1. Espoo pyrkii
tavoitteeseensa olla
matkaketjujen ja
laatureittien
mallikaupunki sekä
nostaa pyörämatkojen
kulkumuoto-osuus 15
%:iin syksyn
arkipäivinä vuoteen
2024 mennessä.

2. Kuva: (CC BY 4.0) Esa Rantakangas, Kulkulaari.info
Laatureittien
laatutekijöitä ovat
riittävä leveys,
jalankulun ja
pyöräilyn erottelu,
vähäiset
pysähdykset ja
sujuvat ajolinja
sekä hyvä opastus.
Espoon pyöräilyn
edistämisohjelma, s. 48

3. Infrastruktuurin turvallisuutta
parantavat ominaisuudet
nousevat parhaimmin esiin
vasta, kun koko infrastruktuuri
on saatu laadukkaalle tasolle.
Mikäli yhdellä kadulla on
laadukas pyöräväylä mutta
risteysaluetta ei ole suunniteltu
laadukkaaksi, ei kokonais-turvallisuus
välttämättä parane.
Pyöräilyn lisääntymisen yhteys turvallisuuteen,
Luukkonen ja Vaismaa, Liikenneturva 2013, s.
18.
Kuva: (CC BY 4.0) Kalle Vaismaa, Kulkulaari.info

4. Kuva: Vaihdetta isommalle. Pyöräilyn potentiaalin
hyödyntäminen, s. 88
Kuinka me
voimme saada
enemmän
turvallisia ja
sujuvia
pyöräteitä?

5. Turvallisia
kenelle?

6. Lähde:
Liikenneturva/kaupunkifillari.fi,
Pasanen & Räsänen 1999,
Pyöräilyn riskit Helsingissä
Tyypillisin
onnettomuustilanne:
Oikealle kääntyvä
autoilija tarkkailee
vasemmalta tulevia
autoja ja unohtaa
oikealta tulevan
pyörän.

7. Miten lisäämme
risteysten
turvallisuutta
nuorille ja
vanhoille
pyöräilijöille?

8. Korotettu
pyörätienjatke
vähentää 42 %
lasten risteys-onnettomuuksia
Tavallinen
risteys
Korotettu
pyörätien-
Lähde: Lasten jatke
liikenneturvallisuus
Helsingissä. 2011, s.45

9. Maalattua
pyörätienjatketta
ei ole vielä
tyyppi-piirustuksissa
[Tyyppipiirustukset päivitettävä]

10. Kuinka saamme
korotetun
pyörätienjatkeen
kaikkiin
risteyksiin?
Kuva: Lari Karreinen

11. Miten tehdään
turvallinen
laatukäytävätasoinen
risteys, kun korotettua
pyörätienjatketta ei
voida tehdä pehmeän
maaperän tai
tulvareitin vuoksi?
Kuva: Hepo ry
[Tyyppipiirustukset päivitettävä]

12. Mitä ratkaisuja
meillä voisi jo
olla uusien
tyyppipiirus-tusten
pohjaksi?
Kuva: Lari Karreinen

13. Kevyen liikenteen turvallisuus taajamissa. Jalankulun ja
pyöräilyn kuolonkolarien vähentäminen
liikennejärjestelyjä kehittämällä Lintu-julkaisuja 2/2010
Muita risteys-turvallisuutta
parantavia
tyyppi-piirustusten
päivitystarpeita?

14. Pyöräilijöiden ja
jalankulkijoiden
erottelu lisää
turvallisuutta ja
sujuvuutta.
Kuvittele yhdistetty
auto- ja kävelytie...

