Miten erotan työ- ja vapaa-ajan verkkominäni toisistaan? Kannattaakominun rakentaa ammatillinen henkilöbrändi? Miten netissä kannattaa toimia työroolissa? Miten työnantajani laatima sosiaalisen median strategia muuttaa työtäni? Millaisia mahdollisuuksia sosiaalinen media tarjoaa journalistille, entä tutkijalle?
Löydy – Brändää itsesi verkossa kertoo konkreettisesti ja kattavasti,mitä jokaisen tietotyötä tekevän on syytä tietää työ- ja vapaa-ajan verkkoelämän yhteensovittamisesta.
11. 9
Löydy. Brändää itsesi verkossa.
Aluksi
Miten erotan työ- ja vapaa-ajan verkkominäni toisistaan? Kannattaako
minun rakentaa ammatillinen henkilöbrändi? Miten netissä kannattaa
toimia työroolissa? Miten työnantajani laatima sosiaalisen median stra-
tegia muuttaa työtäni? Millaisia mahdollisuuksia sosiaalinen media tar-
joaa journalistille, entä tutkijalle?
Löydy – Brändää itsesi verkossa kertoo konkreettisesti ja kattavasti,
mitä jokaisen tietotyötä tekevän on syytä tietää työ- ja vapaa-ajan verk-
koelämän yhteensovittamisesta.
Löydy – Brändää itsesi verkossa on Tuijan ja Yoen toinen yhteinen
tietokirja. Vuonna 2009 ilmestynyt Nettielämää – sosiaalisen median
maailmat sopii hyvin luettavaksi rinnakkain tämän teoksen kanssa.
Tekijät tutustuivat toisiinsa verkossa vuonna 2006 ja päätyivät toimit-
tamaan yhdessä median uusista ulottuvuuksista kertovaa Sula Pinta -net-
tiradio-ohjelmaa, jota on ilmestynyt kolmen vuoden aikana yli 50 jaksoa.
Tekijät
Tuija Aalto on digitaalisen median ja verkkoviestinnän asiantuntija, jol-
la on 15 vuoden kokemus sähköisen median tuotekehityksestä. Hän
tuntee media-alan muutoksen ja on kokenut puhuja sekä kotimaassa
että kansainvälisesti.
12. 10
Yoe on suomalainen, Japanissa vuosia asunut neurotieteilijä, joka
päätyössään keskittyy aivosolujen välisen sähköisen viestinnän tutkimi-
seen. Sen ohella 12-vuotiaasta asti tietokoneita ohjelmoinut ja merkit-
tävän osan sosiaalisesta elämästään verkossa viettävä Yoe ajaa tiedon ja
kommunikaation avoimuuden asiaa tiedepiireissä.
Tekijät tavoittaa parhaiten blogeistaan: http://www.tuhatsanaa.net
ja http://yoe.iki.fi.
Tämän kirjan verkkosivusto on osoitteessa http://www.loydy.fi.
Kirjasta voi tykätä Facebookissa http://www.facebook.com/loydykirja
ja sitä voi seurata Twitterissä @loydykirja.
Kiitokset
Tämän kirjan valmistumiseen ovat erityisesti myötävaikuttaneet Kari
A. Hintikka, Riitta Nieminen-Sundell, Suvi Korhonen, Salla Laakso-
nen ja Heli Sirkiä lukemalla käsikirjoituksen ja antamalla arvokkaita
kommentteja. Kiitokset hyvistä keskusteluista verkossa, monenlaisesta
avusta ja ajattelun sytykkeistä blogeissa, Qaikussa ja Twitterissä ansait-
sevat yllämainittujen lisäksi Janne Saarikko, Jussi-Pekka Erkkola, Anne
Senilä-Turunen, Petja Jäppinen, Anne Rongas, Harto Pönkä, Irmeli
Pietilä, Esko Lius, Tarmo Toikkanen, Hanna Takala, Eero Rautasilta,
Pauliina Mäkelä, Mari Koistinen, Janne Ruohisto, Christina Forsgård ja
monet monet muut keskusteluihin osallistuneet.
Tuija haluaa lisäksi erikseen kiittää työtovereitaan Pirkka Aunolaa,
Arttu Silvastia, Seija Aunilaa, Sari Veikkolaista, Kari Haakanaa ja Met-
ropolian Juhana Kokkosta, joiden kanssa viime vuosien Ylen verkko-
viestintäkoulutuksia on toteutettu, sekä ystäväänsä Ulla Lukkaria mo-
nista hyvistä luovien alojen kehitykseen liittyvistä keskusteluista.
Yoe kiittää työtovereitaan aivotutkimustyöhön suoranaisesti liitty-
mättömän nettielämän suvaitsemisesta (thank you guys, Klaus, Ben &
al!) sekä erityisesti Tommi Lättiä ja Jan Lewenstamia ammatilliseen ver-
kostoitumiseen liittyvistä keskusteluista.
13. 11
Johdanto
Muistatko miltä tuntuu, kun joku sinulle tärkeä ihminen kysyy mielipi-
dettäsi asiasta, joka on sinulle läheinen ja josta tiedät paljon? Jaat tietosi
ja arviosi aiheesta mielelläsi. Työpaikalla tunnet itsesi arvostetuksi, kun
sinut pyydetään mukaan suunnittelemaan kehityshanketta, jossa pääset
vaikuttamaan alasi kehitykseen. Tuntuu hyvältä, kun joku sinulle tärkeä
taho on päättämässä jostakin sinulle merkityksellisestä asiasta ja kysyy
kantaasi etukäteen.
Entä kuinka usein olet turhautunut siihen, että sinua ei ole pyydetty
mukaan projektiin, joka liittyy omimpana pitämääsi osaamisalueeseen?
Miten ärsyttävää on kuulla jossakin päätetyn sinulle merkittävästä ai-
heesta ilman, että olet edes tiennyt päätöksen valmistelusta? Ehkä tun-
tuu siltä kuin kukaan ei tietäisi olemassaolostasi.
Kenet hyvänsä voi kuitenkin löytää verkosta hakemalla. On oma
etusi, että parhaiten löytyvä, itseesi liittyvä sisältö on itse julkaisemaasi,
merkityksellistä ja ajantasaista materiaalia, joka heijastaa nykyisiä kiin-
nostuksen kohteitasi ja osaamistasi.
On hyvä, että löydyt silloin kun sinua etsitään. Vielä parempi ja mo-
nia mahdollisuuksia avaava tilanne on se, että löydyt silloinkin, kun
juuri sinua ei etsitä. Vaatii hyvää nettimainetta löytyä silloin, kun joku
hakee tietoa sinulle tärkeästä asiasta. Hyvän maineen voi ansaita toimi-
malla verkostoissa, esimerkiksi jakamalla hyödyllistä ja hauskaa sisältöä.
Osuvasti otsikoidut ja asiasanoitetut mediasisällöt, kiinnostavat valoku-
vat, videot tai äänitykset kiinnittävät nettipersoonasi sinua kiinnosta-
viin aihepiireihin.
14. 12
Kun sinulla on laaja ja omaa osaamistasi täydentävä verkosto, sellai-
set palkitsevat tilanteet, jossa joku muistaa sinut oikeaan aikaan ja oi-
keaan asiaan liittyen, tulevat tavallisemmiksi. Voit yhä useammin luot-
taa siihen, että verkostossasi olevat ihmiset kertovat sinulle osuessaan
keskusteluun, joka saattaisi kiinnostaa sinuakin.
Laajasti verkostoituneena olet tehokkaampi ja tuotteliaampi. Saat
aikaan enemmän ja autat samalla myös muita. Jotkut ennen hankalilta
tuntuneet asiat sujuvat joutuisaan, kun ongelmia ratkotaan verkoston
avulla. Sinulla on työtä jouduttavia rutiineja, jotka tuottavat lisäarvoa
muillekin. Samalla kun selaat päivittäistä uutisotsikkolistaasi ja panet
talteen myöhempää käyttöä varten kirjanmerkkejä, vinkkaat verkostol-
lesi kiinnostavista artikkeleista. Vastavuoroisesti verkostosi jäsenet jaka-
vat sinulle löydöksiään.
On monia tapoja käyttää sosiaalista mediaa löytymiseen. Tämä kir-
ja on tarkoitettu reittioppaaksi tutustuttamaan lukija eri tyyppisiin
toimintamalleihin, joista voi poimia jotakin omaan päivärutiiniinsa.
Esittelemme kokeilemisen arvoisia palveluita ja neuvomme myös nii-
den tarjoamia löytymistä edistäviä käyttötapoja. Kannustamme lukijaa
kehittämään työverkkopersoonan lisäksi henkilökohtaista verkkoper-
soonaansa, jota ei ole sidottu työnantajan brändiin. Syntyy positiivinen
kierre, sillä vahva netin henkilöbrändi puolestaan voimistaa työidenti-
teettiä.
Emme neuvo, miten tullaan julkkikseksi. Laaja yleisjulkisuus ei ole
useinkaan vaikuttavan ja tehokkaan verkkopersoonan tärkein tavoi-
te. Oman verkoston silkkaa laajuutta tärkeämpää on sen koostumus.
Tärkeintä on, että juuri oikeat ihmiset löytävät sinut tarvittaessa. Työ-
rauhan ja keskittymisen kannalta olisi parempikin, että vältyt tavoittei-
desi kannalta turhilta yhteydenotoilta.
Kädessäsi oleva teos on opas vaikuttavaan verkkoläsnäoloon. Vai-
kuttavan toiminnan tulokset voivat olla määrällisiä ja mitattavia: han-
kitaan näkyvyyttä, mainintoja ja linkityksiä, tai laadullisia: solmitaan
luottamussuhteita, ollaan avuksi ja saadaan apua. Tavoitteellisuus ei
kuitenkaan ole itsetarkoitus, vaan verkkoon kannattaa lähteä avoimin
mielin ja antaa onnellisille sattumille sijaa.
Verkostoitumispalvelujen mielekkyys avautuu vasta, kun kontakteja
on riittävästi. Alkuvaikeuksien yli auttaa myös kavereiden voima. Mikä-
li mahdollista, aloita maihinnoususi sosiaaliseen mediaan tutussa poru-
15. 13
kassa. Kaverien tarjoamaa tukea voit alkaa ”maksaa takaisin” tuomalla
keskusteluun omaa erityisosaamistasi. Sitä mukaa kun opit käyttämään
palvelua, voit alkaa opastaa muita uusia käyttäjiä – alkuvaiheessa omat-
kin kompastelut ovat vielä tuoreena mielessä.
Henkilöbrändäys verkossa vaatii aikaa. Jos sinulla on jo nimeä omal-
la allasi ja verkostoja valmiina, pääset hyvään alkuun, kun perustat verk-
koidentiteetin sopivilla kanavilla ja kutsut tosielämän kontaktit myös
verkkokontakteiksesi. Kaikille osapuolille arvokkaan verkoston raken-
taminen vie hyvinkin vuoden, kaksi, ja sen jälkeenkin verkosto vaatii
jatkuvaa vaalimista.
Verkottunutta yhteisöllisyyttä on vaikea ymmärtää ilman, että osal-
listuu siihen itse. Asiat saattavat tuntua vaikeilta, mutta kuten kaikis-
sa merkittävissä haasteissa, uskaltaminen ja omien rajojen rikkominen
kannattaa.
Globaali yhteistyö
Clay Shirky kysyy kirjassaan Cognitive Surplus (2010), mitä maailman
ihmiset saisivatkaan aikaan, jos käyttäisivät murto-osankin vapaa-ajas-
taan yleishyödyllisiin hankkeisiin. Digitaalinen ja verkottunut toimin-
taympäristö on mahdollistanut tämän ”ylimääräisen” luovuuden ja älyk-
kyyden valjastamisen yhteiseksi hyväksi. Hakkerit ja heidän ajamansa
avoimuuden, yhteistyön ja vapaan tiedonsiirron periaatteet ovat esi-
merkki tämän ilmiön voimasta. Hakkerietiikaksi kutsuttu tapa suhtau-
tua työhön, rahaan ja ajankäyttöön näkyy muillakin elämänalueilla kuin
sen alkulähteillä, tietokoneiden ohjelmoimisessa (Himanen 2001).
Yhä suuremman ihmisjoukon yhteistyö verkossa synnyttää merkit-
tävää kulttuuripääomaa. Digitaalisen kulttuurin edistämisessä talkoot
verkossa ovat jo arkipäivää: Gutenberg-projekti digitoi kirjallisuutta,
Librivox tuottaa vapaita äänikirjoja. Vapaa tietosanakirja Wikipedia
TEHTÄVÄ
• Oletko selvillä oman alasi merkittävimmistä nettitalkoohankkeista?
