Suomen mielenterveysseuran koulutuspäivät 15-16.10.2011:
Sosiaalisen median ja verkkoauttamisen keinoja yhdistystoiminnassa – Elinvoimainen yhdistys.
Puheenvuoro Virtuaalisuudesta elinvoimaa järjestötoimintaan
Suomen mielenterveysseuran koulutuspäivät 15-16.10.2011:
Sosiaalisen median ja verkkoauttamisen keinoja yhdistystoiminnassa – Elinvoimainen yhdistys.
Puheenvuoro Virtuaalisuudesta elinvoimaa järjestötoimintaan
Sosiaalinen media ja muut digitaaliset välineet oppimisen tukena 11.11.2016Opinlakeus
Kooste oppimisen tukemiseen soveltuvista sosiaalisen median palveluista ja muista digitaalisista välineistä ja palveluista.
Aineisto on muokattu Matleena Laakson alkupeärisaineistojen pohjalta 2. asteen opettajien koulutuspäivään Etelä-Pohjanmaan Opistolle 11.11.2016.
Tutustu Matleenan aineistoihin:
www.matleenalaakso.fi
http://www.slideshare.net/MatleenaLaakso/
Sosiaalinen media ja mediakentän muutos järjestöilleJukka Helin
Suomen Liikunnan ja Urheilun sekä Allianssin emännöimän koulutuspäivän luento-osuuden ensimmäiset kalvot. Kouluttajina Jukka Helin ja Antti Peisa Avoinesta.
Aiheina mm. mediakentän muutoksista, jäsenyyden eri tasot sekä Facebookian tarjoamat mahdollisuudet ja näköalat.
Yliopistoviestijille 17.11.14 pidetty yhteisömanagerityöpaja. Pajassa käytiin läpi Yhteisömanageri 2014 - kyselyn tuloksia, mietittiin sitä, miten managerointi näkyy stretegiiossa, sitä, millainen on ihanteellinen yhteisömanageri ja hänen täydellinen työviikkonsa. Esityksen lopussa on leikkimielinen kisa siitä, minkä yliopiston Twitter-tili on yhteisöllisin.
Sosiaalinen media järjestön toiminnassaJukka Helin
Internet ja sosiaalinen media etunenässä muokkaavat järjestöjen toimintaympäristöä. Esityksessä tarkastellaan asiaa koko järjestön ja viestintäosaston näkökulmasta
Teinit ovat netissä elävää sisällöntuotantosukupolvea, jolle yhteisöpalvelut ovat ajan tappamista ja kavereiden tapaamista varten, kertoo digitaalisen markkinoinnin ajatushautomo Kurion ja Nuorten Akatemian tuore tutkimus. Tulosten valossa brändiyhteisöjen ylläpitäjien tulisi arvioida uudestaan palkintoihin perustuvaa osallistamista, joka tällä hetkellä on alan konventio.
Sosiaalinen media ja muut digitaaliset välineet oppimisen tukena 11.11.2016Opinlakeus
Kooste oppimisen tukemiseen soveltuvista sosiaalisen median palveluista ja muista digitaalisista välineistä ja palveluista.
Aineisto on muokattu Matleena Laakson alkupeärisaineistojen pohjalta 2. asteen opettajien koulutuspäivään Etelä-Pohjanmaan Opistolle 11.11.2016.
Tutustu Matleenan aineistoihin:
www.matleenalaakso.fi
http://www.slideshare.net/MatleenaLaakso/
Sosiaalinen media ja mediakentän muutos järjestöilleJukka Helin
Suomen Liikunnan ja Urheilun sekä Allianssin emännöimän koulutuspäivän luento-osuuden ensimmäiset kalvot. Kouluttajina Jukka Helin ja Antti Peisa Avoinesta.
Aiheina mm. mediakentän muutoksista, jäsenyyden eri tasot sekä Facebookian tarjoamat mahdollisuudet ja näköalat.
Yliopistoviestijille 17.11.14 pidetty yhteisömanagerityöpaja. Pajassa käytiin läpi Yhteisömanageri 2014 - kyselyn tuloksia, mietittiin sitä, miten managerointi näkyy stretegiiossa, sitä, millainen on ihanteellinen yhteisömanageri ja hänen täydellinen työviikkonsa. Esityksen lopussa on leikkimielinen kisa siitä, minkä yliopiston Twitter-tili on yhteisöllisin.
