1. LLEESSIIOONNEESS DDEE TTEENNDDOONNEESS
DDrr.. OOCCTTAAVVIIOO GGLLEEZZ DDEE LLAA RROOSSAA RRIIIITTYYOO
DDrr.. MMAAUURRIICCIIOO QQ.. RRAAMMOOSS GGOOMMEEZZ RRIITTYYOO..
HHOOSSPPIITTAALL GGEENNEERRAALL BBAALLBBUUEENNAA..

2. TTEENNDDOONNEESS
 LLooss tteennddoonneess ssoonn llooss
eelleemmeennttooss ddee
rreellaacciióónn eennttrree eell
mmúússccuulloo yy eell hhuueessoo,,
ssuu ffuunncciióónn mmeeccáánniiccaa
eess ttrraannssmmiittiirr ffuueerrzzaass
ddee ttrraacccciióónn eennttrree
mmúússccuulloo yy hhuueessoo..

3. TTEENNDDOONNEESS
 DDee ccoonnssiisstteenncciiaa
ffiibbrrooeelláássttiiccaa yy
ccoonnssiiddeerraabbllee
rreessiisstteenncciiaa aa llaass
ssoolliicciittaacciioonneess
mmeeccáánniiccaass..

4. TTEENNDDOONNEESS
 SSuu ffoorrmmaa eessttáá
eessttrreecchhaammeennttee
rreellaacciioonnaaddaa ccoonn ssuu
ffuunncciióónn:: llaarrggooss,, eenn
cciinnttaa,, ttrriiaanngguullaarr,,
cciillíínnddrriiccaa,, eettcc.. PPoosseeeenn
ddiiffeerreenntteess eessttrruuccttuurraass
ssaattéélliitteess yy aanneexxooss;; ssoonn
llaass vvaaiinnaass ffiibbrroossaass yy
ssiinnoovviiaalleess..

5. HHiissttoollooggííaa ddeell tteennddóónn
 EEssttáánn ccoonnssttiittuuiiddooss ppoorr::
 tteejjiiddoo ccoonnjjuunnttiivvoo ddiiffeerreenncciiaaddoo qquuee
ccoonnttiieennee ccoolláággeennaa II yy IIIIII eenn uunn 9900--9955%%
 LLaa ssiinnoovviiaall rreepprreesseennttaa eell mmeeccaanniissmmoo
iinnddiissppeennssaabbllee ppaarraa ssuu ddeesslliizzaammiieennttoo..

6. TTEENNDDOONNEESS
AAnnaattoommííaa
 LLooss tteennddoonneess ppoosseeeenn uunnaa
oorrggaanniizzaacciióónn eexxtteerrnnaa mmuuyy
pprreecciissaa..
 LLaass ffiibbrraass ddee ccoolláággeennoo
eessttáánn ddiissppuueessttaass
ppaarraalleellaammeennttee ffoorrmmaannddoo
hhaacceess aapprreettaaddooss,,
ddeennoommiinnaaddooss hhaacceess
pprriimmaarriiooss qquuee ssee aaggrruuppaann
eenn hhaacceess sseeccuunnddaarriiooss..

7. TTEENNDDOONNEESS
 EEnn llooss hhaacceess
sseeccuunnddaarriiooss ssee
eennccuueennttrraann uunnaass ffiinnaass
ttrraabbééccuullaass ddee tteejjiiddoo
ccoonnjjuunnttiivvoo llaaxxoo qquuee
ssiigguueenn hhaassttaa llaa
ssuuppeerrffiicciiee ddeell tteennddóónn
rrooddeeáánnddoolloo yy ffoorrmmaannddoo
eell ppaarraatteennddóónn..

8. TTEENNDDOONNEESS
 eenn ccuuyyoo iinntteerriioorr ssee
eennccuueennttrraann ppeeqquueeññooss
vvaassooss yy ffiilleetteess
nneerrvviioossooss..
 AA ssuu vveezz,, eell tteennddóónn
ttiieennee uunnaa eennvvuueellttaa qquuee
ffaacciilliittaa ssuu
ddeesslliizzaammiieennttoo ssoobbrree
llooss tteejjiiddooss eenn ssuu
rreeccoorrrriiddoo..

9. TTEENNDDOONNEESS
 SSoonn llooss ffiibbrroobbllaassttooss llooss
eelleemmeennttooss cceelluullaarreess
qquuee pprreeddoommiinnaann eenn eell
tteennddóónn;; eessttáánn
ddiissttrriibbuuiiddooss eenn ffiillaass
ppaarraalleellaass llaarrggaass eenn llooss
eessppaacciiooss eennttrree llooss
hhaacceess ddee ffiibbrraass
ccoolláággeennaass..

10. TTEENNDDOONNEESS
 LLooss tteennddoonneess rreecciibbeenn ssuu
aappoorrttee ssaanngguuíínneeoo ddee llooss
vvaassooss ddeell ppeerriimmiissiioo,, ddee llaa
iinnsseerrcciióónn ppeerriióóssttiiccaa yy ddeell
tteejjiiddoo cciirrccuunnddaannttee aa ttrraavvééss
ddee llooss vvaassooss ddeell
ppaarraatteennddóónn..
 LLooss tteennddoonneess rrooddeeaaddooss
ddee ppaarraatteennddóónn ssee
ddeennoommiinnaann tteennddoonneess
vvaassccuullaarreess,, llooss rrooddeeaaddooss
ddee bbaannddaass ffiibbrroossaass
tteennddoonneess aavvaassccuullaarreess..

