Fountain Park vastasi maabrändivaltuuskunnan haasteeseen ja julkisti Kumppanuusjohtamisen mallin
Kumppanuusjohtamisen malli julkistettin 20.1.2011 Kiasmassa aamiaistilaisuudessa, johon oli kokoontunut joukko sekä yritysmaailman, että julkisen sektorin ja järjestöjen edustajia. Toimitusjohtaja Riitta Ahlholm julkisti ja avasi yleisölle Kumppanuusjohtajuuden mallin, jonka Fountain Park on kehittänyt vastattuaan Suomen maabrändivaltuuskunnan tehtävään kumppanuusjohtamisen mallintamisesta. Päätettyään ottaa maabrändivaltuuskunnan haasteen vastaan, Fountain Park kutsui suomalaiset johtajat yhteiseen ideointiin verkkohaastattelunsa avulla. Käytännön johtamisen näkökulmasta syntynyt kumppanuusjohtamisen malli rakentuu viidestä elementistä, joita tarvitaan kaikissa johtamisen rajapinnoissa; tavoitteellisuudesta, vastuunkannosta, osallistumisesta, monimuotoisuudesta ja läpinäkyvyydesta. Maabrändivaltuuskunnan puolesta mallin otti virallisesti vastaan Marco Mäkinen, SEK&GREY:n toimitusjohtaja ja maabrändivaltuuskunnan asiantuntijajäsen.
Malli toimi alustuksena julkistusta seuranneelle paneelikeskustelulle johon osallistuivat Diacorin toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen, Anvian toimitusjohtaja Matti Makkonen, Aalto-yliopiston professori Janne Tienari ja Boydenin Senior Partner Jussi Eränen. Panelistit kommentoivat aluksi mallia ja jatkoivat sen jälkeen keskustelua mallin esille nostamista viidestä tärkeimmästä kumppanuusjohtamisen teemasta. Palaute oli positiivista ja keskustelu sekä panelistien että yleisön kesken vilkasta.
”Kumppanuusjohtamisen ytimessä on johtajan uskallus johtaa hyvin,”kommentoi Anni Vepsäläinen.
Fountain Park vastasi maabrändivaltuuskunnan haasteeseen ja julkisti Kumppanuusjohtamisen mallin
Kumppanuusjohtamisen malli julkistettin 20.1.2011 Kiasmassa aamiaistilaisuudessa, johon oli kokoontunut joukko sekä yritysmaailman, että julkisen sektorin ja järjestöjen edustajia. Toimitusjohtaja Riitta Ahlholm julkisti ja avasi yleisölle Kumppanuusjohtajuuden mallin, jonka Fountain Park on kehittänyt vastattuaan Suomen maabrändivaltuuskunnan tehtävään kumppanuusjohtamisen mallintamisesta. Päätettyään ottaa maabrändivaltuuskunnan haasteen vastaan, Fountain Park kutsui suomalaiset johtajat yhteiseen ideointiin verkkohaastattelunsa avulla. Käytännön johtamisen näkökulmasta syntynyt kumppanuusjohtamisen malli rakentuu viidestä elementistä, joita tarvitaan kaikissa johtamisen rajapinnoissa; tavoitteellisuudesta, vastuunkannosta, osallistumisesta, monimuotoisuudesta ja läpinäkyvyydesta. Maabrändivaltuuskunnan puolesta mallin otti virallisesti vastaan Marco Mäkinen, SEK&GREY:n toimitusjohtaja ja maabrändivaltuuskunnan asiantuntijajäsen.
Malli toimi alustuksena julkistusta seuranneelle paneelikeskustelulle johon osallistuivat Diacorin toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen, Anvian toimitusjohtaja Matti Makkonen, Aalto-yliopiston professori Janne Tienari ja Boydenin Senior Partner Jussi Eränen. Panelistit kommentoivat aluksi mallia ja jatkoivat sen jälkeen keskustelua mallin esille nostamista viidestä tärkeimmästä kumppanuusjohtamisen teemasta. Palaute oli positiivista ja keskustelu sekä panelistien että yleisön kesken vilkasta.
”Kumppanuusjohtamisen ytimessä on johtajan uskallus johtaa hyvin,”kommentoi Anni Vepsäläinen.
Palveluliiketoiminnan konseptointi jää usein tekemättä kokonaisvaltaisesti. Joku keskittyy tuotteisiin, joku fysiikkaan, mutta harvat ottavat mm prosessit kokonaisvaltaisesti huomioon. Tässä yksi tapa hahmottaa kokonaisuus.
Sosiaalisen median luova hyödyntäminen teollisuudessaJari Jussila
Sosiaalisen median luova hyödyntäminen teollisuudessa
Teollisen luovuuden polku -seminaari 25.9.2012
Jari Jussila, Tampereen teknillinen yliopisto, SOITA-hanke. Lähteitä päivitetty 30.11.2012.