Sosiaalinen media järjestön toiminnassaJukka Helin
Internet ja sosiaalinen media etunenässä muokkaavat järjestöjen toimintaympäristöä. Esityksessä tarkastellaan asiaa koko järjestön ja viestintäosaston näkökulmasta
Teinit ovat netissä elävää sisällöntuotantosukupolvea, jolle yhteisöpalvelut ovat ajan tappamista ja kavereiden tapaamista varten, kertoo digitaalisen markkinoinnin ajatushautomo Kurion ja Nuorten Akatemian tuore tutkimus. Tulosten valossa brändiyhteisöjen ylläpitäjien tulisi arvioida uudestaan palkintoihin perustuvaa osallistamista, joka tällä hetkellä on alan konventio.
MAHTI-sopeutumisvalmennus tukee hyvää mielenterveyttä vertaistuen ja toiminnallisuuden kautta. Toiminta oli tarkoitettu vähän tukea tarvitseville aikuisille ja heidän läheisille. Valtakunnallista sopeutumisvalmennusta järjestettiin vuosina 2012-2015. Sopeutumisvalmennusmallin loi ja sitä järjesti Kehitysvammaisten Tukiliiton MAHTI-projekti. Toiminnan rahoitti Raha-automaattiyhdistys. MAHTI on lyhenne sanoista Mahdollisuuksien tie.
Opinnollinen kuntoutus tähtää oppimisvalmiuksien kehittymiseen. Kuntoutuminen vahvistaa opiskelijan omia oppimisen keinoja, joiden avulla hän voi saavuttaa itse asettamiaan tavoitteita ja toimia aktiivisena, osallistuvana kansalaisena.
Oppilaitoksen sisältöstrategia ja sisältömarkkinointi on joukkojen suunnitelmallista osallistamista ja ohjaamista sisältötyössä. Oppilaitoksen vahvuudet, arki ja saavutetut tulokset esille rohkeasti!
Kehitysvammaisten Tukiliiton Kaverimeininki-projektissa (2014) järjestettiin Best Buddies -kaveritoimintaa ja kehitettiin yhteistyötä kuntien nuorisopalveluiden kanssa. Esitys käsittelee projektin tekemää nuorisopalveluyhteistyötä.
Pertti Kurikan Nimipäivät in Eurovision Song Contest. Vote Finland.
Minä itse - vaikuttaja, Vaikuttamiskoulutusten satoa
1. Minä itse – vaikuttaja
Vaikuttamiskoulutusten satoa
Veijo Nikkanen, Kehitysvammaisten Tukiliitto, Verkkoluento 26.4.2016
#mevaikutamme
2. Tervetuloa verkkoluennolle
Kouluttajana toimii koulutussuunnittelija Veijo
Nikkanen
Kysymyksiä voit esittää kirjoittamalla
viestikenttään, jota seuraa luennon aikana
koulutussuunnittelija ts. Katja Korpela
Vastaamme kysymyksiin joko luennon aikana tai
sen lopuksi
Luentotallenne ja -materiaali löytyvät osoitteesta:
www.kvtl.fi/fi/media/sosiaalinen-media/verkkoluento/
sekä www.slideshare.net hakusanalla Tukiliitto
Keskustele aiheesta Twitterissä, tunniste
#mevaikutamme
3. Vaikutetaan ryhmässä
Kehitysvammaisten Tukiliitto kouluttaa Me
Itse –ryhmiä vaikuttamaan omaan
elämäänsä, ympäristöönsä, asenteisiin,
päätöksiin ja päätöksentekijöihin.
Koulutuksen nimi on vaikuttamiskoulutus.
Tässä esityksessä syvennytään koulutusten
sisältöihin ja esiin nousseisiin kysymyksiin.
Rahoitus koulutuksiin tulee RAY:ltä ja
juokseviin kuluihin on saatu avustusta
myös OK-opintokeskukselta (Sivis).
4. Osallistujat
Osallistujat ovat pääsääntöisesti Me Itse
-ryhmissä jo toimivia aikuisia
kehitysvammaisia ihmisiä sekä ryhmien
taustatukihenkilöitä.
