Saastojen laskenta ja dokumentointi paivitetty ohjeistus 28.1.2021
•
0 likes•8,334 views
Saastojen laskenta ja dokumentointi
Recommended
More Related Content
Similar to Saastojen laskenta ja dokumentointi paivitetty ohjeistus 28.1.2021
Similar to Saastojen laskenta ja dokumentointi paivitetty ohjeistus 28.1.2021 (20)
More from Energiatehokkuussopimukset
More from Energiatehokkuussopimukset (20)
Saastojen laskenta ja dokumentointi paivitetty ohjeistus 28.1.2021
- 1. Säästöjen laskenta ja dokumentointi – päivitetty ohjeistus 12/2020 Energiatehokkuussopimusten säästöjen laskenta ja vuosiraportointi -webinaari 28.1.2021 Ulla Suomi, Motiva Oy
- 2. ESITYKSEN SISÄLTÖ Säästöjen laskenta ja dokumentointi – päivitetty ohjeistus 12/2020 Energiatehokkuussopimukset 2017−2025 • Lähtökohtia ohjeistukselle • Tavoitteet, rajaukset ja määritelmät (OSA 1: luvut 1−3) • Kenelle ja miksi ohje on laadittu − mitä ohjeella ei tavoitella • Yleisiä pelisääntöjä (OSA 2: luvut 4−7) • Mitä voi laskea energiansäästöksi, säästövaikutuksen voimassaolo ja elinikä, dokumentointi, raportointi seurantajärjestelmään • Energiansäästövaikutusten määritys (OSA 3: luku 8) • Mitä säästöä arvioidaan, taseraja laskennassa, vertailu eli ns. normaalitaso, laskentamenetelmän valinta, säästövaikutuksen realistisuus • Esimerkkejä toimenpiteiden säästövaikutusten laskennasta (OSA 3: luku 9)
- 3. ENSISIJAINEN VALINTA ENERGIATEHOKKUUSTAVOITTEIDEN TOIMEENPANOSSA SUOMESSA ▪ Keskeinen rooli EU:n sitovan energiatehokkuusdirektiivin sitovan velvoitteen (7 artikla) toimeenpanossa ▪ Energiatehokkuusdirektiivi (EED): Energiatehokkuusdirektiivi (2012/27/EU), Direktiivi (EU) 2018/2002 energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta ▪ Rakentuu hyvälle yhteistyölle valtion, toimialojen, yritysten ja kuntien välillä ▪ Kaikilla sama tavoite ja suunta ▪ Vapaaehtoiset sopimukset ovat vaihtoehto uudelle kansalliselle lainsäädännölle tai muille pakkokeinoille ▪ Ilman vuosittaista raportointia ja seurantaa ei ole mahdollista käyttää vapaaehtoista menettelyä ▪ Luotettava säästöjen laskenta ja dokumentointi sekä kattava vuosiraportointi ovat avainasemassa ▪ Sitovan velvoitteen toimeenpano onnistuu vapaaehtoisin keinoin vain, kun sopimustoiminta on: ▪ kattavaa ▪ täyttää asetetut tavoitteet energiankäytön tehostumisesta ja ▪ toimenpiteiden ja niiden säästövaikutusten seuranta ja raportointi on kattavaa ja luotettavaa Energiatehokkuussopimukset 3 28.1.2021
- 4. PÄIVITYS 12/2020 – LÄHTÖKOHTIA PÄIVITYKSELLE JA OHJEISTUKSELLE ▪ Joulukuussa 2018 tuli voimaan päivitetty energiatehokkuusdirektiivi (EED) ▪ Uusi velvoitekausi 2021–2030 (EED 7 artikla) ▪ Energiatehokkuussopimusten rooli Suomea sitovan tavoitteen saavuttamisessa myös 2021 alkaneella velvoitekaudella täysin keskeinen – lähtökohtaisesti arvioidaan kattavan selvästi yli puolet Suomen tavoitteesta ▪ Ohje on ”kevyt” päivitys vuonna 9/2017 tehtyyn sopimuskaudelle 2017–2025 tehtyyn versioon ▪ 12/2020 merkittävimmät muutokset verrattuna 9/2017 ohjeistukseen: ▪ Huomioitu EED 2018 päivityksen edellyttämät tarpeet ▪ Tarkennettu ja täydennetty erityisesti luvuissa 4–8 olevia sisältöjä mm. saamamme palautteen perusteella ▪ Tyypillisiä energiansäästötoimenpiteitä ja niille ohjeellisia säästövaikutuksen elinikiä sisältävä taulukko on pienin täsmennyksin siirretty ladattavaksi sopimustoiminnan verkkosivuilta. ▪ Laskentaesimerkki Exceliin on lisätty kaksi uutta esimerkkiä ▪ Joitain kappaleita jaettu ja siirretty yksittäisten lukujen sisällä Säästövaikutusten laskenta ja dokumentointi – yleisiä pelisääntöjä 4 28.1.2021
- 5. OSA 1 Tavoitteet, rajaukset ja määritelmät Luvut 1 – 3 • Tavoitteet: Kenelle – Mitä – Miksi • Rajaukset – mitä ei tavoitella • Ohjeessa/sopimustoiminnassa käytettäviä määritelmiä
- 6. Tavoitteet Kenelle? Miksi? Mitä? OSA 1 – LUKU 1
