Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0
Strategia 15.1.2015
Tuija Aalto sivu 1/53
Ar...
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0
Strategia 15.1.2015
Tuija Aalto sivu 2/53
Si...
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0
Strategia 15.1.2015
Tuija Aalto sivu 3/53
Li...
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0
Strategia 15.1.2015
Tuija Aalto sivu 4/53
1 ...
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0
Strategia 15.1.2015
Tuija Aalto sivu 5/53
Yh...
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0
Strategia 15.1.2015
Tuija Aalto sivu 6/53
Ku...
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0
Strategia 15.1.2015
Tuija Aalto sivu 7/53
ki...
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0
Strategia 15.1.2015
Tuija Aalto sivu 8/53
Ta...
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0
Strategia 15.1.2015
Tuija Aalto sivu 9/53
Yl...
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0
Strategia 15.1.2015
Tuija Aalto sivu 10/53
E...
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0
Strategia 15.1.2015
Tuija Aalto sivu 11/53
3...
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0
Strategia 15.1.2015
Tuija Aalto sivu 12/53
4...
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0
Strategia 15.1.2015
Tuija Aalto sivu 13/53
K...
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0
Strategia 15.1.2015
Tuija Aalto sivu 14/53
K...
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0
Strategia 15.1.2015
Tuija Aalto sivu 15/53
K...
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0
Strategia 15.1.2015
Tuija Aalto sivu 16/53
Y...
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0
Strategia 15.1.2015
Tuija Aalto sivu 17/53
Y...
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0
Strategia 15.1.2015
Tuija Aalto sivu 18/53
Y...
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0
Strategia 15.1.2015
Tuija Aalto sivu 19/53
Y...
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0
Strategia 15.1.2015
Tuija Aalto sivu 20/53
K...
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0
Strategia 15.1.2015
Tuija Aalto sivu 21/53
K...
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0
Strategia 15.1.2015
Tuija Aalto sivu 22/53
4...
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0
Strategia 15.1.2015
Tuija Aalto sivu 23/53
E...
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0
Strategia 15.1.2015
Tuija Aalto sivu 24/53
j...
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0
Strategia 15.1.2015
Tuija Aalto sivu 25/53
l...
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0
Strategia 15.1.2015
Tuija Aalto sivu 26/53
Y...
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0
Strategia 15.1.2015
Tuija Aalto sivu 27/53
K...
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0
Strategia 15.1.2015
Tuija Aalto sivu 28/53
U...
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0
Strategia 15.1.2015
Tuija Aalto sivu 29/53
K...
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0
Strategia 15.1.2015
Tuija Aalto sivu 30/53
d...
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0
Strategia 15.1.2015
Tuija Aalto sivu 31/53
R...
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0
Strategia 15.1.2015
Tuija Aalto sivu 32/53
U...
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0
Strategia 15.1.2015
Tuija Aalto sivu 33/53
·...
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0
Strategia 15.1.2015
Tuija Aalto sivu 34/53
K...
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0
Strategia 15.1.2015
Tuija Aalto sivu 35/53
M...
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0
Strategia 15.1.2015
Tuija Aalto sivu 36/53
h...
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0
Strategia 15.1.2015
Tuija Aalto sivu 37/53
E...
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0
Strategia 15.1.2015
Tuija Aalto sivu 38/53
V...
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0
Strategia 15.1.2015
Tuija Aalto sivu 39/53
s...
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0
Strategia 15.1.2015
Tuija Aalto sivu 40/53
l...
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0
Strategia 15.1.2015
Tuija Aalto sivu 41/53
A...
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0
Strategia 15.1.2015
Tuija Aalto sivu 42/53
h...
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0
Strategia 15.1.2015
Tuija Aalto sivu 43/53
L...
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0
Strategia 15.1.2015
Tuija Aalto sivu 44/53
p...
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0
Strategia 15.1.2015
Tuija Aalto sivu 45/53
Y...
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0
Strategia 15.1.2015
Tuija Aalto sivu 46/53
v...
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0
Strategia 15.1.2015
Tuija Aalto sivu 47/53
U...
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0
Strategia 15.1.2015
Tuija Aalto sivu 48/53
S...
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0
Strategia 15.1.2015
Tuija Aalto sivu 49/53
m...
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa
Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa

1,041 views

Published on

Vuonna 2012 Yle nosti yhteiskunnallisen arvontuotannon yhdeksi kolmesta strategiatavoitteesta. Nyt voit lukea, miten arvon tuottamista on lähdetty yhtiössä viemään tavoitteisiin ja tekemiseen. Ja kun olet lukenut, istu alas oman taustayhteisösi kanssa ja esitä oma arviosi. http://bit.ly/ylekysyyarvosta_lomake

Published in: Leadership & Management
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa

  1. 1. Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0 Strategia 15.1.2015 Tuija Aalto sivu 1/53 Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa
  2. 2. Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0 Strategia 15.1.2015 Tuija Aalto sivu 2/53 Sisällysluettelo 1 Saatesanat: Gunilla Ohls, strategiajohtaja................................................................... 4 2 Raportin tarkoitus ja rakenne............................................................................................5 3 Tavoitteenasettelu.................................................................................................................7 3.1 Tavoittavuus ja kiinnostavuus .......................................................................................7 3.2 Arvo yhteiskunnalle..........................................................................................................7 3.2.1 Arvon tuottamisen näkökulmat.........................................................................8 3.2.2 Arvon tuottamisen näkökulmat ohjelmistosuunnittelussa – esimerkkejä........................................................................................................................8 3.3 Paras osaaminen............................................................................................................. 11 3.4 Strategiset teemat: muuttuva mediakäyttö, kumppanuus ja tehokkuus...... 11 4 Mittaaminen ja arviointi....................................................................................................12 4.1 Ylen arvo suomalaisille -tutkimus...............................................................................12 4.2 Ylen aiheuttamat markkinavaikutukset ja ennakkoarviointimenettely......... 22 4.3 Talous- ja innovaationäkökulma arvon tuottamiseen......................................... 23 4.4 Erityiset arvoa tuottavat hankkeet........................................................................... 25 4.4.1 Kampushankkeiden vaikuttavuus................................................................... 25 4.4.2 Indie-hankinnat.................................................................................................... 26 4.4.3 Uutisluokka-mediakasvatushanke................................................................. 27 4.5 Arvon tuottamisen kuvaaminen ohjelmatasolla...................................................29 5 Muutoksen suuntaa hakemassa....................................................................................30 5.1 Yhteiskunnallinen kehitys.............................................................................................30 5.2 Suomalaisilla kasvava kiinnostus vuorovaikutukseen ja osallistumiseen ...... 32 5.3 Ratkaisujournalismi .......................................................................................................34 5.4 Julkisuudessa vähän näkyvät ryhmät ....................................................................... 35 5.5 Toimintaa ja merkityksiä – suositukset laajemman arvon luomiseksi........... 37 5.6 Avointa innovaatiota ja osallistavaa budjetointia ................................................39 6 Lopuksi: kymmenen kysymystä yhteiskunnallisen arvon tuottamisesta......40
  3. 3. Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0 Strategia 15.1.2015 Tuija Aalto sivu 3/53 Liitteet.........................................................................................................................................43 Verkossa julkaistut raportit................................................................................................43 Ohjelmakohtaisia yhteiskunnallisen arvon tuottamisen kuvauksia vuodelta 2013.........................................................................................................................43 Yle Uutiset alueeltasi ja alueellinen lähetysvirta sekä radion ajankohtaiset, valtakunnalliset lähetykset - arvo yhteiskunnalle ................................................43 Yle Uutiset Suora linja: yhteiskunnallinen arvo tuottajan kuvaamana (ohjelma päättynyt, uusi alkamassa)....................................................................... 45 Radiokanava ja verkkopalvelu – YleX: arvo yhteiskunnalle............................... 45 Radiokanava ja verkkopalvelu – Yle Puhe: arvo yhteiskunnalle......................46 Uusi päivä – päivittäisdraaman yhteiskunnallinen arvo tuottajan kuvaamana...................................................................................................................... 47 Satuhäät – ohjelman arvo yhteiskunnalle ohjelman tuottajan kuvaamana 47 Love connection – ohjelman arvo yhteiskunnalle tuottajan kuvaamana.....48 Samhälleligt mervärde: Strömsö...............................................................................48 Samhälleligt mervärde: Yle X3M, Populärkultur...................................................49 Samhälleligt mervärde: Svenska Yle, Kultur ..........................................................50 Tekijä-radiodokumenttisarjan yhteiskunnallinen arvo tuottajan kuvaamana.......................................................................................................................51 Tekijänä -televisiodokumenttisarjan yhteiskunnallinen arvo tuottajan kuvaamana.......................................................................................................................51 Summerin yhteiskunnallinen arvo tuottajan kuvaamana.................................. 52 Elämänmenoa-radiokontaktilähetyksten yhteiskunnallinen arvo tuottajan kuvaamana...................................................................................................................... 53
  4. 4. Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0 Strategia 15.1.2015 Tuija Aalto sivu 4/53 1 Saatesanat: Gunilla Ohls, strategiajohtaja Demokratian ja kulttuurin vahvistaminen sekä kansalaisten yhteenkuuluvuuden ylläpitäminen ovat kaikkein keskeisimmät eurooppalaisten yleisradioyhtiöiden tehtävät. Panostus julkisen palvelun yleisradiotoimintaan on yhteiskunnan viestintä- ja kulttuuripoliittinen päätös. Suomessa Yleisradio toteuttaa eduskunnan sille laissa määräämää julkisen palvelun tehtävää ja takaa kaikille suomalaisille iästä ja asuinpaikasta riippumatta tasa-arvoisen mahdollisuuden tietoon, sivistykseen, elämyksiin, yhteisiin hetkiin ja jaettuihin kokemuksiin. Ylen julkinen palvelu on, kuten sen pitääkin olla, jatkuvan arvioinnin kohteena. Median moninaisuus vahvistaa demokratiaa. On ensiarvoisen tärkeää, että Suomessa toimii laaja kirjo kannattavia mediayrityksiä, jotka käyttävät sananvapauttaan ja tekevät tinkimätöntä journalismia taloudellisesta ja poliittisesta painostuksesta riippumattomina. Julkisen palvelun yleisradioyhtiö toimii mediamarkkinoilla eri lähtökohdista kuin kaupalliset yhtiöt. Kaupallisten mediayhtiöiden tarkoitus on tuottava liiketoiminta, ja ne kantavat myös liiketoimintaan liittyvän riskin. Viime vuosien toimintaympäristömuutoksia – digitalisaatiota, globalisaatiota ja kuluttajien verkkoviestintäkäyttäytymisen dramaattista muutosta – seurannut pudotus mediayhtiöiden mainos- ja levikkituloissa on saattanut monet mediatalot ahdinkoon. Investoinnit uusiin ratkaisuihin mainostaja- ja kuluttaja-asiakkaiden palvelemiseksi luovat edellytyksiä ammattimaisen kotimaisen mediatarjonnan saatavuudelle jatkossakin. On kansakunnan etu, että kotimaisia mediayhtiöitä johdetaan tulevaisuuteen uskoen. “Luovan tuhon johdosta menetetään työpaikkoja joissain yrityksissä, mutta kokonaisvaikutukseltaan työpaikkoja syntyy lisää ja syntyvät työpaikat ovat aiempaa kilpailukykyisemmissä yrityksissä,” toteaa työ- ja elinkeinoministeriön lokakuussa 2014 julkaisema media-alan tulevaisuutta luotaava raportti 1 . Yle uudistuu vastuullisesti. Luomme yleisösuhdetta myös niihin suomalaisiin, jotka ovat siirtyneet käyttämään uusia välineitä. Siksi Yle uudistuu verkko edellä. Kumppanit täydentävät osaamistamme. Tehokkuus on uusien työskentelytapojen omaksumista ja vanhojen rakenteiden purkamista. Tämän vuoksi käytiin syksyn 2014 laajat yt-neuvottelut. Vuonna 2013 voimaan astunut Yle-vero lisää yhteiskunnan odotuksia Yleä kohtaan. Yle-veron tuotto on panos, jonka yhteiskunta osoittaa julkisen palvelun tehtävän hoitamiseen. Tämä Ylen strategiaosaston toimintaympäristötiimin laatima raportti käsittelee sitä, miten tuon panoksen vaikuttavuutta eli Ylen yhteiskunnallista arvon tuottamista voidaan arvioida. 1 ks. rakennemuutokset tulevan kilpailukyvyn lähtökohtana, s. 8, Argillander, Martikainen & Muikku: Kuva median murroksesta. Mitä käy kasvulle ja työpaikoille? TEM Raportteja 25/2014, 20.10.2014.
  5. 5. Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0 Strategia 15.1.2015 Tuija Aalto sivu 5/53 Yhteiskunnallisten vaikutusten arviointi on kehittyvä alue, johon tämä raportti tuo Ylen panoksen. Käsillä oleva raportti sisältää selvityksen siitä, miten Yle mittaa Ylen arvoa yhteiskunnalle ja mitä on tarkoitus tehdä tulevaisuudessa. Yle pyytää erikseen alkaneen vuoden aikana sidosryhmiltään – yhteiskunnan eri intressejä edustavilta vaikuttajilta – näkemyksiä siitä, millä tavalla Ylen vaikuttavuutta demokratian ja kansalaisyhteiskunnan, kulttuurin ja sivistyksen, suomalaisen yhteisöllisyyden sekä tasa-arvon vahvistajana pitäisi jatkossa punnita, ja miten ulkopuolista, riippumatonta vaikuttavuusarviointia tulisi jatkossa toteuttaa. Pohjustukseksi vastaamiselle olemme koonneet lopuksi listan kysymyksiä, joihin sidosryhmien edustajien toivotaan ottavan kantaa omista lähtökohdistaan. Toivomme lukijan jakavan linkkiä edelleen sekä yksittäisille kansalaisille että laajemmille yhteisöille, joilla arvelevat olevan kiinnostusta Ylen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioimiseen. Kirjoittajatiimi. Tuija Aalto vastaa Ylen toimintaympäristöseurannasta, Kirsi Brück yhteiskuntavastuun koordinoinnista ja Marit Ingves kansainvälisistä asioista ja yhteiskuntasuhteista. 2 Raportin tarkoitus ja rakenne Tämä raportti kuvaa, miten arvon tuottaminen on tuotu osaksi Ylen toiminnan johtamista. Yle-veron tuotto on panos, jonka yhteiskunta osoittaa julkisen palvelun tehtävän hoitamiseen. Tämä raportti käsittelee sitä, miten tuon panoksen vaikuttavuutta eli Ylen yhteiskunnallista arvon tuottamista voidaan arvioida.