11. TTEENNDDOONNEESS

12. TTEENNDDOONNEESS
 LLaass ffuunncciioonneess ddeell tteennddóónn
ssoonn ttrraannssmmiittiirr llooss iimmppuullssooss
mmeeccáánniiccooss ddeerriivvaaddooss ddee llaa
ccoonnttrraacccciióónn mmuussccuullaarr aa llaass
ppaallaannccaass óósseeaass,,
mmoodduullaannddoo ddiicchhaa
ccoonnttrraacccciióónn aa ffiinn ddee
aammoorrttiigguuaarr llaass
ccoonnttrraacccciioonneess
iimmppeerrcceeppttiibblleess ee
iinnssuuffiicciieenntteess ddeessddee eell
ppuunnttoo ddee vviissttaa mmoottoorr..

13. TTEENNDDOONNEESS
 LLaass ccaarraacctteerrííssttiiccaass
mmeeccáánniiccaass ddeell tteennddóónn ssee
mmaanniiffiieessttaann eenn eell
ccoommppoorrttaammiieennttoo qquuee
pprreesseennttaa eenn llaass ccuurrvvaass
tteennssiióónn//ddeeffoorrmmaacciióónn..
 UUnn tteennddóónn ssoommeettiiddoo
mmuucchhoo ttiieemmppoo aa tteennssiióónn
ssuuffrree ddeeffoorrmmaacciióónn,, qquuee
ttiieennddee aa aauummeennttaarr..

14. TTEENNDDOONNEESS
 LLaa ccaappaacciiddaadd ddee
aabbssoorrcciióónn ddee llaa
eenneerrggííaa eess
ddiirreeccttaammeennttee
pprrooppoorrcciioonnaall aa llaa
lloonnggiittuudd ddeell tteennddóónn..

15. TTEENNDDOONNEESS
 LLaass ssoolliicciittaacciioonneess ddee
fflleexxiióónn,, pprreessiióónn yy
ttoorrssiióónn rreeppeerrccuutteenn
mmíínniimmaammeennttee eenn eell
tteennddóónn

16. TTEENNDDOONNEESS
 AAll ssoommeetteerr uunn tteennddóónn aa
ttrraacccciióónn ssee aallaarrggaa
aapprrooxxiimmaaddaammeennttee uunn 22%%
ssuu lloonnggiittuudd..
 EEnnsseegguuiiddaa eell tteennddóónn
mmuueessttrraa uunnaa rriiggiiddeezz ppaarraa,,
iinncclluussoo,, aauummeennttaarr llaa ffuueerrzzaa
ddee ttrraacccciióónn..
 LLaa ssiigguuiieennttee ffaassee ddee llaa
ccuurrvvaa ccoorrrreessppoonnddee aa llaa
rroottuurraa ddeell tteennddóónn

17. TTEENNDDOONNEESS
 EEnn llaa pprriimmeerraa ffaassee llaa
ccuurrvvaa ttiieennee eell
ccoommppoorrttaammiieennttoo ddee uunn
mmaatteerriiaall eelláássttiiccoo..
 LLaa sseegguunnddaa ppaarrttee,, ddee
ppeennddiieennttee rrááppiiddaa,, ppoonnee
eenn eevviiddeenncciiaa llaa
ppllaassttiicciiddaadd ddeell tteennddóónn..

18. TTEENNDDOONNEESS
 PPaarraa ssoolliicciittaacciioonneess
tteennssiióónnaalleess eell tteennddóónn
ssóólloo ssuuffrree ddiissccrreettaass
ddeeffoorrmmaacciioonneess qquuee aa
yyaa ssoonn iirrrreevveerrssiibblleess
ccuuaannddoo ssoobbrreeppaassaann eell
44%% ddee ssuu lloonnggiittuudd..

19. TTEENNDDOONNEESS
 LLaa ppllaassttiicciiddaadd ttaammbbiiéénn
ssee mmaanniiffiieessttaa eenn llaass
ssoolliicciittaacciioonneess ccíícclliiccaass;;
ccuuaannddoo eell pprriimmeerr
eessttiirraammiieennttoo eess
ssuuppeerriioorr aall 44%% llooss
eessttiirraammiieennttooss
ssuucceessiivvooss pprreecciissaann
ccaarrggaass mmeennooss ffuueerrtteess..

20. TTEENNDDOONNEESS
 EEll tteennddóónn ccoorrttoo
pprreesseennttaa uunnaa mmaayyoorr
rreessiisstteenncciiaa aa llaa
ttrraacccciióónn,, mmiieennttrraass qquuee
eell llaarrggoo eess ccaappaazz ddee
ssuuffrriirr uunnaa mmaayyoorr
ddeeffoorrmmaacciióónn aanntteess ddee
qquuee ssee pprroodduuzzccaa llaa
rroottuurraa..