Sulava hakee yhteistyökumppaneita pilotoimaan tietotyön pelillistämistä (enterprise gamification). Saat ensimmäisten joukossa ja muita edullisemmin ratkaisun, joka:
* Motivoi työntekijät jakamaan arvokasta tietoa jatkuvasti
* Palkitsee työn joka hyödyttää koko organisaatiota
* Lopettaa sähköpostin väärinkäytön
* Minimoi turhat palaverit
* Parantaa dokumenttien ja tiedon löydettävyyttä
* Lisää työtyytyväisyyttä, vähentää turhautuneisuutta
* Saa koko organisaation hyödyntämään monipuolisesti hankittuja sosiaalisen teknologian ratkaisuja.
Joukkoistamalla voidaan osallistaa henkilöstöä, jolloin henkilöstö sitoutuu ja muutos mahdollistuu.
Joukkoistaminen ei kuitenkaan saa olla näennäistä, vaan joukkoa on todella kuunneltava ja mielipide otettava huomioon muutoksessa.
ProComin aamiaisseminaarissa 14.2.2013 pidetty esitys, jossa käydään läpi mitä pelillistämisellä tarkoitetaan, mihin sitä hyödynnetään, mitä hyötyä siitä on, kuinka motivoida ihmisiä pelillistämellä ja miten päästä pelillistämisessä alkuun.
Kaikki viestintä kaikkien ihmisten välillä on pian ”sosiaalista” ja kaikki tieto kaikkien ulottuvilla. Sosiaalisen viestinnän hallitseminen mahdotonta, mutta olennaista on seurata viestintää (1) trendien hahmottamiseksi ja (2) brändin ylläpitämiseksi. Tehokas sosiaalisen media presenssi edellyttää strategiaa, jossa yrityksen palvelu tuo kuluttajalle sosiaalista hyötyä. Kilpailu kovenee, alennuskupongit eivät enää riitä. Sosiaalinen teknologia voi tehostaa tietotyötä kaikissa yrityksen toiminnoissa jopa 25%, mutta se edellyttää yhtenäisiä toimintamalleja.
Sulava Innovation Accelerator on idean koko elinkaaren kattava ratkaisu, jossa yrityksesi työntekijät voivat jakaa ideoita ja kehittää niitä systemaattisesti yrityksesi tarpeiden mukaan. Ratkaisumme yhdistää liiketoiminnan työnkulut Microsoftin teknologioihin tavalla, joka vastaa organisaatiosi normaaleja innovaatioprosesseja.
Idea- ja innovaatiojärjestelmät johdon päätöksenteon tukenaSulava Oy
SOSTER 2012 -seminaarin esitys.
Aiheet:
1) Case Helsingin kaupungin idea- ja innovaatiojärjestelmä
2) Joukkoistamisjärjestelmät sosiaali- ja terveydenhuollossa
Tehokkaan tietotyön pullonkaulat -kyselytutkimusSulava Oy
Tekemämme tutkimuksen mukaan teknologia suurimmassa osassa suomalaisyrityksistä on jokseenkin vanhentunutta. Suurin tietotyön tuottavuutta heikentävä ongelma on kuitenkin työtavat ja kulttuuri: Henkilöstön taidot eivät ole ajan tasalla eikä henkilöstöä ole motivoitu muuttamaan työtapojaan. Ohjeistuksia tietotyön toimintatavoille ei ole, ja
sähköpostia väärinkäytetään yleisesti. Tiedon jakamisellekaan ei tunnu olevan yhteisiä hyviä käytäntöjä. Sähköposti on ainoa väline joka on käytössä kaikilla organisaatioilla, mikä johtaa väärin- ja ylikäyttöön vaikka parempiakin vaihtoehtoja on. Lisäksi organisaatioissa tehdään yleisesti turhaa päällekkäistä työtä Tietotyön tuottavuutta ei mitata yli 60 % organisaatioista ollenkaan.
Tehokkaan tietotyön pullonkaulat -kyselytutkimuksen tulokset ja ratkaisuSulava Oy
Kyselyllä pyrittiin selvittämään:
* Mikä syö eniten organisaationne työntekijöiden tehokkuutta?
* Kuinka optimaalisesti teillä käytetään jo hankittuja tietojärjestelmiä ja sisäisen viestinnän välineitä?
* Minkä asioiden korjaaminen tuottaisi nopeimmin hyötyä?
Saimme 104 vastausta, tulokset täällä.
Palveluliiketoiminnan konseptointi jää usein tekemättä kokonaisvaltaisesti. Joku keskittyy tuotteisiin, joku fysiikkaan, mutta harvat ottavat mm prosessit kokonaisvaltaisesti huomioon. Tässä yksi tapa hahmottaa kokonaisuus.
