Kommentit raideliikennehankkeisiin

1. Pentti Murole
TUTUHESA 11.2.2019
Sini porukoineen tekee fantastista työtä. Analyyttistä,
pohdiskelevaa. Vanha mies miettii polkua tähän hetkeen.
Muistelee suuria läpimurtoja. Muistelee myös
epäonnistumisia. Mutta sittenkin kaikki se mitä on toivottu ja
ajettu on toteutunut. Nyt vanha mies väittää ministerien ja
poliitikkojen puheita hurmahenkisiksi. Sinin paketti on niin
täydellinen ettei siihen voi puuttua. Ainoa mikä ihmetyttää on
käänteentekevän suuri rahantarve.

2. 17.2.2019 2WSP - Kaikki alkaa suunnittelusta

9. Nyt MaaS:in ideana on vähentää henkilöautoilua. Osa matkustajista siirtyisi joukkoliikenteeseen, osa pyöräilyyn ja osa
ajoneuvovuokraukseen, ubereihin tms. Lähdin sitten siirtämään autoilijoita muille kulkutavoille. Kokonaisuudessaan
liikennekustannukset (ilman aikakustannusta) nousevat 16%. No, ajattelemaan tämä pistää. Voit sanoa lukujen olevan
tendenssimäisiä tai voit sanoa kilometrihintojen muuttuvan ajomäärien muuttuessa tai voit sanoa… .Niin. paljon voit sanoa,
mutta ainakin tämä ajatuskoe näyttäisi viittaavan siihen, etteivät ajokilometrit kaupunkien kaduilla vähene MaaS:in myötä.

10. Nollaemissioajoneuvoa ei ole olemassa. Eikä nollaemissiopolttoainetta. Liikenteen vähentämiseen ehdotetaan
tienkäyttömaksuja, joukkoliikenteen lisääntyvää käyttöä, pyöräilyä ja kävelyä. Myös kaupunkirakenteen tiivistäminen on
agendalla. Meillä on edessämme ”vicious circle” – noiduttu ongelma
Urbanisaatio lisää joukkoliikenteen päästöjä 28 % ja vähentää henkilöautoliikenteen päästöjä 6 %. Teknologia taas leikkaa
joukkoliikenteen päästöjä jopa 70 % ja henkilöautoliikenteen päästöjä 50 %. Kun puhumme muutoksesta, voimme keskittää

13. 2015 yleiskaava hurjistuu ja myllertää. Suunnitelmassa on 16 kilometriä
katutunneleita (vaalea) ja 37 kilometriä bulevardikatuja (violetti).
Suunnitelmassa on lisäksi 28 km uutta metrorataa (oranssi) (pois
luettuna Länsimetro Ruoholahdesta Matinkylään, mukaan luettuna
Sipoon metro ja Töölön metro) sekä 120 km uusia pikaraitioteitä (vihreä)
(mukaan luettuna Raidejokeri). Vielä yleiskaavaan on merkitty Pisara ja
Lentorata (turkoosi). Pikalaskuopilla yleiskaavaan merkityt raskaat
raidejärjestelmät maksavat investointeina 5 miljardia euroa, raitiotiet 2
miljardia euroa ja katutunnelit ja bulevardit 2 miljardia euroa. Yhteensä
ollaan yhdeksässä miljardissa. Se tekee 30 vuodessa tasan jaettuna 300
miljoonaa euroa vuodessa. Ai niin, yleiskaavassa on vielä merkitty
Tallinnan tunneli. Se maksaa 12 miljardia euroa. Mutta helpotus,
kaksoiskaupunki Helsingin osuus voisi jäädä pariin miljardiin. Nyt ei olla
kipeitä eikä köyhiä. Joku hulluus on meidät vallannut. Vai onko?