16. 14
kattaa tätä kirjoittaessa suomeksikin jo yli 240 000 artikkelia. Karttatie-
to karttuu OpenStreetMapissa ja Panoramiossa lisätään kuvia kartalle.
LeMillissä jaetaan oppimateriaaleja.
Laajakaistainen internet on jo lähes joka kodissa, mutta Suomen in-
ternet-aika on alkanut jo 90-luvun puolivälissä: kesäkuussa 1994 inter-
netistä kohistiin iltapäivälehdissä ja televisiouutisissa ja sen nähtiin tuo-
van tulevaisuudessa kaikki kansalaiset tasavertaisesti tiedon valtateille.
Jo tuolloin katsottiin netinkäytön kuuluvan pian joka kansalaisen yleis-
sivistykseen (Saarikoski, Suominen, Turtiainen & Östman 2009). Vaik-
ka asiasta on puhuttu viitisentoista vuotta, suomalaisten tietoyhteis-
kuntataidoissa on yhä kehittämistä.
Työn muutos yksilön tasolla
Yhä suurempi osa suomalaisten tekemästä työstä on ”tietotyötä”: ajatte-
lua, luovaa työtä ja tietokykyjen käyttöä. Henkinen työ ei alistu holhoa-
miselle ja yksityiskohtaiselle määräämiselle. Työ on myös yhä useam-
min projektimaista ja tilapäistä. Yleiset työehtosopimukset muuttuvat
yksilöllisiksi työehtosopimuksiksi, joissa sovitaan työn tekemisen ajas-
ta ja paikasta ja tuottojen jakamisesta. Prekarisaatio, toimeentulon ja
elämäntilanteen epävarmuus, muuttaa ratkaisevasti arvoja, työnteon
ehtoja, työntekijöiden turvallisuutta ja mielenmaisemaa. (Hautamäki
2008.)
Työntekijät ovat työmarkkinoilla toistensa kilpailijoita, jolloin
erottautuminen ja oman osaamisen esille tuominen nousee tärkeiksi
taidoiksi. Toisaalta verkostomaisessa toimintaympäristössä tarvitaan
kykyä hakeutua joustavasti yhteistyöhön. Nopeutuva tuotekehitys edel-
lyttää, että projekteihin saadaan nopeasti juuri oikeanlaisia osaajia.
Verkottunut ja digitaalinen viestintäympäristö on kymmenessä vuo-
dessa avannut yksilön maineen luomiseen tai henkilöbrändin luomi-
seen aivan uusia mahdollisuuksia. Emme väitä, että kuka tahansa voi-
si ponnistaa verkosta valtajulkisuuteen ilman tiedotusvälineiden apua,
mutta verkkonäkyvyydestä on paljon apua, kun haluaa tulla juuri oikei-
den kohderyhmien löytämäksi.
Osaajana ja asiantuntijana löytyminen ja henkilöbrändäys ei täh-
tää kiiltokuvamaisen virtuaalisen superihmisen luomiseen. Sen sijaan
17. 15
kerromme tässä kirjassa, miten ajattelultaan ja osaamiseltaan jatkuvas-
ti kehittyvä ihminen voi toimia verkossa. Jaamme lukijoille sen, mitä
olemme oppineet verkossa tapahtuvasta työstä kertomisesta, osaamisen
jakamisesta, keskeneräisten ajatusprosessien julkaisemisesta ja yhteis-
työn tekemisestä.
Henkilöbrändi sanana on kielenkäytössämme uusi, samaa aikakaut-
ta kuin luova luokka ja huomiotalous. Ilmiö ei kuitenkaan ole uusi, sillä
ihmiset ovat aina nostaneet joitakin joukostaan esikuviksi.
On monia tapoja selvittää, kuka kukin on – alkaen saman nimisestä
tietokirjasta. Kuka kukin on -kirja on alaotsikoltaan Huomattavien kan-
salaisten hakemisto. Ensimmäinen Who is Who julkaistiin Englannissa
1849. Teollistumisen ja kaupungistumisen myötä valta ja asema eivät
enää vain periytyneet, vaan merkittäviin virkoihin päästiin myös omilla
ansioilla.
Myös valtiovalta ja media määrittävät, kuka on kuka. Presidentin it-
senäisyyspäivän vastaanoton vuotuinen kutsuvieraslista on tarkoin var-
jeltu salaisuus, ei Linnan juhliin kutsuttujen nimilistaa julkisteta ennen
eikä jälkeen tapahtuman. Kutsu Linnan juhliin on merkki ansioitumi-
sesta kansalaisena.
Tiedotusvälineet laativat nimilistoja, koska sellaiset kiinnostavat
yleisöjä. TV1 äänestytti suomalaisilla sata suurinta suomalaista vuon-
na 2004. Silloin suomalaiset äänestivät kaikkien aikojen suurimmak-
si suomalaiseksi Carl Gustav Mannerheimin. Tietoviikko-julkaisu on
useana vuonna koonnut listan sadasta tietotekniikka-alan vaikuttavim-
masta henkilöstä. Helsingin Sanomat on koonnut HS-raatiin viisaita
eri aloilta ottamaan kantaa ajankohtaisiin ja ajattomiin kysymyksiin.
Sähköinen media tuottaa henkilöbrändejä, TV-kasvoja, niin ohjelmien
tekijöistä kuin niissä esiintyvistäkin. Miten minusta tuli minä -sarjan
toimittaja Marko Gustafsson toimiwtti sarjan henkilökuvista samanni-
misen kirjan vuonna 2009.
18. 16
POHDI
Millaisia mainelistoja omalla alallasi laaditaan? Millaisia tunnustuk-
sia jaetaan?
ESIMERKKEJÄ MAINELISTOISTA
• TV1:n Suurin Suomalainen (kertaluontoinen lista vuonna 2004)
• Vuoden parhaat yritysjohtajat (Kauppalehti Optio) ja Tietoviikon
100 tivi-vaikuttajaa
• Naistoimittajat ry valitsee Vuoden Kellokkaaksi henkilön, joka on
merkittävällä tavalla kiinnittänyt huomiota ajankohtaiseen yhteis-
kunnalliseen kysymykseen
• Ulkomainen esimerkki pitkäikäisestä ansioituneiden henkilöiden
nimeämisestä: Times-lehden Person of The Year (vuosina 1927–
1999 Man of The Year)
19. 17
Ammatillisen verkkoelämän edellytykset
Jotta voisit olla läsnä ja toimia verkossa, tarvitset pysyvän kiinnekoh-
dan, josta sinut tunnistaa ja jonka kautta pystyt viestimään verkostojesi
kanssa.
Ennen kuin voit alkaa tehdä varsinaista henkilöbrändäystä, sinulla
on siis oltava tämä digitaalinen ilmentymä; muoto, jossa esiinnyt ver-
kossa. Tämä ”työrukkanen”, jonka varaan verkkoelämäsi rakentuu, on
verkkoidentiteettisi.
Yhdellä ihmisellä voi olla yksi tai useampia verkkoidentiteettejä
riippuen omista tavoitteista ja siitä, miten tiukasti haluaa pitää eri elä-
mänalueet verkossa erillään. Aktiiviselle ihmiselle, joka rekisteröityy
uteliaisuuttaan moniin palveluihin, kertyy helposti useita verkkoiden-
titeettejä. Verkossa voi toimia täysin anonyymisti, nimimerkillä, pseu-
donyyminä eli salanimellä tai omalla nimellä. Ammatin tai harrastus-
asiantuntijuudenkin edistämiseen käytettävä verkkoidentiteetti on
usein hyvin lähellä ”oikeaa” identiteettiä eli esiinnytään omalla nimellä.
Verkkoidentiteetin kiintopiste on sähköpostiosoite tai käyttäjätun-
nus palveluissa, joita käytät (Aiheesta laajemmin Aalto ja Uusisaari
2009 s. 114).
20. 18
Maine, luotettavuus, Löydettävyys
asiantuntijuus
Henkilöbrändi
Toiminta verkossa: Verkkoelämä Olemus, läsnäolo,
bloggaaminen, kommentointi, tavoitettavuus,
keskustelu, tiedonhankinta, kanavavalinnat
Verkkoidentiteetit
kampanjointi, suosittelut
Sähköpostiosoitteet
käyttäjätunnukset
Henkilöbrändi, verkkoelämä, verkkoidentiteetit. Löydy – Brändää itsesi
verkossa 2010 Aalto & Uusisaari. CC-BY
Minä – verkkoidentiteetistä henkilöbrändiksi
Työminän ja yksityisen minän erottaminen verkossa tuntuu monista tar-
peelliselta. Haluamme kuitenkin tarjota myös toisen näkökulman asiaan.
Suuntaus on ylipäänsä kohti työn ja vapaa-ajan sekoittumista, ja
sama tapahtuu myös verkkoelämässä. Itse asiassa yksityisen ja työroolin
verkkoelämän välimaastossa on tilaa ammatilliselle verkkoelämälle, jota
tässä kirjassa käsitellään laajasti.
Kuten edellä todettiin, toiminta verkossa työnantajan lukuun tulee
lähivuosina yleistymään. Toki kannattaa pohtia, mitä verkossa haluaa
tehdä edustamansa organisaation nimissä ja mitä omissa nimissään.
Etenkin jos työ edellyttää yksityisen elämän ja työroolin erillään pi-
tämistä, kannattaa yksityistä nettielämää varten luoda henkilökohtai-
nen verkkoidentiteetti ja suojella sen yksityisyyttä mahdollisuuksien
rajoissa. Voi kuitenkin käydä niin, että vaikka itse pyrkisi esiintymään
yksityishenkilönä, tulee silti nähdyksi työroolissa. Tiukkojen rajojen
vetäminen saattaa osoittautua haastavaksi. Vaikka kuinka yrittäisi itse
21. 19
NIKSI
• Kannattaa lajitella kontaktejaan Facebookissa eri ryhmiin (työ, ka-
verit, perhe). Listoja käyttämällä voi rajata toimintansa näkyväksi
esimerkiksi ainoastaan perheelle ja kavereille ja jättää työtuttavat
henkilökohtaisimpien tiedotusten ulkopuolelle. Listat myös mah-
dollistavat rajallisen näkyvyyden chatissa; tästä voi olla hyötyä, mi-
käli haluat rauhoittaa esimerkiksi viikonloput läheisimpiesi kanssa
kommunikointiin.
olla yksityishenkilönä esimerkiksi Facebookissa, työkaverit ja pomo
pyrkivät kavereiksi, ja kohta chatissa hoidetaan jo työasioitakin.
On hyvin mahdollista, että aktiivisesti verkossa toimivalla on kol-
men tasoista verkkoelämää:
Työrooli
Ammatillinen rooli
Henkilökohtainen
vapaa-ajan verkkopersoona
Kolmen tasoista verkkoelämää. Löydy – Brändää itsesi verkossa 2010
Aalto & Uusisaari. CC-BY
Täysin työrooliin liittyvällä verkkoidentiteetillä edustetaan omaa orga-
nisaatiota työantajan ehdoilla. Yksityinen verkkoidentiteetti taas on jo-
kaisen omaa, työhön liittymätöntä aluetta. Näiden ympärille voi kasvaa
yksityisestä verkkoelämästä erillään oleva ammatillinen julkinen verk-
koelämä ja siihen liittyvä henkilöbrändi.
22. 20
Painotukset ovat jonkin verran sukupolvisidonnaisia. Internet-ajal-
la syntyneillä on todennäköisemmin henkilökohtainen verkkoelämä,
mutta ei välttämättä vielä roolia työelämässä saati ammatillista hen-
kilöbrändiä. Työelämässä jo pitkään olleilla taas saattaa työtehtävien
vuoksi olla työrooliin liittyvä verkkoidentiteetti, mutta ei juurikaan va-
paa-ajan verkkoelämää.
Työroolista irrallaan oleva ammatillinen henkilöbrändi on harvi-
naisempi ilmiö, mutta esimerkkejä löytyy silti monilta aloilta, ja digi-
taalisen median osaajilla sellaiset ovat jo yleisiä (Annola 2010). Myös
työnantaja hyötyy siitä, että työntekijä on hyvin verkostoitunut ja peril-
lä alansa kehityksestä.
Oman, työnantajasta riippumattoman verkkoidentiteetin käyttö
on monissa tapauksissa suositeltavaa. Se tarjoaa työnantajasidonnais-
ta verkkoidentiteettiä suuremman liikkumavaran, mahdollisuuden it-
senäisiin ratkaisuihin ja riippumattomuuden työsuhteen jatkumisesta.
Tämä pätee silloinkin, kun olet itse oma työnantajasi. Yrittäjä saattaa
tuntea houkutusta yhdistää henkilökohtaisen vapaa-ajan ja työkeskeiset
roolit. Sosiaalisen median saralla aloittava yrittäjä saattaa ajatella, että hän
on yhtä kuin yrityksensä. Kannattaa kuitenkin pitää oma ammatillinen
verkkoidentiteetti erillisenä yrityksensä verkkoidentiteetistä, jotta ne voi
tarvittaessa eriyttää, esimerkiksi yrityksen omistajanmuutosten yhteydessä.
