Ilmastobarometri on loppuvuodesta 2012 toteutettu selvitys suomalaisesta ilmastokeskustelusta. Selvityksessä tarkasteltiin kuka Suomessa ilmastonmuutoksesta puhuu, missä, milloin ja miten, mitkä teemat ovat nousemassa julkisen keskustelun kohteeksi sekä miten ilmastonmuutoksesta nykytilanteessa kannattaisi puhua. Näin barometrissa rakennettiin kahdeksan ehdotusta tai toimenpidesuositusta ilmastoviestijöille - kaikille suomalaisen ilmastokeskustelun osanottajille julkisista organisaatioista tavallisiin ihmisiin. Tavoitteena on ajankohtaisempi, kiinnostavampi ja toimintaan rohkaiseva ilmastokeskustelu.
Asiantuntija Janne Peljon alustus ulkoministeriön keskustelutilaisuudessa 5.4.2016 aiheesta ilmastonmuutos ja kestäväkehitys Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa
Mitä suomalaiset toivovat Pariisin ilmastosopimukselta? Mika Sulkinoja, Green...GreenStream Network Ltd
Elokuussa 2015 toteutettiin suomalaisten keskuudessa gallupkysely, missä kartoitettiin suomalaisten tietotasoa ilmastonmuutoksesta ja siitä huolestumisesta. Kyselyyn vastasi yhteensä 1015 henkilöä. Suomalaisilta kysyttiin myös Pariisin ilmastoneuvotteluihin liittyviä asioita sekä niihin asennoitumista. Katso tästä GreenStreamin Mika Sulkinojan esitys kyselyn tuloksista.
Kuka enää muistaa että, vielä alkutalvesta keskustelu ilmastonmuutoksesta kävi kuumempana kuin koskaan? Loppuvuoden 2018 ja alkuvuoden 2020 välillä Helsingin Sanomat uutisoi ilmastokysymyksistä joka kuukausi keskimäärin noin 120 jutussa. Maaliskuusta 2020 alkaen ilmasto sai väistyä vielä ahdistavamman huolenaiheen tieltä, kun korona valtasi otsikot.
Ilmastoriskit eivät kuitenkaan hävinneet minnekään. Päinvastoin, vuoden 2020 aikana on saatu entistäkin synkempiä tietoja ilmastonmuutoksen etenemisestä. Samalla ilmastopolitiikan puhti näyttää lopahtaneen, eikä esimerkiksi hallitusohjelman kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttaminen ole ollenkaan itsestäänselvää. Myös kansainvälisten kehitystavoitteiden, kuten YK:n Agenda 2030 -tavoitteiden toteutuminen vaikuttaa entistä epätodennäköisemmältä.
Toivon pilkahduksiakin löytyy. Keväällä uutisoinnissa huomiota herätti taivaan kirkastuminen ja ilman raikastuminen monissa saastuneissa kaupungeissa ympäri maailmaa, kun liikenne väheni ja saastuttavia tuotantolaitoksia seisautettiin. Monet suomalaisetkin ovat löytäneet lähiluonnon virkistysmahdollisuudet ja niin valtamedioissa kuin somepäivityksissä on pohdittu myös pakkopysähtymisen hyviä puolia. Poikkeustila nostaa esiin elämän tärkeitä asioita, joista on syytä puhua. Millaisten epävarmuuksien kanssa voimme elää ja miten osaisimme välttää sietämättömät suuret riskit ja korjaamattomat haitat?
Uutisista on liian vähän apua tässä pohdinnassa. Valeuutiset ja epävarmuutta lietsovat klikkiotsikot ovat vain osa ongelmaa. Syvempi ongelma on, että journalistisista kriteereistä kiinni pitävän uutismedian kyky rakentavaan keskusteluun muutosten suuruusluokasta, epävarmuuksista ja yhteenkytkennöistä on kovin rajallinen. Uutisen kun pitää kertoa tarkasti rajattu, ajantasainen ja tiiviisti esitetty asia nykytodellisuudesta. Tällaiset tiedonpalat johtavat herkästi jäsentymättömään informaatiotulvaan, jossa kaikki on totta, mutta mikään ei ole merkityksellistä.
Ehkäpä uutisoinnin tärkein tehtävä ei olekaan kertoa luotettavasti, miten maailma makaa. Vielä tärkeämpää on se, miten uutisointi kehittää kykyämme kuvitella parempi tulevaisuus ja taitoamme arvioida sitä, mitä tällaisen tulevaisuuden toteuttaminen vaatii.