21. TTEENNDDOONNEESS
 AANNAATTOOMMÍÍAA
MMAACCRROOSSCCÓÓPPIICCAA::
MMaaccrroossccóóppiiccaammeennttee ssee
pprroodduuccee uunn
eessppeessaammiieennttoo
ffuussiiffoorrmmee ddeell tteennddóónn,,
ppoorr eeddeemmaa yy rreeaacccciióónn
vvaassccuullaarr..

22. TTEENNDDOONNEESS
 MMIICCRROOSSCCOOPPIICCAA::
 AAll ccoorrttee aappaarreecceenn
ccaavviiddaaddeess ppsseeuuddooqquuííssttiiccaass
((nnoodduullaarreess)) qquuee ddiissoocciiaann
llaass ffiibbrraass tteennddiinnoossaass;; hhaayy
nneeccrroossiiss ffooccaall
hheemmoorrrráággiiccaa,, iinnffiillttrraaddooss ddee
ggrraassaa yy ggrraannuullaacciióónn ccoonn
aauummeennttoo ddee
mmuuccooppoolliissaaccáárriiddooss yy
mmiinneerraalliizzaacciióónn llooccaall

23. DDiiffeerreenncciiaa eennttrree nneerrvviiooss yy tteennddoonneess
11.. PPoorr ssuuss rreellaacciioonneess
aannaattóómmiiccaass yy ssuu ffoorrmmaa::
aa)) LLooss nneerrvviiooss ssoonn
rreeddoonnddooss;;
bb)) LLooss tteennddoonneess ssoonn
oovvaallaaddooss..
22.. PPoorr ssuu ccoolloorraacciióónn::
aa)) LLooss nneerrvviiooss ssoonn
aammaarriilllleennttooss ooppaaccooss;;
bb)) LLooss tteennddoonneess ssoonn
nnaaccaarraaddooss

24. DDiiffeerreenncciiaa eennttrree nneerrvviiooss yy tteennddoonneess
33.. PPoorr ssuu nnuuttrriicciióónn::
aa)) PPrreesseenncciiaa ddee aarrtteerriiaa nnuuttrriicciiaa
eenn eell nneerrvviioo;; aall ccoorrttee pprreesseennttaa
ssaannggrraaddoo;;
bb)) EEll tteennddóónn nnoo pprreesseennttaa aarrtteerriiaa
vviissiibbllee..
44.. AAll ccoorrttee::
aa)) EEnn eell nneerrvviioo aappaarreecceenn
cciilliinnddrrooeejjeess ccoommoo llooss
aallaammbbrreess ddee uunn ccaabbllee ddee
tteellééffoonnoo sseecccciioonnaaddoo..
bb)) EEll tteennddóónn ssee pprreesseennttaa
ccoommppaaccttoo yy ffáácciillmmeennttee
ddiissoocciiaabbllee..

25. DDiiffeerreenncciiaa eennttrree nneerrvviiooss yy tteennddoonneess
55.. PPoorr llaa aacccciióónn ddee llooss tteennddoonneess::
LLaa sseecccciióónn ddee llooss tteennddoonneess
oorriiggiinnaa ccaammbbiiooss eenn llaa aaccttiittuudd
ddee llaa mmaannoo yy ddeeddooss ppoorr
pprreeddoommiinniioo ddee llooss mmúússccuullooss
aannttaaggoonniissttaass
aa)) AAll ttrraacccciioonnaarr ssoobbrree llooss
tteennddoonneess mmuueevveenn uunnaa
aarrttiiccuullaacciióónn oo vviicceevveerrssaa yy eell
mmoovviimmiieennttoo ddee uunnaa ffaallaannggee
ttrraannssmmiittee aall tteennddóónn..
bb)) LLaa ttrraacccciióónn ddee uunn nneerrvviioo,, qquuee
llóóggiiccaammeennttee nnoo ddeebbee lllleevvaarrssee,,
nnoo rreeppeerrccuuttee ssoobbrree eell
mmoovviimmiieennttoo ddee llaa aarrttiiccuullaacciióónn

26. Cicatrización ddee llaass hheerriiddaass tteennddiinnoossaass
 SSee ppuueeddeenn ddeedduucciirr vvaarriiooss pprriinncciippiiooss
ffuunnddaammeennttaalleess::
11.. SSii nnoo ssee lllleevvaa aa ccaabboo llaa uunniióónn ddee llooss ccaabbooss
tteennddiinnoossooss sseecccciioonnaaddooss nnoo ppuueeddee lllleevvaarrssee
aa ccaabboo llaa cciiccaattrriizzaacciióónn
22.. SSii llooss ccaabbooss tteennddiinnoossooss qquueeddaann
sseeppaarraaddooss uunnoo ddeell oottrroo,, llaa bbrreecchhaa ssee
lllleennaarráá ccoonn uunn tteejjiiddoo ffiibbrroossoo qquuee ddee
nniinngguunnaa mmaanneerraa sseerrvviirráá ppaarraa ssuu mmoovviilliiddaadd

27. Cicatrización ddee llaass hheerriiddaass tteennddiinnoossaass
33.. LLaa ppaarrttiicciippaacciióónn ddee llooss tteejjiiddooss vveecciinnooss eess
iinneevviittaabbllee,, eenn mmaayyoorr pprrooppoorrcciióónn ccuuaannttoo
mmaayyoorr sseeaa llaa ddeessttrruucccciióónn yy llaa ddee eessttooss
tteejjiiddooss..
44.. LLooss ffeennóómmeennooss hhiissttoollóóggiiccooss ddee
rreeccoonnssttrruucccciióónn tteennddiinnoossaa ccaassii nnoo ddiiffiieerreenn
ccoonn llooss oobbsseerrvvaaddooss eenn llaa rreeggeenneerraacciióónn qquuee
ssuucceeddee ccuuaannddoo hhaayy sseeppaarraacciióónn ddee llooss
eexxttrreemmooss tteennddiinnoossooss..