Organisaatioiden strategiat ja taktiset toimenpiteet muuttuvat.
Omien suunnitelmien ja haasteiden ajattelu ja pitkäjänteinen verkosto-
jen rakentaminen on investointi omaan tulevaisuuteen asiantuntijana ja
osaajana. Vaikuttavan verkoston ilmentämä sosiaalinen pääoma on valt-
tisi, kun neuvottelet uralla etenemisestä, paremmasta palkasta tai mah-
dollisuudesta valita kiinnostavimmat projektit.
Motiiveja olla läsnä ja toimia sosiaalisessa mediassa:
• Oman työn tuki
• Oman työn vaikuttavuuden lisääminen
• Oppiminen
• Vaikutuspiirin laajentaminen.
Aiheesta lisää luvussa neljä, Kolme esimerkkiä erilaisista ammatillisista
sosiaalisen median strategioista.
23. 21
• Läsnäolo ja toiminta • Työblogi ym.
työnantajan tarjoamassa • Linkedin, Twitter
ympäristössä • Läsnäolo ja toiminta
• Inranet, extranet oman alan verkostoissa
• Sähköposti, pikaviestin,
videokonfrenssit Ei-julkinen Julkinen
ammatillinen ammatillinen
Yksityinen Julkinen
henkilökohtainen henkilökohtainen
• Talous
• Terveys • Läsnäolo ja toiminta
• Asiointi verkon yhteisöissä
• Ostokset • Kulttuurituotanto
• Yksityinen mediavälitteinen • Yhteiskunnallinen
viestintä vaikuttaminen
Verkkoelämän 360 astetta. Löydy – Brändää itsesi verkossa 2010 Aalto &
Uusisaari. CC-BY
Verkkoelämän 360 astetta
Organisaatioiden asiakaspalvelu ja asiakassuhdeviestintä laajenevat vä-
hitellen verkon yhteisöllisiin palveluihin. Työnantaja saattaa suunnitel-
la liittymistä palveluun, jossa työntekijä on jo läsnä yksityishenkilönä.
Yksityisen verkkoidentiteetin joutuminen osaksi yrityksen läsnäoloa
ei tunnu hyvältä eikä työnjohto-oikeuden rajoista netissä ole selvyyttä.
Työhön liittyvän ja vapaa-ajan verkkoläsnäolon ja toiminnan erottami-
nen on tärkeää jo oman yksityisyyden suojaamisenkin kannalta.
Verkkoelämän ulottuvuuksia voidaan havainnollistaa ympyräkaa-
violla, joka kattaa sen eri piirteet julkisesta yksityiseen ja työstä ja am-
matillisesta toiminnasta vapaa-aikaan.
Tarkastelemme seuraavassa näitä ulottuvuuksia yksi kerrallaan.
24. 22
Yksityinen
henkilökohtainen
• Talous
• Terveys
• Asiointi
• Ostokset
• Yksityinen mediavälitteinen
viestintä
Yksityinen henkilökohtainen verkkoelämä
Asioinnin ja viestinnän muuttuminen verkkovälitteiseksi tarkoittaa,
että hoidamme myös henkilökohtaisen elämänhallinnan alueella yhä
isomman osan asioista netissä. Yksityisen verkkoelämän alueelle kuulu-
vat talous, terveys ja sähköinen asiointi. Myös yksityinen mediavälittei-
nen viestintä kuuluu siihen osaan verkkopersoonaa, jota ei jaeta muiden
kuin läheisten kanssa. Tyypillisesti pankki- ja veroasiat tai ostokset verk-
kokaupasta ovat olleet yksityisiä – kenellepä ne kuuluisivat.
Uudet hyvinvointialan tuotteet ja palvelut tekevät mahdollisek-
si julkaista varsin henkilökohtaistakin tietoa. Withings-kehonkoos-
tumusmittari-vaaka on langattomassa yhteydessä verkkoon ja lähettää
käyttäjänsä painotiedot suoraan tämän omalle tilille palvelun internet-
järjestelmään. Tilinsä voi pitää yksityisenä, tai tiedot painokäyristä ja
rasvaprosenteista voi näyttää kaikkien vaa’an käyttäjiksi rekisteröitynei-
den perheenjäsenten kesken. Halutessaan tietonsa voi jakaa Twitterissä
tai julkaista muualla verkossa.
Faneilleen terveystietoa ja vinkkejä jakava kuntovalmentaja saattaisi
käyttää palvelua julkisen ammatillisen verkkoidentiteetin tuottamiseen,
mutta useimmille muille vaa’an lukemat jäänevät omassa tiedossa pidet-
tävän verkkoelämän sektorille. Murheellinen tosiasia on, että valtaosaa
25. 23
ystäväverkostostasi ei tippaakaan kiinnosta rasvaprosenttisi tai vaakasi
päivittäiset lukemat.
Jos vaikuttaa siltä, että jaat aivan kaiken, hankit hyvin eksentrisen
leiman. Vielä on asioita, joita ei ole tapana mainita saati dokumentoida
julkisesti. Jos lähdet rikkomaan näitä tabuja, tee se hyvin tietoisesti.
• Läsnäolo ja toiminta
työnantajan tarjoamassa
ympäristössä
• Intranet, extranet
• Sähköposti, pikaviestin,
videokonfrenssit Ei-julkinen
ammatillinen
Ei-julkinen työhön liittyvä verkkoelämä
Ei-julkiseen työhön liittyvään verkkoelämän alueeseen lukeutuu orga-
nisaation sisäinen viestintä. Kaikissa nykyaikaisissa yrityksissä on vä-
hintäänkin intranet ja siellä henkilöhakemistot ja työpaikan uutiset.
Edistyneimmissä organisaatioissa on jo wikit yhteisöllisempään tiedon-
hallintaan ja chatti epämuodollisempaan ajatustenvaihtoon (Toivonen
2010). Mikrobloggaus, lyhyiden tilannetiedotusten julkaiseminen seu-
raajilleen, ja oman verkoston tilannetiedotusten seuraaminen, tekee tu-
loaan myös organisaatioviestintään. Tunnetuin mikroblogityökalu on
tätä kirjoittaessa Twitter. Organisaatioiden sisäisiin verkostoihin rajat-
tavia mikroblogipalveluita tarjoavat muun muassa Yammer ja Qaiku.
Suurissa kansainvälisissä organisaatioissa on jo tavallista, että yhteis-
työ on verkkovälitteistä. Työvälineinä käytetään sähköpostin lisäksi
muita ohjelmia ja palveluita. Organisaation tiedon ja tietämyksen hal-
lintaan käytetään dokumentinhallintajärjestelmiä, ja projektiyhteistyö-
26. 24
hön on työtiloja ja verkkokokousvälineitä.
Intranetillä eli organisaation sisäisellä internetillä saattaa olla yhä
enemmän sosiaalisten verkostojen piirteitä: työntekijällä voi olla oma
profiilisivu, jolla on tietoa työntekijän osaamisesta ja tämän tuottamia
yhtiön sisällä julkisia dokumentteja.
Ammatillisen henkilöbrändisi kannalta on erittäin tärkeää, että nä-
kyvyytesi ja toimintasi näissä yhtiön tarjoamissa kanavissa on tarkoi-
tuksenmukaista – ajantasaista, ammattimaista ja työnantajasi työkult-
tuurin mukaista. Pidä kollegasi ajan tasalla projekteistasi käyttäen niitä
työkaluja, joita työnantajan sisäisessä verkossa tarjotaan: jos käytössäsi
on blogi, käytä sitä projektisi tiedotteiden julkaisukanavana sähköposti-
listan sijaan. Blogin avulla projektin ulkopuolisetkin voivat pysyä tilan-
teen tasalla; heillä saattaa olla tarjota apua asiasi edistämiseksi, tai ehkä
joku muistaa sinut blogin ansiosta myöhemmin toisessa asiayhteydessä.
Tiedon jalostamiseen ja uuden tiedon tuottamiseen yhteistyössä
verkossa on rajattomat mahdollisuudet. Kun yhteistä tiedon rakenta-
mista halutaan varta vasten edistää, voidaan valita siihen parhaiten sopi-
va työkalu. Voidaan esimerkiksi alkaa koota yhteistä wikiä – joko täysin
avoimesti tai siten, että pääsy rajataan vain erikseen kutsutuille. Tällai-
sen ympäristön voi perustaa organisaation sisälle esimerkiksi intrane-
tiin niin, että kuka tahansa organisaation jäsen voi vapaasti liittyä mu-
kaan. Sen voi myös perustaa verkkoon ja antaa salasanan vain valituille.
Teknisen käyttöönottoprosessin lisäksi yrityskulttuurin on kuitenkin
muututtava, jotta wikin mahdollistama uusi työtapa juurtuisi käyttöön.
(Otala & Pöysti 2008. )
Mikäli et ole varma, mihin kaikkeen työpaikkasi intranet taipuu tai
tarvitset muuten opastusta, tiedustele asiaa sisäisestä viestinnästä tai
henkilöstöosastolta. Työpaikkasi intranetvastaava auttaa varmasti mie-
lessään kaikissa sisäistä tiedonkulkua edistävissä hankkeissa.
27. 25
• Työblogi ym.
• LinkedIn, Twitter
• Läsnäolo ja toiminta
oman alan verkostoissa
Julkinen
ammatillinen
Julkinen ammatillinen verkkoelämä
Ammatillisen verkkoelämän julkisella alueella verkossa esiinnytään joko
työnantajan lukuun työroolissa ja työtehtävissä tai omana ammatillise-
na itsenä. Julkinen ammatillinen henkilöbrändi voi siis koostua näistä
kahdesta ulottuvuudesta. Graafin tämä sektori on kirjassa esiteltävän
asian kannalta merkittävin, joten jäämme tarkastelemaan sitä hieman
monipuolisemmin ja tarkemmin.
Työroolissa verkkoon
Verkkoviestintätaidot ja oman alan sosiaaliset verkostot ovat arvokasta
pääomaa tämän päivän työmarkkinoilla. Jos työssä tarjoutuu mahdolli-
suus kartuttaa näitä taitoja, siihen kannattaa tarttua. Työrooliin liitty-
västä verkkoläsnäolosta ja toiminnasta sovitaan aina työpaikalla.
Esimiehen kanssa on syytä keskustella vähintäänkin toiminnan ta-
voitteista, mutta mitä enemmän saat käytännön tukea, sitä helpompi
sinun on edustaa organisaatiota. Tämä edellyttää johdolta verkkoläsnä-
olon ja -toiminnan mahdollisuuksien tuntemista.
Varmista, että tiedät, mikä on työnantajasi tahtotila julkaistavan tie-
don suhteen. Liikesalaisuudet, asiakkaiden tiedot, hinnoitteluperusteet
ja sopimusten sisällöt eivät yleensä saa joutua julkisuuteen. Sovi esimie-
hesi kanssa, millä tavalla voit verkossa puhua meneillään olevista pro-
28. 26
Virkamiehenä verkossa
Viranomaiset ovat alkaneet hyödyntää sosiaalisen median mahdol-
lisuuksia toiminnassaan. Poliisi toimii jo Facebookissa ja IRC-Gal-
leriassa ja kuntien nuorisotyö on laajentunut verkkoon, jossa nuoret
viettävät merkittävän osan vapaa-ajastaan. Kela ja Vero.fi ovat kokeil-
leet neuvontaa ja tiedotusta verkkoyhteisöissä.
Tuija toimitti Oikeusministeriön Demokratia- ja kieliasioiden
yksikön toimeksiannosta katsauksen siitä, millaisia mahdollisuuksia
hallinnolle avautuu verkossa (http://www.kansanvalta.fi/ ”Sosiaali-
sen median mahdollisuudet hallinnolle”.). Katsaus esittelee toimin-
tatapoja ja menettelyjä, joita on hyvä noudattaa silloin, kun julkinen
organisaatio tai yksittäinen virkamies osallistuu sosiaalisen median
foorumeille. Katsauksessa kannustetaan hallinnon organisaatioita
ja yksittäisiä virkamiehiä käyttämään sosiaalisen median palveluja
harkintansa mukaan, ja siinä korostetaan, että sosiaaliseen mediaan
menemisen on oltava organisaation tietoinen päätös. Yksittäinen
virkamies voi toimia sosiaalisen median foorumeilla joko täysin or-
ganisaationsa edustajana ja nimissä tai yksityishenkilönä.