- 7. OSA 1: TAVOITTEET – LUKU 1 ▪ Tarkoitettu kaikille energiatehokkuussopimukseen liittyneille yrityksille ja kunnille sekä heidän sopimuksen toimeenpanoon liittyville palveluntuottajille ▪ Varsinaisen säästövaikutusten laskennan ja tarkastelun tekee usein energiakatselmoija tai muu asiantuntija, jolla on energiatehokkuusasioista osaamista ja kokemusta ▪ Ohjeen yleiset periaatteet säästöjen laskennasta ja niiden dokumentoinnista koskevat kaikkia eri alueiden energiatehokkuussopimuksiin liittyneitä. ▪ Ohjeistuksella on tarkoitus varmistaa, että vuosittain raportoitavien energiansäästötoimenpiteiden tarkastelu noudattaa mahdollisimman yhdenmukaista käytäntöä ▪ Olennaista tukea EU:n energiatehokkuusdirektiivin edellyttämiä säästöjen mittaus-, tarkastus, ja todentamisvaatimuksia Kenelle? Miksi? 7 28.1.2021
- 8. OSA 1: TAVOITTEET – LUKU 1 ▪ Peruslinjauksia ja pelisääntöjä energiatehokkuussopimustoimintaan liittyvien vuosiraportoinnissa raportoitavien energiansäästötoimien säästövaikutusten laskennasta ja laskennan dokumentoinnista ▪ Laskentaesimerkkien kohderyhmänä ovat elinkeinoelämän pienet ja keskisuuret energiankäyttäjät (teollisuus ja palveluala), kiinteistöalan toimitilakiinteistöt sekä kunta-ala ▪ Yksinkertaistettuja laskentamenetelmiä voidaan käyttää ensisijaisesti pienehköille säästötoimille → tarkempi laskenta tarvitaan aina, kun toimenpiteen vaikutus kohteen energiankäyttöön on merkittävä tai kohdistuu monimutkaiseen prosessiin ▪ Vastuu laskemien ja niiden realistisuuden tarkistamisesta on aina laskijalla/raportoijalla Mitä? 8 28.1.2021
- 9. Rajaukset – mitä ei tavoitella OSA 1 – LUKU 2
- 10. OSA 1: TAVOITTEET – LUKU 2 ▪ Ohjeessa tarkastellaan energiatehokkuussopimukseen liittyneen yrityksen tai kunta-alan toimijan omaan energiankäyttöön liittyvien toimien vaikutusta ▪ Ohjeessa ei ole tavoitteena: ▪ Esittää uusia menetelmiä säästövaikutusten laskentaan, vaan esimerkeissä hyödynnetään ja sovelletaan jo olemassa olevaa tietoa ja käytäntöjä ▪ Esittää energiavaltaisilla aloilla (energiantuotanto ja prosessiteollisuus) ja tekniikaltaan muuten vaativissa kiinteistöissä (uimahallit, jäähallit, kylpylät, sairaalat jne.) toteutettujen säästötoimien liittyvien toimenpiteiden säästövaikutusten laskentaa ja esimerkkejä ▪ Käsitellä säästövaikutusten arviointia ns. pehmeille toimenpiteille kuten esim. viestintä, koulutus ja toimintatapamuutokset eikä esimerkiksi maankäyttöön tai kaavoitukseen liittyville toimenpiteille. ▪ Käsitellä energiapalveluiden toimenpideohjelmaan sisältyvien loppuasiakkaisiin kohdistuvien toimien säästöjä ▪ Käsitellä kunnan toimien säästövaikutuksen arviointia muiden osapuolien energiankulutukseen Rajaukset – mitä ei tavoitella 10 28.1.2021
- 12. OSA 1: TAVOITTEET – LUKU 3 ▪ Määritelty seuraavat sopimustoimintaan ja ohjeeseen liittyvät asiat/termit: ▪ Energiansäästö ▪ Energiatehokkuuden parantaminen ▪ Energiatehokkuuden parantuminen ilman aktiivisia toimia ▪ Energiansäästö-/energiatehokkuustoimi ja energiansäästö-/energiatehokkuustoimenpide ▪ Energian loppukulutus/energian loppukäyttö ▪ Primäärienergian kulutus ▪ Tulevan energiankulutuksen vähentäminen ▪ Energiansäästötavoite ▪ Energiansäästötavoitteen saavuttamisen seurantaan hyväksyttävä energiansäästö ▪ Energiansäästötavoitteen muuttaminen ▪ Säästövaikutuksen elinikä Termejä ja määritelmiä 12 28.1.2021
- 13. OSA 2 Tavoitteet, rajaukset ja määritelmät Luvut 4–7 • Millaiset toimet ovat energiansäästötoimia? • Energiansäästövaikutuksen voimassaolo ja elinikä • Säästövaikutuksen laskennan dokumentointi • Energiansäästötoimenpiteiden raportointi seurantajärjestelmään
- 14. Millaiset toimet ovat energiansäästötoimia? OSA 2 – LUKU 4
- 15. OSA 2: YLEISIÄ PELISÄÄNTÖJÄ – LUKU 4.1 ▪ Perusperiaatteita: ▪ Lähtökohtaisesti sopimustoiminnan vuosiraportoinnissa voi laskea ja raportoida sellaisia toimenpiteitä ja niiden säästövaikutuksia, jotka kohdistuvat siihen energiankäyttöön, jonka perusteella liittyneen energiatehokkuussopimuksen mukainen tavoite on asetettu. ▪ Yksi poikkeus kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa − ko. sopimuksen kohta 4.3 ▪ Energiansäästöllä tarkoitetaan aktiivisin toimenpitein aikaan saatua toimenpiteen kohteena olevan energiankulutuksen vähentämistä nykytasosta verrattuna siihen energiamäärään, joka toteutuisi ilman näitä toimenpiteitä ▪ Energiansäästöksi voidaan myös laskea aktiivisin toimenpitein saavutettua tulevan energiankulutuksen vähentämistä Mitä voi sopimustoiminnassa laskea säästöksi ja mitä ei? Perusperiaatteita 15 28.1.2021