  6. 6. Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0 Strategia 15.1.2015 Tuija Aalto sivu 6/53 Kuva 1: Arvon tuottamisen kehys. Yle raportoi Yle-veron (panoksen) käyttämisestä vuosittain Viestintävirastolle, joka arvioi toiminnan lainmukaisuutta. Ylen toiminta ja tuotokset näkyvät sidosryhmille ja asiakkaille ohjelmina ja palveluina sekä kohtaamisina eri rooleissa. Ne synnyttävät kokemuksia ja mielikuvia, joita seurataan asiakkuusnäkökulmasta Kanavamielikuvat -tutkimuksella sekä muista lähtökohdista Ylen arvo suomalaisille-, Päättäjä- ja kumppanimielikuvat, Ylen Brändimielikuva-, ja Yle Uutisarvostukset- tutkimuksilla. Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta kokoaa joka vuosi keskeiset asiat yhtiöstä eduskunnassa keskusteltavaksi2 (toiminta, tuotokset). Vaikuttavuus – sidosryhmien ja yleisöjen todentamat yhteiskunnalliset vaikutukset – on tämän raportin aihe ja Ylen johtamisen keskeinen kehityskohde lähivuosina. Kansalaisyhteiskunnan ja demokratian, kulttuurin ja sivistyksen sekä suomalaisten yhteenkuuluvuuden vahvistaminen ovat kaikkein keskeisimpiä yleisradioyhtiön tehtäviä, ja niissä onnistuminen sidosryhmien odotusten mukaisesti välttämätöntä. Ylen julkinen palvelu onkin jatkuvan keskustelun ja arvioinnin kohteena 3 . Yleisradion yhteiskunnallinen vaikuttavuus on mitä suurimmassa määrin ulkopuolisten sidosryhmien arvioitava asia. Media-alan kehitys elinkeinopoliittisesta näkökulmasta ja Ylen rooli media-alan innovaatioiden 2 Tosin viimeksi keskustelua ei syntynyt http://verkkolahetys.eduskunta.fi/webtv.case?c=40799798&v=41105161&p=24519900&t=1#c=4 0799798&v=41105161&p=24504300&l=fi&t=0 3 Ks. esim. Gunilla Ohls Ylen tehtävästä ja tavoitteista Avoin Yle -blogissa 13.10.2014
  7. 7. Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0 Strategia 15.1.2015 Tuija Aalto sivu 7/53 kirittäjänä ovat teemoja, joihin tässä paneudutaan mediakampushankkeiden ja indie-hankintojen näkökulmasta. Miten yleisradiotoiminnan arvo yhteiskunnalle muuttuu ajassa? Muuttuuko sidosryhmien julkisen palvelun median arvostus muuttuvien yhteiskunnan arvostusten mukana? Mikä on muutoksen suunta? Tähän paneudumme raportin viimeisessä osassa. Raportti pyrkii tuomaan uusia näkökulmia keskusteluun siitä, millainen rooli ja merkitys Yleisradiolla suomalaisessa yhteiskunnassa on ja tarjoamaan aineksia keskusteluun siitä, millainen tämä rooli voisi tulevaisuudessa olla. 3 Tavoitteenasettelu Ylen tehtävä on taata suomalaisille iästä ja asuinpaikasta riippumatta tasa- arvoinen mahdollisuus tietoon, sivistykseen, elämyksiin, yhteisiin hetkiin ja jaettuihin kokemuksiin. Jotta tämä toteutuu, Ylen strategia 2015 - 2017 jäsentyy kolmeen tavoitteeseen, ja edelleen kolmeen teemaan niiden alla. 3.1 Tavoittavuus ja kiinnostavuus Ylen tavoitteena on palvella kaikkia suomalaisia. Tavoitteena on, että vuoteen 2017 mennessä 80 % suomalaisista käyttää jotakin Ylen palvelua päivittäin (välitavoite vuodelle 2015 on 75 %; syksyllä 2014 Yle tavoitti 73 %). Ylen sisältöjen ja palvelujen kiinnostavuus4 on osoittautunut haastavimmaksi saavuttaa: kiinnostavuus on viimeksi toteutetussa mittauksessa syksyllä 2014 laskenut 77 %:iin, kun tavoite on 85 % vuonna 2015 ja peräti 90 % vuonna 2016. 3.2 Arvo yhteiskunnalle Yle mittaa vuosittaisella Ylen arvo suomalaisille -tutkimuksella, miten suomalaiset arvioivat Ylen onnistumisen julkisen palvelun tehtävässä. Tarkastelemme onnistumista kahdessa eri ikäryhmässä varmistaaksemme sen, että sekä nuorten että varttuneiden arvostus saavutetaan. Tavoitteena on, että vuonna 2015 sekä yli että alle 45-vuotiaista 65 % arvioi Ylen onnistuneen julkisen palvelun tehtävässään vähintään hyvin (hyvin tai erittäin hyvin). Vuoden 2014 marraskuussa 64 % nuoremmista ja 62 % varttuneista arvioi näin. Tavoite vuodelle 2015 asetettiin vuoden 2013 tuloksen perusteella ja sitä korotettiin 2014 tuloksen perusteella. 4 Koko Ylen tavoittavuus ja kiinnostavuus lasketaan erikseen kysytyistä kanavista ja palveluista (KMK- tutkimus, Julkaisut, Asiakkuus)
  8. 8. Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0 Strategia 15.1.2015 Tuija Aalto sivu 8/53 Tavoite on, että Yle on onnistunut erittäin hyvin tai hyvin julkisen palvelun tehtävässä. · Yli 45-vuotiaat: o vuoden 2013 toteuma oli 49 %, vuodelle 2015 tavoite on 55 % o vuoden 2014 toteuma oli 62 %, vuodelle 2015 korotettu tavoite on 65 % · Alle 45-vuotiaat: o vuoden 2013 toteuma oli 56 %, vuodelle 2015 tavoite on 60 % o vuoden 2014 toteuma oli 64 %, vuodelle 2015 korotettu tavoite on 65 % Parannamme kykyämme arvioida ja johtaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Lähestymistavat, jotka on jo otettu käyttöön, kuvataan tulevissa luvuissa. Ylen tavoitteena on, että vuodesta 2015 alkaen yhteiskunnallisen arvon ja vaikutusten tavoitteiden asettaminen, arviointi ja mittaaminen ovat vakiintunut osa Ylen ohjelmistosuunnittelun prosessia. Ylen johtoryhmä päätti vuonna 2012 arvon tuottamisen näkökulmat. 3.2.1 Arvon tuottamisen näkökulmat 1. KANSALAISYHTEISKUNTA – osallistuminen ja vaikuttaminen demokraattiseen keskusteluun 2. KULTTUURI JA SIVISTYS – monipuolisen kulttuurin ja sivistyksen vahvistaminen 3. YHTEISÖLLISYYS JA ELÄMYKSET – kokemusten jakaminen ja yhdessä viihtyminen 4. DIGIAJAN TASA-ARVOISUUS – sisältöjen saavutettavuus. Yle kurottaa kohti kaikkia. 5. KUMPPANUUDET – luovan alan edistäjä ja yhteiskuntavastuun veturi Tarkoitus on, että arvon tuottamisen tavat dokumentoidaan ohjelmatasolla toiminnanohjausjärjestelmään vuoden 2015 suunnittelun yhteydessä. 3.2.2 Arvon tuottamisen näkökulmat ohjelmistosuunnittelussa – esimerkkejä Yle Uutiset eri välineissä Yle Uutiset on journalismillaan julkisen palvelun ytimessä. Julkisen palvelun journalismin erityinen tehtävä on tarjota kansalaisille monipuolinen kuva yhteiskunnan ja maailman rakenteista sekä toiminnasta. Pyrimme tekemään tärkeistä asioista kiinnostavia.
  9. 9. Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0 Strategia 15.1.2015 Tuija Aalto sivu 9/53 Ylen journalismin yhteiskunnallinen rooli demokratian ylläpitäjänä korostuu, kun kaupallisen median kehitys polarisoituu kohti joko mainosrahoitteisia sisällöltään suppeita palveluja tai tarkalle, vain maksavalle kohderyhmälle rakennettuja palveluja. Ylen tehtävänä on tarjota riippumatonta, laadukasta tiedonvälitystä kaikkien saataville. Avoin keskustelu ja näkökulmien kirjo ylläpitää demokratiaa ja antaa kansalaisille mahdollisuuden muodostaa asioista oma, kriittinenkin näkemys. Pyrimme myös kuuntelemaan kansalaisten ääntä ja tuntoja sekä välittämään monipuolisesti kansalaisnäkökulmaa. Tämän toivomme innostavan Yle Uutisten seuraajia osallistumaan myös omalla panoksellaan demokraattiseen keskusteluun ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen. Pyrimme edistämään avointa yhteiskuntaa ja ylläpidämme länsimaisen journalismin klassista roolia vallankäytön vahtikoirana. Tehtävämme on käyttää täysimääräisesti sananvapauden meille antamia mahdollisuuksia ja hyödyntää julkisuusperiaatetta. Meille on tärkeää, että kansalaiset saavat yhteiskunnallisesti relevanttia tietoa, vaikka se edellyttäisi sisua ja uskallusta ja aiheuttaisi ristiriitoja vallanpitäjien kanssa. Julkisen palvelun journalismin erityisenä roolina on myös etsiä ja tuoda esille mahdollisia ratkaisuja, ei pelkästään yhteiskunnan ongelmia. Kansainvälisen ja suomalaisen politiikan päätöksenteosta pyrimme kertomaan kansalaisille ymmärrettävästi ja avaamaan päätösten vaikutukset jokaisen ihmisen arkeen. Yle Urheilun arvo yhteiskunnalle Yhteiskunnan panostus huippu-urheiluun realisoituu merkittävimmin yhteiskunnallisena arvona tilanteissa, joissa Yle tarjoa suomalaisen urheilukulttuurin kannalta merkittävimpien urheilun suurtapahtumien televisioinnin vapaasti katsottavalla kanavalla suorana, osana julkista palvelua. Näin luomme yhteisen kansallisen urheiluelämyksen ja vahvistamme suomalaisten yhteisöllisyyttä. Olemme monipuolisilla sisältö- ja ohjelmavalinnoillamme liikunta- ja urheilukulttuurin keskeinen vaikuttaja. Yle Urheilun tavoitteena on käsitellä myös arkoja aiheita. Yle Urheilu kehittää vuorovaikutteisuutta ja ottaa vahvempaa roolia yhteiskunnassa liikkumattomuuden torjumiseksi. Olemme kumppanina opetus- ja kulttuuriministeriön, valtion liikuntaneuvoston, valtioneuvoston kanslian, Valon ja Suomen Olympiakomitean rinnalla vuosittain järjestettävässä Liikuntafoorumissa. Olemme Veikkauksen, Suomen Olympiakomitean ja Valon kumppani myös vuosittain järjestettävässä, urheiluvuoden ansioituneet palkitsevassa Suomen urheilugaalassa.
  10. 10. Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0 Strategia 15.1.2015 Tuija Aalto sivu 10/53 Eri julkaisualustat ovat transmediaiseksi ja sisältö edellä -ajattelumallin mukaiseksi muutetun organisaation ja toimintamallin jälkeen vahvasti mukana yhteiskunnallisen arvon luomisessa. Olemalla siellä, missä suomalaiset ovat – ja kertomalla niistä asioista, jotka ovat suomalaisille tärkeitä, tuotamme yhteiskunnalle arvoa. Tehdään hyvää -hankkeet: tekoja, jotka muuttavat ihmisten elämää Tehdään hyvää -hankkeiden eetoksena on, että Yle haluaa auttaa suomalaisia tekemään hyvää itselleen ja muille. Ne luovat yhteisöllisyyttä, luottamusta ja tulevaisuudenuskoa suomalaisiin ja suomalaiseen yhteiskuntaan. Kumppanuudet ovat olennainen osa Tehdään hyvää -hankkeita. Olivatpa tavoitteet sitten yksilölliset (tehdään hyvää itselle: Elämä pelissä, 100 päivää ilman viinaa), yhteiskunnalliset (Nuorille nyt, Pelastetaan duunit, Lupa välittää) tai yhteisölliset (luodaan yhteinen elämys kuten Juhannusjuna), niillä kaikilla on myös yhteiskunnallisen hyvän merkitys. Ylen toiminta voimistaa olemassa olevia hyvän tekemisen käytäntöjä, ja auttaa ihmisiä löytämään uusia henkilökohtaisia toimintamahdollisuuksia. Ylen tavoitteena on lisätä yhteiskunnallisia kumppanuuksia. Tavoitteena on, että aiempaa useammin sisällön tai tapahtuman suunnittelemisessa tai toteuttamisessa on mukana ulkopuolisia kumppaneita (esim. kansalaisjärjestöt) sillä tavalla, että yhteistyö kasvattaa osaamista laajemminkin kuin media-alalla; ja yhteistyö on omiaan vahvistamaan Ylen julkisen palvelun roolia. Esimerkkejä tällaisista toteutuneista hankkeista ovat Uutisluokka 5 , Elämä pelissä 6 , Norppauinti7 , Nuorille.nyt8 , Pelastetaan duunit9 ja Lupa välittää10 . Kehitämme hankkeiden vaikuttavuuden arviointimenetelmiä ja jatkuvan sidosryhmädialogin avulla kehitämme kykyä asettaa Ylen ohjelmien ja palvelujen yhteiskunnallisen arvon tuottamisen tavoitteita. · Millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia tulisi tavoitella? Millaisia yhteiskunnallisia kumppanuuksia ja tehdään hyvää -hankkeita Ylen tulisi jatkossa toteuttaa? 5 Avoin Yle -blogi 21.10.2014 Kirsi Brück & Hanna Visala: Osallistava mediakasvatus puree nuoriin 6 http://www.sitra.fi/uutiset/omahoito/sitran-tukema-elama-pelissa-voitti-kansainvalisen- formaattikisan 7 http://www.uimaliitto.fi/uinti/norppauinti/ 8 http://www.pelastakaalapset.fi/ajankohtaista/uutiset/?x22896=1317724 9 http://pelastetaanduunit.fi/ 10 https://www.punainenristi.fi/lupavalittaa
  11. 11. Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0 Strategia 15.1.2015 Tuija Aalto sivu 11/53 3.3 Paras osaaminen Ylen tavoitteena on, että yhtiössä on media-alan paras osaaminen ja että Yle on kansainvälisesti arvostettu alansa osaaja. Mittarina ensin mainitulle oli vuonna 2014 omaan arviointiin pohjautuva ”Paras osaaminen -indeksi” vuosittain tehtävästä sisäisestä työyhteisön kehittämiseen tähtäävästä Tyke-kyselystä. Jälkimmäisen tavoitteeksi on asetettu, että 80 % päättäjistä ja kumppaneista arvioivat että ominaisuus sopii melko hyvin tai erittäin hyvin Yleen vuonna 2015 (mittarina vuosittainen Päättäjä- ja kumppanimielikuvat -tutkimus). Vuonna 2014 näin arvioi 76 %. · Yhteiskunnallisen arvon tuottamisen kannalta on keskeistä osaamisen jakaminen ja toimiminen verkostoissa niin, että Ylen osaaminen koituu nykyistä laajemmin eri toimijoiden hyödyksi, tapahtuipa se sitten kansainvälisille markkinoille tähtäävien laatudraamojen, tehdään hyvää - hankkeiden tai kansalaisten mediataitojen kehittämiseksi. Miten osaamisen jakamista media-alalla voisi entisestään lisätä? 3.4 Strategiset teemat: muuttuva mediakäyttö, kumppanuus ja tehokkuus Ylen hallitus hyväksyi keväällä 2014 strategiset painopisteet: strategia viedään käytäntöön suomalaisten muuttuvan mediakäytön ehdoilla ja kumppanien kanssa. Yle tehostaa toimintaansa ja uudistuu 11 . Syksyn 2014 aikana käytiin laajat yt-neuvottelut, joiden tuloksena sadat työtehtävät muuttuivat ja syntyi uusia tehtäviä. Toiminnan painopisteen siirtyessä broadcastista verkkoon irtisanomisia tuli eniten Yle Tuotannot - yksikössä. Julkaisuissa television ja Yle Areenan johtaminen yhdistettiin ja johtoon pestattiin maineikas televisioalan uudistaja 12 . 11 Yle ei nykytoimillaan saavuta asettamiaan asiakkuustavoitteita, perusteli strategiajohtaja Gunilla Ohls muutostoimia Avoin yle -blogissa 9.10.2014 http://blogit.yle.fi/avoin-yle/ylen-kolme- ongelmaa 12 Avoin yle -blogi: Risto Kuulasmaa: Julkaisupäällikön manifesti
  12. 12. Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0 Strategia 15.1.2015 Tuija Aalto sivu 12/53 4 Mittaaminen ja arviointi 4.1 Ylen arvo suomalaisille -tutkimus Yle seuraa yhtiötasolla vuosittain Ylen arvoa suomalaisille seuraavilla mittareilla: · Suomalaisten luottamus Yleen muiden yhteiskunnan toimijoiden rinnalla · Ylen merkityksellisyys ja tärkeys · Ylen onnistuminen julkisen palvelun tehtävässään · Ylen toiminnan vastuullisuus · Suhtautuminen Ylen rahoitukseen Ylen toiminta on selkeästi parantunut tärkeimmissä arvon mittareissa kuten luottamuksessa, yhteiskunnallisessa tärkeydessä ja henkilökohtaisessa merkityksessä sekä julkisen palvelun tehtävän toteuttamisessa. Ylen arvon voidaankin todeta olevan kokonaisuutena suomalaisille suuri ja entisestään kasvanut. Tuoreimman tutkimuksen toteutti Taloustutkimus loka-marraskuussa (17.10.–5.11.2014.). Tulosten virhemarginaali on noin ±3,2 %-yksikköä suuntaansa. Tutkimusraportti on julkaistu Ylen sivuilla 30.12.2014. Suomalaisten luottamus Yleen muiden yhteiskunnan toimijoiden rinnalla Erittäin paljon Yleen luottavien osuus on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä. Luottamus Yleen on lisääntynyt kolmessa vuodessa 17 prosenttiyksikköä (vuonna 2011 vastaajista 70% ja 2014 87% luotti Yleen melko paljon tai erittäin paljon). Erittäin paljon Yleen luottavien määrä on kaksinkertaistunut 13 %:sta 27 %:iin. Yle on nyt poliisin kanssa luotetuin yhteiskunnan toimijoiden listalla. Seuraavaksi eniten Suomessa luotetaan koululaitokseen, presidenttiin ja yliopistoon. Yle on ainoa yhteiskunnan toimija, jonka luottamus on joko pysynyt samalla tasolla tai kasvanut jokaisessa tutkimuksessa vuodesta 2003 lähtien. Luottamuksesta ks. raportin sivut 5–9.