Esiintyessään verkossa organisaationsa edustajana virkamiehen
tulee huomioida mahdolliset oman organisaation ja virka-aseman
asettamat rajoitukset: sosiaalisessa mediassa noudatetaan normaalia
harkintaa siitä, mitkä asiat ovat salaisia tai luottamuksellisia.
jekteista, seminaareista, joihin osallistut, inspiroivista ihmisistä, joita
tapaat ja siitä, mitä olette työkavereiden kanssa kulloinkin oppineet ja
keksineet.
Nettiä pelätään, mutta merkittäviä tietoturvariskejä aiheutuu jat-
kuvasti myös, kun puhelimessa tai julkisissa liikennevälineissä keskus-
tellaan varomattomasti tai kun kannettavia tietokoneita ja kännyköitä
hukataan. Ei tietenkään pidä väheksyä netin merkitystä tiedon tahat-
tomassa levittämisessä. Minkään sosiaalisen median palvelun suljet-
tukaan ryhmä ei ole oikea paikka ihmisten yksityisyyttä tai yrityssa-
laisuutta loukkaavien tietojen julkaisemiseen; työehtojen rikkominen
Facebookissakin voi johtaa irtisanomiseen.
29. 27
Facebook tai vastaava verkkopalvelu ei ole oikea paikka luottamuk-
sellisista työasioista puhumiseen. Ehdota mielummin organisaatiosi
koulutus- ja kehittämisvastaavalle, että työn kehittämistä koskevalle kes-
kustelulle perustettaisiin keskustelupalsta organisaationne intranetiin.
Työnantajaan ja työtehtäviin liittyvässä toiminnassa käytetyn verkkoi-
dentiteetin kontakteineen omistaa se organisaatio, jonka tavoitteita var-
ten se on perustettu. Verkkoläsnäolo tämän profiilin lukuun tukee työn-
antajan strategiaa, ja tavoitteet ovat työnantajan tavoitteista johdettuja.
Silloin kun verkkoläsnäoloon käytetty profiili on nimetty yrityksen,
merkkituotteen, palvelun tai kampanjan mukaan, läsnäolo ja toiminta
verkossa ylläpitäjänä ja sisällöntuottajana ei tue omaa henkilöbrändiäsi
mitenkään.
Kun harkitset työroolissa sosiaaliseen mediaan astumista, käy läpi
tämä tarkistuslista:
• Onko sinulla sosiaalisen median perustaidot, joihin
nojata?
• Pystytkö käsittelemään myös negatiivista palautetta?
• Oletko valmis jakamaan ideoitasi ja osaamistasi
työnantajasi brändin alla?
• Antaako organisaatiosi sinulle valtuudet puhua työstäsi?
• Voitko itse määrätä työajan käytöstä tehdäksesi tilaa ja
aikaa verkkoläsnäololle?
• Onko työtehtävä verkossa resursoitu riittävästi?
(Lomat, vapaat, useita varahenkilöitä)
• Ovatko tavoitteet ja vastuut määritelty selkeästi ja
realistisesti?
Henkilöstä, joka jo työkseen joutuu esiintymään verkossa, voi tuntua
liian vaivalloiselta ylläpitää kaksinkertaista verkkoläsnäoloa. Mihin
omaa ammatillista verkkoidentiteettiä lopulta tarvitsee?
POHDI
• Miten verkostoillesi käy, jos ainoa niissä käyttämäsi identiteetti on
yrityksen omistama ja työsuhteesi päättyy?
30. 28
Ammatillista henkilöbrändiä luomaan?
Oman ammatillisen verkkoidentiteetin puitteissa toimit verkossa am-
mattisi edustajana omana itsenäsi. Omistat tekijänoikeuden omalla ajal-
lasi tuottamaasi sisältöön. Voit päättää kanavista ja läsnäolon tavoista
ja asettaa omia tavoitteita tai toimia ilman sellaisia. Oman ammatilli-
sen verkkoidentiteettisi haltijana sinulla on vapaat kädet päättää, mihin
käytät aikaa ja miksi. Voit esimerkiksi käsitellä omaa alaasi koskevia uu-
tisia blogissa tai neuvoa uusia tulokkaita keskustelupalstalla.
Omassa ammatillisessa verkkoidentiteetissä esiintyessäsi voit olla
oman alasi auktoriteetti, kuten AY-aktiivi, kriitikko, kehittäjä tai visio-
nääri. Voit myös pohtia alasi tulevaisuutta vapaammin kuin edustaessasi
suoraan kulloistakin työnantajaasi.
Ammatillisen verkkoidentiteetin perustamisen motiiveja:
• Tulla oman alansa tunnustetuksi asiantuntijaksi,
verkostoitua.
• Osallistua kannattamansa asian edistämiseen (aatteelliset
tavoitteet).
• Myydä yrityksensä tuotetta, omaa kirjaansa, osaamistaan,
työpanostaan.
• Etsiä uutta työpaikkaa, tulla potentiaalisten uusien
työnantajien huomaamaksi.
• Tehdä itselleen nimeä jotain myöhemmin täsmentyvää
tarkoitusta varten.
Epäröimisen syitä:
• Julkisuus tuntuu vastenmieliseltä
• Kerran julkaistua sisältöä ei saa koskaan pois verkosta
• Työnantajan negatiivinen suhtautuminen
• Tunne yleisön puutteesta
• Huoli negatiivisesta palautteesta
• Huoli tekijänoikeuslain rikkomisesta
• Ajan puute.
31. 29
Kun harkitset työroolissa verkossa esiintymisen lisäksi oman ammatilli-
sen verkkoidentiteetin perustamista, pohdi edellisten lisäksi vielä näitä:
• Onko sinulla työnantajasi puolesta liikkumavaraa puhua
alastasi yleensä?
• Onko sinulla näkemystä oman alasi kehityksestä?
• Onko sinulla mainetta ja uskottavuutta oman alasi
huippuosaajana?
Joidenkin työpaikkojen organisaatiokulttuuri ei salli työntekijöilleen
juuri minkäänlaista julkista esiintymistä oman ammattialansa edusta-
jina. Tällaisessa työpaikassa työskentelevällä ei ole liikkumavaraa luoda
omaa ammatillista verkkoidentiteettiä eikä profiloitua alansa kehittä-
jänä. Yksittäisen ihmisen mahdollisuudet muuttaa tällaisen organisaa-
tion kulttuuria ovat rajalliset. Jos lähdet rikkomaan tällaisia kirjoitettua
tai kirjoittamattomia sääntöjä, tee se tietoisena riskistä, että esimerkiksi
määräaikainen työsuhde ei jatku. Useimmissa organisaatioissa kulttuuri
ei kuitenkaan ole näin rajoittava.
Jotta olisit menestyksekäs oman alasi kehittäjä, sinulla on hyvä olla
jo jonkin verran kokemusta alasi työstä. Suoraan koulun penkiltä tule-
van uudistajan voi olla vaikea hankkia uskottavuutta alansa konkarei-
den silmissä.
Asiantuntijan oma ääni verkossa
Asiantuntijalla on verkossa hyvä tilaisuus tuoda omaa ajatteluaan esille
juuri niin laajasti ja syventävästi kuin aihe vaatii.
Syvällisesti perehtynyt ihminen on tietoinen tietojensa rajallisuudes-
ta: toisaalta on näin, toisaalta toisissa olosuhteissa voi olla noin. Esi-
merkiksi tieteen popularisointi on epäkiitollinen alue, koska asioiden
yksinkertaistaminen maallikoiden ymmärrettäväksi johtaa väistämättä
yksityiskohtien ohittamiseen ja sitä kautta kenties vertaistieteilijöiden
silmätikuksi joutumiseen. Olisiko kuitenkin mahdollista pyrkiä selkey-
teen ja säilyttää silti syvyys?
Esimerkiksi toimittajan ja tutkijan suhde on haastava. Toimittaja
tarvitsee asiantuntijaa ja asiantuntija julkisuutta, mutta osapuolten int-
ressit ovat kaukana toisistaan. Mitä enemmän tietoa asiantuntijalla on,
sitä vaikeampi hänen on antaa yksinkertaistavia vastauksia.
32. 30
Toimittajat kirjoittavat terveydestä ja lääketieteestä enemmän kuin
koskaan ja tarvitsevat lääkäreiltä asiantuntijalausuntoja yhä useammin,
mutta monen mielestä lääkäreitä on liian vaikea saada haastateltaviksi
(”Vaikea ammattikunta”, Journalisti 3.6.2010. ) Lääkärille soittava toi-
mittaja haluaa yleensä tehdä haastattelun saman tien, kun taas lääkäri
toivoo aikaa valmistautumiseen ja faktojen tarkistamiseen. Ongelmia
aiheuttavat populaarijutut, joiden aihe ei pysy tiukan tieteellisenä. Lää-
ketieteeseen liittyvissä aiheissa on usein mukana eettinen ulottuvuus,
johon voi vain harvoin antaa yksiselitteisiä vastauksia. Artikkeli otsi-
koidaan usein kuitenkin lukijaa houkuttelevasti ja annetaan ymmärtää,
että tarjolla olisi selkeitä vastauksia (”Nämä ruoat suojaavat sinua Par-
kinsonin taudilta!”).
Toisaalta voi aiheellisesti kysyä, tarvitseeko asiantuntijan käyttää
aikaansa alansa erikoistietämyksen kääntämiseen tavallisten kansalais-
ten ymmärtämään muotoon. Eikö riittäisi, että esimerkiksi lääkärit ja
lääketieteen tutkijat ymmärtävät toinen toisiaan? Täytyy muistaa, että
pelkkä lääketiede ei riitä, vaan pelissä on myös politiikka. Ja politiikkaa
tekevät maallikot. Päättäjille täytyy selittää vakuuttavasti, minkä takia
esimerkiksi uusi rokote on otettava rokotusohjelmaan tai uusi lääke hy-
väksyttävä.
Kunhan pääsee yli peloista ja estoista ja onnistuu murtamaan omat
vallitsevat uskomuksensa (ks. luku 4, Verkkoidentiteetin perustaminen
projektina), huomaa, että oman ajattelun ja toiminnan näkyväksi te-
keminen on palkitsevaa, hauskaa ja hyödyllistä. Jopa omissa tiedoissa
olevien aukkojen tunnustaminen voi edistää auktoriteettia ja asiantun-
tijuutta, vaikka äkkiseltään luulisi toisin. Ääneen ajatteleminen ja kes-
keneräisten ajatuskulkujen kirjaaminen kiinnostuneiden ruodittavaksi
voi jouduttaa töiden valmistumista. Lopputulos on luultavasti laaduk-
kaampi kuin mihin yksin pakertamalla olisi pystynyt, eikä työ valmistu
ainakaan yhtään sen hitaammin kuin yksin puurtaessa.
Käytännössä työprosessin avaaminen tarkoittaa, että kertoo verkos-
toissaan työprojektinsa etenemisestä ja siihen liittyvistä kysymyksistä
sekä julkaisee luonnoksia julkisesti kommentoitavaksi.
33. 31
HUOMAA
• Työprosessiaan avaava joutuu varautumaan siihen, että vastaanot-
to on hämmästynyt. ”Joko tästä on päätetty, miksi minulle ei ole
kerrottu?” On oltava kärsivällinen ja totutettava sidosryhmät vä-
hitellen uudenlaiseen toimintatapaan. Ne, joilla on mielenkiin-
toa osallistua hankkeen tai asian valmisteluun, arvostavat suuresti,
jos voit tiedottaa missä vaiheessa työ on etenemässä ja milloin on
otollisin aika ottaa kantaa.
• Työprosessin avaaminen voi olla tekemisen dokumentoimista,
eräänlaista lokikirjan pitoa, tai ajattelunsa avaamista, ääneen ajat-
telua. Voit myös tarjota tilaisuuksia osallistua työskentelyyn joko
erityisissä työpajoissa tai avoimissa verkostoissa.
Avoin innovaatio syntyy verkostoissa
Valtajulkisuuden pinnan alla pulputtaa mahdottoman paljon hiljaisia
virtauksia, joista yksittäisen toimijan on vaikea saada riittävästi tietoa
valtamediaa seuraamalla. Monet tuotekehityksen ja innovoinnin paris-
sa työskentelevät tekevätkin yhteistyötä verkossa. (Rongas 2010.) He
saavat eväitä toimialansa tulevaisuuden ennakointiin esimerkiksi tun-
nistamalla heikkoja signaaleja.
Havainto, joka on vain mahdollisesti heikko signaali jostakin tu-
levaisuuden ilmiöstä, ei ole yksinään vielä kovin arvokas. Useampi sa-
mansuuntainen havainto saattaa olla jo merkki trendistä. Trendit ovat
organisaatioiden toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia, jotka
saattavat vaikuttaa organisaation toiminnan edellytyksiin: uhata niitä
tai avata mahdollisuuksia. Organisaatio on sitä vahvempi, mitä parem-
min se on selvillä toimintaympäristön muutoksista. Mitä aikaisemmin
se pystyy ennakoimaan isoja muutoksia, niin sanottuja megatrendejä,
sitä paremmin se pystyy kohtaamaan ne kehittämällä organisaation
omaa osaamista juuri oikeilla alueilla.