15. Jalankulkijoiden
ja pyöräilijöiden
nopeusero voi
olla 4 – 10
kertainen
Kuva: Lari Karreinen

16. “läheltä ajavat
polkupyöräilijät
ovat vanhusten
suurimpia
turvallisuuden
tunteen
vähentäjiä”
Suraku-loppuraportti, s. 20

17. Miten saamme
pääosin
eroteltuja
pyöräteitä?

18. Onnettomuus
-riski
yhdistetyllä
jalankulku- ja
pyörätiellä
Erillinen
pyörätie
Lähde: Pyöräilyn lisääntymisen yhteys turvallisuuteen, Liikenneturva 2013. s. 17
Erillinen
pyörätie on
noin 8x
turvallisempi
Kuva: Lari Karreinen

19. Espoossa on hyviä
käytäntöjä erotella
pyörätie
jalankulusta. Jos
tämän saisi
standardiksi seutu-ja
pääreiteille kuten
laatumäärityksissä
on, niin...
Kuva: Lari Karreinen

20. Jos katutila ei
riitä eroteltuun
(2 + 2 m + 0,25
m), niin olisiko
yksikaistainen
ratkaisu?
Kuva: (CC BY 4.0)Pyöräilykuntien verkosto ry, Kulkulaari.info
[Tyyppipiirustukset päivitettävä]

21. Pääpyöräilyverkolla
oleviin tasoliittymiin ei
toteuteta lainkaan
reunakiviä eikä korotettua
keskisaareketta.
Reunakivet ja korotettu
keskisaareke toteutetaan
ainoastaan jalkakäytävän
jatkeelle, mutta ei
pyörätien jatkeelle.
HSL Helsingin seudun
pääpyöräilyverkon ja laatukäytävien
määrittely, s.44
[Tyyppipiirustukset päivitettävä]
Kuva: Lari Karreinen

22. Välittömänä
toimenpiteenä tulee
Espoon käyttämät tyyppi-piirustukset
päivittää
vastaamaan HSL:n
määritelmiä ja muuttuvia
valtakunnallisia ohjeita
hyödyntäen parhaita
eurooppalaisia
käytäntöjä.
Espoon pyöräilyn
edistämisohjelma, s. 50
Kuva: Kaupunkifillari.fi

23. “Laadukkaalla
väylällä pinta on
tasainen sekä
hyväkuntoinen, eikä
liittymien läpi
ajettaessa tarvitse
ylittää reunakiviä.”
Parhaat eurooppalaiset käytännöt
pyöräilyn ja kävelyn edistämisessä.
Liikenteen tutkimuskeskus
Verne 2011, 94
Kuva: Lari Karreinen

24. “Pyöräilijöiden
ajoradan
ylityskohdassa eli
pyörätien
jatkeessa ei saa
olla minkäänlaista
tasoeroa. “
Liikennevirasto Jalankulku- ja
pyöräilyteiden suunnitteluohje, luonnos,
8/2013
Kuva: Lari Karreinen

25. Reunakivi
hidastaa liian
myöhään, kun
autoilija olettaa
pyöräilijän jo
poistuvan
risteyksestä

26. Reunakiveen
varautuminen vie
huomion pois
liikenteestä.
Tieteellistä
näyttöä sen
turvallisuudesta
ei ole.

27. Suosittellaanko toimenpidettä alan
oppaissa vai onko erimielisyyksiä?
(vihreä kyllä, keltainen eriäviä mielipiteitä)
Onko
tieteellistä
näyttöä?
Risteävän autoliikenteen hidastaminen Kyllä
Värillinen asfaltti pyörätiessä Ei, eriäviä tuloksia
Yhdistetään pyörät ja autot ennen risteystä Kyllä, mutta ei ennen
liikenneympyrää
Yksisuuntaiset pyörätiet Vahva näyttö
Pyöräkaista ennen risteystä Kyllä, ei ainakaan
heikennä turvallisuutta
Pyöräkaista risteyksen läpi Ei, eri tuloksia
Pyörätasku Kyllä, ei ainakaan
heikennä turvallisuutta
Sekaliikenne liikenneympyrässä (vähäinen liikenne) Tutkimuksissa eri tuloksia,
turvallisuus-näkökulmasta
Eroteltu liikenne liikenneympyrässä (paljon liikennettä) eroteltu parempi
Ote julkaisusta Åse Svensson, Stefanie Engel, Till Koglin, Råd och riktlinjer för cykelinfrastruktur – en litteraturstudie med avseende på
korsningspunkter mellan cyklande och motorfordonstrafik . Trafik och väg,Institutionen för Teknik och samhälle, Lunds Tekniska högskola,
Lunds Universitet, Lund, 2011. Bulletin 262. Ote sivulta 34.