  13. 13. Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0 Strategia 15.1.2015 Tuija Aalto sivu 13/53 Kuva 2. Ylen arvo suomalaisille, luottamus Yleen. Taloustutkimus 2014. Ylen merkityksellisyys ja tärkeys Entistä useampi kokee Ylen tärkeäksi yhteiskunnalle ja merkitykselliseksi omassa mediakäytössään. Mitä iäkkäämmästä henkilöstä on kyse, sitä suurempi merkitys ja tärkeys Ylellä on. Yleä erittäin tärkeänä tai tärkeänä pitävien osuus on noussut huomattavasti. Merkityksellisyydestä ja tärkeydestä ks. raportin sivut 10–13. Ylen onnistuminen julkisen palvelun tehtävässä Vastaajista 63 % arvioi, että Yle on kokonaisuutena onnistunut julkisen palvelun tehtävässään erittäin tai hyvin. Alle 45-vuotiaista 64 % ja yli 45-vuotiaista 62 % arvioi näin. Erittäin hyvin Yle on onnistunut 11 %:n mielestä (vuonna 2013 kaikista vastaajista tätä mieltä oli 7%).
  14. 14. Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0 Strategia 15.1.2015 Tuija Aalto sivu 14/53 Kuva 3. Ylen arvo suomalaisille, kokonaisarvosana. Taloustutkimus 2014. Tutkimuksessa kysytään suomalaisten näkemystä Ylen onnistumisesta julkisen palvelun tehtävässä 24 väittämän avulla (kuvia seuraavilla sivuilla) sekä kokonaisuutena (kuva yllä). Tärkeimpinä pidettyihin tehtäviin kohdistuu myös eniten odotuksia. Suurimmassa osassa tärkeimmiksi koetuissa tehtävissään Yle on onnistunut hyvin. Arvon tuottamisen näkökulmista tärkeyden ja onnistumisen suhde on paras yhteisöllisyyden ja elämysten alueella. Tasa-arvoisuudessa asiat taas koetaan selkeästi tärkeämmiksi kuin niissä on onnistuttu (erityisryhmät, maahanmuuttajat ja palvelujen löytäminen). Ylen onnistumisesta julkisen palvelun tehtävässä ks. raportin sivut 14–18 sekä 36– 43.
  15. 15. Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0 Strategia 15.1.2015 Tuija Aalto sivu 15/53 Kuva 4a. Ylen 10 tärkeintä sisältöä tai palvelua, tärkeys. Kuva 4b. Ylen 10 tärkeintä sisältöä tai palvelua, onnistuminen.
  16. 16. Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0 Strategia 15.1.2015 Tuija Aalto sivu 16/53 Ylen arvo suomalaisille -tutkimuksen tuloksia näkökulmittain: Kansalaisyhteiskunta ja demokratia Kuva 5a. näkökulmana kansalaisyhteiskunta ja demokratia: tärkeys. Kuva 5b. näkökulmana kansalaisyhteiskunta ja demokratia: onnistuminen.
  17. 17. Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0 Strategia 15.1.2015 Tuija Aalto sivu 17/53 Ylen arvo suomalaisille -tutkimuksen tuloksia näkökulmittain: Kulttuuri ja sivistys Kuva 6a. näkökulmana kulttuuri ja sivistys: tärkeys. Kuva 6b. näkökulmana kulttuuri ja sivistys: onnistuminen.
  18. 18. Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0 Strategia 15.1.2015 Tuija Aalto sivu 18/53 Ylen arvo suomalaisille -tutkimuksen tuloksia näkökulmittain: Yhteisöllisyys ja elämykset Kuva 7a. näkökulmana yhteisöllisyys ja elämykset: tärkeys. Kuva 7b. näkökulmana yhteisöllisyys ja elämykset: onnistuminen.
  19. 19. Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0 Strategia 15.1.2015 Tuija Aalto sivu 19/53 Ylen arvo suomalaisille -tutkimuksen tuloksia näkökulmittain: Digiajan tasa-arvo Eniten kehitettävää Yleisradiolla on edelleen tasa-arvoisuudessa, vaikkakin erityisryhmien palvelut ja yleensä palvelujen löytyminen ovat kymmenen onnistuneimmaksi arvioidun tehtävän joukossa. Tasa-arvoisuudessa asiat koetaan selkeästi tärkeämmiksi kuin niissä on onnistuttu (erityisryhmät, maahanmuuttajat ja palvelujen löytäminen). Kuva 8a. näkökulmana digiajan tasa-arvo: tärkeys
  20. 20. Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0 Strategia 15.1.2015 Tuija Aalto sivu 20/53 Kuva 8b. näkökulmana digiajan tasa-arvo: onnistuminen. Ylen toiminnan vastuullisuus Suomalaiset kokevat Ylen toiminnan vastuullisena ja avoimena ja hyvin muusta mediatarjonnasta erottuvana. Yle erottuu selvästi eniten asia- ja ajankohtaisohjelmistollaan. Lisäksi se erottuu muista toimijoista uutisillaan, ei- kaupallisuudella ja dokumenteillaan. Yhtä moni kuin edellisvuonna (62 % -> 60 %) on sitä mieltä, että Yle käyttää verorahat tehokkaasti. Selvästi viimevuotista useampi kuitenkin kokee verorahojen käytössä olevan tehottomuutta (25 % -> 30 %). (Raportin sivut 19–25).
  21. 21. Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0 Strategia 15.1.2015 Tuija Aalto sivu 21/53 Kuva 9. Ylen arvo suomalaisille: vastuullisuus. Menestyksestä huolimatta Ylellä on siis myös parannettavaa toiminnassaan. Koska Yle-veroa maksavat tulojensa mukaan kaikki suomalaiset, on heidän etujensa mukaista olla mahdollisimman hyvin perillä siitä, miten kansalta kerätyt varat käytetään ja kuinka tehokasta varojen käyttö on. Tämä näkyy tutkimuksen vastuullisuuskysymyksiin sisältyvän talouden läpinäkyvyyden kohtalaisessa tuloksessa, avoimissa vastauksissa koskien tiedontarpeita ja lievänä tyytymättömyyden kasvuna koskien tyytyväisyyttä Yle-veroon ja saatuun vastineeseen. Talouden läpinäkyvyyttä on lisättävä ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia kehitettävä. Suhtautuminen Ylen rahoitukseen Tietoisuus Yle-verosta on korkealla tasolla – nousua vuodesta 2011 on kahdeksan prosenttiyksikköä (71 % -> 79 % -> 79 %). Tyytyväisyys veroratkaisuun on hieman heikentynyt (71 % -> 71 % -> 66 %).Myös Yle-verosta saatu vastine koetaan hieman aikaisempaa vähäisemmäksi (75 % -> 75 % -> 71 %). Edelleen valtaosa (82 %) väestöstä pitää Ylen toimintaa avoimena. Ylen talouden läpinäkyvyyteen suomalaiset kaipaavat parannusta. Vähiten Ylen toimintaa avoimena pitävät kaipaavat lisää tietoa erityisesti Ylen rahoituksesta, budjetista ja rahojen käytöstä. Lisää avoimuutta kaipaavat haluaisivat vaikuttaa Ylen ohjelmapolitiikkaan.
  22. 22. Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0 Strategia 15.1.2015 Tuija Aalto sivu 22/53 4.2 Ylen aiheuttamat markkinavaikutukset ja ennakkoarviointimenettely Kaupallisen median ansaintalogiikka murtuu digitaalisessa verkottuneessa ympäristössä, jossa maksuttomia sisältöjä on yltäkyllin saatavilla. Viestinnän keskusliitto katsoo, että sanomalehtien maksulliset sisällöt eivät käy kaupaksi lukija-asiakkaille, koska Yle julkaisee verkossa ilmaiseksi uutissisältöä, myös alueellisesti. Liiton mielestä tämä heikentää myös mainosrahoitteisen sisällön arvoa mainostilana mainostaja-asiakkaille. 13 Ei kuitenkaan ole osoitettu, että Ylen uutistarjonta verkossa olisi syypää maksullisten sanomalehtisisältöjen hankkimatta jättämiseen. Ylen vuonna 2013 teettämän tutkimuksen mukaan yleisimmät syyt vastaajien haluttomuuteen maksaa verkon uutissisällöistä olivat sanomalehtien omat ilmaiset uutispalvelut verkossa (26 %) tai se, että luetaan painettua lehteä (26 %) 14 . Ylen uutistarjonta internetissä on syy maksuhaluttomuuteen vain 2 %:lla vastaajista. Suurin osa vastaajista (59 %) on myös sitä mieltä, että Ylen alueelliset uutiset verkossa eivät tee sanomalehtien verkkouutispalveluita tarpeettomiksi. Vetovoimaisin maksuton sisältötarjonta verkossa on iltapäivälehtien verkkosivustoilla. Verkkopalveluihinsa panostaneet mediayhtiöt kuten Sanoma15 ja Alma Media kilpailevat menestyksekkäästi kansainvälisten toimijoiden kanssa. 16 “Kun tilattavat laatulehdet siirtyvät maksumuurin taakse, julkisen palvelun tuleva rooli kirkastuu. Ilmaista verkkojournalismia tarjoavat miljoonien käyttäjien iltapäivälehdet ja Yle. Yhteiskunnan ja demokratian terveen kehityksen kannalta meillä on kirkas tehtävä, jonka oivaltamiseksi ei tarvitse olla viestintäpolitiikan asiantuntija.” Atte Jääskeläinen Avoin yle -blogissa 17 On ilman muuta aiheellista tarkastella, miten suomalainen moniarvoinen mediakenttä voi eri alueilla. Onko kansanedustajien monipuolinen näkyvyys mediassa – ja sitä kautta itse demokratia – uhattuna, kun sanomalehdet lisäävät sisältöyhteistyötään? Miten käy paikallisten yhteiskunnallisten sisältöjen saatavuuden? · Millaisia vaikutuksia yleisradiotoiminnalla on mediamarkkinan moniarvoisuuteen? Mitkä ovat keskeisiä sidosryhmiä, joihin vaikutukset kohdistuvat? Mitkä osoittimet, indikaattorit niistä kertovat? 13 VKL 11.11.2011: “Yleisradion siirtyminen verkkojulkaisijaksi ei ole kansalaisten etu” http://www.vkl.fi/files/1884/111111_PM_Yleisradio.pdf 14 Ylen vaikutus internetin uutispalvelujen käyttöön -tutkimusta varten haastateltiin 1007 iältään 15– 79-vuotiasta suomalaista 3.–11.12.2013. Tutkimuksen teki Taloustutkimus Ylen toimeksiannosta. 15 HS 13.11.2014 Helsingin Sanomat jälleen ykkönen Suomen Digimenestyjät -tutkimuksessa 16 Taloussanomat 26.9.2014 Vain Suomessa: Google kakkonen, Sanoma ykkönen 17 Avoin Yle -blogi 22.9.2014 Atte Jääskeläinen: Journalismin arvosta on pidettävä huolta
  23. 23. Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0 Strategia 15.1.2015 Tuija Aalto sivu 23/53 Eurooppalaiset julkisen palvelun yleisradioyhtiöt vastaavat yhteiskunnan demokraattisiin, kulttuurisiin ja sosiaalisiin tarpeisiin ja siksi niiden aiheuttamia sallittuja markkinavaikutuksia kontrolloidaan liiallisten vaikutusten estämiseksi (ks. Amsterdamin pöytäkirja jäsenvaltioiden julkisen palvelun yleisradiotoiminnasta 2.10.1997 ja Komission tiedonanto valtiontukisääntöjen soveltamisesta julkiseen yleisradiotoimintaan, 2009/C 257/01). Laki Yleisradio Oy:stä määrittelee, että sellaisista uusista palveluista ja toiminnoista, joilla on vähäistä suurempaa vaikutusta tarjolla olevien sisältöpalveluiden kokonaisuuteen ja jotka ovat merkittävyydeltään, ajalliselta kestoltaan ja kustannuksiltaan olennaisia, on tehtävä ennakkoarviointi. 18 4.3 Talous- ja innovaationäkökulma arvon tuottamiseen Viime vuosina taloudellinen näkökulma arvon tuottamiseen on korostunut julkisessa keskustelussa. BBC on useana vuonna laatinut Deloitten kanssa arvion BBC:n merkityksestä Iso-Britannian taloudelle. 19 Taloustieteilijä Mariana Mazzucato esittää20 , että julkisen rahoituksen tehtävä on tehdä innovaatioiden tienraivaus. “The BBC also invests in in-house R&D, creating innovative products such as the iPlayer“ “The BBC is the dynamic element in the UK’s creative industry ‒ the catalyst that directly or indirectly generates the chemical reaction that makes private companies (incumbents and indies) invest in risky innovative enterprise". Edelläkävijyys: Yle asetti vuonna 2012 tavoitteeksi olla 80 %:n mielestä ”alansa edelläkävijä” Päättäjä- ja kumppanimielikuvat -tutkimuksessa 2015 (päättäjiä ja Ylen kumppaneita edustava otos). Tavoitteen saavuttaminen 2015 edellyttää Yleltä huomattavia ponnisteluja. Lähtötaso vuonna 2012 oli 61 %. Vuoteen 2014 tultua edelläkävijyysmielikuva on parantunut vasta muutamalla prosenttiyksiköllä (vuonna 2013 se oli 66 % ja vuonna 2014 64%). Ylellä on kaksi mediakampushanketta: vuonna 2012 käynnistynyt Mediapolis Tampereella sekä vuonna 2013 alkanut Pasilan Studiot Helsingissä. Yle on edistänyt kotimaisen media-alan yhteistyötä olemalla aktiivinen yhteisten teevee.fi ja radiot.fi -palvelujen käynnistämisessä. Tuorein esimerkki yhteistyöstä media-alan alan toimijoiden kanssa on yhteisyritys Media Metrics Finland MMF, 18 Yle yhtiönä: Merkittävien palvelujen ennakkoarviointi 19 The Economic Value of the BBC: 2011/12 A Report by the BBC http://downloads.bbc.co.uk/aboutthebbc/insidethebbc/howwework/reports/pdf/bbc_economic_ impact_2013.pdf 20 “BBC: From Crowding Out to Dynamising In” Teoksessa Is there Still a Place for Public Service Television? Effects of the Changing Economics of Broadcasting, 2013