- 16. OSA 2: YLEISIÄ PELISÄÄNTÖJÄ – LUKU 4.2–4.12 ▪ Esimerkkitapauksia, joiden säästövaikutuksen laskennan mahdollisuudet ja periaatteet ovat sopimustoiminnan energiansäästötoimien raportointiin liittyen nousseet esille ja joiden käsittely kuuluu yleisen ohjeen piiriin ▪ Energiamuodon vaihto (4.2.1–4.2.2) ▪ Energiavirtojen kierrätys ja lämmöntalteenotto (4.3) ▪ Laitteiden tai koneiden uusinta (4.4) ▪ Kiinteistöjen peruskorjaus (4.5) ▪ Uudisrakentaminen (4.6) ▪ Ominaiskulutuksen muutos ▪ Käyttötekniset toimet ja toimintamallit (4.8) ▪ Kiinteistönhoidon palkkio-sanktio-mallit (4.9) ▪ Tilatehokkuuden parantuminen (4.10) ▪ Rakennusten purkaminen (4.11) ▪ Toiminnan supistuminen (4.12) Millaiset toimet ovat energiansäästötoimia? Esimerkkitapauksia – säästöä vai ei 16 28.1.2021
- 17. OSA 2: YLEISIÄ PELISÄÄNTÖJÄ – LUKU 4.2 – UUTTA ▪ Energiamuodon tai polttoaineen vaihto ei pääsääntöisesti ole energiansäästötoimi silloin kun energian loppukäytön määrä ei muutu. ▪ Poikkeukset, joista voi laskea säästöä vaikka loppukäytön määrä ei muutu: ▪ Lämpöpumpun hankinta sähkölämmityskohteessa (11) ▪ Siirtyminen lämpöpumppuun öljy- tai maakaasulämmityskohteessa − säästövaikutus määritetään poikkeuksellisesti primäärienergiatarkasteluna ohjeen esimerkin ja siinä esitettyjen vakiokertoimien mukaisesti (10A) ▪ Olemassa olevan vedenjäähdytyskoneen korvaaminen kaukojäähdytyksellä − säästövaikutus määritetään poikkeuksellisesti primäärienergiatarkasteluna ohjeen esimerkin ja kertoimien mukaisesti (10B) ▪ Poistoilmalämpöpumpun asennus kaukolämpökohteeseen − säästövaikutus määritetään poikkeuksellisesti primäärienergiatarkasteluna ohjeen esimerkin ja kertoimien mukaisesti (10C) ▪ Oman kattilan vaihto hyötysuhteeltaan parempaan kattilaan (1A) ▪ Siirtyminen kokonaan tai osittain omaan paikalliseen uusiutuvia energialähteitä käyttävään energiantuotantoon (esim. kiinteistökohtainen tuulivoima, aurinkopaneeli, hake omasta metsästä), siltä osin, kun se vähentää kohteen ostoenergian tarvetta (13) ▪ Säästöä ei voi laskea: ▪ Esim. öljy- tai maakaasulämmitys → siirtyminen alue-/kaukolämpöön tai maakaasuun riippumatta alue-/kakolämpölaitoksen käyttämästä polttoaineesta ▪ Alue- tai kaukolämpölaitoksissa tehtyjä energiankäytön tehostamistoimenpiteitä tai niissä polttoaineen vaihdosta syntyviä hyötysuhdemuutoksia ei voi laskea loppukäytön energiansäästöksi ▪ Energiahankinnan kilpailutus Millaiset toimet ovat energiansäästötoimia? Energiamuodon vaihto 17 28.1.2021
- 18. OSA 2: YLEISIÄ PELISÄÄNTÖJÄ – LUKU 4.3 ▪ Ylijäämäenergian kierrätys lämmitykseen on energiansäästöä silloin, kun energiatehokkuussopimukseen liittyjä hyödyntää sen omassa energiankäytössään ja vähentää toimenpiteellä samalla omaa ostoenergian kulutustaan ▪ Uudisrakentamisessa se voidaan vastaavasti huomioida tulevan ostoenergian korvaamisena. ▪ Energian kierrätyksen tai lämmöntalteenoton säästövaikutuksen laskenta tehdään aina tapauskohtaisesti. ▪ Kierrätys voi olla esim. prosessin ylijäämäenergiaa, lämpöpumpun avulla tapahtuvaa ylijäämälämmön talteenottoa jäähdytyksestä lämmitykseen tai jäähdytyskoneikkojen lauhdelämmön talteenottoa ▪ Säästövaikutuksen laskennassa on huomioitava mahdollinen toisen energiamuodon lisääntyminen ▪ Energiatehokkuussopimukseen liittyneen yrityksen, kunnan tai yhteisön ylijäämäenergian myynti energialaitokselle tai muulle toimijalle ei ole ko. liittyjän energiansäästötoimenpide, se ei vähennä liittyjän omaa ostoenergian tarvetta Millaiset toimet ovat energiansäästötoimia? Energiavirtojen kierrätys ja lämmöntalteenotto 18 28.1.2021
- 19. OSA 2: YLEISIÄ PELISÄÄNTÖJÄ – LUKU 4.4 – PÄIVITYS ▪ Laiteuusinta ▪ Laitteen tai komponentin uusiminen täyttää useimmiten ensimmäisellä kerralla energiansäästötoimenpiteelle asetettavat vaatimukset ▪ Säästö lasketaan hankitun uuden laitteen ja korvatun laiteen energiakulutuksen erotuksena ▪ Laitteen seuraava uusiminen ▪ Säästö lasketaan seuraavassa uusimisessa hankittavan uuden laitteen ja Suomessa markkinoilla olevan tyypillisen vastaavan laitteen kulutuksen erotus. ▪ Mikäli laite on ekosuunnitteluasetuksen piirissä, säästöä syntyy vain hankitun laitteen ja ekosuunnitteluasetuksen edellyttämänä energiatehokkuustasoa vastaavan laitteen kulutuksen erotuksena ▪ Tuotannon koneuudistus ▪ Säästö voi laskea, jos uusimispäätöksen oleellinen tavoite on energiatehokkuuden parantaminen ▪ Säästöä myös, jos uusimisen seurauksena saavutetaan mitattu ja määrällisesti merkittävä energiansäästö (MWh/a) tai jos laite on energiatehokkuudeltaan selkeästi Suomessa markkinoilla olevaa normaalia keskimääräistä tasoa tai ekosuunnitteluasetuksen mukaista energiatehokkuustasoa parempi Millaiset toimet ovat energiansäästötoimia? Laitteiden tai koneiden uusinta 19 28.1.2021