28. Erityisesti
reunakivien
poistaminen ja
madaltaminen ovat
lisänneet
ajomukavuutta
merkittävästi
[Tampereella]
Pyöräilyn ja kävelyn olosuhteet Suomen
kaupungeissa, Liikenteen tutkimuskeskus
Verne, 2012. s. 27
Kuva: Lari Karreinen

29. Reunakiveä käytetään
keskusta-alueilla
näkövammaisten
liikkumisen turvaamiseksi.
Vammaisneuvoston
kanssa on suunniteltu
esteettömyyden
erikoistason reitit, joissa
on huomiolaatat ja 0-
tason reunatuki.
Jyväskylässä
pyöräilyn
pääreiteillä ja
pyöräteiden
suuntaisilla
suojateillä käytetään
ensisijaisesti
asfalttiluiskaa tai
etureunastaan 0-
tasoon laskettua
reunatukea.
http://www3.jkl.fi/paatokset/karltk/2010/29061630.0/frmtxt255.htm
Kuva: Lari Karreinen

30. Vantaalla pyörätie
lasketaan ajoradan
tasoon ensisijaisesti
ilman reunatukea ja
erillisillä pyöräteillä
luiskaus tehdään
aina ilman
reunatukea.
Pyöräliikenteen suunnitteluohje, Vantaa,
s.60
Kuva: Lari Karreinen

31. Miten varmistetaan
etteivät näkövammaiset
joudu pyörä- tai
autotielle samalla kun
esteetön ja turvallinen
liikkuminen
mahdollistetaan
erilaisilla pyörillä
kulkeville? (rollaattorit,
pyörätuolit, rattaat,
polkupyörät)
Kuva: Vaihdetta isommalle. Pyöräilyn
potentiaalin hyödyntäminen. Liikenteen
tutkimuskeskus Verne 2014, s. 88

32. Helsingin ratkaisu
reunakivettömästä
liittymästä 2014
http://www.hel.fi/static/hkr/julkaisut/ohjeet/
suojatie_30187_701.pdf

33. Pyöräilyn laatukäytäville
osoitetaan etuajo-oikeus
suhteessa risteäviin
pyöräteihin ja katuverkkoon.
Väistämisvelvollisuus tulee
esittää moottoriajoneuvoille
kärkikolmiolla. Risteäville
pyöräteille väistämis-velvollisuus
tulee esittää
liikennemerkillä sekä
päällysteeseen maalatuin
kärkikolmioin.
Helsingin seudun pääpyöräilyverkon ja
sen laatukäytävien määrittely. HSL 2012, 44

34. Selkeät
opasteet
Kuva: (CC BY 4.0) Esa Rantakangas, Kulkulaari.info

35. Kaupunkisuunnittelu-ja
teknisen
keskuksen vastuulla
on esittää pyöräilyn
investointitason
nostamista ja
tehtävien uudelleen-järjestelyä.
Espoon pyöräilyn
edistämisohjelma, s. 48
Kuva: Lari Karreinen

36. Parhaat eurooppalaiset käytännöt pyöräilyn ja kävelyn edistämisessä. Verne
2011, 98.

37. Parhaat eurooppalaiset käytännöt pyöräilyn ja kävelyn edistämisessä. Verne 2011, 99

38. Lisääntynyt pyöräily lisää
liikuntaa ja sitä kautta
liikunnan terveyttä
edistäviä vaikutuksia,
terveydenhuollon
kustannukset pienenevät,
kaupunkilaisten elämän-laatu
paranee ja
työssäkäyvien poissaolot
vähentyvät.
Espoon pyöräilyn
Kuva: Lari Karreinen edistämisohjelma, s. 29