  24. 24. Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0 Strategia 15.1.2015 Tuija Aalto sivu 24/53 jonka toimitusjohtaja nimitettiin 7.1.2015. Media Metrics Finlandin tavoitteena on ymmärtää suomalaisten mediankulutusta nykyistä paremmin 21 . Yritys kehittää yhdenmukaistettuja ja vertailukelpoisia menetelmiä mediakäytön mittaamiseen. Finnpanelin TV-mittaritutkimus ja Kansallinen radiotutkimus KRT ovat media-alan vakiintuneita yhteistyötutkimuksia, joissa Ylen panos on pitkään ollut merkittävä. · Elinkeinopoliittinen näkökulma on relevantti Suomessakin ja Ylen merkitys suomalaisen mediakentän uudistajana tulee arvioida. Yle valmistelee tällaisen arvion tekemistä. Arvioinnin tekijä, auditoija, voisi olla ulkopuolinen taho vuoden 2016 aikana. Ylen kumppanuuksien ja hankintojen taloudelliset vaikutukset raportoidaan Ylen hallintoneuvoston kertomuksessa eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuodelta 2014 (julkaistaan huhtikuussa 2014). Yle-verosta hyötyy suoraan ja välillisesti laaja joukko suomalaisia yrityksiä ja yhteisöjä Ylen hankkiessa palveluita, tuotteita ja esitysoikeuksia. Uudistettu laki Yleisradio Oy:stä ja uusi rahoitusmalli astuivat voimaan vuoden 2013 alusta. Ensimmäisen verorahoitetun vuoden liikevaihto oli 465,9 miljoonaa euroa. Yli miljoonan euron arvosta laskuttaneita kumppaneita oli 37 vuonna 2013 ja niiden laskutus oli yhteensä 158 miljoonaa euroa. Sadan suurimman sopimuskumppanin laskutuksen kokonaisarvo oli 192 miljoonaa euroa, mikä on 75% kaikista hankinnoista. Kaikkiaan tämä neljännesmiljardin arvoinen kumppanuuskakku jakautui karkeasti seuraavasti: · Avaintoimijat: (Digita, Gramex, Teosto), vajaa kolmasosa · Sisältö- ja mediatoimijat, ICT, molemmat neljäsosa · Muut palvelutoimittajat n. viidesosa. Tuotantoyhtiöiltä Yle hankki kotimaisia ohjelmia 25,6 miljoonan euron arvosta22 . Ylen vuosi ja vastuuraportissa 2013 kerroimme myös, että Ylen kautta kanavoituu luovalle alalle 76,3 miljoonaa euroa ohjelmien ja musiikin esityskorvauksina ja tekijänoikeusmaksuina23 . Veronmaksajan kannalta tekijänoikeusmaksujen ongelma on järjestelmän läpinäkymättömyys. “Ylen siirryttyä verorahoituksen piiriin tilanne on käynyt kestämättömäksi. Ylen on kyettävä perustelemaan kansalaisille verorahojen käyttö, mutta samaan aikaan 21 Markkinointi & Mainonta 7.1.2015: Tomi Härmä Dagmarista Media Metrics Finlandin johtoon 22 Ylen vuosi 2013 oli kumppanuusyhteistyön ja verkkosisältöjen vuosi http://yle.fi/yleisradio/ajankohtaista/ylen-vuosi-2013-oli-kumppanuusyhteistyon-ja-verkkosisaltojen- vuosi 23 Talous: Töitä luovalle alalle http://yle.fi/yleisradio/vuosikertomukset/ylen-vuosi-2013/talous-toita- luovalle-alalle
  25. 25. Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0 Strategia 15.1.2015 Tuija Aalto sivu 25/53 lapioimme rahaa tekijänoikeusjärjestöille tietämättä, miten ja millä perusteilla hinnat muodostuvat.” Ylen lakiasioiden johtaja Katri Olmo Avoin Yle-blogissa Tekijänoikeuksien käyttäjillä, kuten Yleisradiolla, ei ole tietoa siitä, minkälaisin ehdoin oikeuksia lisensoidaan muille saman alan toimijoille. Ylen on kyettävä perustelemaan kansalaisille verorahojen käyttö, mutta siitä ei ole tietoa, miten ja millä perusteilla hinnat muodostuvat 24 . 4.4 Erityiset arvoa tuottavat hankkeet Ylen tapa toimia kumppaneiden kanssa tuottaa välitöntä taloudellista arvoa ympäri Suomen siellä, missä Yle palveluja hankkii. Kun osaaminen leviää vuorovaikutuksessa verkostoissa, syntyy vaikutuksiltaan pidemmällä aikavälillä ilmenevää arvoa mediatoimialalle ja laajemminkin verkostoissa. Tällaisia hieman pidemmällä aikavälillä vaikuttavuudeltaan merkittäviä hankkeita ovat mediakampukset, ohjelmahankinta riippumattomilta tuotantoyhtiöiltä eli ns. indie-yhteistyö sekä mediakasvatushanke Uutisluokka. · Yle on aloittanut vaikuttavuusarvioinnin Impact House ryn toimitusjohtaja Jaana Merenmiehen kehittämän Sofie-mallin avulla ja pyytää sidosryhmiltä palautetta vaikuttavuustavoitteiden osuvuudesta. Ovatko alla kuvatut vaikutustarinat relevantteja? Sofie-arvioinnin termit · Sidosryhmät ovat tahoja, joihin analysoitavalla toiminnalla on vaikutus (esim. keskeisimmät yhteistyökumppanit). Sofie-arvioinnissa sidosryhmä voi olla myös teoreettinen, esimerkiksi ympäristö. · Hyödyksi kutsutaan sidosryhmän näkemystä toiminnan tavoitteista. Mitä sellaista organisaatio pyrkii saamaan aikaan, mikä hyödyttää kyseistä sidosryhmää? · Vaikutuksella tarkoitetaan konkreettista muutosta, jonka organisaation toiminta on saanut aikaan sidosryhmän tilanteessa tai toiminnassa. Sillä tarkoitetaan konkreettista ja havaittavissa olevaa sosiaalista, ympäristöllistä tai taloudellista tulosta. · Osoitin on todiste siitä, että jokin tietty vaikutus on saatu aikaan. 4.4.1 Kampushankkeiden vaikuttavuus Mediakampus-hankkeissa keskeiset hyötyvät sidosryhmät ovat luovan alan yrityskumppanit verkostossa, kampuksille sijoittuvat oppilaitokset, Helsingin kaupunki, Tampereen kaupunki ja Suomen valtio. 24 Ylen lakiasiainjohtaja Katri Olmo Avoin Yle -blogissa 3.9.2014
  26. 26. Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0 Strategia 15.1.2015 Tuija Aalto sivu 26/53 Yle synnyttää mediakampuksillaan uusia verkostomaisia toimintatapoja yritysten, oppilaitosten, tutkijoiden ja luovien sisältöjen tuottajien välille. Tämä parantaa Ylen uudistumiskyvykkyyttä. Samalla Yle tehostaa toimintaansa: Ylen osuus kiinteistökustannuksista pienenee, kun tiloja käyttävät muutkin. Mediakampusyhteistyö parantaa myös oppilaitosten tuotekehityskyvykkyyttä ja sitä kautta oppilaitosten toimintaedellytyksiä, sillä uudessa amk-rahoitumallissa ammattikorkeakoulut saavat 15 prosenttia rahoituksestaan tutkimus- ja kehitystyön perusteella. Kansainvälistymiskehitys vahvistuu, syntyy lisää kansainvälisiä yhteyksiä, jotka parantavat opetuksen laatua. Luovan alan yrityskumppanit hyötyvät: niiden toimintaedellytykset paranevat kun verkosto tuo uusia toimintatapoja ja menetelmiä niiden tuotekehitykseen sekä uutta liiketoimintaa. Mediakampukset lisäävät sijaintikaupunkiensa elinvoimaisuutta. Helsinki pyrkii olemaan Suomen yritysmyönteisin kaupunki vuonna 2016. "Tampere on Suomen paras paikka yritysten synnylle, kasvulle ja kansainvälistymiselle", lukee puolestaan Tampereen kaupunkistrategiassa. Mediapolis – ja Pasilan Studiot – lisäävät kaupunkien kilpailukykyä ja tukevat niiden tavoitetta olla kansainvälisesti tunnettuja ja vetovoimaisia. Kampuskehitys tukee osaltaan Suomen elinkeinorakenteen muutosta. Tavoitteena on, että uusia työpaikkoja syntyy ja luovan toimialan merkitys Suomen elinkeinorakenteessa kasvaa. Pasilan studiot -yhteistyö parantaa luovan alan toimijoiden tuotekehitysresursseja. · Ylen tunnistamia ja tavoittelemia hyötyjä ja vaikutuksia on osittain verifioitu sidosryhmien kanssa ja osittain tämä työ on vielä kesken. Siksi pyydämmekin näkemyksiä: Millaisia vaikutuksia kampushankkeilla on eri sidosryhmiin? Mitkä osoittimet, indikaattorit, niistä kertovat? 4.4.2 Indie-hankinnat Ylen indie-yhteistyön tavoitteena on kehittää suomalaista audiovisuaalista sisällöntuotantoa korkeatasoisempaan, omaperäisempään ja kansainvälisesti myyvempään suuntaan. Suomalaisten riippumattomien tuotantoyhtiöiden kyky tuottaa kansainvälisesti kaupaksi meneviä sisältötuotteita paranee Ylen avulla. Yleisradio yhdistää eri toimijoita siten, että alan tuotekehitystä saadaan nykyistä pitkäjännitteisemmäksi. Tärkeimmät sidosryhmät tässä ovat yhtäältä tuotantoyhtiöt (niiden henkilökunta ja omistajat) ja toisaalta käsikirjoittajat.
  27. 27. Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0 Strategia 15.1.2015 Tuija Aalto sivu 27/53 Korkeatasoisuus on jossain määrin todennettavissa sillä, että entistä enemmän Ylen ohjelmia pääsee ehdolle, kolmen kärkeen ja voittoon kansallisella tasolla Kultainen Venla- ja Formaatti-Finlandia -kilpailuissa ja kansainvälisellä tasolla Prix Italia, Prix Europa ja Kultainen ruusu -kilpailuissa. Saadut ehdokkuudet ja palkinnot todetaan vuoden 2015 lopussa. · Indie-tuotantojen omaperäisyyden lisääntymistä arvioimaan kutsutaan ulkopuolinen asiantuntija vuoden 2015 aikana. Miten arviointi tulisi toteuttaa? Mikä taho olisi sopiva toteuttamaan arvioinnin? Vielä vuonna 2013 toivottiin, että indie-hankintojen kansainvälisen myynnin määrän kasvu voitaisi todentaa Favexin ja Satu ry:n suunnitteleman AV-alan tietopohjan avulla vuoden 2016 keväällä, mutta tämän hetken tiedon valossa tietopohjaa ei olla toteuttamassa. Kumppanien käsitys tuotekehityksen pitkäjännitteisyyden lisääntymisestä todennetaan tekemällä kysely kumppaneille vuoden 2015 aikana. AV-alan kehittäminen ja vahvistaminen Ylen panostuksella hyödyttää mediatoimialaa kokonaisuudessaan. Esimerkiksi Tanskan tv- ja elokuva-alalla oli vuosia sitten osaamisen kehittämisprojekti, ja DR:n onnistuneet projektit (Borgen etc.) kantavat hedelmää koko av-sektorille: tanskalainen draama niittää mainetta maailmalla ja tanskalaisia tekijöitä kysytään. Tanskassa yleisradioyhtiö DR:n tekee yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Yhteistyöllä pyritään mm. käytännönläheiseen kehittämiseen niin, että uudet tekijät kehittyvät alan konkareiden rinnalla. Vuorovaikutus tulevaisuuden osaajien kanssa palvelee siten myös yhtiön rekrytointitarpeita (ns. early headhunting). Käsikirjoittajat hyötyvät Ylen panostuksesta siten, että syntyy mahdollisuuksia päätoimiseen ammattimaiseen käsikirjoittajana toimimiseen. Ylen kehityshankkeissa työskentely antaa mahdollisuuden saada palautetta ja kehittyä ammatillisesti käsikirjoittajana toimimiseen. · Millaisia vaikutuksia indie-hankinnoilla on em. sidosryhmiin? Mitkä osoittimet, indikaattorit niistä kertovat? Entä onko muita merkittäviä sidosryhmiä, joihin hankintojen lisääminen vaikuttaa? 4.4.3 Uutisluokka-mediakasvatushanke Yle Uutisluokka on 6.–9.-luokkalaisille suunnattu mediakasvatushanke, jonka tavoitteena on edistää nuorten medialukutaitoa ja lisätä kiinnostusta ajankohtaisiin asioihin ja yhteiskuntaan. Uutisluokka-hankkeen keskeiset sidosryhmät ovat koululaiset ja opettajat, koulut, korkeakouluopiskelijat ja Ylen uutiskummit ja koko uutistoimitus.