- 20. OSA 2: YLEISIÄ PELISÄÄNTÖJÄ – LUKU 4.5 ▪ Peruskorjaus tai yksittäisten rakennusosien (esim. ikkunoiden) uusiminen ei lähtökohtaisesti ole energiansäästöinvestointi ▪ Voidaan laskea säästöksi, jos kohdistuu keskeisesti energiankulutukseen vaikuttavaan tekniseen järjestelmään tai rakennusosaan (esim. lämmitysjärjestelmä, ilmanvaihto, valaistus, ikkunat, nosto-ovet) ja sen seurauksena saavutetaan todellinen määrällisesti merkitsevä vähenemä energiankulutuksessa (MWh/a) ▪ Lisäksi, vaikka energiankäyttö ei vähenisi, voidaan energiansäästötoimeksi hyväksyä energiatehokkuudeltaan ekosuunnitteluasetuksen edellyttämää energiatehokkuustasoa tai Suomessa markkinoilla olevaa normaalia keskimääräistä tasoa parempien laitteiden valinta. Millaiset toimet ovat energiansäästötoimia? Kiinteistön peruskorjaus 20 28.1.2021
- 21. OSA 2: YLEISIÄ PELISÄÄNTÖJÄ – LUKU 4.6 – UUTTA ▪ Uudiskohteen laitehankinta ▪ Energiansäästötoimeksi hyväksytään energiatehokkuudeltaan Suomessa markkinoilla olevaa keskitasoa tai ekosuunnitteluasetuksen edellyttämää energiatehokkuustasoa parempien laitteiden hankinta ▪ Uudisrakentamisen energiansäästö ▪ Määräystasoa paremmalla rakentamisella saavutettava tulevan kulutuksen vähentäminen voidaan laskea energiansäästöksi ▪ Uusi tuotantolaitos korvaa olemassa olevaa tuotantokapasiteettia ▪ Voidaan laskea siirtyvän tuotannon ja uudessa tuotantolaitoksessa tapahtuvan vastaavan tuotannon ominaiskulutuksen parantumisen ja siirretyn tuotantovolyymin perusteella (ks. 4.7) ▪ Ylijäämälämmön hyödyntäminen uudiskohteessa ▪ Kierrätys uudiskohteessa on energiansäästöä, kun liittyjä hyödyntää sen omassa energiankäytössään ja se vähentää tulevan ostoenergian kulutusta Millaiset toimet ovat energiansäästötoimia? Uudisrakentaminen 21 28.1.2021
- 22. OSA 2: YLEISIÄ PELISÄÄNTÖJÄ – LUKU 4.7 – PÄIVITYS ▪ Pelkästään ominaiskulutuksen muutoksen perusteella ei voi laskea energiansäästöä ▪ Muutoksia ominaiskulutuksiin aiheuttaa moni asia, jolla ei ole mitään tekemistä energiatehokkuuden tai energiansäästön kanssa ▪ Esimerkiksi teollisuudessa tuotantovolyymin kasvu usein pienentää ominaiskulutusta, mutta tuotantovolyymin pienentyminen nostaa ominaiskulutuksen takaisin lähtötasolle ▪ Vastaavasti kiinteistöissä tilojen käyttöaikojen muutokset aiheuttavat usein merkittäviä ominaiskulutuksen muutoksia, joita ei voi laskea energiansäästöksi ▪ Ominaiskulutuksen paraneminen tai osa sen paranemisesta voidaan laskea energiansäästöksi, jos taustalla on yksi tai useampi toteutettu toimenpide, jonka tavoitteena on ollut energiatehokkuuden parantaminen ▪ Säästön määrän laskentaperusteet ja siihen aktiivisesti vaikuttaneet toimenpiteet on määritettävä raportoinnissa ja dokumentoiva ▪ Jos esim. teollisuusprosessin energiatehokkuuden parantamiseksi on tehty toimenpiteitä, joilla aiemman tuotannon ominaiskulutus paranee, voidaan säästö laskea kertomalla alkuperäinen normaalia toimintaa vastaava volyymi (t) ominaiskulutusten erotuksella (kWh/t). ▪ Säästön määrän laskentaperusteet ja säästöön vaikuttaneet toimenpiteet on aina määritettävä ja dokumentoiva Millaiset toimet ovat energiansäästötoimia? Ominaiskulutuksen muutos 22 28.1.2021