16. Helsinki on meren ja metsien kaupunki

18. Punaiset sulivat, siniset säilyivät

19. Nyt ministeri puhuu jostain vielä suuremmasta paletista!

20. Suuri
puzzle
joka ei ole
hallinnassa

21. Puheita,
ei
tekoja

22. Kartta pääkaupunkiseudun
verkostoista on
mielenkiintoinen. Siniset
viivat osoittavat rautateitä.
Keltaiset paksut viivat metroa
ja Raidejokeria. Keltaiset
ohuet viivat kertovat
kunnianhimoisista
suunnitelmista raideliikenteen
kehittämiseksi. Valkoiset viivat
kuvaavat Stadin skuruja. Ne
harovat haarojaan yrittäen
tavoittaa kosketuksen
Raidejokeriin, ne haluaisivat
muodostaa verkostoa ja
hubeja. No rautateiden
suhteen niitä kaksi:
Rautatieasema juna-, metro-
ja ratikkakohtaamisineen sekä
Pasila juna- ja
ratikkakohtaamisineen. Onpa
niitä vielä metron varrella viisi
kappaletta, joissa metro ja
ratikka kohtaavat.

23. Tässä kuvassa esiintyvät Helsingin joukkoliikenneverkon tulevaisuusskenaariot, 2018 -raportissa
esiintyneet ennusteen liikennevirrat vuosille 2030 ja 2050 eräillä rataosilla. Kasvua näyttäisi olevan
kaikilla rataosilla. Pasilan sillan ratikkaliikenteen kasvu tuntuu mahtavalta. Kysymys kuuluu: toimiiko
systeemi, jos suoraa linkkiä Lääkärinkadulle ja toisaalta Kumpulan läpi ei saada aikaiseksi? Tuntuu
Nimby toimivan voimakkaasti näitä linjoja vastaan. Kylläpä vielä ihmetyttää tuo Kaivokatu.
Liikennesolmujen tarkasteluun ei nyt Anna Pätysen avusta huolimatta tähän hätään löytynyt muuta
keinoa kuin laskea Trafixin kuvasta kuvitelluissa solmuissa risteävät raideliikennematkustajat. Luku ei
tarkoita vaihtojen määrää. Ehkä siinä olisi kuitenkin jotain viitettä hubeja vertailtaessa. Pasila on
solmuista ykkönen ja se kasvaa. Muut potentiaaliset suursolmut ovat melko tasavahvoja. Pisara nostaa
Hakaniemeä, mutta Sörnäinen on myös solmuna huomattava. Oulunkylä ja Huopalahti ovat
huipputärkeitä. Pisarasta en jaksa saarnata. Minusta se on väärin suunniteltu. Siitä ei
onkalomaailmoineen tule helsinkiläisille arvoistansa paikkaa.

24. Solmut

26. Järjestelmien
integraatio ei
aukea

27. Nyt rakennetaan laajaa
verkkoa. Pääkaupunkiseudun
raitiotieverkko nostaa meidät
suurten ratikkakaupunkien
luokkaan. Vantaan ja Espoon
rataverkot nostaisivat
raitioteiden ratakilometrit
tasolle 210 kilometriä.
Muutakin rakentamista olisi
tarjolla, Olisi rakennettava
Lentorata Pasilasta
lentoterminaalin kautta
Tuusulaan ja edelleen
Keravalle, jossa se liitetään
päärataan ja oikorataan. Nytpä
alkaa ratojen rakentamisen
urakka olla valmiina. Karttaan
punaisella värillä merkityt
ratikkaradat ovat pituudeltaan
100 km ja ne maksavat 140
milj. euroa. Lentorata on suora
linja Pasilasta Helsinki-
Vantaalle, punaisella viivalla
sekin. Lentorata maksaa €2000
milj.
Onko
tämä
kaikki
realistista
ja totta?

28. Eri liikennevälineillä on erilainen kapasiteetti. Kuva kertoo kapasiteeteista. Metro on ykkönen. Metro on myös halvin tapa
suurilla matkustajamäärillä. Kaupunkijuna on hyvä kilpailija. Raitiovaunuliikenne on selvästi metroa ja junaa kalliimpi
matkakilometriä kohti. Nousua kohti taas raitiovaunu tulee edulliseksi. Matkat ovat parin pysäkinvälin kaupunkimatkoja.
Niitä on runsaasti. Bussi olisi teoriassa halvin tapa hoitaa jokerin liikennettä. Ihmiset kuitenkin arvostavat pikaraitiotien
mukavuutta ja siksi kysyntä kasvaa ja tavoitteet joukkoliikenteen osuuden kasvattamisessa toteutuvat