  28. 28. Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0 Strategia 15.1.2015 Tuija Aalto sivu 28/53 Uutisluokka-hankkeessa mukana oleminen kehittää koululaisille riittävät mediataidot toimia aktiivisena kansalaisena. Kiinnostus yhteiskuntaan lisääntyy ja kyky toimia erilaisten tahojen kanssa paranee 25 . Tehdessään uutisluokan tehtäviä nuoret oppivat esimerkiksi ottamaan yhteyttä eri tahoihin tiedon hankkimiseksi ja tekemään työtä ryhmässä. Uutisluokan toiminnassa eri tilanteissa (jutunteossa, haastatteluissa, suorissa lähetyksissä) nuoret rohkaistuvat ilmaisemaan itseään julkisesti. Uutisluokan toimintaan ja uutisluokan päivään osallistuneet nuoret saavat itse omaa itsetuntoa vahvistavan kokemuksen. Laajemmin uutisluokan vaikutus on se, että nuoret näkevät jatkuvasti esimerkkejä uutisissa siitä, miten nuoret voivat lähestyä eri tahoja ja saada vastauksia kysymyksiinsä. Uutisluokka-hankkeeseen osallistuminen saa aikaan myönteisiä muutoksia kouluyhteisössä: oppilaiden ääni tulee paremmin kuulluksi ja koulut osoittavat lisäresursseja mediakasvatukseen. Opettajien mediakasvatustaidot paranevat ja opettajat saavat työkaluja oman työnsä tueksi. Korkeakouluopiskelijoiden ymmärrys lasten ja nuorten roolista mediassa lisääntyy ja tietoisuus median vastuusta paranee. Ylen uutiskummit ja koko uutistoimitus saavat uusia näkökulmia oman toimituksen uutistyöhön: ymmärrys nuorista yleisöistä paranee. Sidosryhmä -chat Yle Uutisluokka järjesti 28.10.2014 avoimen chatin Twitterissä Uutisluokka-hankkeen sidosryhmille. Kerroimme viikkoa ennen chatia blogissa, että näemme hankkeella olevan myönteistä vaikutusta 1) nuorten mediataitoihin ja 2) nuorten aktiiviseen kansalaisuuteen. Sidosryhmät ottivatkin osaa yli odotustemme tähän ensimmäistä kertaa järjestettyyn julkiseen keskusteluun. Aktiivisia osallistujia kaikille avoimessa kahden tunnin Twitter-keskustelussa 26 olivat opettajien ammattijärjestön OAJ:n edustaja, mediakasvattaja-toimittaja, mediakasvatuksen tutkija ja rehtori. Useamman opettajan ääni olisi vielä haluttu kuuluviin, ja chat onkin tarkoitus järjestää uudelleen. Opettajien ammattijärjestö OAJ nosti esiin kysymyksen hankkeen vaikuttavuuden laajentamisen mahdollisuudesta (scalability): Uutisluokassa voi olla mukana vain rajallinen määrä kouluja – miten hyvät vaikutukset voisivat ulottua kaikkiin ikäluokan koululaisiin? 25 Kirsi Brück ja Hanna Visala Avoin Yle -blogi 21.10.2014: Osallistava mediakasvatus puree nuoriin 26 Kooste käsitellyistä aiheista: https://storify.com/tuija/osallistavan-mediakasvatuksen- vaikuttavuus
  29. 29. Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0 Strategia 15.1.2015 Tuija Aalto sivu 29/53 Keskustelussa nousi esiin huoli opettajien omista kyvyistä tarjota mediakasvatusta ja toive siitä, että Uutisluokka-konsepti voisi tuoda jotakin myös opettajien täydennyskoulutukseen. · Millaisia muita vaikutuksia Uutisluokka – mediakasvatushankkeella on tunnistettuihin sidosryhmiin? Mitkä osoittimet, indikaattorit, niistä kertovat? Entä onko muita merkittäviä sidosryhmiä, joihin mediakasvatushanke vaikuttaa? 4.5 Arvon tuottamisen kuvaaminen ohjelmatasolla Vuoden 2013 aikana aloitimme arvon tuottamisen tapojen dokumentoimisen osalle ohjelmistoa. Tuottajat pohtivat arvon tuottamista vastaamalla kysymyksiin: miten ohjelma tai palvelu 1. vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa sekä osallistumista ja vaikuttamista demokraattiseen keskusteluun? 2. tukee monipuolista kulttuuria ja vahvistaa sivistystä? 3. tukee yhteisöllisyyttä ja elämyksiä, kokemusten jakamista ja yhdessä viihtymistä? 4. edistää digiajan tasa-arvoa, sisältöjen saavutettavuutta ja sitä että Yle kurottaa kohti kaikkia? 5. edistää kumppanuuksia ja sitä, että Yle on luovan alan edistäjä ja yhteiskuntavastuun veturi? Samhälleligt mervärde, Svenska Yle, frågor till producenter, höst 2013 1. Hur stärker programmet eller tjänsten medborgarsamhället och den offentliga diskussionen? 2. Hur stöder programmet eller tjänsten en mångsidig kultur och stärker bildning? 3. Hur stöder programmet eller tjänsten gemenskapen, berikar oss med upplevelser, lockar oss att dela med oss av våra erfarenheter och får oss att trivas tillsammans? 4. Hur främjar programmet eller tjänsten jämställdheten i informationssamhället, innehållens tillgänglighet och Yles förmåga att nå alla? 5. Hur stärker programmet, tjänsten eller projektet våra partnerskap och Yles roll som föregångare i den kreativa sektorn och inom samhällsansvar? Vuoden 2013 arvon tuottamisen kuvaukset koskivat vakiintuneita ohjelmia. Muutamien ohjelmien kuvauksia, kuten viihdeohjelman Love connection,
  30. 30. Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0 Strategia 15.1.2015 Tuija Aalto sivu 30/53 draamasarjan Pintaa syvemmältä ja asiaohjelmien Kuningaskuluttaja ja Ulos luontoon, julkaistiin syksyllä 2013 Avoin Yle -blogissa 27 . Yksittäisten ohjelmien lisäksi arvon tuottamisen tavoitteita kuvattiin osittain genretasolla ja osittain kanavatasolla (esimerkkejä tuottajien arvokuvauksista tämän raportin lopuksi liitteessä). Tarkoitus on, että yhteiskunnallisten vaikutusten systemaattinen pohdinta johtaa siihen, että Yle on yhä tietoisempi eri sidosryhmiin kohdistuvista vaikutuksista. Edelleen, kun uusien, suunnitteilla olevien ohjelmien ja palvelujen yhteiskunnallisista vaikuttavuustavoitteista keskustellaan keskeisten sidosryhmien kanssa ennen hankkeen toteutusta koskevia päätöksiä, on sidosryhmillä mahdollisuus vaikuttaa tuomalla näkemyksensä esiin. Tekijöiden on hyvä keskustella arvon tuottamisesta ja vaikutusten johtamisesta aina yksittäisten ohjelmien tasolle saakka. Tutkimuksessa on kuitenkin mielekästä mitata suomalaisten näkemystä Ylen tarjonnasta kokonaisuutena (Ylen arvo suomalaisille -tutkimuksen 24 väittämää, ks. arvon tuottaminen näkökulmittain edellä). · Miten Yle voisi osallistaa kulloinkin relevantit sidosryhmät ohjelmien ja palveluiden suunnitteluun? · Onko “Ylen arvo suomalaisille” -tutkimuksen kysymyspatteristo relevantti ja kattava, vai pitäisikö sitä muuttaa? 5 Muutoksen suuntaa hakemassa Toimintaympäristö monimutkaistuu. Suomalaisten muuttunut mediakäyttö ja internetin tarjoamat osallistumisen ja vuorovaikutuksen mahdollisuudet luovat uudenlaisia luottamuksen luomisen ja vuorovaikutuksen mahdollisuuksia. Yhteiskunta monikulttuuristuu pääkaupungista alkaen. 5.1 Yhteiskunnallinen kehitys Suomen väestö kasvaa voimakkaammin maahanmuuton seurauksena pääkaupunkiseudulla. Ylen sisältöjen ja palvelujen on heijasteltava tästä seuraavaa kulttuurista kehitystä. Vielä merkitykseltään tuntemattomana kehityskulkuna on tässä yhteydessä nostettava esiin ääri-islamististen äänenpainojen esiin nouseminen. Yle Uutisten haastatteleman asiantuntijan mukaan Suomi on “yksi pahimmista ongelma-alueista Euroopassa” 28 . 27 03.12.2013 Minna Lindroos: Rakkautta Atlantin yli 21.11.2013 Anna-Maija Halonen: Menisitkö vankilaan puhtaan luonnon puolesta? 25.10.2013 Johanna Reen: Tiesitkö, että muurahainen pyörtyy, jos se puree kastematoa? 18.10.2013 Ville Alijoki: Arvokasta kuluttajaohjelmaa 28 Yle Uutiset 8.12.2014 Brittitutkija: Suomessa vähätellään radikalisoitumisen uhkaa
  31. 31. Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0 Strategia 15.1.2015 Tuija Aalto sivu 31/53 Radikalisoitumista vastustavan järjestön mukaan ulkomaille lähteneiden taistelijoiden osuus Suomen muslimiväestöstä on suhteellisesti suurempi kuin Britanniassa. Tämä johtuu siitä, että Pohjoismaissa ”ei ole haluttu haastaa vihasaarnaajia”, toisin kuin esimerkiksi Iso-Britanniassa aktiivisesti tehdään 29 . Yhteiskuntaa muuttavien ilmiöiden kasvu merkittävään mittakaavaan valtamedian yllätykseksi on Suomessa osoitettu 2011 eduskuntavaaleissa perussuomalaisten saavuttamassa “isossa jytkyssä”. Nuoret on mahdollista tavoittaa verkossa hyvin tehokkaasti. Melkein joka kolmas 18–24-vuotias käytti sosiaalista mediaa vaalien seuraamiseen vähintään melko paljon eduskuntavaalien 2011 yhteydessä, minkä lisäksi nuoret käyttivät hyvin paljon muita verkkokanavia vaaleja koskevan verkkouutisoinnin seuraamiseen30 . Verkossa julkaistut ääri-islamistiset kampanjavideot tavoittavat kohderyhmänsä Suomessakin. Mediajulkisuudessa on tarjottava näille nuorille kriittisiä äänenpainoja oman yhteisönsä auktoriteeteilta. Yksittäinen esimerkki tavasta lähestyä aihetta Ylellä: Ali ja Husu Yle Puhe -kanavalla 22.8.2014 31 . “Suomen keskeinen vahvuus turvallisuuden kannalta on se, että kansalaiset luottavat viranomaisiin, instituutioihin ja toisiinsa. Luottamus vahvistaa edelleen sosiaalista koheesiota, joka luo perustan turvallisuudelle, turvallisuuden tunteelle ja hyvin toimivalle yhteiskunnalle.” (Sisäministeriön Tulevaisuuskatsaus, lokakuu 2014)32 · Minkälainen vaikutus yleisradiotoiminnalla on kansalaisten keskinäiseen luottamukseen ja turvallisuuden tunteeseen? · Näkyvätkö ja kuuluvatko maahanmuuttajat Ylen kanavilla yhteiskunnan toimijoina, asiantuntijoina ja sisällön tekijöinä siinä määrin kuin pitäisi? Verkottunut digitaalinen toimintaympäristö mahdollistaa uudenlaisia nopeasti leviäviä sosiaalisia innovaatioita, kuten maailmanlaajuiseksi levinnyt Ravintolapäivä-ruokatapahtuma tai Avoin ministeriö ry., vapaaehtoisorganisaatio, jonka tarkoituksena on “tuottaa joukkoistamisen avulla laadukkaita kansalaisaloitteita”. Yhdessä tekeminen lisää keskinäistä luottamusta. Kansainvälisesti elinkeinoelämän eri alueita, kuten kuljetusta ja majoittumista, mullistavat jakamistalouden ratkaisut, esimerkiksi Uber-taksi ja Airbnb-majoitus. Näissä luottamuksen syntymiseen on sovellettu jo verkkohuutokaupoista tuttuja avoimia palautesysteemejä, kuten toteutuneiden palvelutilanteiden arviointi. 29 Quilliam on vuonna 1889 islamiin kääntyneen britin mukaan nimetty anti-ekstremistinen organisaatio http://www.quilliamfoundation.org 30 Muutosvaalit 2011 -tutkimus, OM 16/2012, s. 90 31 Perustetaan terroristijärjestö! http://areena.yle.fi/radio/2364609?start=6m53s 32 Valtioneuvoston kanslia 3.10.2014. Hallinnonalojen tulevaisuuskatsaukset
  32. 32. Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0 Strategia 15.1.2015 Tuija Aalto sivu 32/53 Uudessa yhdessä tekemisen ilmapiirissä syntyy myös uudenlaisia odotuksia julkisesti rahoitettua yleisradioyhtiötä kohtaan. Roope Mokka ja Aleksi Neuvonen esittivät kahdeksan vuotta sitten “Avoin Yle” -vision Sitran julkaisussa Yksilön ääni – Hyvinvointivaltio yhteisöjen ajalla 33 . He näkivät Ylen tehtäväksi antaa kansalaisille työkalut tuottaa uusia merkityksellisiä yhteisöjä, eli Avoin Yle olisi sosiaalisten innovaatioiden teknologinen alusta (emt. s. 96). Osallistavia toimintamalleja on Ylessä vuosien varrella kokeiltukin eri tasoisella menestyksellä. Jo lopetettu ajankohtaisohjelmiston A-Tuubi esimerkiksi pyrki osallistamaan ja opastamaan television katsojia jutun tekoon. Ylen uutis- ja ajankohtaisohjelmilla ja asiaohjelmilla kuten Kuningaskuluttajalla on nykyään jatkuvasti osallistavia jutuntekokäytäntöjä. Yle TV2:n tammikuussa 2015 käynnistyvä keski-illan uutisohjelma on uusi askel osallistavia käytäntöjä kohti. 5.2 Suomalaisilla kasvava kiinnostus vuorovaikutukseen ja osallistumiseen Suomalaisten muuttunut mediakäyttö ja internetin tarjoamat osallistumisen ja vuorovaikutuksen mahdollisuudet luovat odotuksia myös perinteisille medioille, kuten televisiolle ja radiolle, lisätä osallistumisen ja vuorovaikutuksen mahdollisuuksia nykyaikaisin keinoin. 15/30 Research teki Ylen toimeksiannosta lokakuussa tutkimuksen uudentyyppisistä osallistumisen ja vuorovaikutuksen tavoista. 34 Kysyimme suomalaisten kiinnostuksesta osallistua toimittajan työhön ja mielikuvasta kyetä halutessaan vaikuttamaan Yleen. Kysymys esitettiin noin tuhannelle suomalaiselle keväällä 2013 ja syksyllä 2014. Entistä suurempi osa yleisöstä on kiinnostunut osallistumaan ja vaikuttamaan toimittajan työhön, ohjelmiin ja palveluihin. Halu osallistua on noussut merkittävästi reilussa vuodessa. Tähän lienee vaikuttanut se, että televisiossa, radiossa ja verkossa tässä ajassa lisääntyneet mahdollisuudet osallistua ovat ruokkineet kiinnostusta. Ylen osallistavia konsepteja ovat olleet Yle TV2:n uutisohjelmakokeilu Suora Linja (ks. liitteessä Suoran linjan arvon tuottamisen kuvaus) sekä uudenlaisia osallistavia toimintamalleja kokeileva A2- ilta.) Ajankohtaisen kakkosen teemailta on kehittänyt tapoja yleisölle osallistua ja vaikuttaa ohjelmaan ennalta, samanaikaisesti sekä ohjelmajaksojen välissä. A2-iltojen vuorovaikutuksen ja osallistumisen elementtejä ovat 33 Demos 2006. Sitran raportteja 69 http://www.sitra.fi/julkaisut/raportti69.pdf 34 Yle – Vuorovaikutus ja osallistuminen arvon tuottamisessa. 15/30 Research 2014
  33. 33. Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0 Strategia 15.1.2015 Tuija Aalto sivu 33/53 · Käsikirjoitus- ja ongelmanratkaisujoukkoistus (oikeat kokemukset; kuva reaalimaailmasta; ratkaisuja asetettuun ongelmaan) · Livechat (yleisön kokemukset, kommentit studioon) · Sosiaalinen media (#a2ilta; Twitter, Facebook, Instagram): haastateltavat, näkökulmat, palaute; keskustelut ennen, lähetyksen aikana ja jälkeen sekä · Visat ja äänestykset: Luulitko tietäväsi jotain kannabiksesta?; Äänestä parhaat keinot koulukiusaamisen estämiseksi. Yleisön osallistuminen muuttaa ohjelman tekemisen prosessia, vaatii uusia työnkulkuja, uutta osaamista ja uudenlaisia työvälineitä. Tuottaja Terhi Upola on kirjoittanut A2-illan osallistumisesta ja vuorovaikutuksesta Avoin Yle -blogissa35 ja Yle uutisten Näkökulma -palstalla 36 . Kysyimme myös suhtautumisesta ns. ratkaisujournalismiin ja kvantifioimme kiinnostuksen Ylellä kehitettyyn Kipinä-konseptiin. Tuloksista käy ilmi, että 15–29-vuotiaiden halu osallistua on ikäryhmistä suurin, mutta arvio omista vaikuttamisen mahdollisuuksista matalin. Vaihtelu on kuiten- kin virhemarginaalin sisällä joten voi myös sanoa osallistumisen ja vaikuttamisen halua olevan tasaisesti yhdellä neljästä suomalaisesta ikäryhmistä riippumatta. Kuva 10: Halu osallistua toimittajan työhön 2013 ja 2014. 15/30 Research. 35 Avoin yle -blogi 4.11.2014, Terhi Upola: Mitä sinä teet verkossa A2-illan aikana? 36 Yle Uutiset, Näkökulma 5.6.2014,Terhi Upola: Mitä siitä tulee, jos yleisön ottaa mukaan toimitustyöhön?