Koronapandemia antaa konkreettista esimakua siitä, miten arvaamattomasti yhteiskunta voi muuttua. Ilmastonmuutos on vielä isompi muutoshaaste. Jo nyt on nähtävillä, että yhteiskuntamme voi muuttua jokseenkin hallitusti ennakoivaa ilmastopolitiikkaa toteuttamalla tai jokseenkin hallitsemattomasti ilmastonmuutoksen seurauksena.
Talous & Yhteiskunta-lehden "Suuren vaalinumeron" 1/2019 jutut käsittelevät aiheita, jotka voivat nousta esille kevään vaalikeskusteluissa. Pääpaino on ilmastonmuutoksessa: haastateltavana on Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas, ja kahdessa eri artikkelissa pohditaan metsien hiilinielujen ja yhdyskuntarakenteen merkitystä pyrittäessä hillitsemään ilmaston lämpenemistä. Muut artikkelit käsittelevät tuloerojen kasvua, sotea, eläkkeiden riittävyyttä, maahanmuuttajien työllistymistä, EMUn uudistamista, eurooppalaista palkkavertailua ja kestävyysvajeen sopimattomuutta talouspolitiikan suunnitteluun.
Ilmastobarometri on loppuvuodesta 2012 toteutettu selvitys suomalaisesta ilmastokeskustelusta. Selvityksessä tarkasteltiin kuka Suomessa ilmastonmuutoksesta puhuu, missä, milloin ja miten, mitkä teemat ovat nousemassa julkisen keskustelun kohteeksi sekä miten ilmastonmuutoksesta nykytilanteessa kannattaisi puhua. Näin barometrissa rakennettiin kahdeksan ehdotusta tai toimenpidesuositusta ilmastoviestijöille - kaikille suomalaisen ilmastokeskustelun osanottajille julkisista organisaatioista tavallisiin ihmisiin. Tavoitteena on ajankohtaisempi, kiinnostavampi ja toimintaan rohkaiseva ilmastokeskustelu.
Asiantuntija Janne Peljon alustus ulkoministeriön keskustelutilaisuudessa 5.4.2016 aiheesta ilmastonmuutos ja kestäväkehitys Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa
Mitä suomalaiset toivovat Pariisin ilmastosopimukselta? Mika Sulkinoja, Green...GreenStream Network Ltd
Elokuussa 2015 toteutettiin suomalaisten keskuudessa gallupkysely, missä kartoitettiin suomalaisten tietotasoa ilmastonmuutoksesta ja siitä huolestumisesta. Kyselyyn vastasi yhteensä 1015 henkilöä. Suomalaisilta kysyttiin myös Pariisin ilmastoneuvotteluihin liittyviä asioita sekä niihin asennoitumista. Katso tästä GreenStreamin Mika Sulkinojan esitys kyselyn tuloksista.
Kuka enää muistaa että, vielä alkutalvesta keskustelu ilmastonmuutoksesta kävi kuumempana kuin koskaan? Loppuvuoden 2018 ja alkuvuoden 2020 välillä Helsingin Sanomat uutisoi ilmastokysymyksistä joka kuukausi keskimäärin noin 120 jutussa. Maaliskuusta 2020 alkaen ilmasto sai väistyä vielä ahdistavamman huolenaiheen tieltä, kun korona valtasi otsikot.
Ilmastoriskit eivät kuitenkaan hävinneet minnekään. Päinvastoin, vuoden 2020 aikana on saatu entistäkin synkempiä tietoja ilmastonmuutoksen etenemisestä. Samalla ilmastopolitiikan puhti näyttää lopahtaneen, eikä esimerkiksi hallitusohjelman kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttaminen ole ollenkaan itsestäänselvää. Myös kansainvälisten kehitystavoitteiden, kuten YK:n Agenda 2030 -tavoitteiden toteutuminen vaikuttaa entistä epätodennäköisemmältä.