- 23. OSA 2: YLEISIÄ PELISÄÄNTÖJÄ – LUKU 4.8 ▪ Esim. lämpötilojen asetusarvojen ja aikaohjelmien muutoksista on mahdollista laskea energiansäästövaikutus ennen muutosta olevan ja muutoksen jälkeen olevan tilanteen mukaisesti ▪ Käyttöteknisten toimien ja toimintamallien säästövaikutusten pysyvyyteen liittyy epävarmuustekijöitä − kertaluonteisesti tehtynä muutoksen aikaansaaman energiansäästövaikutuksen elinikä on lyhyt ▪ Laskentaesimerkkejä (3A, 4A, 4B, 8, 9B) ▪ Toimintamallien, kuten kulutusseurannan tai rakennusautomaation, mahdollinen energiansäästövaikutus riippuu olennaisesti siitä, miten niitä hyödynnetään ▪ Pelkän toimintamallin (esim. kulutusseuranta, rakennusautomaatiojärjestelmä) olemassaolo ei säästä energiaa eikä pelkkä toimintamallin olemassaolo ole energiansäästötoimi ▪ Säästövaikutuksen arvioimiseksi pitää ko. rakennuksesta olla dokumentoitua seurantatietoa saavutetuista energiansäästöistä mitattujen energiankulutusten perusteella ▪ Seurantatiedosta on mahdollisuus nähdä ennen–jälkeen vaikutus ja tilanteen pysyvyys esim. rakennusautomaatiojärjestelmän käyttöönoton jälkeen Millaiset toimet ovat energiansäästötoimia? Käyttötekniset toimet ja toimintamallit 23 28.1.2021
- 24. OSA 2: YLEISIÄ PELISÄÄNTÖJÄ – LUKU 4.9 ▪ Kun kiinteistönhoidon sopimukseen sisältyy palkkio-sanktio-malli, joka on sidottu toteutuvaan energiankulutustasoon, on yleensä seurauksena tarkempi kulutusseuranta ja kulutustason pysyminen hallinnassa ▪ Säästövaikutuksen huomioimisen edellytys on se, että energiansäästöä ei saavuteta sisäolosuhteiden kustannuksella! ▪ Kiinteistöissä, joissa on käytössä palkkio-sanktio-malli. voidaan ko. mallin käytön säästövaikutus arvioida keskimääräisenä toteutuvan kulutuksen alenemisena maltillisella prosentilla ohjeen esimerkin mukaisesti (1D) ▪ HUOM! Samoihin kiinteistöihin ei voi esittää erillisinä säästötoimenpiteinä sekä käyttöteknisiä toimia että palkkio-sanktiomallia. ▪ Näin vältetään käyttöteknisten toimenpiteiden säästövaikutuksen laskeminen kahteen kertaan päällekkäisinä säästöinä Millaiset toimet ovat energiansäästötoimia? Kiinteistönhoidon palkkio-sanktio-mallit 24 28.1.2021
- 25. OSA 2: YLEISIÄ PELISÄÄNTÖJÄ – LUKU 4.10 ▪ Rakennuksissa tilojen lämmitykseen kohdistuvasta energiankulutuksesta voidaan tilatehokkuuden parantumisen kautta laskea säästöä silloin, kun yhdestä tai useammasta rakennuksesta siirrytään tilankäytöltään tehokkaampaan tilaan tai tiloihin ▪ Tilatehokkuus paranee, jos toimintaa itsessään ei supisteta, mutta samalle toiminnalle varattu lämmitettävä tila vähenee ▪ Yleisimmin tilatehokkuutta parannetaan lähinnä toimistorakennuksissa ▪ Vuokrasopimuksen päättyminen tai tilojen myynti ei ole energiansäästötoimi ▪ Säästöä voi laskea, kun ▪ Tilojen lämmitykseen käytettävä energiankulutus henkilöä kohden pienenee ▪ Käyttöön otettavien tilojen rakennuksen ominaislämmönkulutus on aiempien tilojen vastaavaa kulutusta pienempi ▪ Aiemmista tiloista siirrettävien toimintojen laitesähkön kulutuksen oletetaan siirtyvän siirron kohteena oleviin tiloihin eikä siitä tilatehokkuuden parantamiseen liittyen lasketa energiansäästöä Millaiset toimet ovat energiansäästötoimia? Tilatehokkuuden parantuminen 25 28.1.2021
- 26. OSA 2: YLEISIÄ PELISÄÄNTÖJÄ – LUKU 4.11 – PÄIVITYS ▪ Säästötoimenpiteeksi voidaan laskea, mikäli tyhjillään ja tulevaisuudessa ilman käyttömahdollisuutta oleva rakennus puretaan ▪ Säästövaikutus arvioidaan käyttäen lähtötasona rakennuksen peruslämpötasoa eli energiansäästövaikutuksen laskennan lähtötasona ei ole normaali huonelämpötilataso ▪ Kiinteistön on ennen purkamista oltava vähintään yksi kokonainen lämmityskausi tyhjänä ja ylläpitolämmöllä ennen kuin sen purkamisesta voidaan arvioida normaalivuoden peruslämmönkulutuksen kautta laskettua säästöä. Millaiset toimet ovat energiansäästötoimia? Rakennusten purkaminen 26 28.1.2021
- 27. OSA 2: YLEISIÄ PELISÄÄNTÖJÄ – LUKU 4.12 ▪ Jos toiminnansupistuminen tapahtuu muista kuin energiansäästösyistä, ei kyseessä ole energiansäästötoimenpide ▪ Esimerkiksi teollisuudessa tehtaan tai tuotantolinjan sulkeminen tai kunta-alalla päiväkodin sulkeminen ovat toiminnan supistamista ▪ Kaikkea energiankäytön vähenemistä ei siis voi laskea saavutetuksi energiansäästöksi Millaiset toimet ovat energiansäästötoimia? Toiminnan supistaminen 27 28.1.2021
- 28. Energiansäästövaikutuksen voimassaolo ja elinikä OSA 2 – LUKU 5