  34. 34. Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0 Strategia 15.1.2015 Tuija Aalto sivu 34/53 Kuva 11: Pystyykö halutessaan vaikuttamaan Ylen ohjelmistoihin tai sisältöihin 2013 ja 2014. 15/30 Research. 5.3 Ratkaisujournalismi Yle uutisten vuonna 2013 kehittämän Suora linja -uutislähetyksen tavoitteena oli etsiä positiivisia ratkaisumalleja ongelmiin eikä pelkästään raportoida ongelmista (ks. arvon tuottamisen kuvaus, liite). Yle aikoo tänä vuonna tehdä entistä enemmän sisältöjä yhdessä yleisön kanssa. Ajatus, että ei pitäisikään enää tyytyä ongelmien esiin nostamiseen, vaan osallistua, ja osallistaa yleisöjä, niiden ratkaisemiseen, voimistuu. Svenska Yle tekee tätä “Fixa”-otsikon alla. Korjaavalla otteella on käsitelty kiusaamista, saaristoa ja korkeakouluopiskelua.37 “Mediatutkijat ehdottavat tuoreessa Svenska medieinstitutetin raportissa, että emme tekisi listaa vain viikon eniten luetuista uutisista vaan myös niistä tapahtumista ja trendeistä, jotka eivät saa lainkaan huomiota. -- Svenska Ylen uutistoimitus on tänä vuonna asettanut tavoitteekseen pienentää näitä uutisaukkoja ratkaisukeskeisen journalistiikan avulla. -- Panostamme vielä enemmän kokonaiskuvien hahmottamiseen, jotta pystyisimme kertomaan myös myönteisestä kehityksestä.” Marit af Björkesten, johtaja, Svenska Yle38 Tulevaisuudessa kenties se nykyisin yleinen tapa, että toimittaja tuulettaa voitonriemuisesti löydettyään maailmasta ongelman, näyttää makaaberilta. 37 http://svenska.yle.fi/fixa-hogskolan, http://svenska.yle.fi/fixa-mobbningen-i- tadetpaallvar, http://svenska.yle.fi/fixa-skargarden 38 Avoin Yle-blogi 28.02.2014, Marit af Björkesten: Viikon vähiten jaetut uutiset
  35. 35. Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0 Strategia 15.1.2015 Tuija Aalto sivu 35/53 Mika Rahkonen, Internet-päällikkö, Yle Uutis-ja ajankohtaistoiminta 39 Enemmistö suhtautuu myönteisesti siihen, että media ei vain jaa tietoa, vaan myös kannustaa toimimaan yhdessä yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi. Samaa mieltä väitteestä "Haluaisin, että mediat eivät pelkästään jaa tietoa, vaan myös kannustavat ja ohjaavat ihmisiä toimimaan yhdessä tavalla, joka johtaa yhteisten ongelmien ratkaisemiseen” oli 64 % suomalaisista (naisista 70 %, miehistä 58 %). Eri mieltä oli 14 %. Viidennes ei ollut samaa eikä eri mieltä. Voimakkaimmin myönteinen kanta (Täysin samaa mieltä) oli joka kahdeksannella. Taulukko 1. 15/30 Researchin tutkimus osallistumisesta ja vuorovaikutuksesta. Vastaukset ikäryhmittäin. 5.4 Julkisuudessa vähän näkyvät ryhmät Seitsemän kymmenestä 65–75-vuotiaasta samastuu väittämään “Mielestäni Suomessa on sellaisia ihmisiä tai ihmisryhmiä, joiden kokemuksiin tai mielipiteisiin ei kiinnitetä riittävästi huomiota mediajulkisuudessa”. Samaa mieltä väitteen kanssa on enemmistö kaiken ikäisistä, naisista 68 % ja miehistä 61 %. Avoimeen kysymykseen, millaisia ihmisiä, ihmisryhmiä tai asioita ei käsitellä mediajulkisuudessa riittävästi vastaajat mainitsivat sekä sosioekonomisesti 39 Mika Rahkonen Avoin yle -blogin Ylen tehtävästä ja tavoitteista kommenttiketjussa 22.10.2014
  36. 36. Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0 Strategia 15.1.2015 Tuija Aalto sivu 36/53 heikommassa asemassa olevat että maaseudulla ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella tapahtuvat asiat ja siellä asuvat ihmiset. ”Esimerkiksi vanhuksia, joilla olisi varmasti paljon kerrottavaa mutta ei voimia saada ääntään kuuluviin. Heistä puhutaan, mutta heidän omaa ääntään ei juuri kuule.” (Nainen, 26 vuotta) Kenties juuri tästä syystä 102-vuotiaasta sanavalmiista Hannes Hynösestä tuli Linnan juhlat -lähetyksen aikana heti sosiaalisen median lemmikki. 40 Merkittävää yhteiskunnallista arvoa muodostuu siitä, että yksilöt kokevat väestön eri ryhmien tulevan nähdyksi ja kuulluksi yhteisellä julkisuuden areenalla. ”työttömiä muuna kuin tilastojen rumentajina; lapsettomia aikuisia ja yksineläjiä; vanhuksia muuten kuin vanhuksina” (Nainen, 22 vuotta) ”Nuoria, vähävaraisia, vähän koulutettuja ja eri vähemmistöjä (vammaiset, romanit, maahanmuuttajat).” (Nainen, 51 vuotta) Työelämästä eri alojen ammattilaiset, yrittäjät ja asiantuntijat koettiin myös liian vähän käsitellyksi mediajulkisuudessa. Lisäksi vastauksista erottui yhtenä teemana toive tavallisten ihmisten ja heidän asioidensa tekemisestä näkyväksi. Tämäkö selittää YouTuben sisältöjen, mukaan lukien ns. “tubettajien” kaikenikäisissä suomalaisissa herättämän kiinnostuksen? Periaatteessa “tavallisten ihmisten” videopäiväkirjat eli vlogit tarjoavat valtavirran mediasta poikkeavan katselukokemuksen. Lisäksi tubettajilla on tapana olla aktiivisesti seuraajiensa saavutettavissa. Yhtä tiivistä yhteisöllisyyttä ei juurikaan tv- esiintyjien ja katsojien kesken nähdä. Edelleen yhteiskunnalliset asiat ja politiikka, poliitikkojen toimien valvominen ja esimerkiksi maahanmuuttokriittisyys mainittiin aiheina, joita mediajulkisuudessa ei riittävästi käsitellä. Eriarvoistuminen 41 ja joidenkin kokema epäoikeudenmukaisuus purkautuu sellaisina itsenäisyyspäiväjuhlan yhteydessä järjestettyinä ja medialle suunnitel- tuina esityksinä kuin “Kiakkovieraat” ja “Lähiöst linnaan” -mielenosoitukset. Ylen on ponnisteltava yhä kovemmin tarjotakseen myös yhteiskuntaan tyytymättömille ryhmille osallisuuden kokemuksia. Useissa vuonna 2013 kirjatuissa ohjelmakohtaisissa arvon tuottamisen kuvaksissa tuli esille äänen antaminen jollekin sellaiselle ryhmälle, jonka ääni ei muuten tulisi kuuluviin. 40 “Hanneksen tapaaminen jätti hyvän mielen ja lämmön sydänalaan. On siinä perspektiiviä. 102 vuotta.” Puoli seitsemän -ohjelman toimittaja Regina Rask 9.12., Hannes Hynönen ja mediamylläkkä 41 “Jakautuuko Suomi?”, pohti Koneen säätiön keväällä 2014 järjestämä seminaari. Säätiön rahoittama tutkimus paneutuu aiheeseen syvemmin
  37. 37. Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0 Strategia 15.1.2015 Tuija Aalto sivu 37/53 Esimerkiksi Summeri, Inhimillinen tekijä ja Suora linja kuvaavat sitä, miten vuorovaikutus ja osallistuminen, äänen antaminen jollekin ryhmälle ja arkitiedon ja kokemusten esille tuominen tuottaa arvoa yhteiskunnalle (ks. liitteet). 5.5 Toimintaa ja merkityksiä – suositukset laajemman arvon luomiseksi “Arvonluontia tulee ymmärtää verkostuneen mediatuotannon näkökulmasta. Tarvitsemme avoimia toimintamalleja, kutsuvia ja osallistavia tekemisen alustoja sekä kiinnostavia yhteisöllisiä palveluita, jotka mahdollistavat yhä useamman suomalaisen osallistumisen omaehtoiseen ja yhteiseen mediatuotantoon”, sanovat Ville Tikka ja Nuppu Gävert muutostoimisto Wevolvesta. Arvo syntyy toiminnasta ja niistä merkityksistä, joita toiminnalle annamme, kirjoittavat Ville Tikka ja Nuppu Gävert selvityksessä Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin uudet mahdollisuudet, jonka Wevolve teki Ylen toimeksiannosta. 42 Osana selvitystä kutsuimme kokoon joukon avoimen median ja yhteiskunnallisen arvonluonnin aiheiden parissa työskenteleviä luovia tekijöitä, tutkijoita, tuottajia, yrittäjiä ja toimittajia, joiden kanssa pohdimme ja ideoimme uusia ratkaisuja yhä laajempaan arvonluontiin yhä useammalle suomalaiselle. Raportti kokoaa yhteen selvityksen ydinteemat ja kuvaa kuusi uutta roolia yhteiskunnalliseen arvonluontiin esimerkkeineen ja ideoineen. Tikan ja Gävertin mukaan yhteiskunnallisessa arvonluonnissa on olennaista, että organisaatio ei keskity vain tuottamaan sisältöjä ja palveluita sisältöjen kuluttamiseen, vaan näkee itsensä myös alustana, joka auttaa ketä tahansa tuottamaan organisaation avustamana merkityksellisiä palveluja ja sisältöjä. Vaikka alustamaisuus tarkoittaa osittaista luopumista kontrollista sisältöjen laadun ja määrän suhteen, mahdollistaa se aivan uudenlaisen ja uudella tavalla elinvoimaisen mediaekosysteemin synnyn. “Esimerkiksi arvoa ja arvonluontia laajasti tutkineen London School of Economicsin antropologian professori David Graeberin mukaan arvoa ei ole sisällöissä, teknologioissa tai palveluissa itsessään, vaan arvo syntyy aina mahdollistetun toiminnan ja tähän liittyvien jaettujen merkitysten kautta. Sosiaalista arvoa voidaan ajatella muodostuvan, kun organisaatiot mahdollistavat ihmisille tärkeitä sosiaalisia käytänteitä. Kulttuurista arvoa syntyy puolestaan kun toiminta liittyy yhteiskunnassa tärkeiksi koettuihin yhteisiin kulttuurisiin merkityksiin”, Tikka ja Gävert kirjoittavat. 43 42 Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin uudet mahdollisuudet. Wevolve 2014. 43 Aikaleima-blogi 18.12.2014: Miten Yle voisi auttaa meitä saamaan äänemme paremmin kuuluviin?
