1. Liikenne revoluutio Eeva Linkama 21.9.2011 Liikenne- ja viestintäministeriö ● Työ- ja elinkeinoministeriö ● Valtiovarainministeriö Ympäristöministeriö ● Sitra ● Liikennevirasto ● Trafi ● Tivit Oy ● RYM Oy

2. Liikennerevoluution tavoitteet Liikennesektorin toiminnan tuottavuus nousuun nykyisestä liikennejärjestelmästä enemmän tehoja irti samalla rahalla enemmän vaikuttavuutta uudet toimintatavat tuottavat uusia innovaatioita Paremmat palvelut, säästöjä kansalaisille ja elinkeinoelämälle käyttäjille toimivammat ja edullisemmat matkat ja kuljetukset matkojen ja kuljetusten ongelmiin apua nykyistä nopeammin lisäarvopalveluja peruspalvelujen täydentäjäksi Alan yrityksille uusia markkinoita ja liiketoimintamahdollisuuksia uudet, innovaatioihin kannustavat hankintamenettelyt uusille yhteistyömalleille ja palvelukokonaisuuksille kysyntää myös ulkomailla Vähemmän CO2-päästöjä maankäyttöä ja liikennettä suunnitellaan kokonaisuutena, ei erikseen Liikenne- ja viestintäministeriö ● Työ- ja elinkeinoministeriö ● Valtiovarainministeriö Ympäristöministeriö ● Sitra ● Liikennevirasto ● Trafi ● Tivit Oy ● RYM Oy

3. Liikennerevoluutio ja ajatuskartta Liikennerevoluutiolla luodaan yhdyskunta- ja liikennesuunnitteluun uuden sukupolven toimintakulttuuri ja -malli. Ajatuskartta liikennerevoluution ensimmäisen vaiheen lopputulos kertoo, mitä tarkoittaa yhdyskunta- ja liikennepolitiikan uusi ajattelutapa ja miten sitä toteutetaan on sen laatineen työryhmän näkemys; työryhmässä edustettuna 23 eri toimijatahoa julkistettiin 27.4.2011 Liikenne- ja viestintäministeriö ● Työ- ja elinkeinoministeriö ● Valtiovarainministeriö Ympäristöministeriö ● Sitra ● Liikennevirasto ● Trafi ● Tivit Oy ● RYM Oy

4. Liikennerevoluution vaiheet 2011 - 2015 Liikenne- ja viestintäministeriö ● Työ- ja elinkeinoministeriö ● Valtiovarainministeriö Ympäristöministeriö ● Sitra ● Liikennevirasto ● Trafi ● Tivit Oy ● RYM Oy Kokeiluhankkeet Yrityslähtöiset tutkimusohjelmat Liikennepolitiikka ja kehittämistoimenpiteet Ajatus- kartta

5. Uuden liikenne- ja yhdyskuntapolitiikan keskeisiä ominaisuuksia Käyttäjille eli ihmisille ja yrityksille tarjotaan matkojen ja kuljetusten toimivuustakuu ilman hallinnon tai liikenne- ja väylämuotojen rajoja Käyttäjä on osallinen palveluiden suunnittelussa, toteuttamisessa ja kehittämisessä tekijänä , ei tahdottomana objektina Pitkäjänteiset strategiset tavoitteet ja toiminnallinen ketteryys yhdistyvät strategiseksi ketteryydeksi , kyvyksi vastata muuttuviin tarpeisiin samalla strategisia tavoitteita edistäen Palvelutason toteuttamisessa hyödynnetään monipuolisesti erilaisia keinoja ja teknologioita mukaan lukien kysynnän ohjauksen keinot Poliittinen päätöksenteko kohdistuu yksittäisten hankkeiden sijaan julkisin varoin tuotettavan palvelutason määrittelyyn , toimivuustakuuseen Julkinen palvelutarjonta ja markkinaehtoiset palvelut täydentävät toisiaan. Kokonaistarjonnasta käyttäjät kokoavat itselleen sopivia palveluita, joiden tarjoamista tieto- ja viestintäteknologiset ratkaisut tukevat

