Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 etenemisestä tehtyjen arviointien esittelytilaisuus. Maaseutuohjelmaa arvoidaan useista näkökohdista. Ohjelmakauden puoliväli on otollinen aika arviointien tekemiselle. Mitä tehdyt arvioinnit kertovat? Miten arviointien suositusten perusteella ohjelmatyötä voidaan kehittää siten, että tavoitteet saavutetaan?
Maa- ja metsätalousministeriön Polkuja hiilineutraaliin yhteiskuntaan -seminaarissa esiteltiin ministeriön rahoittamia biotaloushankkeita ja kerrottiin siirtymästä hiilineutraaliin yhteiskuntaan.
Helsinki 23.3.2018
Rakentamisen ja aluesuunnittelun aamukahvi 21.5.2015 messman Virpi Messman
Materiaalitehokkuus ja jätehuolto osahanke perehtyy kiinteistöjen, yritysten ja yhteisöjen ympäristökuormituksen vähentämiseen. Osahankkeen tavoitteena on pyrkiä kehittämään keinoja jätehuollon tehostamiseen, energiankulutuksen vähentämiseen sekä asumisen ekologisuutta lisäävien tuotteiden sekä niiden markkinoiden kehittämiseen. Tavoitteena on myös lisätä yhteistyötä alan toimialojen kesken samoin kuin viranomaisten välille koko Etelä-Suomen alueella
Maa- ja metsätalousministeriön Polkuja hiilineutraaliin yhteiskuntaan -seminaarissa esiteltiin ministeriön rahoittamia biotaloushankkeita ja kerrottiin siirtymästä hiilineutraaliin yhteiskuntaan.
Helsinki 23.3.2018
Rakentamisen ja aluesuunnittelun aamukahvi 21.5.2015 messman Virpi Messman
Materiaalitehokkuus ja jätehuolto osahanke perehtyy kiinteistöjen, yritysten ja yhteisöjen ympäristökuormituksen vähentämiseen. Osahankkeen tavoitteena on pyrkiä kehittämään keinoja jätehuollon tehostamiseen, energiankulutuksen vähentämiseen sekä asumisen ekologisuutta lisäävien tuotteiden sekä niiden markkinoiden kehittämiseen. Tavoitteena on myös lisätä yhteistyötä alan toimialojen kesken samoin kuin viranomaisten välille koko Etelä-Suomen alueella
Maa- ja metsätalousministeriön Polkuja hiilineutraaliin yhteiskuntaan -seminaarissa esiteltiin ministeriön rahoittamia biotaloushankkeita ja kerrottiin siirtymästä hiilineutraaliin yhteiskuntaan.
Helsinki 23.3.2018
Pohjois-Karjalan kiertotalouden tiekarttaCircwaste
Circwate-hankkeessa on laadittu alueelliset kiertotalouden tiekartat neljälle alueelle Suomessa: Lounais-Suomeen, Keski-Suomeen, Etelä-Karjalaan ja Pohjois-Karjalaan. Työprosessiin osallistuivat alueen tärkeät sidosryhmät ja aluekoordinaattorit.
Alueiden kiertotalouden tiekartta on ohjelma, jossa määritellään alueiden kiertotalouden tavoitteet sekä konkreettiset toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Alueellisessa tiekarttatyössä oleellisena lähtökohtana on huomioida alueelliset vahvuudet ja erityispiirteet. Tiekartalla edistetään valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanoa alueella. Alueiden tiekarttoja päivitetään hankkeen aikana uusilla painopisteillä sekä konkreettisilla toimenpiteillä.
Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen mukaan ravitsemussuositukset täyttävällä ruokavaliomuutoksella voidaan saavuttaa noin 40 prosenttia pienemmät ilmastovaikutukset ruoankulutuksessa. Peltomaiden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen pienentää erityisesti eläinperäisiä tuotteita sisältävien ruokavalioiden ilmastovaikutusta. Muutos vaatii selkeää ohjausta sekä merkittäviä rakenteellisia muutoksia maa- ja elintarviketaloudessa.
Maa- ja metsätalousministeriön Polkuja hiilineutraaliin yhteiskuntaan -seminaarissa esiteltiin ministeriön rahoittamia biotaloushankkeita ja kerrottiin siirtymästä hiilineutraaliin yhteiskuntaan.
Helsinki 23.3.2018
Pohjois-Karjalan kiertotalouden tiekarttaCircwaste
Circwate-hankkeessa on laadittu alueelliset kiertotalouden tiekartat neljälle alueelle Suomessa: Lounais-Suomeen, Keski-Suomeen, Etelä-Karjalaan ja Pohjois-Karjalaan. Työprosessiin osallistuivat alueen tärkeät sidosryhmät ja aluekoordinaattorit.