Toivon pilkahduksiakin löytyy. Keväällä uutisoinnissa huomiota herätti taivaan kirkastuminen ja ilman raikastuminen monissa saastuneissa kaupungeissa ympäri maailmaa, kun liikenne väheni ja saastuttavia tuotantolaitoksia seisautettiin. Monet suomalaisetkin ovat löytäneet lähiluonnon virkistysmahdollisuudet ja niin valtamedioissa kuin somepäivityksissä on pohdittu myös pakkopysähtymisen hyviä puolia. Poikkeustila nostaa esiin elämän tärkeitä asioita, joista on syytä puhua. Millaisten epävarmuuksien kanssa voimme elää ja miten osaisimme välttää sietämättömät suuret riskit ja korjaamattomat haitat?
Uutisista on liian vähän apua tässä pohdinnassa. Valeuutiset ja epävarmuutta lietsovat klikkiotsikot ovat vain osa ongelmaa. Syvempi ongelma on, että journalistisista kriteereistä kiinni pitävän uutismedian kyky rakentavaan keskusteluun muutosten suuruusluokasta, epävarmuuksista ja yhteenkytkennöistä on kovin rajallinen. Uutisen kun pitää kertoa tarkasti rajattu, ajantasainen ja tiiviisti esitetty asia nykytodellisuudesta. Tällaiset tiedonpalat johtavat herkästi jäsentymättömään informaatiotulvaan, jossa kaikki on totta, mutta mikään ei ole merkityksellistä.
Ehkäpä uutisoinnin tärkein tehtävä ei olekaan kertoa luotettavasti, miten maailma makaa. Vielä tärkeämpää on se, miten uutisointi kehittää kykyämme kuvitella parempi tulevaisuus ja taitoamme arvioida sitä, mitä tällaisen tulevaisuuden toteuttaminen vaatii.
Koronapandemia antaa konkreettista esimakua siitä, miten arvaamattomasti yhteiskunta voi muuttua. Ilmastonmuutos on vielä isompi muutoshaaste. Jo nyt on nähtävillä, että yhteiskuntamme voi muuttua jokseenkin hallitusti ennakoivaa ilmastopolitiikkaa toteuttamalla tai jokseenkin hallitsemattomasti ilmastonmuutoksen seurauksena.
Talous & Yhteiskunta-lehden "Suuren vaalinumeron" 1/2019 jutut käsittelevät aiheita, jotka voivat nousta esille kevään vaalikeskusteluissa. Pääpaino on ilmastonmuutoksessa: haastateltavana on Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas, ja kahdessa eri artikkelissa pohditaan metsien hiilinielujen ja yhdyskuntarakenteen merkitystä pyrittäessä hillitsemään ilmaston lämpenemistä. Muut artikkelit käsittelevät tuloerojen kasvua, sotea, eläkkeiden riittävyyttä, maahanmuuttajien työllistymistä, EMUn uudistamista, eurooppalaista palkkavertailua ja kestävyysvajeen sopimattomuutta talouspolitiikan suunnitteluun.
Oikeudenmukaiseen ja demokraattiseen globalisaatioonSDP
SDP:n globalisaatiolinjaus käsittelee mm. nykyisten globaalien instituutioiden tilaa, finanssikriisin syitä, ilmastonmuutosta sekä turvallisuuskysymyksiä.
Dodo-keittiö: Vihreä talous @Kruununhaka, Helsinki.
Keskustelu ja pohdiskelua planetaarisista rajoista, CO2-ongelmasta ja vihreän talouden käsitteestä.
Globaali ympäristön tila on muuttunut rajusti viime vuosikymmenien aikana ja muutokset todennäköisesti kiihtyvät lähivuosikymmeninä. Miten ihmiskunta näistä muutoksista selviää?
- Korona-ahdistus-ilmiön tarkastelua
- Ympäristöahdistuksen ja korona-ahdistuksen vertailua
- Coping-keinojen ja virikemateriaalien esittelyä
Dosentti Panu Pihkalan luento 17.3.2020 Helsingin Yliopistossa
Talous & Yhteiskunta -lehden uuden numeron 3/2018 teemana on "EMU 20 vuotta". Siinä arvioidaan monista eri näkökulmista euron kahta ensimmäistä vuosikymmentä. Kuinka se on vaikuttanut Suomen talouskehitykseen? Millaista finanssi- ja palkkapolitiikkaa tulisi harjoittaa? Onko EKP onnistunut rahapolitiikassaan?
ORSI-hankkeen ratkaisukortit USO 6 -verkoston webinaarista 11.5.ORSI
USO 6 -verkoston kuntien johtaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille suunnattu toinen webinaari järjestettiin tiistaina 11.5. klo 9-12. Seminaarissa esitellyt ORSI-hankkeen Sosiaalisen kestävyyden ratkaisukortit on nyt julkaistu.