Kehittäjille välttämätöntä tulevaisuustietoa tuottavat verkkoon
myös eri alojen harrastajat.
34. 32
Uusien ilmiöiden tunnistamisesta ja kansantajuistamisesta on tullut
oma osaamisen alueensa, jonka toimijat työskentelevät yritysten neu-
vonantajina ja jakavat lisäksi osaamistaan verkossa. Ryhtymällä yhteis-
työhön kilpailijoiden kanssa voi arvioida oman toimialan käytäntöjä ja
tunnistaa mahdollisia yhteistyökumppaneita. Oman organisaation ul-
kopuoliset suhteet auttavat välttämään ryhmäajattelua.
Hugh MacLeodin seksin ja käteisen teoria
Gaping Void -strippejä piirtävä sarjakuvapiirtäjä Hugh MacLeod ke-
hottaa luovuusmanifestissaan (How To Be Creative, 2004) pitämään
kiinni päivätyöstä, vaikka unelmoisikin luovan alan täyspäiväisestä
itsenäisestä ammattilaisuudesta. Hänen mielestään ihannetilantees-
sa ihminen nauttii säännöllistä kuukausipalkkaa hyvin osaamastaan
työstä, jota ei kuitenkaan tee sydänverellään. Näin vapaa-ajalle jää ai-
kaa ja henkisiä resursseja tehdä sitä, mitä rakastaa.
”Minua ei niin haittaa, jos joku tulee sanomaan, että muuta tätä
mainosta. Heidän tuotteensa ja brändinsähän se on”, leipätyökseen
mainosalalla toimiva MacLeod sanoo. Sen sijaan kukaan ei voi tulla
määräämään miestä piirtämään sarjakuviaan eri tavalla. Ne ovat hä-
nen oma juttunsa.
MacLeod nimittää neuvojaan seksin ja käteisen teoriaksi. Seksik-
kyyttä elämään tuo, kun voi olla luova, kaupallisuutta kaihtava tai-
teilija. Käteistä tuo se osa omaa osaamista, jonka on kaupallistanut
työmarkkinoille työnantajansa palvelukseen. MacLeod kehottaa vai-
mentamaan luovan minän halun ottaa dramaattisesti lopputilin päi-
vätyöstä, koska taiteellisen tinkimättömyyden joutuu kuitenkin en-
nen pitkää uhraamaan ansaitakseen elantonsa.
35. 33
Julkinen
henkilökohtainen
• Läsnäolo ja toiminta
verkon yhteisöissä
• Kulttuurituotanto
• Yhteiskunnallinen
vaikuttaminen
Vapaa-ajan julkinen verkkoelämä
Kun laajentaa julkista verkkoidentiteettiään työasioista vapaa-ajan kiin-
nostuksen kohteisiin, tarjoutuu elämän koko kirjo avattavaksi verkko-
yhteisöille.
Omaa persoonallisuuttasi voit ilmentää tuomalla omia kiinnostuk-
sen kohteitasi esille sekä vapaamuotoisilla maininnoilla omissa julkai-
suissa (tilapäivitykset, blogikirjoitukset etc.) että toimimalla erityisissä,
näitä palveluja varten perustetuissa yhteisöissä.
Median jakamispalveluissa löytymistä edistävät aiheeseen liittyvät
tunnisteet (tags).
Käsityö-, muoti- ja ruokablogit ovat valtavirtaa. Jos syöt ulkona, voit
ilmentää persoonallisuuttasi osallistumalla kollektiiviseen ravintolasuo-
situsten tekemiseen, ks. esimerkiksi Eat.fi.
Tuntuisiko luontevalta käyttää musiikkimakua osana nettipersoo-
naa? Voit jakaa musiikkikirjastosi Last.fm:ssä, tehdä soittolistoja Spoti-
fyssä tai julkaista Facebook-sivullasi linkkejä päivän tunnelmaan sopi-
viin musiikkivideoihin.
Liikutko aktiivisesti? Runkeeper, Sports Tracker ja lukuisat muut
mobiilisovellukset auttavat paitsi pitämään kirjaa liikuntasuorituksis-
ta, myös jakamaan ne netissä. Urheilutsemppausta varten on niin ikään
36. 34
monia erikoistuneita yhteisöjään, tai sitten treenilokit voi julkaista re-
aaliajassa yhteisöprofiilissa.
NYT TIEDÄT
• Runmeter sekä toimittaa verkostoille tiedon alkaneesta lenkistä että
myös välittää palveluun kirjatut kommentit puhesyntetisaattorin
avulla suoraan urheilijan korviin suorituksen aikana! (Ito 2006.)
Japanilais-amerikkkalainen huippuverkottunut konsultti Joi Ito sanoi
taannoin, että ”World of Warcraft on uusi golf ”. Niin tehokas verkos-
toitumisen kanava se hänelle oli. WoW on massiivisesti moninpelattava
verkkoroolipeli, jossa menestymiseen vaaditaan erinomaisia yhteistyö-
taitoja ja huolellista ajankäyttöä. Pelaajat ovat jäseninä killoissa, joiden
hyväksi ne tekevät taisteluretkiä. Nämä taisteluretket saattavat kestää
tuntikausia. Ne voivat olla hyvin johdettuja ja tarjota palkitsevia onnis-
tumisen elämyksiä. Pelin kuluessa vaihdetaan myös pelin ulkopuolisen
elämän kuulumisia.
Monille iso osa Facebookin koukuttavuutta ovat siellä pelattavat pe-
lit, kuten FarmVille ja Mafia Wars. Myös konsolipelit kuten Xbox ja PS3
julkaisevat pelisaavutuksia verkkoyhteisöihin käyttäjän niin halutessa.
Sosiaalisen median haltuunotto voi tehdä hyvää suhteillesi lähipiirin
teineihin. Jos oma tai kummilapsesi pelaa esimerkiksi GoSuperModel-
verkkoyhteisössä, Habbossa tai vastaavassa pelimaailmassa, kannat-
taa jutella lapsen kanssa tämän hahmon maineesta ja ominaisuuksista.
Kuunnellessasi voit punnita, mikä lapsen kertomassa on merkittävää
nettimaineen kannalta yleisemminkin.
37. 35
NIKSI
• Pelitapahtumat uutisoidaan Facebookin kaveriuutisissa oletus-
arvoisesti –säädä pelin asetuksista, mille kaveriryhmille ne näy-
tetään, ettet tule spämmänneeksi niitä ystäviäsi, joita pelit eivät
kiinnosta. Jos itse kyllästyt katselemaan kaverisi profiilissa jonkun
sovelluksen tuottamia automaattipäivityksiä, voit piilottaa ne.
Saat ”piilota” -toiminnon näkyviin viemällä hiiren ei-toivotun so-
vellusuutisen riville. Voit tarkistaa, mitkä sovellukset (tai kaverit)
olet piilottanut profiilisivusi alalaidassa olevasta ”muokkaa ase-
tuksia” -linkistä.
Henkilöbrändi – maine tavoitteellisen
verkkoviestinnän kontekstissa
Tässä kirjassa tarkoitamme henkilöbrändillä henkilön mainetta tavoit-
teellisen verkkoviestinnän kontekstissa. Se muodostuu muiden silmissä
olemuksen, kanavavalintojen, läsnäolon ja toiminnan pohjalta. Henki-
löbrändiin liittyvän tiedon perusteella voi päätellä, millaisista asioista
henkilö on kiinnostunut, keiden kanssa hän toimii sekä miten ja milloin
häneen voi ottaa yhteyttä.
Työelämän viimeaikaisten muutosten myötä työntekijän on mah-
dollista kehittää ammatillista henkilöbrändiä, joka ei välttämättä ole
kytköksissä työntantajan tarjoamiin perinteisiin työrooleihin.
Luotettavan ja vaikuttavan henkilöbrändin luomisen perustana on
todellinen asiantuntemus, vankka kokemus ja huippuluokan työ. Tä-
män lisäksi työ on tehtävä näkyväksi esimerkiksi kirjoittamalla artikke-
leita, järjestämällä aiheeseen liittyviä koulutuksia ja kirjoittamalla kir-
joja.
Nettiverkostoituneessa maailmassa on tärkeää sitoa kaikki toiminta
verkkoidentiteettiin esimerkiksi liittämällä blogin tai muun verkkosi-
vun osoite kaikkeen julkaistuun materiaaliin. URL-osoitteen viljely tuo
blogillesi näkyvyyttä myös hakukoneiden kautta; mitä enemmän link-
kejä sivustoosi maailmalta löytyy, sitä merkityksellisemmäksi hakuko-
neet sen arvioivat ja tarjoavat sitä hakutuloslistan kärkeen.
38. 36
Verkossa ja verkostoissa toimiminen ja yhteistyö edellyttää luotta-
musta. Henkilöbrändin tärkein funktio on tarjota vastaus kysymykseen
”Miksi luottaisin tähän henkilöön?” Lisäksi henkilöbrändäämisellä voi-
daan pyrkiä kertomaan mahdollisimman selvästi kuka henkilö on, mitä
hän osaa, mitä hän haluaa ja millaisiin hankkeisiin hän on valmis läh-
temään. Henkilöbrändäyksen tavoitteiden painotus riippuu asemasta
työelämässä ja omista uratavoitteista. Akuutit löytymisen tarpeet taas
vaihtelevat meneillään olevien hankkeiden mukaan. Luottamusta he-
rättää myös pitkäjänteisyys: ei voi olla vaikuttava persoona kampanja-
maisesti silloin tällöin, kun inspiraatio iskee.
Henkilöbrändi muodostuu siis kaiken verkkotoiminnan jättämi-
en jälkien summana. Muodostuva kuva ei välttämättä vastaa aivan sitä,
miltä itse sen kuvittelee näyttävän. On myös hyvä muistaa, että eri vii-
teryhmät arvottavat ja arvostavat eri asioita: toiset arvostavat avointa
jakamista ja työprosessien avaamista, kun taas toisille yksityisen ja julki-
• Itsetuntemuksen lisääminen on hyödyllistä ammatillisen kehitty-
misen kannalta, ja siihen tarjoavat keinoja monet eri koulukunnat.
Yksi yrityselämässä pitävän jalansijan saanut lähestymistapa on
Myers-Briggs Type Indicator -persoonallisuustestaus. Amerik-
kalaistaustaisesta testistä on verkossa lukuisia kevennettyjä ver-
sioita. 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä
MBTI-testaus oli suomalaisessa blogosfäärissä muotia, ja esimer-
kiksi Blogilistan hakemistosta saattaa vieläkin löytää blogeja, joi-
den avainsanoina on testitulosten nelikirjaimisia persoonallisuus-
tyyppitunnuksia kuten INTJ tai ENTP.
Hakukone löytää valtavasti erilaisia MBTI-mukaelmia, joita
voi kokeilla ajanvietteenä, mutta joita ei kannata ottaa sen enem-
pää vakavissaan.
Netissä on myös kiertänyt suosittu persoonallisuustesti Joha-
rin ikkuna. Sillä voi selvittää, osuuko oma määräävien persoonalli-
suuden piirteiden lista yksiin kavereiden käsityksen kanssa.
Linkki: http://kevan.org/johari
39. 37
sen tarkka erottelu viestii ammattimaisuudesta. Toimivin ja puhuttele-
vin toimintatapa riippuu aina siitä, minkä yhteisön silmissä haluaa olla
huomattu ja arvostettu.
Runsauden keskellä henkilöbrändäystä tehdään myös kieltäytymäl-
lä. Kun ”kaikki” ovat Facebookissa, massasta erotutaankin pysymällä
sieltä poissa.
Vaikuttavan henkilöbrändin perusta:
motivaatio, asenne ja osaaminen
Motivaatio ja asenne
Jos motivaatiosi on täysin ulkoinen – sinun on käsketty ”mennä nettiin”
ja ”ottaa käyttöön sosiaalista mediaa” – kaikki toiminta perustuu orga-
nisaation tarpeisiin. Jos taustalla on oma halu oppia uutta ja ymmärtää
uutta digitaalista ja verkostoitunutta kulttuuria, mahdollisuuksia voi
tutkia vapaammin.
Ryhtyessäsi toimimaan verkossa saatat pahimmassa tapauksessa
kuulla kollegoiltasi negatiivista palautetta. Työkaverit saattavat epäillä,
ettet tee ”oikeita töitä”, jos sinulla on aikaa puuhata netissä. Kun toimit
sosiaalisen median ympäristöissä työksesi, tuloksille on esimiehen kans-
sa hyvä sopia mitattavissa olevat tavoitteet. Jos verkkoläsnäolo ei kuulu
työtehtäviisi, tee se omalla ajallasi.