Sosiaalisen median luova hyödyntäminen teollisuudessaJari Jussila
Sosiaalisen median luova hyödyntäminen teollisuudessa
Teollisen luovuuden polku -seminaari 25.9.2012
Jari Jussila, Tampereen teknillinen yliopisto, SOITA-hanke. Lähteitä päivitetty 30.11.2012.
Sulava hakee yhteistyökumppaneita pilotoimaan tietotyön pelillistämistä (enterprise gamification). Saat ensimmäisten joukossa ja muita edullisemmin ratkaisun, joka:
* Motivoi työntekijät jakamaan arvokasta tietoa jatkuvasti
* Palkitsee työn joka hyödyttää koko organisaatiota
* Lopettaa sähköpostin väärinkäytön
* Minimoi turhat palaverit
* Parantaa dokumenttien ja tiedon löydettävyyttä
* Lisää työtyytyväisyyttä, vähentää turhautuneisuutta
* Saa koko organisaation hyödyntämään monipuolisesti hankittuja sosiaalisen teknologian ratkaisuja.
Joukkoistamalla voidaan osallistaa henkilöstöä, jolloin henkilöstö sitoutuu ja muutos mahdollistuu.
Joukkoistaminen ei kuitenkaan saa olla näennäistä, vaan joukkoa on todella kuunneltava ja mielipide otettava huomioon muutoksessa.
ProComin aamiaisseminaarissa 14.2.2013 pidetty esitys, jossa käydään läpi mitä pelillistämisellä tarkoitetaan, mihin sitä hyödynnetään, mitä hyötyä siitä on, kuinka motivoida ihmisiä pelillistämellä ja miten päästä pelillistämisessä alkuun.
Kaikki viestintä kaikkien ihmisten välillä on pian ”sosiaalista” ja kaikki tieto kaikkien ulottuvilla. Sosiaalisen viestinnän hallitseminen mahdotonta, mutta olennaista on seurata viestintää (1) trendien hahmottamiseksi ja (2) brändin ylläpitämiseksi. Tehokas sosiaalisen media presenssi edellyttää strategiaa, jossa yrityksen palvelu tuo kuluttajalle sosiaalista hyötyä. Kilpailu kovenee, alennuskupongit eivät enää riitä. Sosiaalinen teknologia voi tehostaa tietotyötä kaikissa yrityksen toiminnoissa jopa 25%, mutta se edellyttää yhtenäisiä toimintamalleja.
Sulava Innovation Accelerator on idean koko elinkaaren kattava ratkaisu, jossa yrityksesi työntekijät voivat jakaa ideoita ja kehittää niitä systemaattisesti yrityksesi tarpeiden mukaan. Ratkaisumme yhdistää liiketoiminnan työnkulut Microsoftin teknologioihin tavalla, joka vastaa organisaatiosi normaaleja innovaatioprosesseja.
Idea- ja innovaatiojärjestelmät johdon päätöksenteon tukenaSulava Oy
SOSTER 2012 -seminaarin esitys.
Aiheet:
1) Case Helsingin kaupungin idea- ja innovaatiojärjestelmä
2) Joukkoistamisjärjestelmät sosiaali- ja terveydenhuollossa
Tehokkaan tietotyön pullonkaulat -kyselytutkimusSulava Oy
Tekemämme tutkimuksen mukaan teknologia suurimmassa osassa suomalaisyrityksistä on jokseenkin vanhentunutta. Suurin tietotyön tuottavuutta heikentävä ongelma on kuitenkin työtavat ja kulttuuri: Henkilöstön taidot eivät ole ajan tasalla eikä henkilöstöä ole motivoitu muuttamaan työtapojaan. Ohjeistuksia tietotyön toimintatavoille ei ole, ja
sähköpostia väärinkäytetään yleisesti. Tiedon jakamisellekaan ei tunnu olevan yhteisiä hyviä käytäntöjä. Sähköposti on ainoa väline joka on käytössä kaikilla organisaatioilla, mikä johtaa väärin- ja ylikäyttöön vaikka parempiakin vaihtoehtoja on. Lisäksi organisaatioissa tehdään yleisesti turhaa päällekkäistä työtä Tietotyön tuottavuutta ei mitata yli 60 % organisaatioista ollenkaan.
Tehokkaan tietotyön pullonkaulat -kyselytutkimuksen tulokset ja ratkaisuSulava Oy
Kyselyllä pyrittiin selvittämään:
* Mikä syö eniten organisaationne työntekijöiden tehokkuutta?
* Kuinka optimaalisesti teillä käytetään jo hankittuja tietojärjestelmiä ja sisäisen viestinnän välineitä?
* Minkä asioiden korjaaminen tuottaisi nopeimmin hyötyä?
Saimme 104 vastausta, tulokset täällä.