Oikeudenmukaiseen ja demokraattiseen globalisaatioonSDP
SDP:n globalisaatiolinjaus käsittelee mm. nykyisten globaalien instituutioiden tilaa, finanssikriisin syitä, ilmastonmuutosta sekä turvallisuuskysymyksiä.
Dodo-keittiö: Vihreä talous @Kruununhaka, Helsinki.
Keskustelu ja pohdiskelua planetaarisista rajoista, CO2-ongelmasta ja vihreän talouden käsitteestä.
Globaali ympäristön tila on muuttunut rajusti viime vuosikymmenien aikana ja muutokset todennäköisesti kiihtyvät lähivuosikymmeninä. Miten ihmiskunta näistä muutoksista selviää?
- Korona-ahdistus-ilmiön tarkastelua
- Ympäristöahdistuksen ja korona-ahdistuksen vertailua
- Coping-keinojen ja virikemateriaalien esittelyä
Dosentti Panu Pihkalan luento 17.3.2020 Helsingin Yliopistossa
Talous & Yhteiskunta -lehden uuden numeron 3/2018 teemana on "EMU 20 vuotta". Siinä arvioidaan monista eri näkökulmista euron kahta ensimmäistä vuosikymmentä. Kuinka se on vaikuttanut Suomen talouskehitykseen? Millaista finanssi- ja palkkapolitiikkaa tulisi harjoittaa? Onko EKP onnistunut rahapolitiikassaan?
ORSI-hankkeen ratkaisukortit USO 6 -verkoston webinaarista 11.5.ORSI
USO 6 -verkoston kuntien johtaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille suunnattu toinen webinaari järjestettiin tiistaina 11.5. klo 9-12. Seminaarissa esitellyt ORSI-hankkeen Sosiaalisen kestävyyden ratkaisukortit on nyt julkaistu.
ORSI Policybrief - Moving Towards Climate Budgeting in CitiesORSI
This policy brief discusses the importance and benefits of climate budgeting for cities. It argues that climate budgeting should be seen as a crucial governance tool for local authorities to pursue carbon neutrality. It recommends that cities (1) place climate goals at the center of their budgeting process, (2) make emission reduction targets and measures visible in annual budgets and reports, and (3) advance cooperation between departments for effective climate action planning. The brief provides examples of cities like Oslo, Växjö, and Tampere that have successfully implemented climate budgets.
Arkkitehti Johanna Sääksniemen esitys "Voiko kaupunki vaikuttaa kulutukseen liikkumisen ja asumisen lisäksi? Voiko jalanjälkilaskenta olla osallistumista?" ORSI Roundtablesta 18.2.2021.
ORSI Policy brief: Kuntien hankinnoilla hiilineutraaliuteenORSI
Julkisilla hankinnoilla vaikuttaminen on konkreettinen keino, kun haetaan ratkaisuja hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ja ilmastokriisin selättämiseksi. Julkisen sektorin rakennuskannassa, energiankulutuksessa ja palvelujen tuottamisessa piilee merkittävä ilmastopäästöjen vähennyspotentiaali, sillä Suomen julkisten hankintojen hiilijalanjälki vastaa noin viidesosaa maamme kulutusperusteisesti lasketuista kasvihuonekaasupäästöistä.Tästä hiilijalanjäljestä taas lähes 80 prosenttia aiheutuu kuntien ja kuntayhtymien hankinnoista.
Keinoja ilmastoystävällisiin hankintoihin ovat kestävyystavoitteiden liittäminen hankintaprosessiin, puhtaan teknologian hankinnat ja fiksujen palveluratkaisujen edistäminen. Vuonna 2017 uudistettu hankintalaki tukee hankintojen kestävyyden huomioimista aiempaa paremmin, ja vuonna 2020 käyttöönotettu kansallinen julkisten hankintojen strategia, Hankinta-Suomi, painottaa vahvasti hankintojen kestävyyttä.
Hankintapulssi-työkalulla on mahdollista tarkastella, mihin hankintakokonaisuuksiin liittyy suurimmat päästövähennysmahdollisuudet. Jo tällä hetkellä Suomesta löytyy runsaasti hyviä esimerkkejä vähähiilisistä hankinnoista. Käyttämättömiä mahdollisuuksia on kuitenkin vielä paljon.