Sosiaalisen median käyttö vaatii sekä omanarvontuntoa että kykyä
osoittaa kunnioitusta muita kohtaan, aivan kuten mikä tahansa muu-
kin sosiaalinen toiminta. Ammatillinen nettielämä on antoisinta, mi-
käli osaa olla nöyrä ja myöntää auliisti sen, että ei tiedä kaikkea. Kun ei
yritä esiintyä kaikkitietävänä, ei tarvitse jatkuvasti olla huolissaan siitä,
että joku tulee osoittamaan oman ajattelun vääräksi. Bloggaamista aras-
tellaan joskus siksi, että blogissa vanhat ajatukset ovat esillä vielä mieli-
piteen muututtuakin. Mutta oman ajattelun kehittymisestä pitäisi päin
vastoin osata olla iloinen!
Verkossa toimiessa tarvitaan kykyä ottaa ja antaa apua. Yksinäinen
työn sankari, joka ei osaa pyytää eikä ottaa vastaan apua, saa verkostois-
taan paljon vähemmän irti kuin vastavuoroiseen yhteistyöhön kykenevä.
Tasapainoiset sosiaaliset suhteet ovat sellaisia, joissa osapuolet koke-
vat sekä antavansa että saavansa. Jos olet joutumassa tilanteeseen, jossa
40. 38
huomaat vain jatkuvasti auttavasi muita saamatta itse mitään, voi olla
syytä laajentaa verkostoja. Toisaalta et voi myöskään poiketa verkossa
vain pyytämässä apua milloin mihinkin projektiin.
Vaikuttava verkkopersoona käyttää aikaansa myös kanssaihmistensä
hankkeiden edistämiseen odottamatta suoria vastapalveluksia. Verkossa
on tyypillistä luottaa siihen, että hyvä kiertää. Kun on itse saanut apua,
on moraalisesti velvoitettu auttamaan vastaavasti muita.
Vapaaehtoisen auttamisen ja kehitystyön vastapainoksi on muis-
tettava, että organisoituneessa toiminnassakin on puolensa. Avoimen
lähdekoodin toimintamallia käytetään esimerkkinä siitä, miten vapaas-
ti organisoituva ja itseohjautuva joukko tuottaa huikeita menestystari-
noita, kuten Linux-käyttöjärjestelmän. Ohjelmointiprojektien vapaus
saattaa kuitenkin johtaa myös toiminnan heikkenemiseen. Kehitystyö
voi haarautua, kun ongelmanratkaisutapauksessa erimieliset tahot läh-
tevät yhteisestä projektista eri suuntiin. Mahdollisesti molemmat jopa
kuihtuvat myöhemmin olemattomiin. Organisoidussa toiminnassa on
todennäköisempää päätyä ainakin jonkinlaiseen lopputulokseen, vaik-
kei se aivan täysin tyydyttäisikään kaikkia tahoja.
Osaaminen
Verkostoituminen edellyttää luonnollisesti sosiaalisia ja viestinnällisiä
taitoja. On osattava ottaa muut ihmiset huomioon. On osattava kuvata
ja määritellä ongelmia ja ratkaisuja sekä viestiä kirjallisesti tilanteeseen
ja kanavaan sopivassa tyylilajissa. On osattava ”demota”, tehdä abstrak-
teista käsitteistä ymmärrettäviä ja konkreettisia esityksiä. On osattava
jakaa asiantuntijuuttaan.
Tieto- ja viestintätekniikan hallinnasta on tullut merkittävä, lähes
kaikilla toimialoilla vaadittava perustaito.
Sosiaalisen median kansalaistaidot voidaan jakaa neljään alueeseen:
1) luova mediaosaaminen eli sisällön tuottaminen, 2) kriittinen media-
osaaminen eli sisällön vastaanottaminen ja tulkinta, 3) sosiaalinen me-
diaosaaminen eli vuorovaikutus, ja 4) teknis-käytännöllinen osaaminen
eli tieto- ja viestintätekniikan käyttötaidot. (Tietoyhteiskunnan kansa-
laistaidot; TIEKE 2009, ks. Liite 2.)
Ei ole myöskään haitaksi tuntea henkilötietolakia, sananvapauslakia
tai lakeja sähköisen viestinnän tietosuojasta, työelämän tietosuojasta ja
tekijänoikeuksista. Tekijänoikeuksien luovutuslisenssi Creative Com-
41. 39
mons on hyvä tuntea, jos aikoo ottaa osaa digitaalisen kulttuurin edistä-
miseen luomalla uusia kulttuurituotoksia.
POHDI
• Mitkä osa-alueet itselläsi ovat jo hallussa, mitä täytyy vielä
kehittää?
Lasten ja nuorten mediataitoja kehitetään koulun mediakasvatuksessa
– toivoa sopii, että useammankin eri aineen oppitunneilla. Jo työelä-
mään sijoittuneiden mediakasvatus lankeaa elinikäisen oppimisen ken-
tälle. Työnantajat eivät kuitenkaan pysty vastaamaan koko aikuisväes-
tön laajamittaisesta tietoteknisestä koulutuksesta. Oma-aloitteisuus on
siis valttia, ja kaikkia tarvittavia taitoja voi itse kehittää. Tämä kirja pyr-
kii antamaan laajan kuvan niistä mahdollisuuksista, joita uudet verkko-
viestintätaidot tuovat työhön ja vapaa-aikaan.
Ellet ole tullut ajatelleeksi ammatillisen verkkoidentiteetin perusta-
mista, et ehkä osaa tunnistaa, onko hallussasi hyödyntämätöntä verkko-
viestintäosaamista. Tässä muutama teemaan liittyvä kysymys:
• Pyydetäänkö sinua usein selittämään jokin asia tai
opettamaan ja näyttämään, miten jotain tehdään?
• Tuleeko sinulle usein lehtijuttua lukiessasi mieleen, että
asia oli epäselvästi ilmaistu ja että osaisit selittää asian
paremmin?
• Oletko omasta aloitteestasi töissä tai harrastustoiminnassa
kirjoittanut muistiin toimintaohjeita tai pannut
jakoon laatimiasi epävirallisia työkalujen tai sovellusten
käyttöohjeita?
Jos vastaat myönteisesti kaikkiin kolmeen, sinulla on todennäköisesti
edellytyksiä laajentaa vaikutuspiiriäsi työyhteisöstäsi nettiin.
42. 40
TEHTÄVÄ
• Tunnistatko urbaanin legendan eli niin sanotun kaupunkitarinan,
jos törmäät sellaiseen tositarinana? Mikäli epäilet kertomuksen
todenperäisyyttä, tarkista esimerkiksi Snopes.com -verkkopalve-
lusta, onko tarina kirjattu sinne.
Uusi viestintäympäristö avaa uusia tilaisuuksia. Esimerkiksi markki-
nointia ajatellen verkko on täynnä mahdollisuuksia – parhaisiin tulok-
siin pääsee, kun on nopea ja nokkela.
Tietoturvataidot ovat olennainen osa nykyajan kansalaistaitoja.
Vaikka luotatkin läheisiisi, on tärkeää, että pidät salasanasi vain omana
tietonasi (ks. Turvallisuuden muistilista, liite 1). Sen lisäksi ylimääräi-
set varotoimet ovat joskus paikallaan: jos suunnittelet eroa kumppanis-
tasi, vaihda postilaatikoittesi ja verkkopalvelujesi salasanat ennen kuin
ilmoitat eroaikeesta. Vaikket olisikaan antanut salasanaasi, se voi olla
vaikkapa yhteisesti käytössä olevan tietokoneen selaimen muistissa.
Joskus kuulee sanottavan, että sosiaalinen media sopii erityisesti
ulospäin suuntautuneille persoonallisuustyypeille. On kuitenkin täy-
sin mahdollista viettää täysipainoista ammatillista verkkoelämää ilman,
että tuo omaa yksityiselämäänsä tai persoonaansa voimakkaasti esiin.
Esimerkiksi minkään luvussa neljä kuvatun esimerkkitapauksen netti-
rooli ei erityisesti vaadi kertomaan itsestään ja omista asioistaan.
• Suomalaissyntyinen, USAssa asuva ja työskentelevä Katja Presnal
on osoittanut kykyä kääntää yllättävät tilanteet edukseen. Esimer-
kiksi kun Tom Cruisen kotona kuvatussa Oprah-Show’ssa näytettiin
vilaukselta Presnalin verkkokaupasta hankitut lasten leppäkerttu-
kengät, tämä pani sanan kiertämään verkostoissaan, jotta Suri Crui-
sen tyyliä ihailevat tietäisivät, mistä jalkineita saa. (Presnal 2008.)
43. 41
Kuunteleminen ja toisten huomioiminen sen sijaan ovat välttämät-
tömiä sosiaalisia taitoja. Olet oikeilla jäljillä silloin, kun toiset ihmiset
kokevat tulleensa kuulluksi ja arvostetuiksi oltuaan tekemisissä kanssasi.
Miten organisaatiot suhtautuvat sosiaaliseen mediaan?
Viime vuosina on syntynyt lukuisia toimijoita ja yhteisöjä, jotka sovel-
tavat uusia tapoja toimia verkossa ammatin tai harrastuksen merkeissä
(Tutkimusparvi, Hub Tampere ja Helsinki, Friendtrepreneurs-verkosto
ym.). Osallistumistalouden käsite on syntynyt ja on nähtävissä heikkoja
signaaleja siitä, että kollektiivista sosiaalista toimintaa hyödyntävät or-
ganisaatiot menestyvät muita paremmin (Hintikka 2008).
Euroopan komissio on kesällä 2010 julkistamassaan Digitaalistra-
tegiassa tuonut esille digitaalisen osallisuuden ja tieto- ja viestintätek-
nologian merkityksen yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiselle.
Organisaatioviestinnän muutoksien keskeisiksi piirteiksi nostetaan liik-
kuvuuden ja sosiaalisuuden kasvu sekä yritys- ja yhteisöviestinnän muut-
tuminen tiukan hierarkkisesta vapaammaksi ja tasa-arvoisemmaksi.
Myös ajan ja paikan merkitys vuorovaikutuksessa muuttuu (Hintikka &
Rongas 2010, Ruuskanen-Himma & Harkke 2010 ja Ahola & Palkamo
2009.)
Sosiaalisen median strategiat
Sosiaalinen media on muuttanut organisaatioiden taloudellista, teknis-
tä, yhteiskunnallista ja sosiaalista toimintaympäristöä. Se on lisännyt
painetta muuttaa strategioita ajanmukaisemmiksi niin, että niissä huo-
mioitaisiin uusi työ- ja viestintäkulttuuri.
Verkon uusi viestintäkulttuuri on muuttamassa rajusti musiikki-
teollisuuden liiketoimintamallia. Pelit, elokuvat ja kirjankustantami-
nen ovat myös suuressa murroksessa. Media-ala kohtasi muutokset en-
simmäisenä, kun mediasisältöjen tuotanto ja jakelu alkoi digitalisoitua.
Verkottunut ja digitaalinen toimintaympäristö on mahdollistanut ai-
emmin pelkästään yleisön asemassa olleiden tahojen muuttumisen te-
kijöiksi ja jakelijoiksi. Ammattimaisesti tuotettu kaupallinen media
44. 42
kohtaa vapaa-ajallaan sisältöjä tuottavien massojen haasteen, sillä into-
himoiset harrastajat luovat jopa parempaa sisältöä kuin ammattilaiset.
Uusi verkottunut toimintaympäristö ja sen mukanaan tuomat uuden
viestintäkulttuurin mahdollisuudet vetävät myös puoleensa.
Sosiaalisen median käyttötarkoituksia organisaatioissa voivat olla:
• Asiakassuhdeviestintä
• Tuotetuki, neuvontapalvelujen tarjoaminen
• Tuotekehitys, toiminta kehittäjäasiakkaiden kanssa
• Viestintä ja markkinointi
• Maineenhallinta
• Asiantuntijoiden ja palveluiden löydettävyys
• Liikenteen ohjaaminen tiettyyn web-osoitteeseen
• Yhteistyö ja yhteisösuhteet
• Rekrytointi, työnantajamielikuvan rakentaminen.
Yleisradio laati vuonna 2009 tiettävästi ensimmäisenä suomalaisena
mediatalona sosiaalisen median strategian. (Tuija oli uusien palvelujen
kehityspäällikkönä sitä kirjoittamassa.) Näin tekemällä se toteutti toi-
mintaperiaatteitaan: Yle on olemassa, jotta kansanvalta ja suomalainen
kulttuuri vahvistuvat. Yle haluaa myös olla suomalaisille merkitykselli-
sin sähköisen viestinnän sisällöntuottaja sekä rohkea suunnannäyttäjä
journalismissa ja kulttuurissa.
