Suomalaisten hyvinvointi 2018 tarjoaa ajantasaisen kokonaiskuvan väestön elinoloista, hyvinvoinnista, sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä sekä asenteista.
Tutkimuskokonaisuus perustuu useisiin tuoreisiin rekisteri- ja kyselytutkimusaineistoihin.
Kirjan ovat toimittaneet Laura Kestilä & Sakari Karvonen (THL).
Anita Haataja, Ilpo Airio, Miia Saarikallio-Torp ja Maria Valaste (toim.) Laulu 573 566 perheestä. Lapsiperheet ja perhepolitiikka 2000-luvulla. Kelan tutkimus 2016.
Suomalaisten hyvinvointi 2018 tarjoaa ajantasaisen kokonaiskuvan väestön elinoloista, hyvinvoinnista, sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä sekä asenteista.
Tutkimuskokonaisuus perustuu useisiin tuoreisiin rekisteri- ja kyselytutkimusaineistoihin.
Kirjan ovat toimittaneet Laura Kestilä & Sakari Karvonen (THL).
Anita Haataja, Ilpo Airio, Miia Saarikallio-Torp ja Maria Valaste (toim.) Laulu 573 566 perheestä. Lapsiperheet ja perhepolitiikka 2000-luvulla. Kelan tutkimus 2016.
Ikääntyvien naisleskien määrä lisääntyy Suomessa. Leskien sosioekonomista asemaa on tutkittu paljon, mutta heidän uusien parisuhteidensa muodostamista varsin vähän. Kokonaisvaltainen hyvinvointi koostuu kuitenkin fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja henkisestä kokonaisuudesta. Tämä on minun lopputyö missä minä käsittelen tätä aiheita.
Kustannustenjako kuvina - Kuvapaketissa keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmä...Eläketurvakeskus
Kustannustenjaon kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmän rahoituksesta ja kustannustenjaosta.
Kuvapaketti on vapaasti ladattavissa. Huomaathan, että ppt-tiedoston muistiinpanosivuilta löydät kuvakohtaisia lisätietoja tulkinnan avuksi. Muista mainita lähde aina kuvia lainatessasi.
Ikääntyvien naisleskien määrä lisääntyy Suomessa. Leskien sosioekonomista asemaa on tutkittu paljon, mutta heidän uusien parisuhteidensa muodostamista varsin vähän. Kokonaisvaltainen hyvinvointi koostuu kuitenkin fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja henkisestä kokonaisuudesta. Tämä on minun lopputyö missä minä käsittelen tätä aiheita.
Kustannustenjako kuvina - Kuvapaketissa keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmä...Eläketurvakeskus
Kustannustenjaon kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmän rahoituksesta ja kustannustenjaosta.
Kuvapaketti on vapaasti ladattavissa. Huomaathan, että ppt-tiedoston muistiinpanosivuilta löydät kuvakohtaisia lisätietoja tulkinnan avuksi. Muista mainita lähde aina kuvia lainatessasi.
Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta. Kuvat ovat vapaasti ladattavissa. Ppt-kuvaston muistiinpanosivuilta löydät kuvakohtaisia lisätietoja tulkinnan avuksi. Muistathan mainita lähteen aina kuvia lainatessasi.
Aihepiirit:
- Eläkejärjestelmä ja hallinto
- Eläkkeen määräytyminen
- Eläketaso
- Eläkemenot
- Työeläkevakuutetut
- Eläkkeensaajat
- Työeläkkeelle siirtyneet ja eläkkeellesiirtymisikä
- Työeläkekuntoutus
- Työeläkkeiden rahoitus
- Työeläkelaitosten sijoitustoiminta
Esitetyt tilastotiedot perustuvat mm. Eläketurvakeskuksen rekisteritietoihin, Kelan ja Työeläkevakuuttajat TELA:n keräämiin tietoihin sekä eläkelaitosten tilinpäätöksiin. Tutustu Etk.fi:ssä myös kustannustenjaon tilastoihin: http://www.etk.fi/tyoelakepalvelut/vakuutusmatemaattiset-palvelut/kustannustenjako-kuvina/.