- 29. OSA 2: YLEISIÄ PELISÄÄNTÖJÄ – LUKU 5.1 – PÄIVITYS ▪ Välitavoitteen 2020 ja vuodelle 2025 asetetun kokonaistavoitteen (MWh) toteutumisen seurantaan voi sisältyä vain ko. sopimuskaudella toteutetuista toimenpiteistä syntynyttä ja ko. vuosina voimassa olevaa seurantajärjestelmään raportoitua energiansäästöä ▪ Vaikka osa sopimuksen alkuvaiheessa voimassa olevista säästöistä todennäköisesti ei ole enää voimassa 2025, on kaikilla toimenpiteillä tärkeä rooli EU:n energiatehokkuusdirektiivin 7 artiklan mukaisen kansallisen sitovan energiansäästötavoitteen saavuttamisen vuosittaisessa seurannassa Säästövaikutuksen voimassaolo vuonna 2020 ja 2025 29 28.1.2021
- 30. OSA 2: YLEISIÄ PELISÄÄNTÖJÄ – LUKU 5.2 – PÄIVITYS ▪ Energiansäästötoimenpiteen / säästövaikutuksen eliniällä tarkoitetaan sitä aikaa vuosina, jonka sen säästövaikutus on toimenpiteen toteutusvuoden jälkeen voimassa ▪ Energiansäästötoimenpiteen säästövaikutuksen elinikä määritetään ensisijaisesti ”pääjärjestelmän” eliniän perusteella − ei yksittäisten teknisten osien perusteella ▪ Tyypillisiä teknisten toimenpiteiden (TEK) elinikiä on esitetty verkkosivuilta löytyvässä ohjeeseen liittyvässä elinikätaulukossa ▪ Perustelluista syistä voi raportoinnissa käyttää ohjeesta poikkeavia elinikiä ▪ Käyttöteknisten toimenpiteiden (KTEK) elinikä on lähtökohtaisesti sopimustoiminnan laskennassa 5 vuotta ▪ Käyttöteknisten toimien lyhyellä eliniällä EU ohjeistuksessa (1-2 vuotta) pyritään siihen, ettei luoda epärealistista säästökuplaa ▪ Poikkeus energiatehokkuussopimuksissa: perustuu liittyneiden systemaattiseen energianhallintaan → 5 vuotta ▪ Rakentamisen energiansäästövaikutuksen elinikä ▪ Määräystasoa paremman uudisrakentamisen tai korjausrakentamisen (rakennusosat) säästövaikutuksen elinikä on yhtä pitkä kuin kyseisen rakennuksen elinikä ▪ Uudis- tai korjausrakentamista koskevien säädöstason tiukentuminen jälkikäteen ei vaikuta energiansäästön määrään tai säästövaikutuksen elinikään Energiansäästötoimenpiteiden energiansäästövaikutuksen elinikä 30 28.1.2021
- 31. OSA 2: YLEISIÄ PELISÄÄNTÖJÄ – LUKU 5.3 ▪ Käyttöteknisten toimenpiteiden (KTEK) elinikää voidaan tietyin edellytyksin pidentää eli ’aktivoida’ energiatehokkuussopimusten vuosiraportoinnissa 2 vuotta kerrallaan ▪ Säästövaikutuksen ’aktivoinnin’ edellytyksenä on, että säästön määrä ja sen pysyvyys voidaan raportoiduille toimenpiteille ohjeistuksen mukaisesti osoittaa: ▪ Rakennusautomaatiojärjestelmä ▪ Tarkistaminen, että alkuperäisen säästövaikutuksen laskennan mukaiset asetusarvot ja käyntiajat ovat edelleen voimassa ▪ Kulutusseuranta ▪ Menetelmä ei sovellu pienten säästövaikutusten todentamiseen, koska rakennusten vuositason energiankulutuksissa on ns. luonnollista vaihtelua ▪ Perusedellytys, että toimenpiteellä saavutettu säästövaikutus näkyy vähintään samansuuruisena todellisena energiankulutuksen muutoksena, joka kyseiselle toimenpiteelle on aiemmin laskettu ja raportoitu ▪ Mikäli kohteessa on tehty pitkävaikutteisia energiansäästöinvestointeja tai rakennuskanta ja sen energiankäyttöön olennaisesti vaikuttavat tekijät (esim. käyttöaika) on muuttunut on niiden vaikutus otettava huomioon ▪ Mikäli energiankulutus on noussut yli 20 % todennettavan energiansäästön määrästä, ei kulutusseuranta enää toimi säästön pysyvyyden todentajana ▪ Mikäli tarkistuksessa huomataan, että säästövaikutus on olennaisesti muuttunut ei toimenpiteen säästövaikutusta voi seurantajärjestelmässä aktivoida ▪ Jos säästövaikutus on muuttunut (ei päättynyt kokonaan), voidaan toimenpide raportoida uutena toimenpiteenä ▪ Vaatii raportoijalta työtä ja ’aktivoinnin’ edellytyksenä olevat menettelyt ja tulokset on dokumentoitava KTEK toimenpiteiden säästövaikutuksen eliniän pidentäminen 31 28.1.2021
- 32. Säästövaikutuksen laskennan dokumentointi OSA 2 – LUKU 6
- 33. OSA 2: YLEISIÄ PELISÄÄNTÖJÄ – LUKU 6 ▪ Toimenpiteiden säästövaikutusten laskennan dokumentointi on olennaista ja dokumentit laskennasta tulee kysyttäessä olla saatavissa ▪ Vuosiraportointitietoja käytetään energiatehokkuusdirektiivin 7 artiklan mukaisen kansallisen sitovan säästötavoitteen toteutuman seurantaan ja raportointiin ▪ Energia-alan raportoimien toimenpiteiden säästöjä käytetään ko. direktiivin muiden artiklojen edellyttämien säästövaikutusten raportointiin ▪ Kaikista raportoitavista energiansäästötoimista tulee olla saatavilla joko energiakatselmusraportissa tai muuten dokumentoituna säästövaikutusten laskenta sekä laskennan lähtökohdat ja perusteet ▪ Sisältäen, kuka säästövaikutuksen on laskenut ja koska toimenpide toteutettiin ▪ Liittyjä vastaa, että energiatehokkuussopimuksen vuosiraportoinnissa seurantajärjestelmään raportoitu toimenpide (T) on toteutettu ja säästötoimenpiteiden energiansäästövaikutuksen laskenta on suoritettu asianmukaisesti ja dokumentoitu Säästövaikutuksen laskennan dokumentointi 33 28.1.2021