Koulutukset ovat suunnattuja kaikille
ihmisille jotka ovat kiinnostuneita tai
voisivat osallistua Me Itse –ryhmien
vaikuttamistoimintaan.
Koulutukset ovat kaikille avoimia
-Osallistujien ei siis tarvitse kuulua Me
Itseen.
5. Koulutusten taustaa
Me Itse ry on valtakunnallinen
kehitysvammaisten oma yhdistys.
Me Itse ry on Kehitysvammaisten
Tukiliiton suurin jäsenyhdistys.
Me Itsellä on yli 30 alueellista
ryhmää. www.kvtl.fi/fi/me-itse/etusivu/me-itse--ryhmat
Ryhmät vaikuttavat alueellisesti ja
päättävät toimintansa sisällöt ja
muodot itsenäisesti
6. Vaikuttamiskoulutukset
Vaikuttamiskoulutukset keskittyvät
yleensä yhden tai kahden ryhmän
tarpeisiin
Sisältö perustuu Kansalaisen
vaikuttamisoppaaseen 2013
www.kvtl.fi/media/Julkaisut/Oppaat/kansalaisen_vaikuttamisopas.pdf
Perusrakenne räätälöidään ryhmän
tarpeiden mukaan ja ryhmän omista
lähtökohdista käsin – Jokainen koulutus
on yksilöllinen
7. Ryhmän tarpeet ratkaisevat
Koulutuksen suunnittelu lähtee ryhmän
tarpeista. Ryhmien tarpeet eroavat
monista syistä. Eroja tuottavat mm.
ryhmän ikä, sijainti, ryhmän koko,
taustatyöntekijä, kunnat, ajankohta,
yhteistyöverkostot, ryhmän
toimintalinjaukset (mihin halutaan
vaikuttaa ja millä tavoin)
sekä ryhmän jäsenet.
8. Koulutuksen suunnittelu
Suunnittelu lähtee yhteydenotosta
Suunnitteluvaiheessa käydään
taustatuen ja ryhmäläisten kanssa läpi
ryhmän tilanne sekä ajankohtaiset
kysymykset.
Ohjelman rakenne muotoutuu näissä
keskusteluissa ja tarkempi sisältö
lopullisesti vasta ryhmän oman
toiminnan tuotoksena koulutuksessa.
Ryhmä voi asettaa koulutuksessa
itselleen uusia tavoitteita ja tehtäviä.
9. Viikonloppukoulutuksia
Koulutukset toteutetaan kaksipäiväisinä
ja useimmiten lauantai-sunnuntai tai
sitten perjantai-ilta-lauantai.
Viikonloppupainotteisuus on käytännön
pakko. Me Itse aktiivien arkipäivät ovat
usein iltaa myöten täynnä. Töistä on
myös vaikeaa irtautua.
Taustatyöntekijöiden on myös vaikeaa
järjestää itselleen aikaa arkisin. Tämän
lisäksi viikonloppuisin on mahdollista
saada tiloja käyttöön maksutta.
10. Esimerkkiohjelma
Perjantai 8.4.2016
15.00 Tutustuminen
15.30 Mitä vaikuttaminen on,
kuka voi vaikuttaa?
16.30 Miten voin vaikuttaa?
17.00 Mihin haluaisin vaikuttaa?
Ryhmätyö
17.45 Päivällinen
18.30 Vaikuttamisvierailuun ja -
tapaamiseen valmistautuminen
20.00 Päivä päättyy
Lauantai 9.4.2016
10.00 Ryhmä ja yhdistystoiminta
12.00 Lounas
13.00 Kokoustekniikka ja
kokouskäyttäytyminen? Ryhmätyö
14.00 Kahvi
14.30 Palaute ja jatkosuunnittelua
15.00 Päivä päättyy
11. Perusasioista liikkeelle
Liikkeelle lähdetään siitä, mitä
tarkoittaa vaikuttaminen.
Mitkä asiat vaikuttavat
Mitkä asiat vaikuttavat minuun
Kuka vaikuttaa minuun
Keneen minä vaikutan
Kuka vaikuttaa meihin jne…
Oppiminen tapahtuu ryhmäoppimisena
jossa kaikki osallistuvat oppimiseen ja
tukevat toisiaan.