Ylen sosiaalisen median strategia kannustaa työntekijöitä mene-
mään verkkoon. Se linjaa tavoitteeksi, että yleläiset verkottuvat sosiaa-
lisen median areenoilla luontevasti osana työtään. Ohjelmantekijöillä
on uskallusta ja innostusta kehittää verkon kaksisuuntaisuutta hyödyn-
täviä sisältöjä, ja he osaavat käyttää sosiaalisen median tarjoamia tari-
nankerronnallisia ja journalistisia ilmaisumahdollisuuksia. Ohjelman-
tekijät osallistuvat omia sisältöjään käsitteleviin keskusteluihin silloin,
kun siitä on hyötyä tai kun se parantaa asiakassuhdetta. Ohjelmatyön
tekemisen prosesseja avataan – yleisölle ei näytetä ainoastaan työn lop-
putulosta, vaan se kutsutaan seuraamaan työprosessia ja osallistumaaan
siihen. Valmiin ohjelman palaute sidotaan osaksi ohjelman läsnäoloa
verkossa.
45. 43
Yleisradion ensimmäinen päätoiminen verkkojuontaja pestattiin
vuonna 2007 Yle Extra -kanavalle. Roolista käytettiin leikkisästi nimi-
tystä ”läsnäolio”. Sittemmin Suomessa on perinteisten verkkotoimitta-
jien lisäksi palkattu ihmisiä esimerkiksi yhteisötuottajan ja sosiaalisen
median tuottajan tehtäviin. Nuorten ja populaarimusiikin YleX-kana-
valle pestattiin syksyllä 2008 alkaen yhteisömanageri, jonka tehtävä-
nä on antaa virikkeitä, aloittaa ja johdatella keskusteluita sekä vastata
brändin läsnäolosta sosiaalisessa mediassa. Siinä missä radiojuonta-
ja viihdyttää kuulijaa eetterissä, yhteisömanageri seurustelee yleisön
kanssa verkossa.
Isot kansainväliset uutisorganisaatiot ovat julkistaneet omia sosiaa-
lisen median toimintaohjeitaan osana työntekijöidensä eettisiä ohjeita.
Seuraavassa otteita BBC:n työntekijöiden henkilökohtaista verkkoläs-
näolosta koskevasta ohjeistuksesta vapaasti suomennettuna.
”Kun joku selkeästi ilmaisee yhteytensä BBC:hen ja tuo esiin työ-
tään, hänen odotetaan käyttäytyvän asianmukaisesti ja johdonmukai-
sesti BBC:n toimituksellisia arvoja ja käytäntöjä noudattaen.”
”Periaatteet: BBC:n puolueeton maine ja objektiivisuus ovat elin-
tärkeitä. Yleisön täytyy voida luottaa BBC:n ohjelmiin ja palveluihin
sekä siihen, että toiminta verkossa ei vaaranna BBC:n ohjelmantekijöi-
den ja muun henkilökunnan puolueettomuutta. Näin ollen työntekijät
eivät saa näyttää siltä, että tavoittelisivat kaupallisia tai henkilökohtai-
sia etuja.” BBC:n henkilökunnan ei tule osallistua mihinkään sellaiseen
toimintaan verkossa, joka voisi vaarantaa BBC:n mainetta. BBC:n hen-
kilökunnan edustajan tulee toimia läpinäkyvästi muuttaessaan verkon
tietolähteiden sisältöä. Työntekijän ei tule käyttää verkkoa hyökätäk-
seen kollegoita vastaan eikä julkaista verkossa vähätteleviä tai loukkaa-
via kommentteja. Toimituksellinen henkilökunta tai aihepiiriä lähellä
oleva muu BBC:n työntekijä ei voi julkisesti tukea poliittista puoluetta
tai asiaa vaikka ei toisikaan työsuhdettaan esille. Kaikki työhön liittyvät
verkkoaktiviteetit pitää hyväksyttää linjaesimiehellä.
Reutersin ohjeistus työntekijöilleen löytyy yhtiön Handbook of Jour-
nalism -osiosta otsikolla Reporting from the Internet. Siinä todetaan,
että yksittäisellä toimittajalla on henkilökohtainen brändi, joka on yhtä
lailla tärkeä kuin Reutersin brändi. Verkossa nämä kietoutuvat erotta-
mattomasti toisiinsa, mikä työntekijän kehotetaan pitämään mielessään:
”Sosiaalisen median esiinnousu ei muuta suhdettasi työnantajaasi –
46. 44
älä käytä sosiaalista mediaa Thomson Reutersin saattamiseksi huonoon
valoon. Yhtiömme tuotemerkit ovat tärkeitä, niin on myös sinun hen-
kilökohtainen brändisi. Ajattele huolellisesti, miten toimintasi kuvaa
sinua itseäsi ja työnantajasi edustajia ammattilaisina. Yksityisen ja am-
matillisen ero on melko lailla hävinnyt verkossa ja sinun on oletettava,
että ammatillinen ja henkilökohtainen sosiaalisen median aktiivisuutesi
nähdään yhtenä ja samana riippumatta siitä, kuinka kovasti yrität niitä
erottaa. Sinuun tulee myös olla tietoinen siitä, että vaikka käytät hyö-
dyksesi yksityisyysasetuksia, mikä tahansa sosiaalisen median palvelussa
julkaisemasi saattaa tulla julkisuuteen”.
Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK julkaisi henkilöstöl-
leen tarkoitetun sosiaalisen median ohjeistuksen keväällä 2010. Tiivis
ohje rohkaisee SAK:n työntekijöitä esiintymään verkossa myös työhön
liittyvissä kysymyksissä. ”SAK:n edustajana muista aina kertoa kuka
olet ja mistä tulet. Jos haluat korjata verkkokeskusteluissa esitettyjä tie-
toja, tee se omalla nimelläsi”, ohjeessa neuvotaan. Siinä todetaan, että
”[s]osiaalinen media on luonteeltaan henkilökohtainen. Jokainen kan-
taa vastuun sanomisistaan itse. Käytännössä kannattaa ottaa kuiten-
kin huomioon, että SAK:n työntekijöiden kirjoittelu saatetaan tulkita
SAK:n viralliseksi kannaksi.” SAK:n ehdotus on liittää työasioita kä-
sitteleviin blogeihin vastuunrajaus: ”Sivustolla esitetyt mielipiteet ovat
henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta SAK:n kantaa.” Sosiaali-
seen mediaan osallistumisesta ja omasta verkkoidentiteetistään päättää
jokainen työntekijä itse. SAK:n linjauksessa osallistuminen on suota-
vaa, mutta ei pakollista.
Luterilainen kirkko kouluttaa tuhansia työntekijöitään toimimaan
verkkoympäristössä vuoden 2009 alussa käynnistyneen Hengellinen
elämä verkossa -hankkeen puitteissa. Kirkon työntekijät osallistuvat
nettikeskusteluihin siellä, missä ihmiset liikkuvat – nettifoorumeilla ja
chattitiloissa.
Organisaation strategiaa tukeva sosiaalisen median käyttöönotto
edellyttää tavoitteiden asettamista ja tulosten mittaamista. Sosiaalinen
media on kuitenkin niin uusi toimintaympäristö, että organisaatioissa
ei ole ehtinyt kertyä kokemusta siitä, millaiset tavoitteet ovat realisti-
sia, miten paljon verkkoviestintään on varattava aikaa ja miten työnte-
kijöitä kannattaa ohjeistaa. On vaikea laatia tarkkoja määrittelyjä siitä,
millainen toiminta sen tavoitteiden kannalta on mielekästä ja pitäisikö
47. 45
jotain suorastaan kieltää. Kun faktoja päätöksenteon pohjaksi on vie-
lä vähän, organisaation arvot ja työkulttuuri ratkaisevat sosiaalisen me-
dian käyttötavat.
Työkulttuuri ratkaisee
Uudet työelämään mukaan tulevat sukupolvet ovat tottuneeet käyttä-
mään verkkoviestinnän työkaluja opiskelun yhteydessä ja vapaa-ajalla.
Heillä on hyvät valmiudet jatkaa tätä työssään, mikäli työnantaja tar-
joaa siihen mahdollisuudet.
Seuraavat pari vuosikymmentä työelämässä on sekä vanhan viestin-
täkulttuurin edustajia, joista suurimmalla osalle julkinen toiminta ei ole
ollut mahdollista, että uuden kulttuurin toimijoita, joille on täysin ta-
vallista harjoittaa yksityistä viestintää omana itsenään julkisilla fooru-
meilla. Nettielämää –sosiaalisen median maailmat -kirjassa kuvasimme
tällaista viestintäkulttuurien hankausta tilanteissa, joissa yksityiseksi
tarkoitettu viestintä levisi kaikkien osapuolten harmiksi laajempaan jul-
kisuuteen (s. 100, Uutishaukat yhteisöjen kimpussa). Vanhemman vies-
tintäkulttuurin edustajissa ”oman elämän julkinen levittely” synnyttää
pahennusta. Oudoksunta on ymmärrettävää, koska 2000-luvulle saakka
sana ”julkisuus” tarkoitti massajulkisuutta ja liittyi suoraan kuuluisuu-
teen, vaikka tarkalleen ottaen ”julkinen” tarkoittaa vain sitä, että mate-
riaali on kenen hyvänsä löydettävissä.
Usein varoitellaan, että nuoriso toimii holtittomasti julkaistessaan
henkilökohtaiseen elämään, ihmissuhteisiin ja ajanvietteeseen liitty-
vää sisältöä verkossa ja saa vielä katua tätä töitä hakiessaan (ks. Työn-
haku, luku neljä). Monivivahteinen, ammatillisen profiilin ja verrattain
avoimen yksityiselämän yhdistävä verkkoidentiteetti voi kuitenkin olla
tulevaisuuden työelämässä voimavara. On jopa mahdollista, että ylen-
palttinen verhoaminen ja yksityisasioiden piilottelu saattaa herättää
epäilyksiä (Mannermaa 2008). Tämän haasteen kääntäminen hyödyksi
vaatii kuitenkin uusien käytöstapojen omaksumista ja verkkotoiminnan
näkyvyyden ymmärtämistä.
Työyhteisön jäsenten halukkuus omaksua uusia verkkoviestintä-
taitoja vaihtelee. Osa on innolla ensimmäisten joukossa omaksumassa
uutta, toiset jarruttavat koska nykyistenkin tietokonesovellusten käyt-
tö tuntuu kuormittavalta. Jos aika ei tahdo riittää entisienkään tavoit-
teiden saavuttamiseen, uusilla viestintätyökaluilla leikkiminen ja niiden
48. 46
hyötyjen etsiminen ei innosta.
Työn epävarmuus, kiire ja paineet ovat olleet johtava teema viime
vuosikymmenellä työelämän huonontumisesta käydyssä keskustelussa.
Nämä teemat eivät suoranaisesti ole sidoksissa uuteen viestintätekno-
logiaan, mutta vaikuttavat toki pohjavireenä – jos työntekijä on hyvin
uupunut eikä pysty kokemaan työn ja oppimisen iloa, on aivan turha
tarjota hänelle uusia vuorovaikutuksen välineitä.
Työelämässä pitkään olleet ovat nähneet telefaksin ja ATK:n tule-
misen työpaikoille. He ovat käyneet kurssit (paina tästä, muista lait-
taa nolla eteen), ja neuvotelleet laajenevasta osaamisesta itselleen pal-
kankorotuksen. Tämä oli kohtuullista, sillä uudet viestintävälinetaidot
karttuivat pääasiassa työnantajan hyväksi: harva lähetteli vapaa-ajallaan
fakseja eikä kukaan tehnyt reikäkorttiajoja kotonaan.
Nykykäytäntö, jossa uusien työkalujen omaksuminen katsotaan
osaksi normaalia työnkuvaa, voi vaikuttaa työnantajan mahdollisuu-
delta saada haltuunsa enemmän työntekijän henkistä kapasiteettia ja
sosiaalista pääomaa kuin työsopimuksen puitteissa olisi kohtuullista.
Uudet verkkoviestintätaidot kartuttavat kuitenkin työntekijän omaa
osaamista, jota tämä voi omalla ajallaan käyttää itse valitsemiinsa tar-
koituksiin: oman työmarkkina-arvonsa nostamiseen, rentoutumiseen
tai vaikkapa valitsemansa jalon aatteen edistämiseen.
Sosiaalisen median nousu on havahduttanut monet työntekijän
edustajat vaatimaan pelisäännöt sille, mitä työnantaja voi toisaalta vaa-
tia ja mitä toisaalta kieltää. Sosiaalisen median ohjeistuksia on alettu
luonnostella.