28. Cicatrización ddee llaass hheerriiddaass tteennddiinnoossaass
55.. ppaarraa qquuee llaa cciiccaattrriizzaacciióónn sseeaa eexxcceelleennttee ddeebbee
lllleevvaarrssee aa ccaabboo ssiinn ffaallllaass ttééccnniiccaass,,
ddeessvvaassccuullaarriizzaacciióónn oo iinnffeecccciióónn..
LLaa cciiccaattrriizzaacciióónn sseerráá mmááss eeffiicciieennttee ccuuaannttoo mmááss
lliimmppiiaa hhaayyaa ssiiddoo llaa sseecccciióónn tteennddiinnoossaa..
66.. LLaa ppaarrttiicciippaacciióónn ddee tteejjiiddooss vveecciinnooss eenn llaa lleessiióónn,,
ppiieell,, nneerrvviiooss,, hhuueessooss,, aarrttiiccuullaacciioonneess,, hhaarráá mmááss
ddiiffíícciill llaa rreeppaarraacciióónn yyaa qquuee aa llaa cciiccaattrriizzaacciióónn
tteennddiinnoossaa ssee aaggrreeggaa llaa ccoorrrreessppoonnddiieennttee aa llooss
tteejjiiddooss lleessiioonnaaddooss..

29. Cicatrización ddee llaass hheerriiddaass tteennddiinnoossaass
77.. LLaa cciiccaattrriizzaacciióónn sseerráá mmááss ggrraavvee ssii llaa lleessiióónn ffuuee
ccoonnttuussaa yy aaúúnn mmááss ssii nnoo ssee lllleevvoo aa ccaabboo uunnaa
ddeebbrriiddaacciióónn aaddeeccuuaaddaa..
88.. HHaayy zzoonnaass aannaattóómmiiccaass ccoommoo llaa ddee llooss ccoonndduuccttooss
oosstteeooffiibbrroossooss yy llaa ccoorrrreessppoonnddiieennttee aall ccoonndduuccttoo
ccaarrppiiaannoo qquuee,, ppoorr ppeerrffeeccttaa qquuee hhaayyaa ssiiddoo llaa uunniióónn
tteennddiinnoossaa,, ssii nnoo ssee ttiieenneenn ccuuiiddaaddooss eessppeecciiaalleess ssee
pprroovvooccaarráánn aaddhheerreenncciiaass iimmppoorrttaanntteess eenn
mmeennoossccaabboo ddee llaa ffuunncciióónn..

30. Cicatrización ddee llaass hheerriiddaass tteennddiinnoossaass
99.. EEnn llaass lleessiioonneess ccoonnttuussaass ccoonn ppaarrttiicciippaacciióónn
ddee llooss tteejjiiddooss vveecciinnooss,, llaa vvaassccuullaarriizzaacciióónn ddeell
tteennddóónn ssee vvee ffaavvoorreecciiddaa ppoorr aaqquuééllllooss,,
pprroovvooccaannddoo eessttaa ffoorrmmaa aaddhheerreenncciiaass
tteennddiinnoossaass iimmppoorrttaanntteess..

31. Cicatrización ddee llaass hheerriiddaass tteennddiinnoossaass
1100.. SSkkoooogg yy PPeerrssoonn,, llaa cciiccaattrriizzaacciióónn ddee llooss
tteennddoonneess eessttaa aasseegguurraaddaa ppoorr llaa
pprroolliiffeerraacciióónn ddee tteejjiiddoo ccoonnjjuunnttiivvoo rreessuullttaannttee
ddee llaa rreeppaarraacciióónn ddee llooss tteejjiiddooss
ppeerriitteennddiinnoossooss qquuee iinnvvaaddeenn llaa llíínneeaa ddee
ssuuttuurraa,, ppoosstteerriioorr aa llaa uunniióónn ddee ssuuss ccaabbooss..

32. Cicatrización ddee llaass hheerriiddaass tteennddiinnoossaass
 MMaannssoonn,, SShheeaarróónn yy AAlllleenn,, llaa ffoorrmmaacciióónn ddee
uunn ccaalllloo ddee tteejjiiddoo ccoonnjjuunnttiivvoo ddee ccaarraacctteerreess
iinnffllaammaattoorriiooss ddee oorriiggeenn eexxttrraa tteennddiinnoossoo
ppeerriifféérriiccoo ssee lllleevvaa aa ccaabboo úúnniiccaammeennttee
dduurraannttee llooss 1155 ddííaa ppoosstteerriioorreess aa llaa
rreeppaarraacciióónn ddee llaa lleessiióónn..