Eteneminen kohti vähähiilisiä hankintoja vaatii kunnan johdon tuen, kestävyyttä edistävät hankintalinjaukset, hankintaosaamisen kehittämistä, resursseja ja yhteistyötä.
Ilmastobudjetointi on arvokas työkalu hiilineutraaliutta tavoitteleville kunnille. Paikallisten päästövähennystavoitteiden sisällyttäminen kunnan talousarvioon ja niiden seuraaminen tilinpäätöksessä auttavat kuntia varmistamaan, että tavoitteisiin
pääsemiselle osoitetaan tarpeeksi varoja.
Ilmastobudjetointi parantaa myös kunnan eri toimijoiden välistä yhteistyötä, mikä on välttämätöntä tavoitteiden saavuttamiseksi. Kun kunnan strategiset ilmastotavoitteet ja -toimenpiteet muodostavat oleellisen osan vuosittaista budjettia ja raportointia, kunnan johto pystyy seuraamaan edistystä. Näiden tietojen avulla poliittiset päätöksentekijät pystyvät kertomaan toteutuneista edistysaskeleista ja kehityksestä kuntalaisille ja erilaisille sidosryhmille.
Ilmastobudjetin menestyksekäs käyttöönotto ja hyödyntäminen edellyttävät kunnalta muutakin kuin pelkkää mittaamista tai laskentaa. Oleellista on myös rakentaa kuntaorganisaatioon ilmastotoimenpiteitä tukeva kulttuuri.
ORSI Roundtable 18.2.21: Petri Tuormala - Suunnittelijan vastuu kansalaisen h...ORSI
Petri Tuormalan esitys "Suunnittelijan vastuu kansalaisen hiilijalanjäljestä - Voiko jalanjälkilaskentaa tuoda suunnitteluprosesseihin?" ORSI Roundtablesta 18.2.2021.
Max Koch: Towards a Postgrowth Sustainable Welfare StateORSI
This document summarizes a presentation about how states can facilitate a social and ecological transformation towards a post-growth sustainable welfare state. It outlines that states should ensure production and consumption patterns do not exceed environmental limits, define limits on economic and social inequality, and steer public and private actors. However, four main obstacles prevent states from taking these actions: the growth imperative, material interests of dominant groups, wellbeing concerns of the electorate, and asymmetric societal power structures. For states to become more active, there needs to be better academic understanding of alternative state roles, political/social mobilization to shift state balances of power, and co-development of eco-social policies between researchers, activists and citizens.
Juha-Matti Katajajuuri: Ruoan hiilijalanjälkilaskennan nykytila ja tulevaisuu...ORSI
ORSI-seminaari 9.6.2020: Ruoka-aika: Ruoan hiilijalanjälkilaskennan nykytila ja tulevaisuus – Data, tarkkuus,
yleistyminen, Juha-Matti Katajajuuri, Luke
Jalanjälkilaskurit Suomessa, paikka uudelle keskustelufoorumille?ORSI
ORSI-seminaari 9.6.2020: Ruoka-aika – Kokemuksia ja ajatuksia ruuan jalanjälkidatan tuottamisesta ja käyttämisestä. Sanna Tiilikainen: Jalanjälkilaskurit Suomessa, paikka uudelle keskustelufoorumille?
Jalanjälkilaskurit Suomessa, paikka uudelle keskustelufoorumille?
Lietsooko media ilmastohysteriaa? Ilmastonmuutoksen käsittely uutisoinnissa
1. Ikääntyvien yliopisto, Hamina 20.11.2019
Lietsooko media ilmastohysteriaa?
Ilmastonmuutoksen käsittely uutisoinnissa
Jari Lyytimäki,
FT, erikoistutkija
Suomen ympäristökeskus SYKE
Sp: jari.lyytimaki@ymparisto.fi
Twitter: @lyytimaki
2. ●Miksi julkinen keskustelu ilmastosta on
oleellista?
●Miten paljon ilmastosta puhutaan?
●Millä tavoin ilmastosta puhutaan?
●Miten ilmastosta kannattaisi puhua?
●Aluksi: oma näkemykseni siitä, millainen
ongelma ilmastonmuutos on
Hysteerisen luennon aiheita
Kuva:Shutterstock
3. Lähtökohta:
ilmastonmuutos ei ole pelkkä
ympäristöongelma
Ilmastonmuutos on kaiken ongelma,
mutta ennen muuta ongelma ihmisten
hyvinvoinnille
8. ●Viime vuosina Suomen CO2-
päästöt fossiilisista polttoaineista
vähentyneet nopeasti!