  38. 38. Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0 Strategia 15.1.2015 Tuija Aalto sivu 38/53 Vuorovaikutus ja osallistaminen nousee yhä merkittävämmäksi tavaksi toimia. Se leikkaa läpi kaikkien Ylen edellä tunnistamien arvon tuottamisen näkökulmien. Raportin suositusten mukaisesti Ylen tulisi tukea kansalaisten mahdollisuuksia tuottaa mediasisältöjä tarjoamalla toiminnan tiloja, työkaluja ja resursseja. Wevolve kutsui Ylen toimeksiannosta koolle joukon eri alojen toimijoita marraskuussa 2014 pohtimaan, miten avoin media voi tuottaa arvoa yhteiskunnalle. Puolipäiväiseen työpajaan osallistui kutsuttujen sidosryhmän edustajien lisäksi Yleisradiossa kehittämis- ja yhteisömanagerirooleissa työskenteleviä yleläisiä, joista neljä toimi ryhmätöiden keskustelujen puheenjohtajina. Samoin mukana oli Ylen yhteistyökumppaneista uudenlaisia konsepteja (Docventures, #lovemilla) tehneitä tuotantoyhtiöosaajia. Näiden ja muiden paikalla olleiden yleläisten näkemykset ovat osaltaan vaikuttaneet raportin tuloksiin. Wevolven teeseissä on samaa henkeä kuin Demos Helsingin Avoin Yle - konseptissa 2006. Wevolve kuvaa kuusi roolia, joilla Ylen tulisi pyrkiä synnyttämään uutta arvoa suomalaiseen yhteiskuntaan. Perinteisen, journalistisen riippumattoman tiedonvälittäjän roolin lisäksi Ylen tulisi siten asemoitua yhä enemmän muutosvoimana, joka määrittelee aktiivisesti yhteiskunnan epäkohtia sekä auttaa kehittämään yhteiskunnallisesti merkittäviä sisältöjä, palveluja ja ratkaisuja. Suomalaisen yhteiskunnan suunnannäyttäjänä (rooli 1) toimivan Ylen tulisi pyrkiä käsittelemään yhteiskunnallisesti merkittäviä, kompleksisia ja vaikeitakin aiheita. Tähän liittyy maailman muutosten systeeminen ymmärtäminen ja ennakointi. Journalismin objektiivisuus on ajassa ja kulttuurissa elävä sosiaalinen konstruktio. Olisi pyrittävä kriittisten ja hyvin perusteltujen näkökulmien esittämiseen, moniäänisyyden korostamiseen ja reflektiivisyyteen taustalla vaikuttavasta arvopohjasta ja maailmankuvasta. Suunnannäyttäjä-Yle tuottaisi yhdessä asiantuntijoiden kanssa merkityksellisiä ja kantaaottavia sisältöjä, osallistaisi uusien palveluiden ja alustojen avulla valitsemaan kiinnostavia aiheita, ja tarjoaisi uudenlaisia mediatyökaluja kriittiseen kansalaisjournalismiin. Aktiivisena ja ratkaisukeskeisenä muutosvoimana (rooli 2) toimiessaan Ylen tulee pyrkiä miettimään uudelleen yhteiskuntavastuutaan ja vaikuttavuuttaan. Kun pyrkimyksenä on yhteiskunnallinen arvonluonti, pelkkä yhteiskunnallisten ongelmien käsittely ei riitä. Uudeksi tavoitteeksi muodostuu vaikuttavuus perinteisen tavoittavuuden ohelle. Siten selkeiden kysymysten esittämisen ja aiheiden käsittelyn ohella painottuu myös toiminta, sen jatkuvuus ja tulosten seuranta. Sisällöntuotannossa tämä voi näkyä esimerkiksi ratkaisukeskeisen journalismin korostamisessa, yhteiskunnallisten haasteiden ja aiheiden
  39. 39. Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0 Strategia 15.1.2015 Tuija Aalto sivu 39/53 syvällisessä taustoittamisessa, sekä tilanteen ja ratkaisujen pitkäaikaisena seuraamisena. Käytännössä tämä voi tarkoittaa vaikka jatkuvasti karttuvan avoimen tietopankin ja ohjelmaformaattien kehittämistä, joiden avulla ja yhdessä asiantuntijoiden ja yhteistyötahojen kanssa pyritään ymmärtämään ja löytämään ratkaisumalleja aikamme suuriin haasteisiin kuten eriarvoistuvaan yhteiskuntaan. Uudet avoimet alustat mahdollistaisivat tiedon tuotannon, jakamisen ja toiminnan yhdessä kansalaisten ja moninaisten partnereiden ja yhteiskunnallisten tahojen kanssa. Wevolven raportissa kolmas rooli Ylelle on vaihtoehtoisten ja monipuolisten näkökulmien edistäjä (rooli 3): Yle auttaa kaikkia ihmisiä iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, elämäntilanteesta, taustasta tai vakaumuksesta riippumatta tuottamaan merkityksellisiä sisältöjä ja saamaan äänensä kuuluviin. Avoimen demokratian ja kansalaisyhteiskunnan mahdollistajana (rooli 4) Ylen tehtävänä olisi tukea kansalaisjournalisma antamalla suomalaisten käyttöön avoimia digitaalisia alustoja tai kannustamalla suomalaisia käyttämään niitä. Mediakenttä ja sisällöntuotanto ovat muuttuneet radikaalisti ja arvonluontia tapahtuu erityisesti uusien skaalautuvien mediateknologioiden ja yhteisöjen eturintamassa, Tikka ja Gävert kirjoittavat. Media-alan kehittäjänä ja rakentajana (rooli 5) Yle tarjoaa uusia toimintamahdollisuuksia suomalaiselle media-alalle ja avaa tärkeimpiä resurssejaan media-alan ja luovan alan yhteistyötahoille. Luovien yhteisöjen ja ihmisten voimaannuttajana (rooli 6) Yle luo edellytykset monipuolisen kulttuurin tuottamiseen ja tarjoaa työkalut suomalaisille merkityksellisten yhteisten kokemusten luomiseen, taltioimiseen ja jakamiseen. · Ovatko Wevolven ehdottamat roolit oikea suunta julkisen palvelun yleisradioyhtiölle? Miltä osin Yle toimii kuvatuin tavoin jo nyt? Mitä vaikutuksia ehdotetuilla suunnilla olisi eri sidosryhmien kannalta? 5.6 Avointa innovaatiota ja osallistavaa budjetointia Yle kokeilee alkuvuodesta 2015 avoimen innovoinnin ja osallistavan budjetoinnin ideoille pohjautuvaa Kipinä-palvelua 44 , jonka lupaus osallistujalle on päästä käyttämään vaikutusvaltaa siihen, miten Yle käyttää rahansa. Kevättalven aikana tehtävä esipilotti testaa, onko ideoinnin, kehittämisen ja toteutettavista ideoista äänestämisen kolmivaiheinen malli toimiva. Tarkoitus on 44 http://yle.fi/aihe/yle-kipinä
  40. 40. Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0 Strategia 15.1.2015 Tuija Aalto sivu 40/53 laajentaa konseptin testaamista vuoden 2015 aikana ja selvittää sitä, voidaanko vuodelle 2016 jokin pieni osa Ylen ohjelmaostoihin osoitettavista varoista suunnata Kipinän yhteiskehittelyn kautta. Yle Kipinän esittelyvideon45 nähtyään 82 % vastaajista oli lokakuussa 2014 sitä mieltä, että Ylen pitää toteuttaa palvelu. Kolmannes arvioi todennäköisesti osallistuvansa sekä Yle-verolla rahoitettavien ohjelmien ja palveluiden ideointiin että ohjelmien ja palveluiden kehittämiseen yhdessä muiden kanssa. Neljä sadasta piti erittäin todennäköisenä, että osallistuisi ideoimiseen ja ideoitten kehittelyyn. Äänestykseen siitä, mitkä ideat toteutetaan, uskoi osallistuvansa todennäköisesti peräti 68 % vastaajista. Kuva 12. Todennäköisyys osallistua äänestykseen toteutettavista ideoista Yle Kipinässä. 6 Lopuksi: kymmenen kysymystä yhteiskunnallisen arvon tuottamisesta Sidosryhmien kuuleminen on keino pitää yllä jatkuvaa keskustelua siitä, mikä yhteiskunnassa on arvokasta ja mitkä ovat odotukset yleisradiotoimintaa kohtaan. Olemme edellä selvittäneet sitä, miten Yle jo mittaa Ylen arvoa yhteiskunnalle ja minkälaisia kehityssuunnitelmia Ylellä on sekä arvon luomisessa että sen mittaamisessa. Tämä raportti on julkaistu 15.1.2015 Ylen internetsivulla yle.fi/yleisradio. 45 http://areena.yle.fi/tv/2477763
  41. 41. Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0 Strategia 15.1.2015 Tuija Aalto sivu 41/53 Alle on koottu yhteiskunnallisen vaikuttavuuden eri ulottuvuuksiin liittyviä kysymyksiä sidosryhmille. Kokonaisuus muodostuu keskenään hyvin eri tasoisista kysymyksistä. Seuraava vaihe sidosryhmien kanssa vuoden 2015 loppuun mennessä on vaikutusten olennaisuuden arviointi, joka on osa yhteiskuntavastuumme kehittämistä. 1. Millaisia vaikutuksia yleisradiotoiminnalla on kansalaisyhteiskuntaan ja demokratiaan? Entä kulttuuriin ja sivistykseen ja suomalaiseen yhteisöllisyyteen ja suomalaisten kokemiin yhteisiin elämyksiin? Tasa- arvoisiin mahdollisuuksiin toimia aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä? Mitkä osoittimet niistä kertovat? Onko “Ylen arvo suomalaisille” - tutkimuksen kysymyspatteristo relevantti ja kattava, vai pitäisikö sitä muuttaa? 2. Minkälainen vaikutus yleisradiotoiminnalla on kansalaisten keskinäiseen luottamukseen ja turvallisuuden tunteeseen? Mitkä osoittimet niistä kertovat? Miten tätä voisi arvioida? 3. Millaisia vaikutuksia yleisradiotoiminnalla on mediamarkkinan moniarvoisuuteen? Mitkä ovat keskeisiä sidosryhmiä, joihin vaikutukset kohdistuvat (sananvapausnäkökulma, elinkeinopoliittinen näkökulma? muu näkökulma, mikä?) Mitkä ovat moniarvoisuuden indikaattorit? 4. Miten Ylen merkitys suomalaisen mediakentän uudistajana tulee arvioida? Yle valmistelee vuonna 2015 tällaisen arvion tekemistä. Arvioinnin tekijä, auditoija, voisi olla ulkopuolinen taho vuoden 2016 aikana. 5. Millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia Ylen tulisi tavoitella? Millaisia yhteiskunnallisia kumppanuuksia ja tehdään hyvää -hankkeita Ylen tulisi jatkossa toteuttaa? 6. Miten Yle voisi osallistaa kulloinkin relevantit sidosryhmät julkisen palvelun - ohjelmien ja palveluiden - suunnitteluun? 7. Yle on aloittanut vaikuttavuusarvioinnin Impact House ryn kehittämän Sofie-mallin avulla (ks. Erityiset arvoa tuottavat hankkeet). Ovatko kuvatut vaikutustarinat relevantteja? Millaisia vaikutuksia kampushankkeilla, indie-hankinnoilla ja Uutisluokka- mediakasvatushankkeella on tunnistettuihin sidosryhmiin? Mitkä indikaattorit niistä kertovat? Entä onko muita merkittäviä sidosryhmiä, joihin hankintojen lisääminen vaikuttaa? Miten? 8. Riippumattomilta tuotantoyhtiöiltä hankittujen ns. indie-tuotantojen omaperäisyyden lisääntymistä arvioimaan kutsutaan ulkopuolinen asiantuntija vuoden 2015 aikana. Miten arviointi tulisi toteuttaa? Mikä taho olisi sopiva toteuttamaan arvioinnin? 9. Ovatko Wevolven ehdottamat roolit oikea suunta julkisen palvelun yleisradioyhtiölle? (ks. luku Toimintaa ja merkityksiä – suositukset laajemman arvon luomiseksi) Mitä vaikutuksia ehdotuksilla olisi eri sidosryhmien kannalta? 10. Yhteiskunnallisen arvon tuottamisen kannalta on keskeistä osaamisen jakaminen ja toimiminen verkostoissa niin, että Ylen osaaminen koituu nykyistä laajemmin eri toimijoiden hyödyksi, tapahtuipa se sitten kansainvälisille markkinoille tähtäävien laatudraamojen, tehdään hyvää -
  42. 42. Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0 Strategia 15.1.2015 Tuija Aalto sivu 42/53 hankkeiden tai kansalaisten mediataitojen kehittämiseksi. Miten osaamisen jakamista media-alalla voisi entisestään lisätä? Miten sitä voi mitata? Tulemme alkaneen vuoden aikana kysymään näkemyksiä eri sidosryhmiltämme tavalla, joka kattaa koko yhteiskunnan kirjon: eri väestöryhmiltä ja yhteiskunnan eri intressejä edustavilta vaikuttajilta kuten talouselämän ja yritysten edustajilta, korkeakouluilta ja oppilaitoksilta, kirkkokuntien edustajilta, kansalaisjärjestöiltä, ammattiliitoilta sekä muilta mediamarkkinoiden toimijoilta – siitä, millä tavalla Ylen vaikuttavuutta tulee arvioida ja miten ulkopuolista, riippumatonta vaikuttavuusarviointia tulisi jatkossa toteuttaa. Palaute kootaan Ylen johdolle ja se otetaan huomioon Ylen strategiaa päivitettäessä yhtiön toiminnan ja yhteiskuntavastuun kehittämisessä. Sidosryhmien näkemyksiä – sekä linkkiä tähän raporttiin – on tietenkin erittäin suotavaa myös julkaista verkossa ja jakaa sosiaalisessa mediassa: esimerkiksi Twitterissä @Yleisradio hashtag #arvoa. Otamme vastaan myös ehdotuksia uusiksi tavoiksi sidosryhmien kuulemiseksi.
  43. 43. Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0 Strategia 15.1.2015 Tuija Aalto sivu 43/53 Liitteet Verkossa julkaistut raportit Ylen arvo suomalaisille -tutkimusraportti 2014 (julkaistu 30.12.2014) Yle – Vuorovaikutus ja osallistuminen arvon tuottamisessa. 15/30 Research 2014. (julkaistu 28.12.2014) Ylen toimintasuunitelma 2015 – tiivistelmä ja sisältöpainotukset (julkaistu 10.12.2014) Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin uudet mahdollisuudet. Wevolve 2014 (julkaistu 8.12.2014) Ohjelmakohtaisia yhteiskunnallisen arvon tuottamisen kuvauksia vuodelta 2013 Yle Uutiset alueeltasi ja alueellinen lähetysvirta sekä radion ajankohtaiset, valtakunnalliset lähetykset - arvo yhteiskunnalle Teijo Valtanen, (tuolloin) päällikkö Yle Alueet ja Kimmo Sarlin, toimituspäällikkö, Yle Alueet Ylen alueuutiset antavat eväitä osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Ne auttavat kansalaisia hahmottamaan oman kotiseutunsa ja elinympäristönsä asioita, ilmiöitä ja päätöksentekoa vaikutuksineen. Kansallisen tai kansainvälisen tason asioita alueuutiset tekevät tarpeen vaatiessa vastaavalla tavalla ymmärrettäväksi paikallisen näkökulman kautta. Maakunnan, maan ja maailman asioita ja niiden merkitystä käsitellään alueen omasta näkökulmasta. Alueelliset lähetykset tekijöineen ovat tarvittaessa ketterästi ja näkyvästi liikkeellä erilaisissa tapahtumissa. Erityisesti tämä korostuu esimerkiksi vaalien alla järjestettävissä yleisötapahtumissa, mutta on myös tärkeä osa yleisöä lähelle menevissä muissa pienemmissä tapahtumissa (kesätapahtumat, festivaalit, keskustelutilaisuudet, valtuustojen kokoukset ym.) pitkin vuotta. Radion valtakunnalliset ajankohtaislähetykset avaavat päätöksentekoa nostamalla päivittäin keskusteluun yhteiskunnallisesti tärkeitä asioita ja vaatimalla vaaleilla valittuja päättäjiä perustelemaan ratkaisuja ja avaamaan tulossa olevia asioita. Kuuntelijoiden Suora linja -
  44. 44. Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0 Strategia 15.1.2015 Tuija Aalto sivu 44/53 puhelinkontaktilähetys maanantaisin tuo toisen näkökulman yhteiskunnallisista aiheista nostettavaan keskusteluun. Ylen alueuutiset ovat maakunnissa toinen uutistoimija maakuntalehtien rinnalla. Alueuutiset luovat ja ylläpitävät omaa uutisagendaansa ja täydentävät sekä rikastavat median maakunnallista sisältötarjontaa. Alueelliset lähetykset ovat läsnä arjessa ja käsittelevät oman alueensa nykyaikaista todellisuutta monipuolisesti eri näkökulmista. Myös osa tekijöistä, erityisesti juontaja ja tulevaisuudessa mahdollisesti myös reportterit, voivat omalla alueellaan tunnettuja ja tuttuja radiopersoonia, jotka ovat oman alansa alueellisia vaikuttajia. Ylen alueuutiset ovat lähellä ihmisten arkea. Ne voivat luontevasti käsitellä ilmiöitä ja asioita, jotka kumpuavat ja ovat ymmärrettävissä alueellisen tai paikallisen identiteetin kautta. Ajantasan ja alueiden Torstaiseurassa yleisten ja ajankohtaisten ilmiöiden käsittely samaan aikaan paikallisesta ja valtakunnallisesta näkökulmasta antavat mahdollisuuden kokemusten jakamiseen ja vertailuun. Ylen alueuutisia tehdään kaikille jakelualustoille. Radion ja tv:n aluelähetysten lisäksi alueilta tuotetut sisällöt ovat osa valtakunnallisia uutislähetyksiä. Netissä alueellisia uutisia kootaan kunkin alueen omille sivuille. Sen lisäksi niitä julkaistaan kaikkialla muuallakin Ylen uutissivustoilla ja jaetaan myös sosiaalisen median kautta. Alueellisia sisältöjä pyritään ja halutaan tehdä kaikilla jakelualustoilla mahdollisimman paljon yleisön kanssa. Alueelliset lähetykset voivat tarjota foorumin keskusteluun alueella tärkeiksi koetuista asioista. Sosiaalisen median, mukaan lukien käyttöön tulossa oleva shoutbox, käyttöä kehitetään jatkuvasti. Ylen alueellisilla lähetyksillä, niiden tekijöillä ja sisällöillä on vahva läsnäolo sosiaalisessa mediassa. Radio Suomen älypuhelinsovellus mahdollistaa minkä tahansa aluelähetyksen kuuntelun perinteisestä ULA-taajuudesta riippumatta. Alueellisessa toiminnassa korostuu Ylen sisäisen kumppanuuden merkitys. Yhtiötasoisissa kampanjoissa (esim. Nenäpäivä sekä tänä vuonna School's Out ja Nuorille.Nyt -kampanjat) alueet ja niiden lähetykset ovat haluttu kumppani laajan ja lähelle päästävän vaikuttavuutensa takia.