Työntekijän ammatillinen esiintyminen, läsnäolo ja toiminta ver-
kossa kannattaa suhteuttaa muuhun julkiseen esiintymiseen. Sosiaali-
nen media ei itsessään synnytä epätoivottavaa käyttäytymistä, se vain
tekee siitä julkisempaa. Organisaation edustaja voi saada aikaan vahin-
koa puhuessaan ohi suunsa myös lentokoneessa tai edustaessaan messu-
matkalla. Kyse on yleisistä viestintätaidoista.
Kuinka paljon työntantajan tahto saa sitten vaikuttaa siihen, mitä
työntekijä tekee verkossa omalla nimellään? Yksiselitteistä vastausta ei ole.
On ymmärrettävää, että organisaatiot pyrkivät säilyttämään yleisön
luottamuksen ja tahrattoman maineen. Organisaation nauttima arvos-
tus ja luottamus vaikuttavat suoraan sen menestymiseen. Nähtäväksi
jää, millaiseksi viestintäkulttuuri ajan myötä muuttuu – voihan ajatella
49. 47
myös niin, että avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä ja erilaisten sidonnai-
suuksien julki tuomisesta tulee vaatimus. Sosiaalinen media tekee ih-
misten toimintaa näkyväksi, ja tätä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä voisi
hyvin pitää voimavarana. Jos toimittajalla tai virkamiehellä on voimak-
kaita mielipiteitä ja hän on poliittisesti aktiivinen, onko oikein salata
asia kieltämällä häntä tekemästä sitä näkyväksi verkossa? Olennaistahan
on vain, että kyseinen työntekijä toimii työssään moitteettomasti.
Toisaalta julkinen epäilys asiantuntijan puolueellisuudesta tuottaa
yleensä enemmän vahinkoa kuin hyötyä, ja tällaisessa työroolissa toi-
mivan on oltava erityisen huolellinen varjellessaan nettimainettaan.
Joka tapauksessa organisaatiokulttuurin sisäistäminen on menestyk-
sekkään ammatillisen verkkoläsnäolon perusta. Jos olet uusin tulokas
suuressa yrityksessä, sinun kannattaa hetken aikaa tarkkailla muiden
tapoja toimia ennen kuin alat rakentaa itsellesi kovin radikaalia verk-
koidentiteettiä.
MIELIPIDE
Älä anna lööppien tai työnantajan pelotella itseäsi pysymään pois-
sa verkosta. Oma suvereniteettisi, vapautesi tehdä itseäsi kiinnostavia
asioita vapaa-ajallasi on korvaamaton.
50. 48
Puitteet, työkalut ja kompetenssit
Työyhteisöviestinnässä on siirrytty tiedon siirtämisestä vastuulliseen
vuoropuheluun. Viestinnästä on tullut kaikille tärkeä ja kehitystä ja
arviointia vaativa työyhteisötaito ( Juholin 2009). Viestinnän, markki-
noinnin ja henkilöstöjohtamisen toiminnot lähestyvät toisiaan organi-
saatioissa.
Organisaatioissa perustellaan sosiaalisen median palvelujen käytön
kieltämistä esimerkiksi ajankäytöllisillä tai tietoliikennekaistan riittä-
miseen liittyvillä syillä (Korhonen 2010).
Jos jossain organisaatiossa päätetään kieltää sosiaalisen median käyt-
tö työkoneilla työaikana, on syytä hyväksyä päätös ja rajata nettielämä
omalle ajalle ja omiin välineisiin. Facebookin uutisvirran vilkaisee ruo-
katunnilla näppärästi omalla kännykälläkin.
Mikäli organisaatio päättää ryhtyä kannustamaan työntekijöi-
tä verkkoon, se voi luoda suotuisat olosuhteet verkkoviestinnälle tar-
joamalla työntekijöilleen työvälineitä ja koulutusta.
Viestintätaitoja kaikille
• Median kanssa toimimiseen tottuneet osaavat jo varoa sitä, että
nauhuri tai kamera on päällä salaa, eivätkä puhu sivu suunsa. Jour-
nalisti voi käyttää tiedonhankintamenetelmänä sitä, että on sul-
kevinaan nauhurin tai kameran pyrkiessään saamaan haastateltava
rentoutumaan ja sanomaan jotain värikkäämpää kuin haastatte-
lua varten harjoiteltu lausunto. Nyt samaa varovaisuutta on nou-
datettava aina ja kaikkialla. Kaikkialla läsnä oleva tietoteknologia
– huomaamattomat digitaalikamerat ja langattomat tiedonsiir-
toväylät mahdollistavat sen, että kardinaalimoka leviää hetkessä
verkkoon.
Tämän ovat saaneet tuta ne, jotka ovat päästäneet sammakon
suustaan ja joutuneet seuraamaan, kuinka tallenne leviävää verkos-
sa pitelemättömästi.
51. 49
Toiminta ja läsnäolo verkossa vaatii asianmukaiset työvälineet ja oh-
jelmistot. On varmistettava pääsy niihin verkon ympäristöihin, joita
ammatilliseen verkostoitumiseen on tarkoitus käyttää. Esimerkiksi in-
ternetpuheluohjelmisto Skypen käyttö on paikoin estetty. Palomuurit
saattavat joissain tapauksissa vaikeuttaa tavallisempienkin nettisivuihin
perustuvien palveluiden käyttöä. Yleistyvä omien työvälineiden – ku-
ten kannettavien tietokoneiden – käyttö synnyttää keskustelua työpaik-
kojen tietoturvasta.
Työntekijöiltään verkkoläsnäoloa edellyttävän työnantajan on tar-
jottava verkkoviestintätaitokoulutusta. Koulutuksen tärkeimmät alueet
ovat sisällöntuotanto- ja vuorovaikutustaidot, verkkoteknologiat ja yk-
sittäiset palvelut sekä turvallinen netin käyttö.
Aikaiset omaksujat ovat jo omatoimisesti hankkineet nämä taidot ja
odottavat vain työkulttuurin muutosta – esimiehen ja kollegoiden tu-
kea ja hyväksyntää toiminnalleen verkossa.
Muuttuva ammatti-identiteetti
Mielikuvat ammateista muodostuvat median, toisilta kuultujen tarinoi-
den sekä omien kokemusten kautta. Tämän kirjan kirjoittajista Yoe tiesi
jo nelivuotiaana ryhtyvänsä tieteentekijäksi. Tuija päätti yläasteella ryh-
tyä toimittajaksi.
Ammatti-identiteetti tarkoittaa käsitystä omasta itsestä oman am-
mattikuntansa edustajana ja osana alansa ammattilaisten suurempaa
joukkoa. Omaan ammattikuntaan samastutaan heti siitä alkaen, kun
päätös koulutusalan valinnasta on tehty. Opintosuunnitelmissa onkin
tavoitteena tarjota paitsi ammatin käytännön tiedot ja taidot, myös
eväät ammatti-identiteetin muodostamiseen.
Eräät ammatit ovat niin sanottuja professioita, joille on tunnus-
omaista rajattu alalle pääsy ja tarkat, usein kirjoitetut eettiset normit.
Professioina tunnistetaan esimerkiksi lääkärin ja lakimiehen ammatit.
Profession muita piirteitä ovat ammattiin perustuva tiedon monopoli,
yhteinen tieteellinen tietopohja, julkisen palvelun eetos ja itsesääntely-
järjestelmä.
Eri ammattikuntien professionalisoituminen on ollut viime vuosi-
kymmenien trendi. Nyt ammattikuntien ja osaajien välinen solidaari-
52. 50
suus on koetuksella, kun uudet välineet sallivat moniosaajien tehdä itse
useita työtehtäviä aikaisemmin vaaditun tiukan erikoistumisen sijasta.
Kopioita dokumenteista ottivat ennen vain kopiokoneisiin perehty-
neet monistajat.
Uusilla kevyemmillä ja työtä jouduttavilla työkaluilla selvitään ly-
hyemmässä ajassa useammista tehtävistä. Painotaloista on kadonneet
latojat, radiosta äänitarkkailijat, lehtitoimittajat kuvaavat itse juttu-
jaan samoin kuin televisiotoimittajat raporttejaan ja dokumenttejaan.
Perinteiset keinot määrittää ammatti-identiteetti ovat samalla tavalla
murroksessa kuin työkin. Myös amatöörien nousu verkkojulkisuuteen
ammattilaisten rinnalle uhkaa vakiintuneita ammattikäytäntöjä monel-
la alalla.
POHDI
• Kun seuraavan kerran kuulet jonkun huudahtavan ”Miten epäam-
mattimaista!”, pohdi, millaiseen käsitykseen ammatillisuudesta ar-
vio perustuu. Uuden tekemisen tavan leimaaminen epäammatti-
maiseksi voi tyrmätä työtä uudistavan kokeilun heti alkuunsa.
Oman ammatti-identiteetin on oltava muodostunut, ennen kuin voi
perustaa ammatillista verkkopersoonaa. Myös roolimallit auttavat.
Mikäli omasta ammattikunnasta ei ole tarjolla yhtään esikuvaa, jon-
ka toimia seurata, on nuoren, alalle vasta tulleen hyvin vaikea ryhtyä
luomaan verkkoidentiteettiä. Vaikka usein väitetään, että nuoret ovat
sujuvia verkkoviestijöitä, ei pidä aliarvioida tarvetta tulla hyväksytyksi
vanhempien kollegoiden joukossa. Ammattikunnan verkkoviestinnän
vastainen kulttuuri voi hyvin tukahduttaa työn kehittämiseen liittyvät
ideat, joita nuorella alalle vasta tulleella saattaisi olla. Luultavasti käy
niin, että verkkoviestinnän rutiinit arkeensa omaksunut ammattilainen
pitää yhteyttä omiin verkostoihinsa samalla tavalla kuin opiskeluaikoi-
naan ja tekee pesäeron alansa vanhakantaisempiin edustajiin.
53. 51
Kohti verkottunutta journalismia
Verkkoon on journalistikunnassa suhtauduttu perinteisesti epäilyksellä.
Myös internetin kehityksen tuorein vaihe, sosiaalinen media, on nähty
sekä ammattikunnan sisäisissä keskusteluissa että yleisölle suunnatuissa
jutuissa uhkana niin yksityisyydelle, ajankäytölle kuin yleissivistykselle-
kin. Vaikka mainittuja uhkia ei olekaan syytä sivuuttaa, myös mahdol-
lisuuksiin on herättävä. Muuten on vaarana, että journalistit eristävät
itsensä siitä arkitodellisuudesta, jota heidän yleisönsä elävät. (Esimerk-
kinä tällaisesta monen suomalaisen arkikokemuksen vastaisesta asen-
teellisuudesta toimii Talouselämä-lehden 20.8.2010 kansijuttu ”Face-
book-huuma menee kohta ohi”.)
Kaksi usein kuultua väittämää sosiaalisen verkon luonteesta suhtees-
sa yhteiskunnalliseen keskusteluun kuuluvat: internet on ”vessan seinä”
– kuka vaan voi sinne kirjoittaa mitä vaan” ja ”siellähän on vain niitä
samanmielisiä seurustelemassa keskenään”. Molemmat väittämät ovat
tietenkin tosia.
Kuka tahansa voi verkossa ilmaista itseään, osasipa muotoilla sanot-
tavansa sivistyneesti tai ei, ja se on sananvapauden kannalta hyvä asia.
Se myös takaa hyvin toimitetuille ja laadukkaille journalistisille tuot-
teille markkinaraon – kaikki eivät jaksa ja ehdi seuloa hyviä ajatuksia
itse esiin.
Samanmielisen seuran valikoiminen on varsin inhimillistä ja ym-
märrettävää käyttäytymistä verkossa. Kun haluaa viihtyä ja tehdä yh-
teistyötä, on luontevaa toimia niiden kanssa, joiden kanssa on yhtei-
nen viitekehys, yhteinen maailmankuva ja yhteiset, kirjoittamattomat
tai kirjoitetut, säännöt.
Erimielisten kanssa tekemisiin hakeutuminen edellyttää jotakin mo-
tivaatiota: esimerkiksi poliittista, kaupallista tai hengellistä missiota.
Yhteiskunnan ja demokratian toteutumisen kannalta on myös erin-
omaisen hyvä, että on olemassa henkilöitä, joille maksetaan yhteyksien
luomisesta ja ajatusten kuljettamisesta erilaisten verkostojen välillä il-
man yllämainittuja agendoja.
On väitetty, että maailmassa, jossa kaikki tuottavat sisältöä, ei tarvita
enää ammattijournalisteja. Kyllä tarvitaan. Heitä tarvitaan kenties vä-
hemmän tuottamaan silkkaa tietoa, jota alkaa olla saatavilla myös alku-
peräisistä lähteistä tiedon tuottajilta, kuten viranomaisilta ja yrityksiltä.
Ymmärrykseen johtavien prosessien fasilitoiminen – kuten keskustelu-