Hyvinvointimme hintaa maksetaan ilmastossa,
velka erääntyy tavalla tai toisella
Lähde: Tilastokeskus; tiedot ennen 1970 suuntaa-antavia
?
9. Ja varsinainen haaste on globaalilla tasolla
Lähde: IEA World Energy Outlook /Carbon brief
11. Ilmastokeskustelun historia
●Ilmastotutkimuksen juuret 1800-luvulla
●Tutkijoiden kiinnostuksen viriäminen 1900-luvun
puolivälin jälkeen
●Varhainen ilmastohuoli kylmyydestä, tulevasta
”jääkaudesta” ja ”ydintalven” riskistä
●1980-luvun lopulla huoli lämpenemisestä ja
kasvihuoneilmiöstä
●1990-luvulla ilmastoneuvottelut
●2000-luvulla keskustelun laajentuminen
●2010-luvulla laantuminen ja uusi vilkastuminen
12. Miksi ilmastonmuutos on huono uutisaihe?
Kuva: Arto Tiainen
Muutos on
●Hitaasti etenevä
●Kaukainen
●Epävarma
●Monimutkainen
●Abstrakti, aistien
ulkopuolella
13. Miksi ilmastonmuutos on
myös hyvä uutisaihe?
●Sää kiinnostaa,
erityisesti myrskyt,
tulvat, kuivuudet
●Tietoa tuotetaan
koko ajan lisää
●Politiikka puhuttaa,
kiistanaiheita riittää
Kuvat: Dan Gold/Unsplash & Timo Newton-Syms/Wikimedia commons
16. …mutta muutoksen oireet ovat hyvinkin
konkreettisia uutisaiheita
Lähde: The Atlantic 6.8.2015
17. Ympäristökeskustelu ei etene suoraviivaisesti
eikä suoraan heijasta ympäristön muutoksia
Ympäristökeskustelun huomiosyklimalli (Downs 1972)
1. Uinuminen: Aihe esillä asiantuntijakeskustelussa
2. Ryöpsähdys: Keskustelun käynnistävä kriittinen
tapahtuma (esim. onnettomuus tai kampanjointi)
3. Laajentuminen: Julkisen keskustelun näkökulmien
laajentuminen, ratkaisuyritysten vaatimat uhraukset
4. Vähentyminen: Yleisön kyllästyminen, uudet aiheet.
5. Hiipuminen ja vakiintuminen: Yleensä sykliä edeltävää
tasoa korkeammalle
Lähde: Downs 1972
23. ● Englanninkielisessä uutisoinnissa
ilmastotieteen epäily on perinteisesti
korostunut
● Syynä mm. öljy-yhtiöiden propaganda ja
lobbaus sekä journalistien halu
”tasapainoiseen” uutisointiin
● Suomessa uutisointi tiedelähtöistä,
skeptikoiden näkyvyys perinteisissä
medioissa ollut vähäinen
● Pienikin joukko skeptikoita voi olla näkyvä
sosiaalisessa mediassa
Saavatko skeptikot sanansijaa Suomessakin?
25. “Tapa, jolla media käsittelee ilmastonmuutosta, ei vieläkään vastaa
ilmastokriisin vakavuutta. ” Vihreä Lanka 21.10.2019
“the media, especially in the US, has been either silence or, worse,
getting the story wrong. Reporters and their news organizations
sidelined climate stories as too technical or too political or too depressing.
Spun by the fossil-fuel industry and vexed by their own business problems,
media outlets often leaned on a false balance between the views of genuine
scientists and those of paid corporate mouthpieces. The media’s
minimization of the looming disaster is one of our great journalistic failures.”
Columbia Journalism Review 16.9.2019
Onko ilmastonmuutoksesta vaikeneminen median
“eeppinen epäonnistuminen“?
28. Tilanne ei ole aivan toivoton
Photo by nikko macaspac on Unsplash
29. Suomi voi päästä hiilineutraaliksi vuonna
2035, mutta ripeämpiä toimia tarvitaan
Ilmastopaneeli 2019
Energiantuotannon
päästöt rajusti alas
Hiilinielut nykyistä
suuremmiksi