12. Vaikuttamisen
tunnistaminen
Koulutuksissa yritetään oppia
huomaamaan tilanteet, joissa
olemme vaikutukselle alttiita tai
minuun vaikutetaan. Tällaisia
ilmiötä ovat esimerkiksi väsymys,
nälkä tai pelko. Vaikuttavia asioita
voivat olla esimerkiksi mainokset.
Myös tilanteet, jossa minä
vaikutan.
13. Tunne toimintaympäristösi
Koulutuksissa käydään läpi
ryhmän tarpeiden mukaan Me Itse
–yhdistyksen toiminnan perusteet.
Me Itse yhdistyksen suhde
Kehitysvammaisten Tukiliittoon
sekä liiton toiminnan perusteet.
Selkeytetään Me Itse-ryhmien ja
Me Itse yhdistyksen roolit.
14. Yhdistystoiminnan idea
Mitä yhdistyksiä on olemassa
Miksi yhdistyksiä perustetaan
Mihin yhdistyksiin kuulutaan
Työnjako – voi osallistua muiden
tapahtumiin
Ideana löytää oma tapa toimia
15. Yhdistys ja ryhmät
Me Itse ry on valtakunnallinen yhdistys
joka toimii normaalien, yhdistyslain
määräysten edellyttämällä tavalla.
Paikalliset ryhmät voivat perustaa
toimintansa Me Itse ry:n rakenteeseen,
jolloin yhdistystoiminnan muodollinen
puoli on mahdollista unohtaa ja
keskittyä pelkästään toimintaan.
Ryhmät voivat järjestää toimintansa ja
rakenteensa haluamallaan tavalla.
16. Ryhmien toimintatavat
Osa ryhmistä onkin omaksunut
toimintaansa muotoja perinteisestä
yhdistystoiminnasta kuten esimerkiksi
hallituksen, puheenjohtajan, sihteerin ja
rahastonhoitajan. Osa toimii enemmän
ryhmämuotoisesti.
Ajoittain ryhmän ja yhdistyksen
erottaminen on vaikeaa.
Myös ryhmän rooliin osana yhdistystä
on kiinnitetty koulutuksissa huomiota.
17. Koulutusten sisältö:
Kokoustekniikka
Vaikka toimintaa ei olisikaan pakko tehdä
perinteisen yhdistysmallin mukaan, ovat
monet ryhmät järjestäneet toimintansa
näin. Kokoustekniikan ja ryhmätoiminnan
perusasiat on tällöin otettava haltuun.
Harjoittelun tärkeys.
Perusasioihin kuuluvat mm. kokoukseen
osallistuvien roolien selvittäminen,
kokouskäyttäytyminen, puheenvuorot,
toisten mielipiteen kunnioittaminen.
19. Koulutusten sisältö:
Vaikuttaminen paikallisesti
Me Itse –ryhmien toiminta on paikallista
Koulutuksissa siis etsitään asioita joihin
halutaan yhdessä vaikuttaa paikallisesti
sekä keinoja tehdä tämä.
Paikallisesti voi toimia joko itsenäisesti
tai sitten yhteistyössä muiden
toimijoiden kanssa.
Ryhmässä sopiminen, mihin ihmiset
osallistuvat yksilöinä. Kuntalaisaloite.
Vertaisvaikuttaminen
20. Vaikuttamiskohteen
valinta
Yksi harjoitus käsittelee aina ryhmälle
tärkeää vaikuttamiskohdetta.
Osallistujat saavat kirjoittaa lapuille
joko asian jota haluttaisiin parantaa tai
tehdä. Lopuksi laput kootaan
teemoittain/aiheittain ja näistä asioista
valitaan kaikkein eniten mainintoja
saaneet.
Välillä asiat ovat kokonaan uusia ja
joskus taas vanhoja tuttuja.
21. Vaikuttamiskohteen
valinta 2
Ryhmä voi valita vaikuttamiskohteensa
ja tapansa vapaasti.
Vaikuttamista voivat olla esimerkiksi
adressiin osallistuminen,
mielenilmaukset tai retken
järjestäminen.
Vaikuttaminen voi olla sekä toiminnan
järjestämistä että toimintaan
osallistumista. Kerhoja tai
kannanottoja, itse tai muiden kanssa.
