BUILD UPON: Pasi Tainio - Yhteishankinta: Energiahankkeita edullisesti ja hel...
Jessica Karhu, Lähes nollaenergiarakentamisen huomioiminen kaavoituksessa
1. MISTÄ UUTTA JA UUSIUTUVAA ENERGIAA ALUEILLE?
–TILAISUUS 9.2.2016
JESSICA KARHU | GBC FINLAND
LÄHES NOLLAENERGIARAKENTAMISEN
HUOMIOIMINEN KAAVOITUKSESSA
2. Selvitys nZEB vaatimuksista aluesuunnittelulle
• Selvityksen tilaaja ympäristöministeriö
• Tuottajana GBC Finland yhdessä Rambollin kanssa (Kirsikka Siik, Hanna Herkkola, Pasi
Rajala)
• Valmistui 1/2016
• NZEB yhdyskunnissa –hanke syntyi tarpeesta ja halusta tehostaa energiatehokkuutta ja
energiatehokasta rakentamista.
• Hankkeen tavoitteena on selvittää, miten yhdyskuntasuunnittelussa ja kaavoituksessa
voidaan ja tulisi varautua ns. ”lähes nollaenergiarakentamiseen”
4. Taserajaskenaariot
NZEB yhdyskunnissa - lähes nollaenergiarakentamisen
huomioiminen asemakaavoituksessa
17
Kuva 9. Energiatarkastelujen taserajavaihtoehtoja. Kuva VTT:n julkaisusta 234/2015 Paikallista energi-
aa asuinalueilla5
.
Taserajan suhteen jää edelleen pohdittavaksi, onko lainsäädännössä asetettava enimmäisrajoja
Taserajan suhteen jää
edelleen pohdittavaksi,
onko lainsäädännössä
asetettava
enimmäisrajoja sille,
miten montaa
rakennusta tai miten
laajaa aluetta
yksittäinen uusiutuvan
energian ratkaisu voi
palvella ilman, että se
tulkitaan jo rakennuksen
lähellä tuotetun
omavaraisenergian
sijaan laajemmaksi
energiantuotannoksi?
5. Huomioitava eri taserajoista
RAKENNUS
• Selkeä ja yksiselitteinen taseraja
• Tekee vaikeaksi ellei mahdottomaksi toteuttaa useamman rakennuksen yhteisiä paikallisia
energiajärjestelmiä
TONTTI
• Selkeä ja yksiselitteinen taseraja
• Tonttijaon merkitys muodostuu suureksi, kun sillä ratkaistaan käytännössä myös energia-
asioita
RAKENNUSJOUKKO
• Rakennusluvassa vahvistetaan yhtenä kokonaisuutena tarkasteltava rakennusten joukko
8. Alueiden energiatehokkuuden ja lähes nollaenergiarakentamisen
edistäminen asemakaavoituksessa
• Alueen laajuudesta ja luonteesta riippuen voidaan asemakaavoituksessa edistää
energiatehokkuutta monin tavoin.
• Kokonaisratkaisu: alueen tehokkuus ja tiiveys, rakentamisen suhde rakentamattomiin
alueisiin, alueen omavaraisuuden edellytykset (mm. mahdollisuus erilaisten
energiantuotantomuotojen ja -palvelujen toteutukseen ja hyödyntämiseen), alueen
liittyminen olemassa oleviin rakenteisiin ja verkostoihin
• Energiantuotanto: määräykset tai suositukset energiantuotantoratkaisuista, varautuminen
alueelliseen energiantuotantoon (aluevaraukset, verkostot), aurinkoenergian
hyödyntämismahdollisuuksien edistäminen
9. Alueiden energiatehokkuuden ja lähes nollaenergiarakentamisen
edistäminen asemakaavoituksessa
• Liikkuminen: kävelyn ja pyöräilyn edellytykset, yhteydet joukkoliikenteen pysäkeille ja
asemille, pysäköintiratkaisut ja –normit
• Rakennukset: rakennusten sijoittelu tonteilla, pienilmaston ominaisuuksien hyödyntäminen
rakennusten suuntauksissa, aurinkoenergian hyödyntämismahdollisuuksien optimointi ja
ylilämpenemisen ja jäähdytystarpeen minimointi rakennusten sijoittelussa, suuntauksissa ja
massoittelussa, energiatehokkuusvaatimukset (mikäli direktiivitaso ei riitä)
• Laskentamallit ja vaikutusten arviointi: laskentamallien ja –ohjelmien käyttäminen
kaavoitukseen liittyvässä vaikutusten arvioinnissa sekä suunnittelussa, energiatehokkuuden
nostaminen arviointikriteeriksi ja suunnitteluperiaatteeksi muiden tekijöiden oheen
10. Energiaihmisten terveisiä
“ Kaavoitus on niin voimakas työkalu, että sen
pitää sallia joustavasti erilaiset energiaratkaisut.
Ettei kaavoituksella sitouduta johonkin tekniseen
ratkaisuun, joka vanhenee käsiin 10 vuodessa”