33. Cicatrización ddee llaass hheerriiddaass tteennddiinnoossaass
 DDeessppuuééss ddee llaass ddooss pprriimmeerraass sseemmaannaass ssee
aapprreecciiaa ddeennttrroo ddee llaa sseecccciióónn ddeell tteennddóónn llaa
pprroolliiffeerraacciióónn ddee ccéélluullaass yy ffiibbrraass ddee oorriiggeenn
tteennddiinnoossoo qquuee ccoolloonniizzaann eell ccaalllloo ccoonnjjuunnttiivvoo,,
yy,, aall ttéérrmmiinnoo ddee eessttaass ddooss sseemmaannaass ssee
ffoorrmmaann uunn ssiinnnnúúmmeerroo ddee ffiibbrriillllaass qquuee ssee
oorrggaanniizzaann ppaarraalleellaammeennttee aall eejjee ddeell mmiissmmoo
tteennddóónn

34. Cicatrización ddee llaass hheerriiddaass tteennddiinnoossaass
 DDeessppuuééss ddee 44 sseemmaannaass,, sseeggúúnn eessttooss
aauuttoorreess,, eexxiissttee uunnaa rreessoolluucciióónn ddee llooss ssiiggnnooss
iinnffllaammaattoorriiooss qquuee ssee aaccoommppaaññaa ddee llaa
rreettrraacccciióónn yy eenndduurreecciimmiieennttoo ddeell ccaalllloo yy eell
iinniicciioo ddee uunn ddeesslliizzaammiieennttoo rreeaall..

35. CCiiccaattrriizzaacciióónn ddee llaass hheerriiddaass tteennddiinnoossaass
li 11.Thompson, linnddssaayy,, yy WWaallkkeerr,, qquuee llaa vvaaiinnaa
ssiinnoovviiaall nnoo iinntteerrvviieennee eenn llaa cciiccaattrriizzaacciióónn,, ddee
ttaall mmaanneerraa qquuee aall eexxttiirrppaarrllaa nnoo ssee pprroodduuccee
nniinnggúúnn ccaammbbiioo eenn llaa mmiissmmaa..
 AAffiirrmmaann qquuee llaa ffoorrmmaacciióónn ddeell ccaalllloo
tteennddiinnoossoo rreessiiddee bbáássiiccaammeennttee eenn llaa
pprroolliiffeerraacciióónn pprreeccoozz ddeell eeppiitteennddóónn,, eell ccuuaall
ddaa lluuggaarr aa llooss ffiibbrroobbllaassttooss..

36. Cicatrización ddee llaass hheerriiddaass tteennddiinnoossaass
1122.. LLooss tteennddoonneess ppuueeddeenn cciiccaattrriizzaarr ddeennttrroo ddee
llaa vvaaiinnaa oosstteeooffiibbrroossaa ssiinn pprreesseennttaarr
DDuurraannttee mmuucchhooss aaññooss ssee ccoonnssiiddeerroo qquuee llaa
ffoorrmmaacciióónn ddee aaddhheerreenncciiaass eerraa iinnddiissppeennssaabbllee
ppaarraa llaa cciiccaattrriizzaacciióónn ddee llaa hheerriiddaass
tteennddiinnoossaass..

37. Cicatrización ddee llaass hheerriiddaass tteennddiinnoossaass
1133.. LLaa ffoorrmmaacciióónn ddee aaddhheerreenncciiaass ppuueeddee rreedduucciirrssee oo
eevviittaarrssee ssii ssee mmeejjoorraa llaa nnuuttrriicciióónn ddeell tteennddóónn,, aa
ttrraavvééss ddee ssuuttuurraass qquuee nnoo lloo eessttrraanngguulleenn..
1144.. LLooss ccoonncceeppttooss mmooddeerrnnooss aacceerrccaa ddee llaa cciirruuggííaa ddee
llooss tteennddoonneess aa nniivveell ddeell ccoonndduuccttoo oosstteeooffiibbrroossoo
eevviittaann llaa eexxttiirrppaacciióónn ddee llaa vvaaiinnaa ddee llooss fflleexxoorreess yy
eenn ccaassoo ddee ssuucceeddaa,, rreeccoommiieennddaann ssuu
rreeccoonnssttrruucccciióónn..

38. Cicatrización ddee llaass hheerriiddaass tteennddiinnoossaass
1155.. LLaa ttééccnniiccaa mmooddiiffiiccaaddaa ddee KKeesssslleerr--MMaassoonn--
AAlllleenn ccrreeaa llaa ppoossiibbiilliiddaadd ddee nnoo eessttrraanngguullaarr aall
tteennddóónn..
UUnnaa ssuuttuurraa ccoonnttiinnuuaa cciirrccuunnffeerreenncciiaall aa ttrraavvééss
ddeell eeppiitteennóónn aayyuuddaa aa llaa aaddaappttaacciióónn
ccoommpplleettaa ddee llooss eexxttrreemmooss ddeell tteennddóónn..