Työeläkejärjestelmä kuvina -paketti Etk.fi:ssä: https://www.etk.fi/tietoa-etksta/uutishuone/kuvat/
Lyhyen aikavälin ennusteiden seurantaraportti 2022.pptxEläketurvakeskus
Eläketurvakeskus tekee säännöllisesti lyhyen aikavälin eläkemeno- ja maksutasoennusteita. Niiden päätarkoitus on määrittää kuluvaa vuotta seuraavan vuoden TyEL-maksun taso ja lisäksi arvioida maksettavat TyEL-MEL-eläkkeet sekä TyEL-maksun kehitystrendi viideksi vuodeksi eteenpäin.
Lyhyen aikavälin ennusteiden seurantaraportti 2021Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskus tekee säännöllisesti lyhyen aikavälin eläkemeno- ja maksutasoennusteita. Niiden päätarkoitus on määrittää kuluvaa vuotta seuraavan vuoden TyEL-maksun taso ja lisäksi arvioida maksettavat TyEL-MEL-eläkkeet sekä TyEL-maksun kehitystrendi viideksi vuodeksi eteenpäin.
Effective retirement age in the earnings related pension system in 2021Eläketurvakeskus
Effective retirement age rose also in the second year of the corona pandemic. In 2021, the expected effective retirement age within the earnings-related pension system was 62.4 years. It increased by six months compared to 2020.The underlying reasons for the rise were a significant drop in the number of new retirees on a disability pension and the rising retirement age following the 2017 pension reform.
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2021Eläketurvakeskus
Eläkkeellesiirtymisikä vahvassa nousussa jo toista vuotta. Vuonna 2021 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle kuusi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 62,4-vuotiaana. Puolet noususta selittyy eläkeiän nousulla ja puolet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrän yllättävän suurella laskulla.
Pensioneringsåldern inom arbetspensionssystemet år 2021Eläketurvakeskus
Pensioneringsåldern i kraftig ökning redan andra året i rad. Under år 2021 gick finländarna i arbetspension sex månader senare än året innan. I snitt gick man i pension som 62,4-åring. Hälften av ökningen förklaras av höjningen av pensionsåldern och hälften av att antalet som gick i sjukpension sjönk överraskande mycket.
Eläkebarometri mittaa vuosittain suomalaisten eläketurvaan ja eläkkeisiin liittyviä käsityksiä. ETK:n eläkebarometrin 2021 toteutti Kantar TNS Oy.
Eläkebarometri-kysely tehtiin puhelinhaastatteluin toukokuussa 2021. Kyselyyn osallistui 1 003 iältään 18–79-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä.
Taloudellinen varautuminen eläkeaikaan 05.05.2021Eläketurvakeskus
Vapaaehtoisen eläkesäästämisen suosio kasvaa – jo joka toinen suomalainen säästää eläkevuosia varten. Eläkesäästäminen on muita yleisempää yrittäjillä, miehillä ja 55–64-vuotiailla. Naiset ja työttömät kokevat muita useammin taloudelliset syyt esteeksi säästämiselle. Tiedot ilmenevät Eläketurvakeskuksen (ETK) uudesta tutkimuksesta.
Pensioneringsåldern inom arbetspensionssystemet 2020Eläketurvakeskus
Under år 2020 gick finländarna i arbetspension fem månader senare än året innan. I snitt går man i pension som 61,9-åring. I ålderspension gick 42 000 personer, vilket är något färre än året innan. Den fortsatta tiden i arbetslivet ökade de äldres sysselsättningsgrad till rekordhöjder.
Effective Retirement Age in the Earnings-related Pension System in 2020Eläketurvakeskus
In 2020, Finns retired on an earnings-related pension five months later than in 2019, at 61.9 years on average. A total of 42,000 persons retired on an old-age pension, which is slightly fewer than in 2019. Continued working raised the employment rate among the elderly to a record-high level.
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2020Eläketurvakeskus
Vuonna 2020 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle viisi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 61,9-vuotiaana. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 42 000 henkilöä, hieman edellisvuotta vähemmän. Työssä jatkaminen nosti ikääntyneiden työllisyysasteen ennätyslukemiin.