  45. 45. Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0 Strategia 15.1.2015 Tuija Aalto sivu 45/53 Yle Uutiset Suora linja: yhteiskunnallinen arvo tuottajan kuvaamana (ohjelma päättynyt, uusi alkamassa) http://yle.fi/uutiset/suora_linja/ Tuottaja: Timo Keränen / Mika Rahkonen (verkko) Suora linja madaltaa kynnystä osallistua Ylen uutisten sisältöjen tuottamiseen. Sosiaalisen median avulla se tekee arkisesta kokemuksesta arvokkaan tavan tietää. Päättäjät ja yliopistolliset asiantuntijat eivät välttämättä ole enää ainoa oikean tiedon lähde. Suora linja lähentää yleisöjä journalistiseen prosessiin. Yleisöt ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa Suoraan linjaan. Toimittajat ottavat yhteyksiä jo juttuaiheiden valintaa edeltävässä vaiheessa ja vuoropuhelua pidetään yllä läpi koko prosessin. Suorassa linjassa yleisöt saavat äänensä kuuluviin ja ymmärryksen siitä, että heitä kuunnellaan ja heidän sanomisillaan on merkitystä. Lähtökohtana on tuottaa kaikki sisältö vuorovaikutuksessa katsojien kanssa. Uutislähetys, joka täydentää muiden uutislähetysten sisältöjä tuomalla niihin kokijoiden näkökulman. Lisäksi se hakee omia aiheita yhteistyössä katsojien kanssa, pääasiassa netin ja sosiaalisen median avulla. Suora linja pyrkii antamaan arkiselle kokemukselle uutisarvon, myös joukkoistamalla katsojia kiinnostavia aiheita. Suora linja käsittelee kaikkia aiheita uskonnollisista, rodullisista tai kielellisistä rajoista riippumatta. Se rohkaisee myös itsenäiseen sananvapauteen hyvän journalismin rajoissa. Se pyrkii myös löytämään erityisesti nuoria kiinnostavia osallistumis- ja esittämistapoja. Tavoitteena on etsiä positiivisia ratkaisumalleja ongelmiin eikä pelkästään raportoida ongelmista. Radiokanava ja verkkopalvelu – YleX: arvo yhteiskunnalle Jyri Kataja-Rahko (tuolloin ohjelmapäällikkö) 2013 http://yle.fi/ylex/ YleX:n sisällöt poikkeavat selvästi kaupallisten toimijoiden sisällöistä sekä radiossa että verkossa. Kanavalla ei kaihdeta yhteiskunnallisia aiheita ja niiden taustoittamista. Kanava tukee selkeästi kotimaista uutta musiikkia ja nostaa nuoria musiikintekijöitä. Kanavalla soi myös omakustanteinen musiikki. YleX toimii tietoisesti myös muualla kuin Helsingissä. YleX:n Etusivu -ohjelma käsittelee ajankohtaisia aiheita kohderyhmän näkökulmasta. Ohjelman aikana keskustelua käydään myös kuulijoiden kanssa suoraan Shoutboxin avulla. Lähetysvirrassa keskustelun aiheet
  46. 46. Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0 Strategia 15.1.2015 Tuija Aalto sivu 46/53 valikoituvat osin myös uutisaiheiden perusteella. Kanava kysyy päivittäin yleisönsä mielipidettä ajankohtaisiin aiheisiin ja antaa äänen myös kuulijoille. YleX esittelee uutta kotimaista musiikkia päivittäin. YleX nostaa uusia suomalaisia musiikin- ja populaarikulttuurin tekijöitä sekä ilmiöitä julkisuuteen. YleX on maakunnissa kuukausittain klubeilla, festareilla tai laivalla. Kanava järjestää vuosittain suuren ilmaiskonsertin pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Kanava tukee Eurosonic-tapahtumassa suomalaisen uuden musiikin vientiä Eurooppaan. Kanavan kuuntelijat otetaan kiinni päivittäin useilla eri tavoilla, vuorovaikutus yleisön kanssa on runsasta sekä broadcastissa että verkossa. EBU Eurosonic, Elävän musiikin yhdistykset, paikalliset festivaalijärjestäjät, SPR, Väestöliitto, STM ja kaupunkien nuorisopalvelut ovat YleX:n vakioyhteistyökumppaneita. Kanavalla on pyörinyt koko sen historian ajan Kesäkumikampanja, jolla kiinnitetään huomiota nuorison seksuaaliterveyteen. Radiokanava ja verkkopalvelu – Yle Puhe: arvo yhteiskunnalle Riku Saaranluoma (tuolloin ohjelmapäällikkö) 2013 http://yle.fi/radio/ylepuhe/ Yle Puhe on Suomen ainoa puheradio. Kanava tarjoaa selkeän vaihtoehdon. Kanava on Suomen radiotoimialalla ainutlaatuinen. Yle Puhe antaa tilaa moniääniselle puheelle ja aukaisee yhteiskunnallisia näkemyksiä ja instituutioita. Yle Puhe hakee ohjelmissaan vaihtoehtoja. Yle Puhe arkipäiväistää monikulttuurisuutta tekijöiden ja aiheiden kautta. Yle Puhe tarjoaa 30–40-vuotiaille suunnattua viihdyttävää, mutta syventävää puhetta. Kanavalla on tilaa myös pitkille ajatuksille. Yle Puhe on aktiivinen toimija somessa ja verkossa. Yleisön ääni kuuluu ohjelmissa kautta linjan mm Shoutboxissa, Facebookissa, Twitterissä ja Youtubessa. Yle Puhe on vuonna 2013 luonut uuden tavan asioida indien (eli riippumattomien tuottajien) kanssa. Yle Puhe ostaa ainoana radiokanavana indieohjelmia vuosittain. Urheilussa lisäarvoa saavutetaan laajalla lajikirjolla.
  47. 47. Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0 Strategia 15.1.2015 Tuija Aalto sivu 47/53 Uusi päivä – päivittäisdraaman yhteiskunnallinen arvo tuottajan kuvaamana Uusi päivä tuottaja Samu Reijonen http://yle.fi/aihe/uusi-paiva/ Uusi päivä on yhteisöllinen draamasarja, jossa käsitellään arkipäiväisiä asioita perhekatseluun soveltuvalla tavalla. Uusi päivä kiinnostaa 10–17- vuotiaita ja tarjoaa kaupallisille sarjoille vaihtoehtoisen, realistisemman näkökulman suomalaiseen elämään. Uusi päivä herättää keskustelua esittämällä yhteiskunnallisia aiheita ja tilanteita, joihin jokainen voi joutua (esim. työttömyys, yt-neuvottelut, syrjäytyminen, koulukiusaaminen ja teiniraskaus). Uusi päivä kertoo tarinoita arkipäiväisen monikulttuurisesta Suomesta. Sarjassa esiintyy monipuolisesti kaikenikäisiä suomalaisia hahmoja. Ohjelman tekijät käyvät keskustelua katsojien kanssa sarjan sivuilla ja Facebookissa, Twitterissä ja YouTubessa. Tekijät aktivoivat faniyhteisöä osallistumaan, tuottamaan sisältöä ja keskustelemaan. Sarjan yhtye Vihreät Valot esiintyy tapahtumissa ympäri maata samalla tavaten faneja ja tuoden sarjan tähdet lähelle heitä. Kaikki ohjelmat ovat katsottavissa Areenasta ympäri maailmaa 30 vuorokauden ajan, UP+ -materiaali ja muu sisältö tätä vielä pidempään. Sisältö on saavutettavissa uusipäivä.fi -sivustolla. Sosiaalisen median sisällön seuraaminen ei edellytä rekisteröitymistä. Sarjaan tuotettu musiikki on kuunneltavissa myös Spotifyssa ja Soundcloudissa. Uusi päivä käyttää tuotannossaan paikallisia yrityksiä ja yhteistyökumppaneita. Tuotanto tarjoaa myös harjoittelumahdollisuuksia alan opiskelijoille. Satuhäät – ohjelman arvo yhteiskunnalle ohjelman tuottajan kuvaamana http://areena.yle.fi/tv/2213026 Matti Grönberg, tuottaja Satuhäät on koko perheen ohjelma. Ohjelman tärkein sisältö on ihmiset, hääpari ja heidän lähipiirinsä. Satuhäät kuvaa realistisesti tämän päivän suomalaista arkitodellisuutta, ihmissuhteita ja elämäntilanteita. Satuhäiden ympärille on muodostunut kimppaporukoita, ihmiset kokoontuvat yhdessä seuraamaan ohjelmaa. Lähetyksen jälkeen ohjelman kommentointi jatkuu vilkkaana eri foorumeilla.
  48. 48. Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0 Strategia 15.1.2015 Tuija Aalto sivu 48/53 Satuhäät on perusarvoiltaan hyvin perinteinen perhearvojen puolustaja, mutta samalla se antaa suvaitsevaisen ja ajassa muuttuvan kuvan Suomalaisesta parisuhteesta. Satuhäät esittelee monipuolisesti erilaisia hääpareja ja hääseremonioita, mukaan on valittu valtavirran ulkopuolelta ortodoksi-, saamelais-, invalidi-, sivillivihkimis- ja ulkosuomalais- ja lesbohääpareja. Satuhäät on synnyttänyt keskustelua parisuhteista ja perhearvoista. Satuhäät on kirvoittanut lukuisia puheenaiheita netin keskustelupalstoille sekä torikeskusteluihin. Love connection – ohjelman arvo yhteiskunnalle tuottajan kuvaamana http://areena.yle.fi/?q=love+connection Minna Lindroos, tuottaja Love Connection - ohjelma ei peitä tunteita vaan nostaa ne rohkeasti esiin, ja antaa katsojalle mahdollisuuden voimakkaisiin tunne-elämyksiin. Tätä ohjelmaa katsotaan varmasti paljon yhdessä ystävien ja läheisten kanssa, ja sen seurassa viihdytään. Katsoja voi samaistua ohjelman henkilöiden kokemiin asioihin ja peilata niihin omaa elämäänsä, kokemuksiaan ja tunteitaan. Love Connection -ohjelma avaa uutta näkökulmaa sekä suomalaisuuteen että ulkosuomalaisuuteen. Amerikansuomalaisten päähenkilöiden kautta opimme uutta amerikansuomalaisuudesta, ja heidän kauttaan voimme peilata myös omaa suomalaisuuttamme ja Suomea ja nähdä itsemme muiden silmin. Samhälleligt mervärde: Strömsö http://arenan.yle.fi/tv/2211193 Stefan Jansson, producent En stor del av Strömsös publik är finskspråkig eller kommer från de andra nordiska länderna. Förutom programproduktion på Strömsö görs inslag från hela landet. För många har Strömsö blivit en inkörsport till det svenska Finland, ett bidrag till ökad tolerans och förståelse mellan språkgrupperna och förstärkning av den nordiska gemenskapen. Strömsö har alltid haft lustfyllt skapande som ett centralt tema. Programmet vill erbjuda publiken intressanta gäster samt locka mänskorna till att skapa själva och bidra med kunskap och allmänbildning kring frågor som berör hantverk, trädgårdsskötsel, matlagning och andra
  49. 49. Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0 Strategia 15.1.2015 Tuija Aalto sivu 49/53 meningsfulla fritidsaktiviteter och fenomen. Vi jobbar aktivt med begreppsparen trend - tradition och vill vidareförmedla traditionella hantverksmetoder men i en modern tappning. En av Europas mest omfattande webbplatser inom de ämnesområden vi representerar bidrar till att sprida kunskap, inspiration och intresse för nya och gamla kulturella yttringar. Hela konceptet Strömsö bygger på att bejaka folks kreativitet, idéer och nya tankar. Strömsö är ett program som förmedlar viljan av att göra tillsammans oberoende av om det gäller konstskapande, hantverk, trädgårdsskötsel, matlagning eller bilreparationer. En uttalad ambition är att satsa på upplevelse i första hand och kunskap i andra hand. Man kan med fog anse att Strömsö har lyckats med att skapa en egen Strömsövärld eller -anda i.o.m att ”Ei mennyt niin kuin Strömsössä” och ”strömsöillään” har blivit vedertagna språkligt begrepp i finskan. Strömsö har blivit en sinnebild för ett liv där gemenskap mellan människor har en central plats. Strömsö är ett av få lifestyleprogram utan kommersiella kopplingar som annars ofta är kännetecknande för den här genren program. VI erbjuder gratis kvalitetsmaterial på nätet, på Facebook, i tv och på ort och ställe. Strömsö besöks årligen av tusentals "Strömsö"turister som bereds möjlighet att bekanta sig med området. För ändamålet har även en upplevelsestig anlagts på området som är öppen för allmänheten. Vi bedriver ett aktivt samarbete med bl a Vasa stad för att utveckla området. Upplevelsestigen t ex har anlagts i samarbete med flera andra aktörer. Programmet är formatmässigt och tekniskt en föregångare inom genren, ett brand som hela tiden ynglar av sig i nya spinoff-program. Samhälleligt mervärde: Yle X3M, Populärkultur http://svenska.yle.fi/x3m Amie Borgar, producent Vi erbjuder fräsch och relevant innehåll som både kan upplysa och underhålla. Vi behandlar aktuella ämnen på ett igenkännbart och speciellt sätt och skapar diskussion. För en ung publik på svenska. Både i etern och på webben tar vi det finlandssvenska, det finska och det internationella i beaktande. På olika sätt skapar vi kultur, men för också vidare. Vi är personliga inbjuder tll diskussion. Både i våra radiosändningar och på vår webb har vi en aktiv lyssnarkontakt och våra medarbetare deltar i diskussionen med våra användare. Vi finns på alla plattformer; i etern och på mobila enheter. Vårt innehåll finns tillgängligt var och när våra användare vill ta del av det, vi är tillgängliga dygnet runt.

×