- 35. OSA 2: YLEISIÄ PELISÄÄNTÖJÄ – LUKU 7.1–7.4 – UUTTA ▪ Raportoitavat toimet ja niiden merkitys (7.1) UUSI ▪ Toimenpiteistä raportoitavat tiedot (7.2) ▪ Käyttäjätunnukset seurantajärjestelmään (7.3) UUSI ▪ Tarve aiemmin raportoitujen toimenpiteiden tietojen päivittämiseen (7.4) UUSI Energiatehokkuustoimenpiteiden raportointi seurantajärjestelmään 35 28.1.2021
- 36. OSA 3 ENERGIANSÄÄSTÖVAIKUTUSTEN MÄÄRITYS Luvut 8–9 • Lähtökohtia ja vaihtoehtoja säästövaikutusten laskennalle • Esimerkkejä toimenpiteiden säästövaikutusten laskennasta
- 37. Lähtökohtia ja vaihtoehtoja säästövaikutusten laskennalle OSA 3 – LUKU 8
- 38. OSA 3: ENERGIANSÄÄSTÖVAIKUTUSTEN MÄÄRITYS – LUKU 8.1 – PÄIVITYS ▪ Energiansäästön laskennassa tarvitaan energiankäytön osa-alueiden, energiatehokkuuden ja usein myös talotekniikan perusosaamista sekä energiaa käyttävien järjestelmien tuntemusta. ▪ Säästövaikutusten arvioijalla tulee olla käsitys tarkasteltavan kohteen energiataseesta ja kulutusjakaumista sekä säästöjen realistisesta suuruusluokasta. Säästövaikutusten arvioijan osaaminen 38 28.1.2021
- 39. OSA 3: ENERGIANSÄÄSTÖVAIKUTUSTEN MÄÄRITYS – LUKU 8.2 ▪ Raportoitavan toimenpiteen säästövaikutuksen tulee kohdistua liittyjän tavoitteen laskennassa mukana olevaan energiankäyttöön ▪ Poikkeuksena kunta-alalla ns. kolmansien osapuolien energiansäästö, joka on seurausta kunnan toteuttamista energiatehokkuustoimenpiteistä eikä ko. energiankäyttö kuulu muiden sopimusten piiriin (osuus max. 50%) ▪ Raportoitava energiansäästövaikutus koskee pääsääntöisesti energian loppukäyttöä ▪ Energiatehokkuusdirektiivin 7 artiklan mukainen energiansäästö koskee energian loppukäyttöä ▪ Poikkeukset, toimenpiteissä jossa säästö lasketaan primäärienergian kautta on esitetty ohjeen luvussa 4.2.2 ▪ Energia-alan Energiantuotannon toimenpideohjelmassa seurataan primäärienergiansäästöjä ja sähkötuotannon tehostumista, joille on asetettu tavoitteet liittyessä ▪ Säästöjä hyödynnetään energiatehokkuusdirektiivin muussa kuin 7 artiklan raportoinnissa ▪ Tarkastelujen lähtökohtana on ennen toimenpiteitä vallitseva energiankäytön tilanne ja säästövaikutuksen laskenta perustuu kohteen sen hetkiseen ns. normaaliin toimintaan, käyttöön ja käyttöaikoihin Mitä säästöä arvioidaan 39 28.1.2021
- 40. OSA 3: ENERGIANSÄÄSTÖVAIKUTUSTEN MÄÄRITYS – LUKU 8.3 JA 8.4 ▪ Säästötoimenpiteen säästövaikutuksen laskennassa ja raportoinnissa on otettava huomioon kokonaisvaikutus ▪ Toimenpide saattaa säästää yhtä energialajia, mutta lisätä toisen kulutusta ▪ Säästövaikutuksia määritettäessä on otettava huomioon tilanne, jossa samaan järjestelmään tai energiankulutuksen osa-alueeseen kohdistetaan useita toimenpiteitä ▪ Säästön kokonaismäärää ei tällöin yleensä ole suoraan yksittäisten toimenpiteiden säästövaikutusten summa ▪ Taseraja, jota sovelletaan energiatehokkuussopimustoiminnan säästövaikutusten laskennassa on kiinteistön/toimipaikan omaan kattilaan hankittu polttoaine tai alue-/kaukolämmitetyssä kiinteistössä kiinteistön oma mittari eli ostoenergia ▪ Toimipaikoilla, joilla on muuta kuin itse käytettyä ostoenergiaa on otettava huomioon toimipaikan energiatase ▪ Sopimukseen liittynyt voi raportoida sellaisia energiatehokkuustoimia ja niiden säästöjä, jotka kohdistuvat sen oman tavoitteen asetannan perusteena olevan energiankäytön vähentämiseen → myyty ylijäämäenergia ei ole myyjälle säästöä Säästötoimenpiteiden kokonaisvaikutus ja taseraja 40 28.1.2021