Alueiden kiertotalouden tiekartta on ohjelma, jossa määritellään alueiden kiertotalouden tavoitteet sekä konkreettiset toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Alueellisessa tiekarttatyössä oleellisena lähtökohtana on huomioida alueelliset vahvuudet ja erityispiirteet. Tiekartalla edistetään valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanoa alueella. Alueiden tiekarttoja päivitetään hankkeen aikana uusilla painopisteillä sekä konkreettisilla toimenpiteillä.
Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen mukaan ravitsemussuositukset täyttävällä ruokavaliomuutoksella voidaan saavuttaa noin 40 prosenttia pienemmät ilmastovaikutukset ruoankulutuksessa. Peltomaiden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen pienentää erityisesti eläinperäisiä tuotteita sisältävien ruokavalioiden ilmastovaikutusta. Muutos vaatii selkeää ohjausta sekä merkittäviä rakenteellisia muutoksia maa- ja elintarviketaloudessa.
Luonnonvarakeskus (Luke) on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka yhdistää uusiutuvien luonnonvarojen ja vastuullisen ruoantuotannon osaamisen. Yleisesityksestä näet esimerkiksi Luken tehtävät, taustan ja rakenteen.
Monimetsä-hankkeen 20.11.2017 järjestämässä Luonnonhoidon ja vesiensuojelun hankeseminaarissa pidetyn esityksen materiaali. Esityksen piti Timo Vesanto Suomen metsäkeskuksesta.
Sitran johtavan asiantuntijan Kari Herlevin esitys Ravinteiden kierrätyksen taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle Sitran, BSAG:n ja LUT:n Ravinteiden kierrätys kiertotalouden ytimessä -tilaisuudessa 11.5.2015.
Maa- ja metsätalousministeriössä on käynnistetty sinisen biotalouden valmistelutyö, jonka tavoitteena on alan liiketoimintaa tukevan tutkimuksen ja osaamisen painopisteiden määrittely. Tietoa ja näkymyksiä strategiaa varten kerätään työpajoissa syksyllä 2017.
Great power rivalry is accelerating in the economic domain as states view economic interdependencies as vulnerabilities and gear up for competition through new means of economic intervention. This is shifting the global economy from market capitalism toward more strategic and state-directed capitalism. States are increasingly using their economies as strategic weapons through sanctions and other policies. The global economy is becoming fragmented as economic networks decouple and competing spheres of influence emerge, potentially leading to a new Cold War dynamic or "balkanization" of the global economy. Western sanctions against Russia over Ukraine are having significant economic effects on both Russia and the global economy through commodity market disruptions and inflationary pressures.
The document discusses the economic impacts of the war in Ukraine. It notes that while global activity was picking up, confidence has declined due to the war. Russia is facing high inflation and a sharp drop in commercial links. Commodity prices have surged since the war began. Inflationary pressures are broadening in many countries. The war is weakening global growth and increasing inflation. A large refugee crisis is also underway in Eastern Europe as many Ukrainians flee the war.
The document discusses the impact of the Russian war in Ukraine on the Finnish forest sector. It finds that Russian wood imports, which previously made up 75% of Finland's imported wood, have been cut off due to sanctions and export bans. This has increased demand for domestic Finnish wood and prompted companies to seek alternative wood sources from countries like Lithuania and Sweden. Rising energy and material costs also threaten to reduce profits for some forest industry producers in the coming years. The document analyzes trends in wood prices, exports, and the substitution of fossil materials with wood to meet growing demand.
This document outlines a 10 point presentation on using the bioeconomy to achieve sustainability goals. The presentation covers: 1) an overview of current consumer behavior, 2) SOME vs media, 3) new business models and innovation, 4) greenwashing, 5) Green Finland, 6) the role of governmental organizations, 7) citizens as promoters and export, 8) start-up frequency and export, 9) content as currency, and 10) the bioeconomy as a tool. The presentation includes photographs and is addressed to the Finnish Ministry of Agriculture and Forestry.
Tässä tutkimuksessa olemme tarkastelleet laajasti SAK:n nais- ja miesvaltaisten alojen vastaajien arvioita työelämästä ja elämän arvoista. Kysyimme mielipidettä yhteensä 55:ssä eri asiassa. Tarkasteltavana olevista asioista lähes 90 prosenttia on sellaisia, joissa ei havaittu juurikaan mielipide-eroja nais- ja miesvaltaisten alojen välillä.
Suuri osa vastaajista odottaa työltä työturvallisuutta ja hyvää työporukkaa. Monen odotukset kohdistuvat myös työpaikan jatkuvuuteen ja siihen, että esimies on helposti lähestyttävä.