Suomalaiset kokevat huolta erityisesti pienituloisten eläkeläisten toimeentulosta. Huolta herättävät myös kohtuuhintaisten sote-palvelujen saatavuus ja eläkeläisten tuloerot. Naiset kokevat eläkehuolia miehiä useammin, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tuore tutkimus.
Maailma muuttui, muuttuiko työeläkealan suunta?
Mikko Kautto, toimitusjohtaja
Työeläkepäivä 17.11.2020
Työeläkepäivä on vuosittainen tapahtuma työeläkealan ja sosiaalivakuuttamisen asiantuntijoille. Eläketurvakeskus järjestää Työeläkepäivän.
Työeläkejärjestelmä ja Suomen talouden kriisit: miten sopeutuminen on onnistunut?
Jaakko Kiander
Työeläkepäivä 17.11.2020
Työeläkepäivä on vuosittainen tapahtuma työeläkealan ja sosiaalivakuuttamisen asiantuntijoille. Eläketurvakeskus järjestää Työeläkepäivän.
Työeläkeindikaattorit antaa havainnollisen kuvan eläketurvan ja eläkkeiden rahoituksen kannalta keskeisten asioiden tilasta, toteutuneesta kehityksestä ja tulevan kehityksen arvioidusta kulusta.
Eläkebarometri kartoittaa suomalaisten eläketurvaa koskevan tiedon tuntemusta ja mielipiteitä eläketurvan toteutumisesta. Barometrista ilmenee, miten suomalaiset arvioivat pärjäävänsä taloudellisesti eläkkeellä ollessaan ja mikä on heidän luottamuksensa eläkejärjestelmään. Eläkebarometri perustuu puhelinhaastatteluihin.
Tässä tutkimuksessa olemme tarkastelleet laajasti SAK:n nais- ja miesvaltaisten alojen vastaajien arvioita työelämästä ja elämän arvoista. Kysyimme mielipidettä yhteensä 55:ssä eri asiassa. Tarkasteltavana olevista asioista lähes 90 prosenttia on sellaisia, joissa ei havaittu juurikaan mielipide-eroja nais- ja miesvaltaisten alojen välillä.
Suuri osa vastaajista odottaa työltä työturvallisuutta ja hyvää työporukkaa. Monen odotukset kohdistuvat myös työpaikan jatkuvuuteen ja siihen, että esimies on helposti lähestyttävä.
SAK:n uusi strategia täsmentää keskusjärjestön roolia ja uudistaa sen toimintatapoja vastamaan työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. Strategiakausi ulottuu vuoteen 2028.
SAK:n keinovalikoimassa on jatkossakin neuvotteleminen niin työnantajien kuin kolmikantaisesti yhdessä työnantajien ja kulloisenkin hallituksen kanssa. Aiempaa tärkeämpään rooliin strategiassa nostetaan vaikuttaminen poliittiseen päätöksentekoon Suomessa ja Euroopan unionissa. Myös asiantuntijuuden ja viestinnän rooli korostuu.
Strategiassa huomioidaan myös digitalisaation ja ilmastonmuutoksen työntekijöille aiheuttamat haasteet. Muutos kohti ekologisesti kestävää taloutta on toteutettava oikeudenmukaisesti.
Miksi Suomi on "Euroopan uusi Japani"?...ja miksi ei
1. Miksi Suomi on
’Euroopan uusi Japani’?
…ja miksi ei
Tutkimusprofessori Anna Rotkirch, Väestöntutkimuslaitos
Väestönäkymien vaikutukset sosiaaliturvaan
Työeläkepäivät 20.11.2019
4. Elina, syntynyt 1947
”Tapasin elämäni suuren rakkauden ystävättäreni häissä. Tämä johti
siihen, että sain vauhtia opintoihini. Tein gradun ja tentin lopputentin
neljässä kuukaudessa. Olin koko ajan myös töissä.
Seurustelimme 11 vuotta sillä sopimuksella, että jos parempi löytyy,
niin siitä vaan. Ei löytynyt ja perustimme perheen.
Saimme lapset täysi-ikäisiksi ja hän menehtyi
liikenneonnettomuudessa.