39. Etapas ddee llaa cciiccaattrriizzaacciióónn tteennddiinnoossaa
 PPRRIIMMEERRAA SSEEMMAANNAA
FFaassee ffiibbrroobblláássttiiccaa--ssee iinniicciiaa llaa ffoorrmmaacciióónn ddee ssuussttaanncciiaa
ggeellaattiinnooaa
SSEEGGUUNNDDAA SSEEMMAANNAA
PPeerriiooddoo pprroolliiffeerraattiivvoo ddeell tteejjiiddoo ccoonneeccttiivvoo,, ppuueennttee eennttrree llooss
tteejjiiddooss tteennddiinnoossooss
TTEERRCCEERRAA SSEEMMAANNAA
PPrroodduucccciióónn ddee ffiibbrraass ddee ccoolláággeennoo-- tteejjiiddoo ggeellaattiinnoossoo ssee
ttrraannssffoorrmmaa eenn tteejjiiddoo ccoonneeccttiivvoo
CCUUAARRTTAA SSEEMMAANNAA
FFaassee ddee rreessoolluucciióónn-- ttooddooss llooss ffeennóómmeennooss aanntteerriioorreess vvaann
ddeessaappaarreecciieennddoo..

40. TTEENNDDOONNEESS
 LLooccaalliizzaacciióónn
MMuuyy vvaarriiaaddaa yy rreellaacciioonnaaddaa
ccoonn llaa aaccttiivviiddaadd ffííssiiccaa
ddeessaarrrroollllaaddaa,, ccoonn ggeessttooss
pprrooppiiooss yy ppaarrttiiccuullaarreess ddee
ddiiffeerreenntteess ddeeppoorrtteess..
-- rrooddiillllaa 4466%%
-- hhoommbbrroo 3322%%
-- ccooddoo 55%%
-- oottrrooss 1177%%

41. TTEENNDDOONNEESS
 CCllíínniiccaa
EEll ssíínnttoommaa pprriinncciippaall,, aa
vveecceess úúnniiccoo,, eess eell ddoolloorr..
 DDee iinnssttaallaacciióónn pprrooggrreessiivvaa,,
iinnssiiddiioossoo.. AAll pprriinncciippiioo
aappaarreeccee ddeessppuuééss ddee llaa
aaccttiivviiddaadd,, ppoosstteerriioorrmmeennttee
dduurraannttee llaa mmiissmmaa..

42. TTEENNDDOONNEESS
 MMááss ttaarrddííaammeennttee,, eell
ddoolloorr ssee pprreesseennttaa aall
mmaarrggeenn ddee llaa aaccttiivviiddaadd
ddeeppoorrttiivvaa,,
ppeerrmmaanneecciieennddoo
ddoolloorriiddaa llaa zzoonnaa ddee
ffoorrmmaa rreessiidduuaall ee
iinncclluussoo ssee pprreesseennttaa
nnooccttuurrnnaammeennttee..

43. TTEENNDDOONNEESS
 SSii ppeerrmmaanneeccee eell ddoolloorr
iimmppiiddee,, oo aall mmeennooss
ddiiffiiccuullttaa,, eell ggeessttoo
ddeeppoorrttiivvoo,, aalltteerraannddoo ssuu
ccoorrrreeccttaa bbiioommeeccáánniiccaa eenn llaa
eejjeeccuucciióónn..
 SSuu ppeerrssiisstteenncciiaa hhaaccee qquuee
aappaarreezzccaa eenn aaccttiivviiddaaddeess
eexxttrraaddeeppoorrttiivvaass oo ggeessttooss
hhaabbiittuuaalleess ddoonnddee ssee ppoonnee
eenn mmaarrcchhaa llaa mmuussccuullaattuurraa
aaffeeccttaaddaa..

44. TTEENNDDOONNEESS
 CCLLAASSIIFFIICCAACCIIÓÓNN DDEE MMAARRTTEENNSS
TTiippoo II..-- DDoolloorr ddeessppuuééss ddee llaa aaccttiivviiddaadd ddeeppoorrttiivvaa,, qquuee nnoo llaa iimmppiiddee..
TTiippoo IIII..-- DDoolloorr aall pprriinncciippiioo ddeell eennttrreennaammiieennttoo yy aall aappaarreecceerr llaa ffaattiiggaa..
TTiippoo IIIIII..-- DDoolloorr ppeerrmmaanneennttee,, eenn rreeppoossoo yy dduurraannttee llaa aaccttiivviiddaadd.. IImmppiiddee llaa
pprrááccttiiccaa ddeeppoorrttiivvaa oo aall mmeennooss llaa ddiissmmiinnuuyyee..
TTiippoo IIVV..-- RRoottuurraa ddeell tteennddóónn..

45. TTEENNDDOONNEESS
 UUnn eessttuuddiioo rraaddiioollóóggiiccoo
ddeebbee sseerr rreeaalliizzaaddoo ddee
ffoorrmmaa ssiissttéémmiiccaa aannttee llaa
ssoossppeecchhaa ccllíínniiccaa ddee
eenntteessiittiiss..
 LLaa rraaddiioollooggííaa
eessttáánnddaarr nnoo eess uunnaa
aayyuuddaa iimmppoorrttaannttee ppaarraa
eell ddiiaaggnnóóssttiiccoo ppoossiittiivvoo
ddee tteennddiinniittiiss oo
eenntteessiittiiss..