6. Ajatuskartta Lähtökohtana toimivuustakuu Suunnittelun lähtökohtana on poliittinen päätös julkisin varoin tarjottavasta, sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden turvaavasta matkojen ja kuljetusten peruspalvelutasosta . Se on julkisen vallan antama toimivuustakuu / palvelulupaus käyttäjille. Poliittisin päätöksin varmistetaan myös peruspalvelutason toteutumisen edellyttämä rahoitus . Palvelutasoille luodaan kriteerit (esim. saavutettavuus, matka-aika, häiriöttömyys, päästöt, turvallisuus, hinta jne.) Käyttäjät ovat osallisina ratkaisujen suunnittelussa, toteuttamisessa ja kehittämisessä Liikenne- ja viestintäministeriö ● Työ- ja elinkeinoministeriö ● Valtiovarainministeriö Ympäristöministeriö ● Sitra ● Liikennevirasto ● Trafi ● Tivit Oy ● RYM Oy

7. Ajatuskartta MALPE – yhdyskunta- ja liikennesuunnittelun uusi liitto Kaupunkiseutujen ja valtion erillisistä maankäytön ja liikenteen aiesopimuksista sitovampiin MALPE – sopimuksiin Uusi strategisen suunnittelun malli – MALPE sovittaa yhteen maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelurakenteen sekä elinkeinojen toimintaedellytykset Valtakunnallinen MALPE poikkihallinnollisena selontekona hallituskauden alussa Samanaikaisesti työssäkäyntialueen/kaupunkiseudun MALPE –strategiat Eri hallinnonalojen ja hallinnon tasojen näkökulmat yhdistyvät yhteiseksi agendaksi Liikenne- ja viestintäministeriö ● Työ- ja elinkeinoministeriö ● Valtiovarainministeriö Ympäristöministeriö ● Sitra ● Liikennevirasto ● Trafi ● Tivit Oy ● RYM Oy

8. Ajatuskartta Hankitaan ratkaisuja ja palvelutasoa Julkisen tilaajan rooli ja osaamisvaatimukset muuttuvat – hankitaan tuotteiden ja toimenpiteiden sijaan ratkaisuja ja palvelutasoa - Ydintehtävänä hankittavan palvelutason selkeä määrittely - Yhteysvälien, alueellisten liikennejärjestelmien tai liikkumispalvelujen kehittämiseksi ideakonsepteja – esisuunnitteluvaihe korostuu Palvelutason toteuttamisessa hyödynnetään innovatiivisesti erilaisia keinoja (neliporrasperiaate) - Ideakonseptien arviointiin kehitetään laaja arviointimalli, käyttäjät mukana arvioinnissa Liikenne- ja viestintäministeriö ● Työ- ja elinkeinoministeriö ● Valtiovarainministeriö Ympäristöministeriö ● Sitra ● Liikennevirasto ● Trafi ● Tivit Oy ● RYM Oy

9. Ajatuskartta Rahoitus ja käytön hinnoittelu Julkisin varoin tarjottava peruspalvelutaso ja markkinaehtoiset lisäpalvelut täydentävät toisiaan Käyttömaksujen tavoitteena on ohjausvaikutus , tuotto voidaan korvamerkitä liikennejärjestelmän kehittämiseen Pidemmällä aikajänteellä tarvitaan verojen, käyttömaksujen ja liikenteen tukien muodostaman kokonaisuuden uudelleenarviointi Aktiivisempi maankäyttömaksujen ja kehittämiskorvausten hyödyntäminen – hyötyjä maksaa Poikkeuksellisissa ja kiireellisissä hankkeissa projektiyhtiöt toimijoina, osapuolet maksavat toteutuksen pitkällä jänteellä sovitun jaon mukaisesti Liikenne- ja viestintäministeriö ● Työ- ja elinkeinoministeriö ● Valtiovarainministeriö Ympäristöministeriö ● Sitra ● Liikennevirasto ● Trafi ● Tivit Oy ● RYM Oy

10. Ajatuskartta Vallankumoukselliset palvelut - Elinkaarimalleja, allianssimallimalleja ja muita julkisen ja yksityisen sektorin uudenlaiseen yhteistyöhön perustuvia palveluiden tuottamisen tapoja on kokeiltava ja edelleen kehitettävä - Kannustimet toiminnan kehittämiseksi koko sopimuskaudelle - Palvelutason tuottaminen edellyttää entistä laajempaa osaamista - Digitaalisuus mahdollistaa uutta palveluliiketoimintaa - Lisäarvopalveluista uutta bisnestä - Liikkumistiedon hyödyntäminen nostetaan uudelle tasolle Liikenteen tietotori , liikennetiedon markkinapaikka Liikkumisprofiili , henkilökohtaiset liikkumistarpeet ja palvelujen tuotantohalukkuus (esim. kimppakyyti) Liikkumistili , jolla voi maksaa liikkumispalveluja tai ohjata omasta palvelutuotannosta tulevia tuloja

