten yritysten ja yhteisöjen, viranomaisten, tutkimuksen ja
koulutuksen hyödynnettäväksi.”
Hallinnon kehittäminen (s.78): ”Julkiset tietoaineistot saatetaan
koneluettavassa muodossa avoimesti saataville ja
jatkokäytettäväksi."
10
Attribution - Share 3.5.2012 Helsinki www.julkinendata.fi
Alike 1.0 Finland
11. Avoimen kaupunkidatan käyttöä – oma kokemus
http://www.hri.fi/fi/data/liikennemaarat-helsingissa-2011/
11
Attribution - Share 3.5.2012 Helsinki www.julkinendata.fi
Alike 1.0 Finland
12. Kun data ei ole avointa...
Työn alla vastata datan avulla kysymykseen, miten säätila vaikuttaa pyöräilymääriin.
12
Attribution - Share 3.5.2012 Helsinki www.julkinendata.fi
Alike 1.0 Finland
Editor's Notes
Datan perusteella kaupungit ovat ennustettavalla tavalla samankaltaisia - noudattavat samanlaisia "urbaaneja luonnonlakeja":"Here we present empirical evidence indicating that the processes relating urbanization to economic development and knowledge creation are very general, being shared by all cities belonging to the same urban system and sustained across different nations and times."Sublineaarinen kasvu (suuruuden ekonomia) liittyy infraan ja resursseihin:"[Sublinear growth] characterizes material quantities displaying economies of scale associated with infrastructure, analogous to similar quantities in biology."Elefantti painaa 10 000 kertaa gerbiilin verran, mutta tarvitsee vain 1000 kertaa enemmän energiaa, sama suuruuden ekonomia pätee kaupunkien infraan, esim, katuverkon pituus suhteutettuna asukaslukuun.Lineaarinen kasvu"[Linear growth] is usually associated with individual human needs (job, house, household water consumption)."Superlineaarinen kasvu liittyy sosiaalisiin verkostoihin:“When you double the population, everything that’s related to the social network goes up by the same percentage.” .."whenever a city doubles in size, every measure of economic activity, from construction spending to the amount of bank deposits, increases by approximately 15 percent per capita."..When Bettencourt and West analyzed the negative variables of urban life, like crime and disease, they discovered that the exact same mathematical equation applied. After a city doubles in size, it also experiences a 15 percent per capita increase in violent crimes, traffic and AIDS cases.