46. TTEENNDDOONNEESS
 LLaass ttoommooggrraaffííaass ppuueeddeenn
aappoorrttaarr aallggúúnn ssiiggnnoo
ssuupplleemmeennttaarriioo..
 LLaa eeccooggrraaffííaa mmuueessttrraa lleessiioonneess
ddee ppaarrtteess bbllaannddaass.. LLaa pprreesseenncciiaa
ddee ccoolleecccciioonneess hheemmááttiiccaass oo
ccaammbbiiooss ddee ddeennssiiddaadd ddee llooss
tteejjiiddooss iinnffoorrmmaann ssoobbrree llaa
eexxiisstteenncciiaa ddee rroottuurraa,, ddee ffiibbrroossiiss
oo ddee iinnffllaammaacciióónn ddee llaass vvaaiinnaass
tteennddiinnoossaass..

47. TTEENNDDOONNEESS
 LLaa eesscciinnttiiggrraaffííaa ccoonn TTeeccnneecciioo
9999 mmuueessttrraa uunnaa hhiippeerrffiijjaacciióónn
vviissiibbllee ccuuaannddoo llaass lleessiioonneess ssoonn
eevvoolluuttiivvaass..
 llaa eexxpplloorraacciióónn ddiinnáámmiiccaa
iinnffoorrmmaass ssoobbrree llaass rreeaacccciioonneess
vvaassccuullaarreess ee iinnffllaammaattoorriiaass ddee llaa
zzoonnaa yy llaa iimmaaggeenn ttaarrddííaa ssoobbrree eell
eessttaaddoo ddee llaa aaccttiivviiddaadd
mmeettaabbóólliiccaa ddeell hhuueessoo..

48. TTEENNDDOONNEESS
 LLaa RReessoonnaanncciiaa
mmaaggnnééttiiccaa nnuucclleeaarr,,
ppaarreeccee ddaarr rreessuullttaaddooss
aalleennttaaddoorreess,, ppuuddiieennddoo
mmoossttrraarr lleessiioonneess
óósseeaass,, tteennddiinnoossaass oo
mmuussccuullaarreess ssoobbrree eell
ssiittiioo ddee iinnsseerrcciióónn..

49. TTRRAATTAAMMIIEENNTTOO
 PPRRIINNCCIIPPIIOOSS
GGEENNEERRAALLEESS DDEE LLAA
CCIIRRUUGGIIAA DDEE TTEENNDDOONNEESS::
 NNOO RREETTRRAASSAARR LLAA
CCIIRRUUGGIIAA..
 AAGGUUJJAASS RREECCTTAASS..
 MMAATTEERRIIAALL SSUUTTUURRAA ::
 FFUUEERRTTEE,, NNOO
AABBSSOORRBBIIBBLLEE,, FFAACCIILL DDEE
MMAANNIIPPUULLAARR..

50. TTRRAATTAAMMIIEENNTTOO

51. TTRRAATTAAMMIIEENNTTOO

52. TTRRAATTAAMMIIEENNTTOO

53. TTRRAATTAAMMIIEENNTTOO

54. TTRRAATTAAMMIIEENNTTOO

55. TTEENNDDOONNEESS
 RReeccoonnssttrruucccciióónn
tteennddiinnoossaa
 EEnn llooss úúllttiimmooss aaññooss,, llaa
iimmppoorrttaanncciiaa ddee llaa
eennvvuueellttaa tteennddiinnoossaa hhaa
ssiiddoo rreeccoonnoocciiddaa yy
ddeettaallllaaddaa
aannaattóómmiiccaammeennttee..

56. TTEENNDDOONNEESS
 OOttrroo rreeqquueerriimmiieennttoo
ffuunncciioonnaall eess llaa
rreeccoonnssttrruucccciióónn ddeell
ppaarraatteennddóónn yy aasseegguurraarr
aassíí uunnaa bbuueennaa
nnuuttrriicciióónn ddeell iinnjjeerrttoo

57. TTEENNDDOONNEESS
 LLaa ffiijjaacciióónn ddeell iinnjjeerrttoo ssee ssuueellee hhaacceerr pprriimmeerroo
eenn eell ccaabboo ddiissttaall yy ppoosstteerriioorrmmeennttee eenn eell
pprrooxxiimmaall,,

58. TTEENNDDOONNEESS
 ttééccnniiccaa ddee PPuullvveerrffaafftt ssee uuttiilliizzaa
ccoonn ffrreeccuueenncciiaa;; ccoonnssiissttee eenn
eennttrreellaazzaarr eell iinnjjeerrttoo aall ccaabboo
tteennddiinnoossoo..
 ccaaddaa ppaassaaddaa ddee iinnjjeerrttoo aa ttrraavvééss
ddeell tteennddóónn ssee ffiijjaarráá ccoonn ppuunnttooss
eenn UU uuttiilliizzaannddoo hhiilloo PPDDSS 33//00..
 PPoorr úúllttiimmoo,, ppaarraa ddaarr uunn ppeerrffiill
ffuussiiffoorrmmee aa llaa ssuuttuurraa,, eell eexxttrreemmoo
ddeell tteennddóónn ssee sseecccciioonnaa ““eenn bbooccaa
ddee ppeezz”” yy llaass ddooss bbaannddaass ssee
ssuuttuurraann eennttrree ssíí ddeessppuuééss ddee
rrooddeeaarr eell iinnjjeerrttoo..