11. Hyödyllinen vallankumous eli käyttäjähyödyt Palveluiden käyttäjät paremmat peruspalvelut alemmat kustannukset markkinaehtoiset Lisäarvopalvelut enemmän vaihtoehtoja myönteiset terveysvaikutukset Palveluiden tuottajat kannusteita kehittämiseen uuden liiketoiminnan kehittäminen ja kasvattaminen kansainvälistyminen Julkinen hallinto tuottavuutta ja kustannustehokkuutta kasvavaa alueiden vetovoimaa parempaa ja toimivampaa yhdyskuntarakennetta Yhteiskunta vähemmän päästöjä talouden kasvupotentiaalia liiketoiminnan dynamiikkaa hyvinvoinnin lisääntymistä Liikenne- ja viestintäministeriö ● Työ- ja elinkeinoministeriö ● Valtiovarainministeriö Ympäristöministeriö ● Sitra ● Liikennevirasto ● Trafi ● Tivit Oy ● RYM Oy

12. Tilannekatsausta Liikennerevoluutio esillä Norjan liikenneministeriön strategisen suunnittelun yksikkö 8.9 DG MOVE pääjohtaja Matthias Ruete 9.9 NVF&BRA –yhteiskokous / Matti Mannonen Liikenneministeri Merja Kyllönen 23.9 EK:n Liikenne- ja viestintävaliokunnan pj. Arto Satonen 6.10 Tie ja Liikenne –lehti / syyskuu

13. Poimintoja hallitusohjelmasta Kauden tärkeimmäksi tavoitteeksi nostetaan… lisäarvon luonti, jolla luodaan uutta kasvua , lisää työpaikkoja ja hyödynnetään suomalaisten korkea koulutustaso… Tarvitaan tehokkaampia ja vaikuttavampia keinoja liikennejärjestelmän kehittämiseen Liikennepolitiikka kytketään kokonaisvaltaisesti ja poikkihallinnollisesti elinkeinoelämän, talouden ja työllisyyden sekä alueiden kehittämisen kehykseen ” MALKPEA”: Selontekoa laadittaessa on varmistettava maankäytön, asumisen, liikenteen , palvelurakenteiden ja kestävän kehityksen huomioon ottaminen sekä elinkeino- ja aluekehityksen edellytykset

14. Liikennepoliittisen selonteon valmistelu Käynnistymässä, valmis huhtikuussa 2012 Hallituksen liikenne- ja viestintäpoliittinen ministerityöryhmä ohjaa: LVM Kyllönen, Kiuru, YM Niinistö, TEM Häkämies, Koskinen MMM, OM Gustafsson, PM Wallin, SM Räsänen Virkamiestyöryhmä valmistelee: Minna Kivimäki LVM, pj Marikki Järvinen TEM Petteri Katajisto YM Juha Majanen VM Päivi Salo, STM LVM/LPO johtoryhmä Jorma Mäntynen TUT, ”sparraaja” LVM hallinnonalan virastojen pääjohtajat (Juhani Tervala, Kari Wihlman, Petteri Taalas) pysyvinä asiantuntijoina muita asiantuntijoita kutsutaan tarpeen mukaan

15. Selonteossa on tavoitteena uudistaa liikennepolitiikkaa Kokonaisuutena selonteon laadinnassa korostuvat - poikkihallinnollisuus, liikennejärjestelmänäkökulma, palvelutaso ja käyttäjät Tunnistetaan sellaiset toimintaympäristön muutokset, jotka vaativat liikennepolitiikan uudelleenarviointia Edessä olevat haasteet edellyttävät tehokkaampia ja vaikuttavampia ja asiakkaiden tarpeet paremmin huomioon ottavia keinoja liikennejärjestelmän kehittämiseen Osatarkasteluissa hyödynnetään täysimääräisesti uudet innovaatiot ja palvelukonseptit ja niiden mukanaan tuoma tehostamispotentiaali Osatarkasteluihin liittyy niitä tukevia ja havainnollistavia kokeiluja, joissa uutta ajattelua ja uusia toimintatapoja kokeillaan