2. Tuloksellisuusarviointi 2014-2016
• Perustana komission asettamat arviointikysymykset
ja indikaattorit sekä kansalliset ohjelmatavoitteet
• Olemassa olevat tietoaineistot: toimenpidetieto
toteutuksesta (Mavi), vaikuttavuusindikaattorit,
tutkimusjulkaisut
• Vaikuttavuus: erilliset tutkimushankkeet,
vaikuttavuusarviointi
Yli-Viikari & Aakkula 2017. Maaseutuohjelman ympäristöarviointi.
http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/540249/luke-luobio_54_2017.pdf?sequence=1&isAllowed=y
3. Maaseutuohjelman tuella on …
1. toteutettu runsaasti maatalouden
vesiensuojelua tehostavia toimia
2. ylläpidetty maaseutuluonnon
monimuotoisuutta
3. vahvistettu uusiutuvan energian käyttöä
4. aloitettu työskentely ilmastoteeman parissa
5. Laajoilla alueilla Suomessa yli
50% talviaikainen kasvipeitteisyys.
Russle-arvion mukaan
16-24 % vähennys eroosion
määrässä
Suositus: selvitetään talviaikaisen
kasvipeitteisyyden vaikutukset
liukoisen fosforin kuormitukseen
Etelä-Suomen viljavaltaisilla
savialueilla viherlannoitusnurmet
toisivat monipuolisuutta
viljelykiertoihin.
Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys –toimenpiteen alat
vuonna 2016 verrattuna tukikelpoiseen sitoumusalaan.
Tiedot: MAVI.
10. Ilmasto
Kristiina Regina, Sanna Pitkänen, Taija Sinkko
Hiilen sitominen maaperään
•Viljelysmaan päästöt laskevia 2010 alkaen
(turvemaiden raivaus, nurmialan kasvu)
•Ohjelmatoimilla (kerääjäkasvien viljely,
turvemaiden monivuotiset nurmet) selkeä
positiivinen vaikutus
•Jatkossa: kerääjäkasvien käytön,
säätösalaojituksen sekä orgaanisen aineksen
kierrätyksen edelleen lisääminen.
’Monivuotinen ympäristönurmi turvemailla' –
toimenpiteen kehittäminen ja parempi
käyttöönotto.
Energian säästö ja energiatehokkuus
•12 maatalousinvestointia, 23
elintarvikejalostuksen ja 3 yleistä
kehittämishanketta + 50 vähähiilisyyden
hanketta. Lisää hankkeita
Muita päästöjä vähentäviä toimia
•Lannoitteiden käytön tarkentaminen
•Valunnan väheneminen
•Lantaloiden kattaminen
•Biokaasuntuotanto
12. Kehittämishankkeet vs. tilakohtaiset
toimet
Aika
Uuden
kehittäminen,
kokeilut
(Niche)
Vakiintuneet
toimintamallit
(Regime)
• Käsitteiden avaaminen ja kyseenalaistaminen
• Yksilöiden rohkeus toisinajatteluun ja kokeilevaan
tekemiseen
• Paikallisten verkostojen syntyminen (luottamus)
• Vallitsevien käytäntöjen haastaminen,
tukirakenteiden puuttuminen
• Esim. maaseudun ilmastotoimet, maatilan Green
Care –toiminta, luomutuotanto 1970-80 luvuillla
• Arviointi: oppiminen/arvottava keskustelu,
paikallisuus, epäonnistuminen!
• Budjettivaraus + kilpailutus + ohjausryhmä
Yli-Viikari 2017/Geels 2002/Wahl 2017
• Toiminta osana
vallitsevia rakenteita
(tutkimus, neuvonta,
hallinto)
• Kasvun hakeminen,
laatu- ja
tehokkuusajattelu
• Esim. maatalouden
vesiensuojelu,
luomutuotanto
• Arviointi:
indikaattorit ym.
13. • Ohjelmatyöhön liittyvä
tuloksellisuusajattelu ja seurantatiedon
tarve
• Hallinnollinen raskaus: syö tuloksellisuutta
ja aiheuttaa toimijoiden turhautumista
• Seurannan haasteena oleellisten
tietoaineistojen tunnistaminen:
• Tieto toimenpiteiden toteutuksen
laajuudesta pääosin riittävää
(vakiintuneet toimintamallit)
• Ympäristövaikutusten selvittäminen
ongelmalähtöisesti
=> Kokemuksellinen tieto: ELY-
alueiden ryhmäkeskustelut
avaintoimijoille?
Ohjelmatyön keventäminen
Maaseudun Tulevaisuus
14. Pirstaleisen hanketyön kokoaminen toimialan osaamiseksi
• Tulosten saattaminen muiden
toimijoiden käyttöön
=> Maaseutu.fi –sivuston ja
maaseutuverkoston keskeinen rooli
=> Tutkimuksen ja neuvonnan
yhteenkokoava rooli hanketyön
rinnalla