59. TTEENNDDOONNEESS
 RReeccoonnssttrruucccciióónn eenn
ddooss ttiieemmppooss
 EEnn llooss ttrraauummaattiissmmooss
ccoommpplleejjooss hhaayy
ccoonnjjuunnttaammeennttee
ffrraaccttuurraass,, pprroobblleemmaass
ccuuttáánneeooss,,
ddeessvvaassccuullaarriizzaacciióónn yy
ddeenneerrvvaacciióónn..

60. TTEENNDDOONNEESS
 EEssttoo pprroovvooccaa llaa
ddeessttrruucccciióónn ddee ppoolleeaass yy
eessppaacciiooss ddee ddeesslliizzaammiieennttoo..
 PPoorr eelllloo,, BBaasssseett yy CCaarrrrooll
((1196633)) ddeessccrriibbiieerroonn eessttaa
ttééccnniiccaa qquuee ccoonnssiissttee eenn
iimmppllaannttaarr uunnaa bbaannddaa ddee
ssiilliiccoonnaa eenn eell ttrraayyeeccttoo
tteennddiinnoossoo eenn uunn pprriimmeerr
ttiieemmppoo..

61. TTEENNDDOONNEESS
 EEnn uunn sseegguunnddoo ttiieemmppoo
rreeaalliizzaarr eell iinnjjeerrttoo..
 EEssttaa ttééccnniiccaa ssee uuttiilliizzaa
eenn aaqquueellllooss ccaassooss eenn
llooss qquuee hhaayy uunn
iinnaaddeeccuuaaddoo lleecchhoo
rreecceeppttoorr..

62. TTEENNDDOONNEESS
 LLaa nneeoovvaaíínnaa iinndduucciiddaa
ppoorr llaa vvaarriillllaa ddee
ssiilliiccoonnaa nnoo ttiieennee llaass
ccaarraacctteerrííssttiiccaass ddee llaa
vvaaiinnaa ssiinnoovviiaall,, aauunn
ccuuaannddoo cciirrccuullaa ppoorr eellllaa
uunn llííqquuiiddoo ddee ttiippoo
ssiinnoovviiaall..

63. TTEENNDDOONNEESS
 EEnn rreeaalliiddaadd ssee ttrraattaa ddee
uunnaa rreeaacccciióónn
ffiibbrroobblláássttiiccaa ttrraass eell
iimmppllaannttee ddee llaa pprróótteessiiss
ddee ssiilliiccoonnaa,, qquuee ccoonn eell
ttrraannssccuurrssoo ddeell ttiieemmppoo
ttiieennddee aa iinnvvoolluucciioonnaarr yy
eessttaabbiilliizzaarr ssuu
nneeoovvaassccuullaarriizzaacciióónn..

64. TTEENNDDOONNEESS
 AA ppaarrttiirr ddee llaa 88ª
sseemmaannaa ddeell iimmppllaannttee
llaass ccoonnddiicciioonneess
ttiissuullaarreess llooccaalleess
aauuttoorriizzaann llaa
iinnttrroodduucccciióónn ddeell iinnjjeerrttoo

65. TTEENNDDOONNEESS
 HHoommoo iinnjjeerrttooss yy
hheetteerrooiinnjjeerrttooss
 EEll tteennddóónn eess uunnaa
eessttrruuccttuurraa ccoonn bbaajjaa
aannttiiggeenniicciiddaadd ddeebbiiddoo aa
qquuee ééssttee eess
rreellaattiivvaammeennttee
hhiippoocceelluullaarr..

66. TTEENNDDOONNEESS
 HHaayy ddiivveerrssooss mmééttooddooss
ppaarraa ddiissmmiinnuuiirr eell rreecchhaazzoo
ccoommoo llaa ttrriippssiinnaa,, mmeerrccuurriioo
oorrggáánniiccoo,, iirrrraaddiiaacciióónn yy
lliiooffiilliizzaacciióónn..
 AAllgguunnooss eessttuuddiiooss,,
ddeessccrriibbeenn hhoommoo iinnjjeerrttooss
rreeffrriiggeerraaddooss uussaaddooss eenn uunn
sseegguunnddoo ttiieemmppoo ttrraass llaa
iinnsseerrcciióónn ddee llaa bbaannddaa ddee
ssiilliiccoonnaa ccoonn bbuueennooss
rreessuullttaaddooss..

67. TTRRAATTAAMMIIEENNTTOO
 LLooss hheetteerrooiinnjjeerrttooss
ttiieenneenn ccoommoo
iinnccoonnvveenniieennttee qquuee eell
ccoolláággeennoo ttrraassppllaannttaaddoo
eennttrree eessppeecciieess iinndduuccee
uunnaa ggrraann rreessppuueessttaa
iinnmmuunnee..

68. TTEENNDDOONNEESS
 SSmmiitthh rreeaalliizzóó
xxeennooiinnjjeerrttooss ddee
mmaammííffeerrooss ttrraattaaddooss
ccoonn gglluuttaarraallddeehhiiddoo eenn
ppoollllooss,, oobbsseerrvvaannddoo
uunnaa bbuueennaa
cciiccaattrriizzaacciióónn yy ffaallttaa ddee
aaddhheerreenncciiaass ccuuaannddoo llaa
eennvvuueellttaa eessttaabbaa
iinnttaaccttaa..