Yhteisiä eläkevuosia emme saanee kokea.”
Anna Rotkirch
5. Elina, syntynyt 1947
”En haaveillut uudesta rakkaudesta, mutta elämä yllättää.
Neljä vuotta mieheni kuoleman jälkeen kohtasin miehen kurssilla ja
syttyi kypsä rakkaus.
Se kesti monta vuotta ja päättyi kumppanini äkilliseen kuolemaan.
Oikeastaan se, että surin niin hirveästi ensirakkauskokemuksen jälkeen,
on helpottanut myöhempiä suruja.”
Anna Rotkirch
6. Elina, syntynyt 1947
”Olin yli 70-vuotias ja sanoin kyselijöille, että kavaljeerini on
lapsenlapseni. Muita ei ole eikä tule.
Mutta vannomatta paras.
Lehdessä oli kontakti-ilmoitus, johon vastasin ihan siitä syystä, että
halusin ilahduttaa vastaanottajaa kirjeellä pinon päälle.
Hän otti yhteyttä, kohtasimme ja rakastuimme.
Syttyi bonusrakkaus.”
10. Tilastokeskuksen väestöennuste 2018-2070
Vuonna 2022 koko maassa 48 000 alle kouluikäistä lasta vähemmän kuin 2018
MIKÄLI syntyvyys ja maahanmuutto pysyvät samalla tasolla kuin nyt,
2040-luvulla 65+ vuotiaita on tuplasti enemmän kuin lapsia
12. Anna Rotkirch
Kokonaishedelmällisyys 2006-2017
eri Euroopan maat, Suomi ja EU 28
Eurostat.
1,1
1,2
1,3
1,4
1,5
1,6
1,7
1,8
1,9
2
2,1
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Itävalta
Saksa
Tanska
Viro
Kreikka
Espanja
EU28
SUOMI
Ranska
Unkari
Italia
Norja
Venäjä
Ruotsi
Iso-Britannia
13. Kokonaishedelmällisyys Suomessa 2000-2019
1,73 1,72
1,76
1,80 1,80
1,84 1,83 1,85 1,86 1,87
1,83
1,80
1,75
1,71
1,65
1,57
1,49
1,41
1,33
0,00
0,20
0,40
0,60
0,80
1,00
1,20
1,40
1,60
1,80
2,00
0
10 000
20 000
30 000
40 000
50 000
60 000
Kokonaishedelmällisyys
Syntyneet
*arvio. Lähde: Tilastokeskus ja Väestöliitto
Syntyneet Suomessa Kokonaishedelmällisyys
Vuonna 2019
syntyy n. 45 000
vauvaa
Vrt. Elinan
syntymävuonna,
vauvabuumin
aikana 1947
Suomeen syntyi
108 000 vauvaa
14. Syntyvyyden lasku 2010-luvulla
Syntyneitä noin 23–25% vähemmän nyt kuin 2000-luvulla
Laskua kaikissa alle 40-v. ikäryhmissä naisilla (!),
kaikissa koulutusryhmissä, kaikissa kieliryhmissä, kaikilla alueilla
Tilastokeskuksen ennustettu kokonaishedelmällisyys
v. 2019 n. 45000 lasta, 1.33 /nainen
Esikoisten vähentyminen = noin 75% koko laskusta (Hellstrand 2019)
17. Mitä ajattelen syntyvyyden laskusta?
(valitse itsellesi kaikkein läheisin väite)
Maailmassa on
liikaa ihmisiä,
ei haittaa vaikka
meillä syntyy
vähemmän
Minusta on surullista, että moni
meistä ei tule kokemaan
vanhemmuuden ja
isovanhemmuuden onnea
Yhteisöllisyydelle tekisi hyvää, jos
lapsia ja nuoria olisi enemmän
suhteessa ikä-ihmisiin
Syntyvyyden lasku
huolestuttaa
kansantalouden ja
huoltosuhteen vuoksi
20. Milleniaalien (synt 1980-1996) uusi lastensaantimaisema (i)
Lähde: Eurostat.