22. Facebook ja verkko
Monilla ryhmillä vaikuttamistoiminnan
kehittämiseen kuuluu myös näkyvyyden
parantaminen. Näkyvyyden lisäämiseksi
koulutuksissa pohdittiin Facebook- ja
kotisivujen perustamista ja ylläpitoa.
Joissakin koulutuksissa tehtiin sivuja ja
joissakin pohdittiin päivityksiä ja
ylläpidon kysymyksiä. Esiin nousivat
mm.sähköpostin ja lukutaidon merkitys.
Facebookia käsitellään yhtenä
vertaisvaikuttamisen välineenä
23. Koulutusten sisältö:
Kampanja tai tapahtuma
Joissakin koulutuksissa
suunniteltiin pienemmissä
ryhmissä kampanja (esim. ryhmän
näkyvyyden lisääminen) tai
tapahtuma (esim. seminaari).
Lopuksi suunnitelma esiteltiin koko
ryhmälle.
Suunniteltaessa mietittiin vastuita
ja tehtäviä. Kuka tekee mitä.
25. Koulutusten sisältö:
Vaikuttajatapaaminen
Me Itse ryhmien suosittu toimintamuoto
on vaikuttajatapaaminen jonka avulla
ryhmä voi hyvin tuoda esiin
erityistarpeita.
Vaikuttajatapaaminen vaatii kuitenkin
paljon suunnittelua, valmistelua ja
harjoittelua.
Vaikuttamistapaamisia voi järjestää
joko vierailuna tai kutsumalla
vaikuttajia vierailulle.
26. Taustatyöntekijä on
korvaamaton
Taustatyöntekijät ovat vapaaehtoisia
jotka tukevat ryhmien toimintaa.
Vapaaehtoistyö tapahtuu oman työn tai
opiskelun puitteissa.
Koulutusten järjestelyt ja kommunikointi
ryhmän suuntaan ovat olleet
pääasiallisesti taustatyöntekijöiden
hommia.
Taustatyöntekijöiden rooli koulutusten
onnistumisessa on ensisijainen.
27. Paikalliset suhteet
Tärkein yhteistyökumppani ja tukija on
useimmiten Tukiliiton paikallisyhdistys.
Monet ryhmät hyödyntävät
tukiyhdistyksen palveluja esimerkiksi
talouden hoidossa.
Koulutuksissa on pohdittu sitä, miten
tukiyhdistys ja ryhmä voisivat vielä
paremmin tukea ja hyödyttää toisiaan.
Yhteyksiä seurakuntaan,
toimintakeskuksiin ja muihin toimijoihin
on myös käsitelty.
28. Koulutusten
sisältö:rahoitus
Me Itse ryhmät saavat vuosittain Me
Itse ry:ltä avustusta (300 euroa vuosi)
Avustus on pieni ja tarpeita toiminnan
rahoittamiseksi on paljon
Joissakin koulutuksissa käytiin läpi,
mistä rahoitusta voisi saada lisää.
Koska ryhmät eivät ole yhdistyksiä,
rahoitusta voi olla vaikeaa saada
Rahoituksesta käytiin esimerkkeinä läpi
kunnan ja Tukiliiton apurahoja
29. Koulutusten kulut
Vaikuttamiskoulutusten suurimmat
kulut muodostuvat vetäjän ja ohjaajan
palkoista.
Osallistujille on tarjottu myös kahvi ja
lounas/päivällinen. Ruuan tarjoaminen
on monelle osallistujalle välttämätöntä,
koska koulutukseen osallistuessaan he
menettävät usein asunnollaan tarjolla
olevan ruuan. Ryhmien taloudelliset
mahdollisuudet ruuan tarjoamiseen ovat
myös olemattomat.
30. Koulutusten kulut 2
Koulutusten tilojen järjestäminen on
tapahtunut pääasiallisesti
taustatukihenkilöiden kautta. Heillä on
hallussa tietotaito ja paikalliset suhteet.
Tilat on saatu käyttöön joko maksutta
tai nimellisellä korvauksella. Se että
tilat järjestyvät paikallisesti, palvelee
myös ryhmän toimintaa ja osaamista.
Myös ruokailut järjestyvät usein tästä
syystä taustatukihenkilöiden kautta.