- 41. OSA 3: ENERGIANSÄÄSTÖVAIKUTUSTEN MÄÄRITYS – LUKU 8.5 – PÄIVITYS ▪ Laitteiden ja järjestelmien tavanomainen eli ns. normaali energiankulutustaso ▪ Normaalitasolla tarkoitetaan Suomessa markkinoilla olevaa normaalia keskimääräistä energiankulutustasoa eri laitteille ja järjestelmille ▪ Suomessa markkinoilla olevaa normaalia keskimääräistä energiankulutustasoa eri laitteille ja järjestelmille ei pääsääntöisesti ole julkaistuna vaan ko. tieto on selvitettävä säästölaskennan yhteydessä esim. kysymällä laitteiden markkinoijilta omaa hankintaa vastaavien Suomessa myytyjen laitteiden ns. normaalia keskimääräistä energiankulutusta ▪ Ekosuunnitteluasetusten energiankulutustaso ▪ Ekosuunnitteluasetuksen piirissä on tyypillisiä sekä taloteknisten järjestelmien että tuotantoprosessien laitteita (lamput, pumput, puhaltimet, moottorit yms.). https://ekosuunnittelu.info/> Tuotevaatimukset > laiteryhmä > Asetukset ja harmonisoidut standardit > Ekosuunnitteluasetus. ▪ Vertailutaso yksittäisen laitteen ja laitekannan vaihdossa ▪ Mikäli laitteelle on olemassa sitä koskeva ekosuunnitteluasetus, on uuden laitteen oltava vähintään ekosuunnitteluasetuksen energiatehokkuusvaatimukset täyttävä ▪ Yksittäisen laitteen vertailutaso = käytöstä poistuvan laitteen energiankulutus ▪ Peruskorjauskohteessa vertailutaso = vaihdettavan laitekannan (esim. kopiokoneet, kylmälaitteet jne.) keskimääräinen energiankulutus ▪ Muista vertailutason perusteiden ja lähteiden dokumentointi Vertailutason eli ns. normaalitason määrittäminen 41 28.1.2021
- 42. OSA 3: ENERGIANSÄÄSTÖVAIKUTUSTEN MÄÄRITYS – LUKU 8.6 – PÄIVITYS ▪ Säästövaikutuksen määrittämiseen on olemassa vaihtoehtoisia tapoja ▪ Mittaus (8.6.1) ▪ Paras, mutta usein vaikea tai kallis saavutettuun säästöön nähden ▪ Tapauskohtaiseen yksikkösäästöön perustuva tarkastelu (8.6.2) ▪ Esimerkiksi tietyn tyyppisen lampun vaihdon energiansäästö ja kerrotaan sen vaihdettavien yksiköiden määrällä ▪ Yksikkösäätön määrityksessä oltava huolellinen ▪ Laskennallinen tarkastelu (8.6.3) ▪ Useimmiten käytetty menetelmä, esim. energiakatselmuksissa ehdotetut toimenpiteet ▪ Joskus laskennassa joudutaan käyttämään ns. yleisiä nyrkkisääntöjä tai oletettuja säästöjä ▪ HUOM! Nyrkkisääntöjen käyttö pikemminkin lisää kuin vähentää niiden käyttäjältä vaadittavaa asiantuntemusta ▪ Ominaiskulutuksen muutos (8.6.4) ▪ Mahdollisuudet käyttää käsitelty ohjeen luvussa 4.7 ▪ Peruskaavoja joillekin tyypillisille energiansäästötoimenpiteille on esitetty ohjeen luvussa 9 esitettyjen laskentaesimerkkien Excel-laskentapohjassa Vaihtoehtoja energiansäästötoimenpiteiden vaikutuksen määrittämiseksi 42 28.1.2021
- 43. OSA 3: ENERGIANSÄÄSTÖVAIKUTUSTEN MÄÄRITYS – LUKU 8.7 JA 8.8. – PÄIVITYS ▪ Ohjeessa kuvattuja yksinkertaisia laskentaesimerkkejä (luku 9) voidaan käyttää lähinnä pienehköille säästötoimille. ▪ Riittää useimmiten pk-teollisuuden ja palvelusektorin tyypillisten säästötoimien vaikutusten arviointiin. ▪ Tarkempi laskenta on aina tehtävä silloin, kun toimenpide kohdistuu monimutkaiseen energiaa käyttävään prosessiin tai järjestelmään. ▪ Tässä ohjeessa ei käsitellä tällaisiin toimenpiteisiin liittyvää laskentaa. ▪ Jos yksittäisellä toimenpiteellä saavutettava säästö edustaa yli 5 % koko kohteen vuotuisesta energiankäytöstä (MWh), on siitä aina tehtävä tarkempi laskelma ▪ Säästövaikutusten laskennassa tulee aina olla mahdollisimman realistinen ▪ Laskentamenetelmän tarkkuus riippuu: käytettävissä olevan lähtötiedon määrästä ja laadusta, käytössä olevista laskentatyökaluista sekä laskennan suorittajan osaamisesta ▪ Säästövaikutuksen suuruus on tarkistettava, että sen suuruusluokka on järkevässä suhteessa säästötoimen kohteena olevan järjestelmän tai rakennuksenkokonaiskulutukseen ▪ Vastuu laskelmista ja niiden suurusluokkien tarkistamisesta on aina raportoijalla Laskennan tarkkuus ja laskentamenetelmän valinta Säästövaikutuksen realistisuus 43 28.1.2021
- 44. Esimerkkejä toimenpiteiden säästövaikutusten laskennasta OSA 3 – LUKU 9
- 45. OSA 3: ENERGIANSÄÄSTÖVAIKUTUSTEN MÄÄRITYS – LUKU 9 – UUTTA 28 esimerkkiä Excelissä toimenpiteiden säästövaikutusten laskennasta 45 28.1.2021 Uudet toimenpiteet: Lisäys 10A (maakaasukattila), 10C ja energiamuotokertoimet päivitetty
- 46. Kiitos! Säästöjen laskentaa koskevissa ksysymyksissä palvelee: kysy@energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi Ohje löytyy verkkosivuilta: https://energiatehokkuussopimukset2017- 2025.fi/aineistot-ja-ohjeet/ > alue > Säästöjen laslenta