Muut mielenkiintoiset asiat tärkein syy niin miehillä kuin naisilla
olla saamatta lapsia nyt
Vanhemmuutta nähdään vastuullisena ja hyvin sitovana
21. 0 10 20 30 40 50 60 70
Haluan tehdä muita minua kiinnostavia asioita
Haluan edetä ammatissani tai urallani
Joutuisin luopumaan nykyisestä elämäntyylistäni
Työtilanteeni on epävarma
Lapset eivät ole ajankohtaisia parisuhteessani
Olen vielä liian nuori tai en tunne itseäni vielä…
Oma tai perheeni taloudellinen tilanne estää
Omat tai puolison keskeneräiset opinnot
Nykyinen asunto on liian pieni
Työn ja pienen lapsen hoidon yhteensovitus olisi…
Minulla ei ole sopivaa kumppania
En (enää) halua sitoa itseäni pieniin lapsiin
Lastenhoidon järjestäminen olisi hankalaa
En haluaisi nyt perhevapaan aiheuttamaa…
Puolison työtilanne on epävarma
Naiset
20-39-v. lapsettomat naiset, jotka arvioivat kyseisen syyn vaikuttavan paljon tai jonkun verran siihen, että
lastenhankinta ei tunnu ajankohtaiselta. Lähde: Väestöliiton Perhebarometri-kysely 2018. Kuvio V. Berg.
22. 0 10 20 30 40 50 60 70
Haluan tehdä muita minua kiinnostavia asioita
Minulla ei ole sopivaa kumppania
Joutuisin luopumaan nykyisestä…
Haluan edetä ammatissani tai urallani
Työtilanteeni on epävarma
Lapset eivät ole ajankohtaisia parisuhteessani
Oma tai perheeni taloudellinen tilanne estää
Omat tai puolison keskeneräiset opinnot
Työn ja pienen lapsen hoidon yhteensovitus…
Olen vielä liian nuori tai en tunne itseäni vielä…
Nykyinen asunto on liian pieni
En (enää) halua sitoa itseäni pieniin lapsiin
Puolison työtilanne on epävarma
En haluaisi nyt perhevapaan aiheuttamaa…
En usko olevani sopiva vanhemmaksi
Miehet
20-39-v. lapsettomat miehet, jotka arvioivat kyseisen syyn vaikuttavan paljon tai jonkun verran siihen, että
lastenhankinta ei tunnu ajankohtaiselta. Lähde: Väestöliiton Perhebarometri-kysely 2018. Kuvio V. Berg.
24. Milleniaalien (synt 1980-1996) uusi
lastensaantimaisema (ii)
Lähde: Eurostat.
Koettu epävarmuus, varovaisuus omassa elämässä
Tulevaisuususko horjunut
- huoli ilmastonmuutoksesta
- huoli maahanmuutosta
Tietää, että ei tule saavuttamaan edeltävien sukupolvien elintasoa
26. Mitä ajattelitte syntyvyyden laskusta?
Maailmassa on
liikaa ihmisiä,
ei haittaa vaikka
meillä syntyy
vähemmän
Minusta on surullista, että moni
meistä ei tule kokemaan
vanhemmuuden ja
isovanhemmuuden onnea
Yhteisöllisyydelle tekisi hyvää, jos
lapsia ja nuoria olisi enemmän
suhteessa ikä-ihmisiin
Syntyvyyden lasku
huolestuttaa
kansantalouden ja
huoltosuhteen vuoksi
27. Miksi Suomi ei ole Euroopan ’uusi Japani’?
Anna Rotkirch
29. Elina, syntynyt 1947
”Tapasin elämäni suuren rakkauden ystävättäreni häissä. …
Olin koko ajan myös töissä.
…kohtasin miehen kurssilla ja syttyi kypsä rakkaus.
… lehdessä oli kontakti-ilmoitus, johon vastasin”
Anna Rotkirch
30. Elina, syntynyt 1947
”Tapasin elämäni suuren rakkauden häissä. …
Olin koko ajan myös töissä.
…kohtasin miehen kurssilla ja syttyi kypsä rakkaus.
… lehdessä oli kontakti-ilmoitus, johon vastasin”
Anna Rotkirch